Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Transkriptio

1 Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

2 Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksianto Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle kesällä professori Jarmo Liukkosen kokoama monitieteinen asiantuntijatyöryhmä aloitti työskentelyn elokuussa 2010

3 Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän rakentaminen vuosina JKL/Liik tiet tdk Mittariston rakentaminen OPE manuaali Palautemateriaalit STM ja THL 5. ja 8. luokkien laajat terveystarkastukset FTS Ohjaus OKM STM ja THL OPH JKL YO Fountain Park DATA /FP -keruu - barometrit PILOTOINNIT Liikkuva koulu -hanke

4 Kansanterveydellinen näkökulma Toimintakyvyn määritelmä: Elimistön toiminnallinen kyky selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen 1999)

5 Varhaislapsuus Lasten kokonaisvaltaisen kehityksen seuranta neuvoloissa Lapsen motorisen kehityksen kartoitukset määräajoin > johtopäätökset lapsen kehityksen etenemisestä Neuvolaiän jälkeen fyysisen puolen seuranta keskittyy vain pituuden ja painon seuraamiseen

6 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen!

7 Asia tarvitsee 2000-luvulla tehtyjen valtioneuvoston periaatepäätöstenkin perusteella korjausta

8 Peruskoulu Tavoittaa koko ikäluokan Useita asiantuntijatahoja saatavilla: Kouluterveydenhuolto Opettajat Erityisen tuen osaajat Liikuntaa opettavat opettajat, joilta fyysisen toimintakyvyn seuranta onnistuu niin, että tarpeellinen tieto saadaan luotettavasti ja täsmällisesti kerättyä sekä liitettäväksi osaksi laissa säädettyjä laajoja terveystarkastuksia.

9 Koululaisten toimintakyvyn tarpeiden analysointi Arkipäivän edellyttämät fyysiset tehtävät: Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin (kävelyä tai pyöräilyä vähintään 5 km) Koulu- ja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen omin lihasvoimin Istuvan elämäntavan vaikutusten ennaltaehkäiseminen: luonnollisen anatomisen liikelaajuuden ylläpitäminen erityisesti ylävartalossa ja lonkan koukistajissa

10 Arkipäivän edellyttämät fyysiset tehtävät Liikenteessä liikkuminen: ympäristön havainnoiminen ja siihen tarkoituksenmukaisesti reagoiminen Erilaisilla alustoilla liikkuminen: tasapainon säilyttäminen myös liukkaalla alustalla Portaissa ja epätasaisessa maastossa liikkuminen Vedessä liikkuminen (raajojen liikkeiden yhteensovittaminen ja kestävyyskunto)

11 Hyvinvointia edistäviä tekijöitä Sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys: Leikkeihin ja yhteispeleihin osallistuminen => edellyttää kaikkien edellä mainittujen lisäksi motorisia perustaitoja kuten kiipeämistä, hyppäämistä, hyppelyjä, kiinniottamista ja heittämistä

12 Hyvinvointia edistäviä tekijöitä Psyykkinen hyvinvointi ja terveys: Fyysinen aktiivisuus ja onnistumisen kokemukset myönteinen fyysinen minäkuva

13 Fyysinen toimintakyky: Jaksaminen Voima Nopeus Liikkuvuus Tasapaino Motoriset perustaidot Kestävyys

14 Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän luominen Kattava maailmanlaajuinen selvitys erilaisista toimintakyvyn mittareista Soveltuvuuden arviointi ja täydentävien mittausosioiden luominen Menetelmien luotettavuusarvioinnit Suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan kokonaisuuden luominen

15 Palautejärjestelmä Fyysisen toimintakyvyn tulosten liittäminen 5- ja 8-luokkalaisten laajoihin terveystarkastuksiin Kannustavan palautejärjestelmän luominen: Tieto fyysisestä toimintakyvystä ja sen mahdollisesta yhteydestä tämänhetkiseen hyvinvointiin ja terveyteen Neuvonta

16 FTS-järjestelmä 1. Oppilaan tekemä itsearviointi mm. omasta: - toimintakyvystään - fyysisen aktiivisuuden määrästä - pätevyydestään - asenteistaan 2. Objektiivisesti mitattu toimintakyky (mittaukset) 3. Palaute toimintakyvystä ja fyysisestä aktiivisuudesta 4. Oppilaan toimintakyvyn neuvonta ja tuki

17 Palaute Oppilaalle itselleen Oppilaan huoltajille Terveydenhoitajalle ja lääkärille Opettajalle (luokkakohtaisesti) Palautekeskustelu ja neuvonta 5- ja 8 luokan laajan terveystarkastuksen yhteydessä

18 Jatkotyöskentelyn aikataulu 2011 Esipilotoinnit (tammi-maaliskuu) Pilotoinnit (maalis- toukokuu) Käsikirjan ja opemanuaalin kirjoittaminen Palautejärjestelmän esipilotointi (syksy) 2012 Lopullinen pilotointi (Liikkuva koulu ) Kansallisen viiteaineiston keruu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet /Liikunta