Ergonomia. Kurssilla T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen

Transkriptio

1 Ergonomia Kurssilla T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Jouni Lehtelä DI, vanhempi asiantuntija, ergonomia ja käytettävyystiimi jouni.lehtela@ttl.fi

2 Luennon teemoja ergonomia ja käytettävyys ergonomian aamunkoittoa ergonomian säädös ja standardipohjaa ergonomia suunnittelussa, menetelmiä ja toimintatapoja ergonomian toiminta alueita esimerkein Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

3 Ergonomia Ergonomia tutkii ihmisen, työn ja tekniikan vuorovaikutusta ja tuottaa tietoja ja menetelmiä, joiden avulla järjestelmät, tehtävät ja ympäristö sovitetaan ihmisen ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden mukaiseksi. Ergonomian tavoitteena on ihmisen turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan tehokkuus, laadukkuus ja sujuvuus työjärjestelmä fysiologia tekniikka ergonomia psykologia Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

4 Ergonomia Ergonomian kehittämiskohteina ovat työjärjestelyt, työtehtävät, koneet, työvälineet, kalusteet, työtilat Tavoitteena ei ole (pelkästään) työhön harjaannuttaminen, kunnon parantaminen, työyhteisön kehittäminen tai osaamistason nosto. työjärjestelmä tekniikka ergonomia Ergonominen tutkimus: mitataan ihmisen reaktioita, suoritusta, kuormittumista, tuntemuksia. fysiologia psykologia Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

5 Ergonomia ja käytettävyys Ergonomiassa arvioidaan toimintajärjestelmää, tavoitteena: toiminnan tehokkuus, sujuvuus, häiriöttömyys ja turvallisuus ihmisen terveys, hyvinvointi ja kehittyminen Käytettävyyden puitteissa arvioidaan tuotetta käyttötilanteessaan, tavoitteena: tuloksellisuus miten hyvin tavoitteet saavutetaan tehokkuus miten nopeasti ja vaivatta tavoite saavutetaan miellyttävyys miten mukavana käyttö koetaan. (käytettävyys ~ tuote ergonomia, usein ohjelmistoergonomia) Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

6 Ergonomian ja käytettävyyden painotus psyykkiset tekijät KÄYTETTÄVYYS ihmisen vaatimukset tekniikan kehittämistarpeet ERGONOMIA fyysiset tekijät (Martti Launis 2005) Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

7 Tuote ergonomia > < työympäristöergonomia Arvolatausta? Erilaiset kohteet (osittain) Eri käyttäjät (asiakas) Eri toteuttajat Usein eri aikaperspektiivi (toimii/ei toimi >< pitkäkestoista) Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

8 Käytettävyys on muutakin kuin tietotekniikkaa Nina Nevala (TTL Kuopio) Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

9 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys >< Osallistuva suunnittelu (suunnitteluyhteistyö) Ergonomian termi on useimmiten osallistuva suunnittelu. Siinä tavoitteena on: kaikkien tiedot käyttöön oman työpaikan suunnitteluissa yksilöillekin sopivat ratkaisut toiminta tulee esille opitaan samalla sitoudutaan / sitoutetaan ratkaisuun ihmiset itsepäisiä, lähtevät liikaa omasta kokemuksesta ihmiset yksilöitä, sopiiko tulos kaikille? Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

10 Ergonomian kehittymistä Taylorismi, työntutkimus Amerikkalainen Human Factors: teknisten järjestelmien suunnittelu, ihminen kone järjestelmä, informaatioketju Eurooppalainen työtiede, Arbeitswissenschaften: kuormittumisen säätely, fysiologiaa, psykologiaa, työhygieniaa, työn muotoilu Englantilainen Ergonomics ergon (työ), nomos (luonnonlait) Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

11 Mitä ergonomian lajeja on olemassa? Ergonomiaoppaan sisällyksestä: 1. Toimintatapa työvälinehankinnoissa 2. Tehtäväkokonaisuus 3. Työskentely ja liikkumistilat 4. Työpisteen mitoitus ja työasennot 5. Toistuvat työliikkeet, poikkeavat asennot ja käsityövälineet 6. Taakkojen käsittely 7. Raskas työ 8. Laitteiden hallinta 9. Merkinantolaitteet ja hallintaelimet 10. Ympäristötekijät 11. Työkohteen ominaisuudet Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

12 Ergonomia säädösten tasolla Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

13 Ergonomian säädöspohja ja standardit Työnantajille: työturvallisuuslaki (738 / 2002) Valtioneuvoston asetuksia, esim.: käyttöpäätös, nostopäätös, näyttöpäätetyöp. Valmistajille: (Konelaki) Valtioneuvoston asetuksia, esim.: konepäätös, sähkölaitepäätös (turvallisuus) standardeja ergonomiastandardeja Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

14 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet työturvallisuuslaissa, 24 Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on huomioitava: mahdollisuus vaihdella työasentoa, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä toistorasitus Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

15 TT laki ja suunnittelu 12 ja konsulttisuunnittelu 57 Työtiloja, tuotantomenetelmiä ja koneiden sekä työvälineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava, että suunnittelussa otetaan huomioon vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos suunnittelu annetaan ulkopuolisen tehtäväksi, työnantajan tulee antaa riittävät suunnittelun kohteena olevaa työpaikkaa koskevat tiedot. Sen, joka toimeksiannosta luovuttaa työtilaa, työ tai tuotantomenetelmää, konetta tai työvälinettä koskevan suunnitelman, on huolehdittava siitä, että suunnitelmassa on kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla otettu huomioon tämän lain säännökset. Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

16 TT laki, opetus ja ohjaus 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijä: perehdytetään riittävästi työhön, työolosuhteisiin, tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin ennen tehtävän aloittamista ja uusien työvälineiden käyttöön ottamista; saa opetusta työn haittojen ja vaarojen välttämiseksi; Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

17 Ergonomian säädöspohja ja standardit Työnantajille: työturvallisuuslaki (738 / 2002) Valtioneuvoston asetuksia, esim.: käyttöpäätös, nostopäätös, näyttöpäätetyöp. Valmistajille: (Konelaki) Valtioneuvoston asetuksia, esim.: konepäätös, sähkölaitepäätös (turvallisuus) standardeja ergonomiastandardeja Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

18 SFS EN ISO Koneturvallisuus. Koneeseen liittyvien työskentelypaikkojen suunnittelun antropometriset vaatimukset Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

19 Antropometria, ihmisten mittatietoja Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

20 Antropometria, voimat Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

21 SFS EN Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 2: Koneen ja sen osien manuaalinen käsittely a) ei toistoa, ei kiertoa b) toistoa tai kiertoa c) toistoa ja kiertoa Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

22 SFS EN Osa 4 Koneesta aiheutuvien työasentojen ja liikkeiden arviointi Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

23 Ergonomia suunnittelussa, menetelmiä ja toimintatapoja Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

24 Suunnittelu ja ergonomia esisuunnittelu lähtöarvoja, spesifikaatio suunnittelu käyttöönotto ja käyttö dataa kokeiluja arviointi ergonomiapalaute suunnitteluun aika aikaisen vaiheen periaate: mahdollisuus vaikuttaa >< asiat lukossa Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

25 Ergonominen suunnitteluprosessi SFS EN 614 1:tä mukaillen (Ergonomiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1) SELVITÄ TEHTÄVÄT SELVITÄ KÄYTTÄJÄT ETSI DATOJA ETSI TOIMIVIA RATKAISUJA VISUALISOI, KOKEILE TOTEUTA JA MUUTA TAAS toiminnan analysointi antropometria, hyvä työasento ja työliikkeet, näkeminen, toimintatavat 3D piirrokset ja suunnitelmat, ihmismallit, pikakokeilut, mockupit, arviointimenetelmät Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

26 Arvioinnin ja suunnittelun menetelmiä suunnitteluohjeet (esim. standardit) tarkistuslistat, arviointijärjestelmät (TTL:n nettisivujen ergonomia osuus ) pikakokeilut mock upit ja säätökokeet simuloinnit vertailutyöpaikat suunnitteluratkaisujen visualisointi (käyttäjä kommentteja varten), 3D suunnittelu ihmismalliavusteinen suunnittelu Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

27 ergoshape Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

28 Arvioinnin ja suunnittelun menetelmiä määrä, nopeus, tarkkuus, virhe ym. mittaukset subjektiiviset arvioinnit eri dimensioilla: sanalliset, asteikolla (1...5) tai viivalta osoittamalla luokittelevat parittaiset subjektiiviset vertailut subjektiivinen (psykofyysinen) kuormittuneisuuden arviointi (esim. Borgin skaala 00 10) työn videointi ja osallistuva palautekeskustelu silmänliikkeiden rekisteröinti fysiologiset mittaukset: VO2, sykintä(variaatio) EMG (lihassähkö), nivelkulmien mittaus havainnointiin perustuvat asentoanalyysit (OWAS ym.), yläraajan toistokuormitus Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

29 ja pari esimerkkiä Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

30 Case 1: Järjestelmäergonomia > < nippeliergonomia Käyttäjän inhimillinen virhe, onko semmoista? Kypärä vai maalipallo? Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

31 Case 2: Sähköisten automaattipipettien käytettävyys Elektronisten monikanavapipettien ergonomia ja käytettävyys Maija Lintula, Nina Nevala, TTL, Kuopio (2005) Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

32 nivelkulmia, EMG:tä hartialihas ranteen taivutus sormien koukistaja peukalon pitkä koukistaja peukalon lyhyt koukistaja ranteen ojentaja Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

33 VAS jana (Visual Analoque Scales) Merkintä työtehtävän jälkeen 100 mm:n pituiselle VASjanalle Rasitustuntemukset: 0 = ei lainkaan rasittava 100 = erittäin rasittava Kohteina: niska, hartia, olkavarsi, kyynärvarsi, ranne, sormet, peukalo Käytettävyysominaisuudet 0 = erittäin huono 100 = erittäin hyvä Kohteina: muotoilu, istuvuus, paino, tasapaino, sormikoukun hyöty, pipetin ääni Lisäksi suoritusmittauksia: pipetoitujen kärkirivien määrä pipetointitehtävän aikana ja tehtävään käytetty aika Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

34 lihasten sähköinen aktiivisuus (µv) Ranteen ojentaja Sormien koukistaja ka SD ka SD A B C p 0,3 0,5 Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

35 VAS janalla rasituksia Pipetti Sormet Peukalo ka SD ka SD A B C p 1 0,3 0,02 2 Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

36 Case 2: Toimistosuunnittelu Suunnittelutoimiston remontti. Miten saadaan työntekijöille toimivat työpisteet edullisesti? suunnitteluohjeita kalusteinventaario, mitä vanhoista voi käyttää (kevyt) haastattelu toiveista ja ongelmista työtehtäväanalyysi (luokitellen) layout (osallistuvasti) (kalustemyyjien palvelua) kalustehankintaohje (koekäyttöä, jos mahdollista) kalusteiden käyttöopastus Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

37 Suunnitteluohjeita Valaistus (pysyvä) valaistustaso 500 lx valaistuksen tasaisuus 70 %. koko avotilassa olla riittävä valaistus, koska työpisteiden sijoituksesta ei vielä ole selvyyttä valaisimien näkyvä luminanssi alle 1000 cd/m2 Ilmastointi optimilämpötila istumatyössä C. yli 25 C => suorituskyky alkaa laskea, 28 C vaatii ylimääräisiä taukoja Akustiikka tehokas pintojen vaimennus riittävän korkeat seinäkkeet (min 160 cm) puhetta peittävä taustamelutaso (42 45 db(a)) "toimistoetiketti" Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

38 Toimistoetiketti työpisteessä vierailevan kanssa puhutaan normaalilla, ei korotetulla äänenvoimakkuudella neuvottelut neuvotteluhuoneessa (suljetuin ovin), ei työpisteissä käytäville ei jäädä juttelemaan jonkun työpisteen viereen asioita ei huudella sermien yli naapurityöpisteeseen puhelimeen puhutaan normaalilla äänenvoimakkuudella, kyllä se kuuluu Kiinaan asti parhaat vitsit säästetään taukojen ajaksi puhelimiin valitaan vaimeat soittoäänet laitteiden merkki ja varoitusäänten voimakkuus valitaan vähäiseksi puhelinten ei anneta soida pitkään jos ei olla paikalla, niin lankapuhelut ohjataan muualle (kännykkään, vaihteeseen) radiota soitetaan vaimeasti tai käytetään korvakuulokkeita jos kopiointi/tulostinhuoneessa tai kahviossa on ovi, se pidetään kiinni ei "raudoitettuja steppikenkiä" työpaikan koville käytäville kilisevien ja kalisevien lastien kuljetusta kovilla pyörillä vältetään epätasaisella kulkuväylällä on sallittua huomauttaa jonkun meluavasta työtavasta tai toiminnasta, sillä toisille on keskittyminen vaikeampaa Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

39 Case 4: Käytettävyyttä myös tuotteen valmistettavuus tuotteen kokoonpanossa ei hankalia asentoja työskentelykohtaan näkee hyvin tuotteen sisällä riittävä tila asentamiseen osat ohjautuvat paikalleen ja kiinnittämisen aikana osa pysyy paikoillaan osien kiinnittäminen ei vaadi voimaa osat eivät vaadi lisämuokkaamista erilaisten osien määrä on pieni erilaiset osat erottuvat toisistaan Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /

40 Käytettävyyttä myös tuotteen ja materiaalien käsiteltävyys tuotannossa materiaalien pakkauskoko sopiva pakkausten purku vaivatonta osat eivät takerru toisiinsa osissa ei teräviä särmiä, reunoja tai päitä suojamateriaalin poisto vaivatonta tuotteen käsin siirtämistä vähän tuote voidaan pakata ilman nostoja tuotetta ei tarvitse ahtaa pakkaukseen pakkaus voidaan purkaa Ergonomia TKK / Työterveyslaitos / JL /