Ergonomian, käytettävyyden, esteettömyyden ja näiden rinnakkaistermien merkitys ja kattavuus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ergonomian, käytettävyyden, esteettömyyden ja näiden rinnakkaistermien merkitys ja kattavuus"

Transkriptio

1 Ergonomian, käytettävyyden, esteettömyyden ja näiden rinnakkaistermien merkitys ja kattavuus Ergonomia, käytettävyys ja esteettömyys ovat käsitteitä, jotka liittyvät ihmisen ominaisuuksien huomioon ottamiseen. Niillä on yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia, ja käyttäjien keskuudessa on erilaisia käsityksiä siitä, mitä nämä käsitteet tarkoittavat. Yksi tapa selkiyttää tilannetta on katsoa, miten näitä termejä ja käsitteitä käytetään standardeissa ja eri suunnittelualueilla. Käsitteillä voidaan tarkoittaa ominaisuutta tai laatua tai se voi merkitä toimintaa (suunnittelua) niiden saavuttamiseksi. Tuote voi olla ergonominen, mutta se voidaan myös suunnitella ergonomian periaatteiden ja ohjeiden mukaan. Tuote voi olla käytettävä, mutta käytettävyyttä voidaan myös kehittää käytettävyyssuunnittelun keinoin. Ympäristö voi olla esteetön, mutta se voidaan myös suunnitella kaikille (DFA, Design For All -periaate). Usein toimintaperiaatteena on käyttäjäkeskeisyys (user centred design). Se voi tarkoittaa käyttäjien osallistumista eli käyttäjät ovat mukana asettamassa tavoitteita, arvioimassa suunnitelmia tai itse suunnittelemassa. Kyse voi myös olla vain yleensä pyrkimyksestä tehdä asiat käyttäjille sopiviksi. Ergonomia on käsitteistä vanhin, vaikka sekään ei ole ollut kuin puoli vuosisataa käytössä. Ergonomiassakin on eri painotuksia ja eri termejä. Esimerkiksi Atlantin tällä puolella on puhuttu ergonomiasta, mutta toisella puolella on käytetty termiä Human Factors. Tosin sikäläinen Human factors -seura teki nimenmuutoksen, ja se on nyt Human factors & Ergonomics Society. Kansainvälinen ergonomiaseura IEA on kuitenkin edelleen International Ergonomics Society. Vaikka termit virallisesti tarkoittavat nykyään samaa, ergonomia mielletään liittyvän vahvemmin työolojen suunnitteluun ja Human Factors -järjestelmien suunnitteluun. Human factors -termin suomennosta "inhimilliset tekijät" käytetään toisinaan onnettomuuksien syistä puhuttaessa, ei juuri ergonomian synonyyminä. IEA:n ergonomiamääritelmässä on synonyymina Ergonomics ja Human Factors. Määritelmä on Suomen Ergonomiayhdistyksen (ERY) käännöksenä: Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia ja soveltaa ammattialana ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi. Tämän määritelmän selityksissä todetaan kolme ergonomian osa-aluetta: Fyysinen ergonomia ilmenee fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa. Kognitiivinen ergonomia ilmenee järjestelmien käyttöliittymien ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa niin, että päätöksenteko ja käyttö on helppoa ja luotettavaa. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös henkilöstön yhteistyön kehittämiseen. Käytettävyys-käsite (Usability) tuli yleisempään käyttöön pari vuosikymmentä sitten. Sen käyttö laajeni tietoteknisten tuotteiden ja tietojärjestelmien käyttöongelmien myötä. Käytettävyys-käsite voi kuitenkin merkitä yhtä hyvin fyysistä kuin kognitiivistakin käytettävyyttä. Käytettävyystoiminta kohdistuu tavallisimmin tietojärjestelmiin, tuotteisiin ja palveluihin. Käytettävyyden avulla helpotetaan ja tehostetaan monimutkaisen laitteiden käyttöä ja vähennetään käytön vaatimaa koulutustarvetta. Käytettävyyden puutteesta on useita surullisia 1

2 esimerkkejä tietojärjestelmäpuolella. Käytettävyydestä huolehtiminen pitää varmistaa jo tarjouspyyntövaiheessa, se ei ole päälle liimattavaa. Esteettömyysajattelun taustalla on ihmisten tasa-arvo. Esteettömyys on termi, jolla on runsaimmin erilaisia rinnakkaistermejä, esimerkiksi saavutettavuus. Liekö syynä se, että ajattelutapa on vielä verrattain uusi. Esteettömyysajatuksia on myös syntynyt yhtä aikaa monessa paikassa, joten on myös syntynyt erilaisia termejä. Este-sana tuottaa suomessa usein mielikuvan fyysisestä liikkumiseen liittyvästä esteestä, vaikka kyse voi olla hyvinkin erilaisista syistä: esteettömyyttä tarvitsevat yhtä hyvin näkövammaiset, kuulovammaiset, luki-häiriöiset, muistivaikeuksiset, osatyökykyiset, lapset tai vanhukset. Esteettömyyttä tarvitaan monessa paikassa ja yhteydessä: rakennettu ympäristö, kulkuväylät, rakennukset, liikennevälineiden käyttö, verkkopalvelut ja -asiointi, opasteet, laitteiden ja palvelujen käyttö, kotiympäristö sekä koulutus- ja kulttuuripalvelut. Esteettömyys helpottaa vammaisten ja osatyökykyisten osallistumista myös työelämään. Ergonomia-, käytettävyys- ja esteettömyyskäsitteet standardien mukaan Ergonomia, inhimillisten tekijöiden tutkimus (ergonomics, study of human factors) Ergonomia määritellään likimain samalla tavalla mm. standardeissa SFS-EN ISO 6385, SFS-EN (kohdan 3.1 alkuosa) ja ISO/CD (2009): Ergonomia on tieteenala, jonka kohteena on ihmisen ja järjestelmän muiden osien vuorovaikutuksen ymmärtäminen, sekä osaamisalue, joka soveltaa teoriaa, periaatteita, tietoja ja menetelmiä suunnitteluun ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän kokonaissuorituskyvyn optimoimiseksi. Englanniksi standardien ja IEA:n käyttämät määritelmät ovat lähes samoja, vaikka standardien ja ERYn suomennokset hiukan eroavat toisistaan. Käytettävyys (usability) Käytettävyyden useimmiten käytettävä määritelmä on ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomiaa käsittelevän standardin SFS-EN ISO 9241 osasta 11. Tosin ko. osan nimessä on vielä vanha nimitys "näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomia". Käytettävyys on ominaisuus, jonka avulla määrätty käyttäjä voi käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen tavoitteensa tuloksekkaasti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Standardiluonnos ISO/CD laajentaa käyttöaluetta tuotteesta yleisemmäksi: Käytettävyys on ominaisuus, jonka avulla kohderyhmä voi käyttää järjestelmää, tuotetta tai palvelua määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen tavoitteensa tuloksekkaasti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Käytettävyyden kolme laatukriteeriä on määritelty seuraavasti: Tuloksellisuus: Tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet. Tehokkuus: Voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet. Tyytyväisyys: Epämukavuuden puuttuminen ja myönteinen suhtautuminen tuotteen käyttöön. Käytettävyydessä on olennaista se, että käyttäjät ja käyttötilanteet ovat määriteltyjä. Käytettävyyttä ei voi arvioida tuntematta näitä lähtökohtia, esimerkiksi opetteluvaiheessa ja rutiinikäytössä tai rutiinikäytössä ja virheitä korjattaessa käytettävyysvaatimukset ovat erilaisia. 2

3 Standardiluonnos ISO/DIS määrittelee käytön helppous ja käytettävyys -termien eroa: Käytön helppous tarkoittaa jokapäiväisten tuotteiden käyttöliittymän käytettävyyttä, kun aiotut käyttäjät käyttävät tuotetta saavuttaakseen tavoitteet, joita avustamaan tuote on tarkoitettu. Mittana käytetään tuloksellisuutta, mahdollisesti myös käytön tehokkuutta ja sen aiheuttamaa tyytyväisyyttä. (Standardiluonnosta ISO/DIS ei ole vielä suomennettu.) Käytön helppoutta määritettäessä oletetaan, että tuote toimii teknisesti moitteetta ja täyttää käyttäjän tarpeet tehtävän suorittamisessa. Näin tulkittuna käytön helppous kattaa vain osan käytettävyydestä. Käytettävyyden yhteydessä käytetään myös käsitettä käyttäjäkokemus (user experience). Standardin SFS-EN ISO mukaan: Käyttäjäkokemus tarkoittaa henkilön havaintoja ja vasteita, jotka ovat seurausta tuotteen, järjestelmän tai palvelun käytöstä ja/tai ennakoidusta käytöstä. Määritelmään liittyvissä huomautuksissa todetaan, että käyttäjäkokemus sisältää kaikki käyttäjien tunteet, uskomukset, mieltymykset sekä fyysiset ja psyykkiset vasteet, jotka ilmenevät käytön yhteydessä. Käyttäjäkokemus on seurausta tuotemerkin imagosta, tuotteen ulkonäöstä ja toiminnallisuudesta, vuorovaikutuksen onnistumisesta, käyttäjän kokemuksista, asenteista, taidoista ja persoonallisuudesta sekä käyttötilanteesta. Käyttäjäkokemus on yksi käytettävyyden osatekijä ja myös päinvastoin. Esteettömyys (accessibility) Esteettömyys lienee vakiintumassa alueensa termiksi, vaikka sen rinnalla käytetään myös esimerkiksi saavutettavuutta. Teknisen raportin SFS-ISO/TR mukaan: Esteettömyys tai saavutettavuus on se ominaisuus, missä määrin tuotteet, järjestelmät, palvelut, ympäristöt ja tilat ovat mahdollisimman laajasti eritasoiset kyvyt omaavien henkilöiden käytettävissä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi tietyssä käyttötilanteessa. Standardi SFS-EN ISO määrittelee esteettömyyden käytettävyyden avulla, jolloin tarkastelukulmina ovat tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys: Esteettömyys on laajimman ominaisuuskirjon omaavien ihmisten kokema tuotteen, palvelun, ympäristön tai välineen käytettävyys. (Standardia SFS-EN ISO ei ole vielä suomennettu.) Esteettömyydessä on eri toteuttamistapoja sikäli, että esimerkiksi laitteen käyttö voi onnistua sellaisenaan tai sitten tarjolla on esteettömyyden toteuttavia apuneuvoja. Kun suunnitellaan esteetöntä ympäristöä tai palvelua, voidaan käyttää esimerkiksi termejä saavuttava suunnittelu (accessible design), kaikille suunnittelu (design for all, DFA), esteetön suunnittelu (barrier-free design), mukaan ottava suunnittelu (inclusive design) ja sukupolvet ylittävä suunnittelu (transgenerational design) (SFS-ISO/TR 22411). ISO/IEC GUIDE 71 käyttää lisäksi termiä universal design, jonka alajoukko on saavuttava suunnittelu. 3

4 SFS-ISO/TR määrittelee saavuttavan suunnittelun seuraavasti: Saavuttavan suunnittelun periaatteena on laajentaa normaalia suunnittelua siten, että otetaan huomioon myös sellaiset ihmiset, joilla on jonkin tyyppisiä toimintarajoituksia, näin maksimoiden sellaisten asiakkaiden määrä, jotka kykenevät helposti käyttämään tuotetta, rakennusta tai palvelua. Tämä voidaan saada aikaan: suunnittelemalla tuotteita, palveluja ja ympäristöjä, jotka ovat useimpien käyttäjien helposti käytettävissä ilman erityisiä muutoksia tekemällä tuotteista tai palveluista erilaisille käyttäjille sovitettavissa olevia (mukauttamalla käyttäjärajapintoja) tekemällä normaalit rajapinnat vammaisille henkilöille tarkoitettujen erityistuotteiden mukaisiksi Esteettömyys-, käytettävyys- ja ergonomiatoiminnan eroja ja yhtäläisyyksiä Taulukossa 1 vertaillaan, tiivistäen ja mahdollisia eroja korostaen, miten toiminta kolmen termin alueella eroaa tai on yhdenmukaista. Taulukon tiedot eivät ole peräisin standardeista eikä lyhyt luonnehdinta tuo kaikkia puolia esille, joten kukaan ei varmaankaan voi olla täysin samaa mieltä taulukon kanssa. Taulukko 1 Esteettömyys-, käytettävyys- ja ergonomiatoiminnan vertailua Aihe Käytettävyys Ergonomia Esteettömyys kohde tuote, järjestelmä, palvelu työjärjestelmä osineen, tuote ympäristö, järjestelmä, tuote, palvelu, tila tavoite käyttö on tuloksellista ja tehokasta ja saa aikaan tyytyväisyyttä käyttö on turvallista ja terveellistä, ihmisen ja järjestelmän hyvä suorituskyky käyttö mahdollista kaikille, erityisesti mukaan lukien toimintaesteiset käyttäjämäärittely käyttäjät ja käyttökohde määriteltävä, ja ne voivat vaihdella. ennakoitavissa oleva käyttäjäryhmä, yleensä "normaaliväestö", esim. ominaisuuksiltaan 90 % käyttäjistä kaikki käyttäjät, toimintaesteiset ensisijaisesti huomioitu peruste, tarkoitus kuluttaja: miellyttävä suoriutuminen organisaatio: toiminnan tehostuminen terveys, ihmisen kykyjen ja vahvuuksien oikeanlainen hyödyntäminen, järjestelmän suorituskyky tasa-arvo, käyttäjäkunnan laajentamien, työelämään osallistuminen puutteen vaikutus tehoton käyttö, käyttämättömyys, ärtyneisyys tehoton käyttö, kuormittuminen, vammautuminen käyttö osalle mahdotonta tai hankalaa taustalla vaikuttaa markkinat, yleinen tietous kustannustietous, suurelta osalta säädökset säädökset, järjestöt, yleinen tietous Kaikilla toiminnoilla - esteettömyys, ergonomia ja käytettävyys - on positiivinen tavoite. Miksi niitä ei käytetä enempää? Syynä voi olla mm. se, että toiminnan maksaja ja siitä hyötyjä 4

5 voivat olla eri tahoja. Syynä voi myös olla tiedon ja osaamisen puutetta ja arvostuskysymyksiä. Mistä osaamista ja tietoa esteettömyys-, käytettävyys- ja ergonomiatoimintaan Ergonomian, käytettävyyden ja esteettömyyden edistämisessä tarvitaan sekä osaajia että tekijöitä. On asiantuntijoita, jotka tietävät, mihin on pyrittävä, ja suunnittelijoita, jotka suunnittelussa sitten ottavat asian huomioon. Lisäksi tarvitaan arvioijia, jotka analysoivat, miten hyvin onnistuttiin. Ergonomiaa ja käytettävyyttä voi opiskella yliopistotasolla yhtenä suuntautumiskohteena ja myös esteettömyydestä on opintokokonaisuuksia. Ergonomiassa on sellainenkin pätevyys kuin "Euroergonomi" eli CREE-sertifioitu ergonomi (Centre for Registration of European Ergonomists). Suomalaisilla työpaikoilla, erityisesti fyysisen ergonomian alueella, ergonomeina toimivat usein myös työfysioterapeutit. Ergonomiaa ja käytettävyyttä koskevaa kirjallisuutta: Väyrynen S, Nevala N & Päivinen M: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiateollisuus, Tampere s. Jokela Timo: Navigoi oikein käytettävyyden vesillä. Väylä-Yhtiöt Oy s. Launis M, Lehtelä J (toim.): Ergonomia.. Helsinki s. Lähdestandardit SFS-EN 13861:2003 Koneturvallisuus. Ohjeita ergonomiastandardien soveltamiseksi koneensuunnittelussa SFS-EN ISO 6385:2004 Työjärjestelmien ergonomiset suunnitteluperiaatteet SFS-EN ISO :1998 Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi SFS-EN ISO :2009 Ergonomics of human-system interaction. Part 171: Guidance on software accessibility SFS-EN ISO :2010 Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia. Osa 210: Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnittelu SFS-ISO/TR Esteettömyys. Ergonomiatietoa ja opastusta oppaan ISO/IEC GUIDE 71 soveltamiseksi tuotteisiin ja palveluihin ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioon ottamiseksi ISO/IEC GUIDE 71 Guidelines for standards developers to address the needs of older persons and persons with disabilities ISO/CD Ergonomics Principles and concepts ISO/DIS Ease of operation of everyday products Part 1: Context of use and user characteristics Esitteen ergonomian ja käytettävyyden standardeista voi ladata SFS:n verkkosivuilta Standardeja voi hakea ja ostaa SFS:n verkkokaupasta 5

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Ergonomian ja käytettävyyden. standardit

Ergonomian ja käytettävyyden. standardit Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen, työprosessien

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 06/2010» » Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 06/2010» » Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Millainen on ergonomian perusstandardi SFS-EN 614-1 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet, osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Ergonomian ja käytettävyyden standardit

Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen, työprosessien

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

T Tuote-esittely ja esteettömyys. Laskari 10: Kevät 2005

T Tuote-esittely ja esteettömyys. Laskari 10: Kevät 2005 T-121.110 Laskari 10: Tuote-esittely ja esteettömyys Kevät 2005 Tuote-esittely Esittelyt pidetään Innopoli 2:ssa, 4. kerroksessa sijaitsevassa Seminaarisalissa viikolla 19. Esitys(+valmistelu) 15min Keskustelu

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Ergonomian ja käytettävyyden standardit

Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomian ja käytettävyyden standardit 1 Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen,

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Otsikko: Periaatteita ja käytännön ohjeita käytettävyyden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun: SFS-EN ISO 9241 sarjan perusosat. Johdanto...

Otsikko: Periaatteita ja käytännön ohjeita käytettävyyden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun: SFS-EN ISO 9241 sarjan perusosat. Johdanto... Kirjoittaja: Timo Jokela, Joticon Oy Otsikko: Periaatteita ja käytännön ohjeita käytettävyyden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun: SFS-EN ISO 9241 sarjan perusosat Julkaisupäivä: 10.8.2011 Artikkelin sisällysluettelo

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden

Lisätiedot

Yhteenveto. Aiheita lopuksi

Yhteenveto. Aiheita lopuksi Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, Esteettömyys käsitteenä

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, Esteettömyys käsitteenä 1 Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, 2.2.2017 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan

Lisätiedot

Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi?

Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Nina Nevala tiimipäällikkö Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Millaisissa viitekehyksissä ergonomiaa kehitetään? Ergonomialla

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä

Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä Kirjoittaja: Terhi Holappa, USBIMED Terveysteknologia suomen vientivaltti Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1 Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Susanna Järvelin-Pasanen, TtM, Eur.Erg. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Ergonomia Terve Suomi 2012 -seminaari 24.5.2012

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Tavoitteena saavutettava ja esteetön korkeakoulu

Tavoitteena saavutettava ja esteetön korkeakoulu Tavoitteena saavutettava ja esteetön korkeakoulu Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus 23.5. 2012 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät Hannu Puupponen Jyväskylän yliopisto Esityksen

Lisätiedot

Market. Need Market Research New Needs. Technical Research. Current Technological Level

Market. Need Market Research New Needs. Technical Research. Current Technological Level ! "! #$$#$$ $%% Market Need Market Research New Needs Idea Product Development Use of Products Possibilities Technical Research New Possibilities Current Technological Level (Jaakkola & Tunkelo 1987) Preliminary

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL 8.10.2015 1 CEN/TC 293 Assistive products for persons with disability Perustettu

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu U 10/2016 VP Esteettömyysdirektiivi TyV 19.4.2016 Sama kohtelu yhdenvertaisuus Esteettömyys Lähtökohtana, kun suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia yhteiskunnassamme Erilaisilla ihmisillä on erilaisia

Lisätiedot

Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003

Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003 Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003 Verkkopalvelu Verkkopalvelu on yrityksen ja sen asiakkaan välinen rajapinta, joka monissa tapauksissa on

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT 2 User Experience and Usability in Complex Systems (UXUS) FIMECC UXUS tutkimusohjelma keskittyy

Lisätiedot

Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro

Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro Päätösseminaari 10.3.2016: Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015 - havaitut vaikutukset Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro Niina Kilpelä, arkkitehti

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta

Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Anu Autio, erikoissuunnittelija, THL 20.3.2014 Kysely Suomen Design for All -verkostolle 1 Kysely Suomen Design for All -verkostolle Kyselyn

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat Esteettömyys ja käytettävyys 30.4.2004 Harri Laine 1 WWW-sivujen käytettävyyttä arvioidaan usein tyypillisen normaalikäyttäjän kannalta Esteettömyydellä (accessibility) tarkoitetaan

Lisätiedot

Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu. Laurea Kerava, Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu. Laurea Kerava, Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu Laurea Kerava, 25.10.2013 Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Esityksen kulku Opinnäyteen tausta SADe hanke ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin

Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila Tampereen teknillinen yliopisto SITRAn Asiakaskeskeisyys rakennetaan yhdessä - seminaari,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 ... Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 2 Mitä ajankohtaista? Hankkeet (Osatyökykyiset työssä, Työelämä 2020) ESR-projektit Eri tukimuodoista

Lisätiedot

Käytettävyyden perusteet

Käytettävyyden perusteet IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)

Lisätiedot

ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) klo

ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) klo ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) 29.10 3.12.2015 klo 15.15-17.00 Ira Verma, Sotera Instituutti, Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi MyCourses MyCourses (mycourses.aalto.fi)

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Jouni Lehtelä Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto. jouni.lehtela@ttl.fi. Ergonomiatarkastelut ja ergonomiastandardit suunnittelutyön tukena

Jouni Lehtelä Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto. jouni.lehtela@ttl.fi. Ergonomiatarkastelut ja ergonomiastandardit suunnittelutyön tukena Jouni Lehtelä Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto jouni.lehtela@ttl.fi Ergonomiatarkastelut ja ergonomiastandardit suunnittelutyön tukena Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen TYÖTERVEYSLAITOS

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Esteettömyys

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

'HVLJQ IRU $OO 2VDDPLVNHVNXVWHQ YHUNRWWXPLQHQ

'HVLJQ IRU $OO 2VDDPLVNHVNXVWHQ YHUNRWWXPLQHQ 63((&+ (UNNL/LLNDQHQ Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 'HVLJQ IRU $OO 2VDDPLVNHVNXVWHQ YHUNRWWXPLQHQ Suomen Design for All -osaamisverkoston julkistamistilaisuus

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia

OSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia OSAAMISEN ARVIOINTI Petri Haltia 28.3.2017 Miksi osaamista arvioidaan? Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot