MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» » Martti Launis, Työterveyslaitos
|
|
- Kirsti Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN Ergonomiset suunnitteluperiaatteet, osa 2: Työtehtävien ja koneen suunnittelun väliset vuorovaikutukset, julkaisupäivä: Artikkelin sisällysluettelo 1 Standardin perussisältö ja tarkoitus Ketkä tarvitsevat tätä standardia? Työtehtävien suunnittelun periaatteet Työtehtävien suunnittelun prosessi ja menetelmät Työtehtävien suunnittelun arviointi Laajempien tehtäväkokonaisuuksien suunnittelu (liite A) Esimerkki standardin käytöstä (liite B)... 5 Viiteluettelo... 6 Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry PL 10, Helsinki standard@metsta.fi Koneturvallisuuden verkkojulkaisu: 1 (6)
2 1 Standardin perussisältö ja tarkoitus Olennainen osa koneen ergonomiaa on sen käyttöön liittyvät työtehtävät. Mitä ovat ihmiselle sopivat työtehtävät ja miten ne suunnitellaan koneen suunnittelun yhteydessä? Aihetta käsittelevä standardi SFS-EN [1] on toinen osa ergonomisten suunnitteluperiaatteiden standardisarjassa. Standardi on koneturvallisuuden alueen ns. yhdenmukaistettu, EU:n direktiivien olennaisia vaatimuksia tukeva ergonomiastandardi. Tässä standardissa kuvataan koneen käyttöön liittyvien työtehtävien perusvaatimukset. Toiseksi, standardissa kuvataan suunnitteluprosessi, jonka avulla varmistetaan, että työtehtävistä tulee vaatimusten mukaisia, ihmisen toiminnan kannalta mahdollisia, turvallisia, ei liiallisesti kuormittavia ja hyvinvointia edistäviä. Tämä vuonna 2000 hyväksytty standardi on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sarjan ensimmäisen osan SFS-EN (2006) [2] kanssa. Ensimmäisessä osassa on kuvattu ergonomiset suunnitteluperiaatteet yleisemmällä tasolla, ja ne ovat myös kriteereinä, kun arvioidaan tämän "työtehtävästandardin" mukaisesti esimerkiksi työn kuormittavuutta tai tiedonkäsittelyvaatimuksia. Tämä toinen osa esittää perusteellisemmat vaatimukset työtehtäville (4.1). Vaatimuksissa edellytetään, että käyttäjän tiedot ja kokemukset otetaan huomioon ja että niitä myös hyödynnetään sopivalla tavalla. Näin voidaan työstä tehdä sopivan kuormittava, riittävän haasteelinen ja myös kehittävä. Vaatimukset edellyttävät myös mielekkäiden, vaihtelevien ja merkityksellisten työkokonaisuuksien luomista. Tarkoituksena on erityisesti vähentää toistotöiden ja muuten yksipuolisten töiden aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Mielekkäiden ja haastavien töiden suunnittelulla on mahdollista kehittää teollisia töitä niin, että työntekijät voivat olla paremmmin motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä. Ihmiselle huonosti sopiva työ ilmenee esimerkiksi lisääntyneinä poissaoloina tai tuotannon huonona laatuna. Standardin toinen puoli (4.2) käsittelee työtehtävien suunnitteluprosessia. Teknisessä suunnittelussa toiminnan ja työtehtävien hahmottaminen voi olla vaikeaa, ja siksi tämän standardin tarkoitus on myös kuvata siinä tarvittavia toimintatapoja ja menetelmiä. Työtehtävien suunnitteluprosessissa on kuvattu viisi vaihetta: - suunnittelun tavoitteiden määrittäminen - toimintojen analyysi - toimintojen jakaminen - työtehtävien määrittäminen - työtehtävien osoittaminen käyttäjälle. Nämä vaiheet toteutetaan rinnakkain osassa 1 esitetyn koko suunnitteluprosessin kanssa. 2 Ketkä tarvitsevat tätä standardia? Vaikka standardi käsittelee ensisijaisesti koneen suunnittelua ja koneen käyttöön liittyviä työtehtäviä, ovat esitetyt periaatteet sovellettavissa yleisemminkin. Koneen suunnittelijan näkökulmana on koneen suunnittelussa huomioida, että esitetyt työtehtävien vaatimukset ovat toteutettavissa konetta käytettäessä. Lopulta toteutuvat työtehtävät ovat kuitenkin useimmiten yrityksissä tuotannon suunnittelijoiden, menetelmäsuunnittelijoiden ja esimiesten suunnittelemia. Myös näille varsinaisille tehtävänsuunnittelijoille tämä standardi antaa hyvän ohjeistuksen ergonomian huomiooon ottamiseksi. 3 Työtehtävien suunnittelun periaatteet Standardissa sovelletaan alan oppikirjoissa 1970-luvulta alkaen esiintyneitä, laajasti hyväksyttyjä ja tutkimuksiin perustuvia työn muotoilun periaatteita. Ne on kutakuinkin vastaavalla tavalla esitetty myös kansainvälisessä työjärjestelmien ergonomisen suunnittelun standardissa SFS-EN ISO 6385 [3]. Periaatteet on esitetty otsikollla "Hyvin suunniteltujen käyttäjän työtehtävien piirteet". Tällä epäsuorasti jo ilmaistaan, että kyseessä on erilaisten tavoitteiden ja vaatimusten kooste. Seuraavassa on periaatteet tiiivistettynä (4.1): 2 (6)
3 Suunnittelijan on Otettava huomioon käyttäjäryhmän kokemus, kyvyt ja taidot. Varmistettava, että työtehtävät voidaan nähdä mielekkäinä kokonaisuuksina, joilla on selvä alku ja loppu. Varmistettava, että käyttäjä voi nähdä työnsä myötävaikuttavan merkittävästi koko työjärjestelmän tulokseen. Mahdollistettava, että työtehtävässä voidaan käyttää erilaisia taitoja ja kykyjä, ja että siinä on sopivassa suhteessa - rutiinitoimintaa, joka ei vaadi tietoista harkintaa - työhön liittyvien perussääntöjen soveltamista - tietojen yhdistelyä, harkintaa ja itsenäisten päätösten tekemistä. Mahdollistettava käyttäjälle sopiva määrä vapautta ja itsenäisyyttä. Mahdollistettava käyttäjälle riittävä palaute työsuorituksesta. Tarjottava käyttäjälle mahdollisuuksia käyttää ja kehittää taitojaan ja oppia uutta. Vältettävä käyttäjän yli- tai alikuormittamista, josta voi aiheutua tarpeetonta tai liiallista rasitusta, väsymistä tai virheitä. Vältettävä toistuvuutta, joka voi johtaa fyysisiin vaivoihin sekä yksitoikkoisuuden tunteeseen, kyllästymiseen, ikävystymiseen tai tyytymättömyyteen. Vältettävä käyttäjän yksintyöskentelyä ilman mahdollisuutta sosiaalisiin tai toiminnallisiin kontakteihin. Periaatteet ovat monentasoisia, ja niiden vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin ovat erilaisia. Joukossa on selviä välittömästi turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia seikkoja, kuten fyysinen ylikuormitus tai työntekijän kyvyt ylittävät tehtävän vaatimukset. Osa periaatteista (esim. tehtävän mielekkyys tai yksintyöskentelyn välttäminen) liittyy työn ja työtilanteen kokemiseen ja sen kautta pitemmällä aikavälillä syntyviin turhautumisen, ikävystymisen tai tyytymättömyyden tunteisiin. Periaatteet eivät siten ole yhteismitallisia tai vaikutuksiltaan verrattavia. Ne ovat kuitenkin kokonaisuutena tavoitteina työtehtävien suunnittelulle. Standardissa todetaan piirteistä, että kone ei saa estää niiden toteuttamista. Kuitenkin ottaen huomioon mm. vallitseva tekniikan taso, "ei kaikkia tavoitteita ole ehkä mahdollista saavuttaa". Ne on kuitenkin otettava huomioon "niin pitkälle kuin mahdollista". 4 Työtehtävien suunnittelun prosessi ja menetelmät Työtehtävän suunnittelun prosessi (taulukko 1) on kuvattu vaiheina, joissa edetään vaatimusten ja kriteerien määrittämisestä toimintojen analysoimiseen, toimintojen jakamiseen ihmiselle tai koneelle, ihmisten tehtävien kuvaamiseen sekä lopulta tehtävien jakamiseen eri käyttäjille. Tämä "klassinen" tehtävänsuunnittelun prosessi on looginen mutta sitä on myös pidetty osittain vaikeana. Sen hankalimmiksi koetut vaiheet ovat toimintoanalyysi ja toimintojen jakaminen ihmisen ja koneen välillä. Toisaalta juuri näissä vaiheissa nostetaan koneensuunnittelun ergonomian ydinkysymys pöydälle: mitkä toiminnot ovat mahdollisia ja soveliaita ihmiselle ja mistä kone suoriutuu paremmin? Jos tämän vaiheen ohittaa, on mahdollista että työtehtävään jää tarpeettomasti ihmiselle huonosti sopivia tehtäviä. Yksityiskohtaisesti toteutettuna menetelmänä voi toimintoanalyysi olla työläs, mutta ajattelumallina hyödyllinen. Koko suunnitteluprosessia koskeva yleisperiaate on, että kaikissa vaiheissa kerätään kokemuksia päätösten perustaksi, ja joka vaiheessa arvioidaan, täyttävätkö tehdyt päätökset alussa esitetyt vaatimukset ja kriteerit. Näin voidaan perustaa päätökset aina asianmukaisiin tietoihin, kriteereihin ja kokemuksiin. Päätösten seuraukset voidaan ennakoida, ja tehtyjen ratkaisujen sopivuus voidaan tarkistaa mahdollisimman aikaisessa suunnittelun vaiheessa. 3 (6)
4 Yleistavoitteena esitetään myös suunnittelijoiden, käyttäjien edustajien, esimiesten ja asiakasryhmien välistä yhteistyötä. Vaiheittain kuvattu prosessi ja siinä käytetyt havainnolliset menetelmät auttavat myös eri osapuolia ymmärtämään suunnittelussa tehtyjen päätösten perusteet. Taulukossa 1 on yleiskuva koko prosessista vaiheineen. Taulukko 1. Työtehtävien suunnitteluprosessin kuvaus (lähde: SFS-EN 614-2). Nro Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheiden kuvaus 1 Suunnittelun tavoitteiden määrittäminen - kerätään tietoa vertailukelpoisista olemassa olevista koneista - laaditaan yleiset suunnittelun tavoitteet ja suunnitteluspesifikaatiot - määritetään yleiset suorituskykyvaatimukset ja arviointikriteerit 2 Toimintojen analyysi - tunnistetaan toiminnot ja osatoiminnot sekä määritetään niiden välinen hierarkia ja niiden väliset suhteet - määritetään toiminnot ja niiden suorittamiseen liittyvät kriteerit - arvioidaan, ovatko määritetyt toiminnot suunnitteluspesifikaatioiden mukaisia 3 Toimintojen jakaminen - jaetaan toiminnot ja osatoiminnot käyttäjälle ja koneelle tai sopivissa tilanteissa molemmille - arvioidaan, soveltuvatko toiminnot ihmisen vai koneen suoritettavaksi - luonnostellaan vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja ja analysoidaan niiden etuja ja haittoja 4 Työtehtävien määrittäminen - kerätään tietoja vertailukelpoisista olemassa olevista tehtävistä - määritetään yksityiskohtaisesti käyttäjän tehtävät - arvioidaan kustakin tehtävästä käyttäjään aiheutuva työn kuormitus 5 Työtehtävien osoittaminen käyttäjille - määritetään tarvittavien käyttäjien lukumäärä - osoitetaan tehtävät käyttäjille - arvioidaan työstä käyttäjille aiheutuva työn kokonaiskuormitus sekä hyvin suunniteltujen käyttäjän työtehtävien piirteiden täyttyminen Seuraavassa on tiivistetysti kuvailtu standardissa esitettyjä prosessin vaiheita. (1) Suunnittelun tavoitteiden määrittäminen. Määritetään koko järjestelmän tavoitteet, suorituskykyvaatimukset ja järjestelmän arviointikriteerit. Nämä ovat sinänsä tavallisia lähtökohtia, mutta standardissa halutaan varmentaa, että myös kaikki ihmisen toimintaan ja toimintaympäristöön sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ovat mukana. Mukana ovat myös alustavat henkilömääräja koulutustarvevaatimukset sekä esimerkiksi luotettavuuteen ja kunnossapidettävyyteen liittyvät vaatimukset. Suunnittelun alussa voi vaatimusten konkretisointi olla vaikeaa, ja siksi edellytetään tutustumista muihin vastaaviin vertailukelpoisiin järjestelmiin ja niiden suunnitteludokumentteihin. Tavoitteet ovat arviointikriteerejä jatkossa esille tuotavien suunnittelmien hyväksymiseksi, jotta epäkelpoja ratkaisuja ei vietäisi eteenpäin suunnitteluprosessissa. (2) Toimintojen analyysi. Toimintojen (funktioiden) tarkoitus on kuvata järjestelmän välttämättömät tapahtumat, mutta ei vielä keinoja (työtehtäviä ja laitteita) niiden toteuttamiseksi. Näin luodaan toiminnasta kuva, jonka avulla voidaan pohtia ihmisen ja koneen työnjakoa, eikä anneta vanhan kokemuksen tai tekniikan suoraan sanella ratkaisuja. (3) Toimintojen jakaminen. Toiminnot jaetaan ihmisille tai koneille, tai molemmille. Tämä on ergonomain kannalta ydintapahtuma, jossa ratkaistaan laitteen sopivuus ihmiselle. Pohdinnan tukena voi käyttää listaa, jossa on kuvataan, minkä tyyppisissä tehtävissä ihminen on konetta parempi ja päinvastoin (SFS- EN 894-1, Liite A [4]). Standardissa kehotetaan laatimaan kaikki vaihtoehtoiset tavat, jolla jakaminen voidaan tehdä. Tämän jälkeen arvioidaan, ovatko ihmiselle annetut tehtävät ihmisen suorituskyvyn puitteissa, ja syntyykö ihmisen tehtävistä kokonaisuus joka on kohdassa 4.1. esitettyjen piirteiden mukaisia. 4 (6)
5 (4) Työtehtävien määrittäminen. Työtehtävä ja koneen käyttöliittymä sekä muut työvälineet määritetään yksityiskohtaisesti. Tässä vaiheessa konkretisoituvat suunnitelmat niin, että tehtävien kuormittavuutta, pätevyysvaatimuksia ja tehtäviin liittyviä riskejä voidaan arvioida. Luetteloimalla kaikki tehtävät otetaan huomioon kokonaisuus, jossa ovat mukana esimerkiksi kunnaossapito, työkalujen vaihto, puhdistus ja häiriötilanteet. Kohdassa 4.1 esitettyjen piirteiden toteutuminen voidaan arvioida jo paremmin. Tämän vaiheen tukena ovat kokemukset vastaavista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tunnistaa toteuttamiskelpoisia tai vältettäviä ratkaisuja. (5) Työtehtävien osoittaminen käyttäjälle. Määritetään käyttäjien lukumäärä ja jaetaan tehtävät niin, että kuormitus jakaantuu tasaisesti käyttäjien kesken. Työn kokonaiskuormittavuutta ja hyvien työtehtävän piirteiden toteutumista on vasta nyt mahdollista arvioida kunkin käyttäjän työn kannalta. 5 Työtehtävien suunnittelun arviointi Luvussa 4.3 käsitellään työtehtävien suunnittelun arviointia edellä kuvatun suunnitteluvaiheen aikana ja lisäksi käyttöönoton ja varsinaisen käytön aikana. Tässä luvussa esitetään ja kuvaillaan arvioinnin tavoitteita kussakin vaiheessa sekä arvioinnin toimintatapoja ja käytettäviä menetelmiä. Menetelmät sisältävät esimerkkejä erilaisista tiedonkeruun, kuvaamisen, arvioinnin sekä mallintamisen ja simuloinnin keinoista. 6 Laajempien tehtäväkokonaisuuksien suunnittelu (liite A) Opastava liite A käsittelee tehtävänsuunnittelua laajemmin kuin pelkän koneen käytön yhteydessä. Tarkoituksena on ottaa huomioon työntekijän työ kokonaisuudessaan, kun standardin perusosa käsittelee vain koneen suunnittelijan osuutta. Liitteessä on edellä kuvattujen hyvien työtehtävän piirteiden luetteloa vastaava tavoiteluettelo, joka on tässä kirjoitettu työntekijöiden koko työn suunnittelun (job design) näkökulmasta. Siinä kuvataan myös tunnetut tehtäväkokonaisuuden uudelleensuunnittelun keinot, työkierto, työn laajentaminen ja työn rikastaminen. Vastaavina keinoina kehittää yksipuolista työtä esitetään työryhmät ja tiimit, joissa työntekijät voivat joustavasti itse säädellä kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Myös osallistuvan suunnittelun periaate kuvataan keinona hyödyntää käyttäjien kokemuksia, sovittaa ratkaisut heille paremmin sopiviksi ja helpottaa samalla oppimista ja tekniikan hyväksymistä. 7 Esimerkki standardin käytöstä (liite B) Opastava liite B kuvaa koneeseen liittyvän työtehtävän suunnitteluprosessin esimerkin avulla. Esimerkkinä käytetty porakone on kaikkien tuntema työväline, ja siten se havainnollistaa standardin käyttöä. Samalla se synnyttää kysymyksen, onko standardin kuvaama tehtävänsuunnittelun prosessi kokonaisuudessaan tarpeen tällaisen vähitellen kehittyneen ja liki täydellisyyteen hioutuneen tuotteen suunnittelussa? 5 (6)
6 Viiteluettelo 1 [1] SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Perusteet ja yleiset suunnitteluperiaatteet. Osa 2: Työtehtävien ja koneen suunnittelun väliset vuorovaikutukset [2] SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Perusteet ja yleiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1: Peruskäsitteet ja menetelmät [3] SFS-EN ISO 6385 Työjärjetelmien ergonomiset suunnitteluperiaatteet [4] SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Merkinantolaitteiden ja ohjaimien suunnittelun ergonomiset vaatimukset. Osa 1: Yleiset periaatteet koskien ihmisen ja merkinantolaitteiden sekä ohjaimien vuorovaikutusta [5] SFS-käsikirja 93-7 Koneiden turvallisuus. Osa 7: Ergonomiset periaatteet, henkinen työkuormitus, 2010 (julkaistaan) 1 Tarkemman tiedot voimassa olevista SFS- ja EN- ja ISO-standardeista sekä SFS-käsikirjoista löytyy SFS-verkkokaupasta: ja SFS-käsikirjojen osalta myös osoitteesta: 6 (6)
MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 06/2010» » Martti Launis, Työterveyslaitos
kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Millainen on ergonomian perusstandardi SFS-EN 614-1 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet, osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet
LisätiedotTurvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5
Työpajapäivän esite Turvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5 Paikka: VTT Tampere, Tekniikankatu 1, Tampere. Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona
LisätiedotMetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 07/2010» 15.4.2010»» Martti Launis, Työterveyslaitos
kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten työpisteet suunnitellaan ihmisen mittojen mukaisiksi? SFS-EN ISO 14738 Koneeseen liittyvien työskentelypaikkojen suunnittelun
LisätiedotJärkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:
Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotSujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen
SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen Sosiaali ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston (Sotergo) aluetilaisuudet, syksy 2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen 23.9.2013 S.Rauas-Huuhtanen 0 Hankkeen tarkoitus
LisätiedotSuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen
LisätiedotTyöpajapäivä 2014. Kuva: VTT
Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotListautujan käsikirja. Due diligence -kysymysluettelo
Due diligence -kysymysluettelo 52 53 Due diligence -kysymysluettelo tietojen keräämiseen Nasdaq OMX First North Nordic -sääntöjen mukaisen yhtiöesitteen laatimista varten n.n.2012 Sivulla YLEISET OHJEET...
LisätiedotMetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 01/2010» 19.03.2010» Aarre Viljanen, MetSta ry
kirjoittaja: DI Aarre Viljanen, MetSta ry otsikko: Koneturvallisuuden standardien uudet painokset kuinka standardien tarkistamisessa onnistuttiin ja velvoittavien viitestandardien tilanne julkaisupäivä:
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus valmistajan vastuu LAATIMALLA EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN
LisätiedotAV-SUUNNITTELUN TARJOUSPYYNTÖ
AVQ2 18.11.2007 AV-SUUNNITTELUN TARJOUSPYYNTÖ Ari Lepoluoto Copyright Avita Ry 2007 Avita Ry, Tykistönkatu 9, 00260 HELSINKI e-mail info@avita.org, tel (09) 463 2525 fax (09) 449 091 AVQ2 AV- SUUNNITTELUN
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotErgonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön
Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotTurvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line
Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen
LisätiedotSuomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016
Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotEU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika Pirje Lankinen 1 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (Art. 15) vakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä II olevien sovellettavien olennaisten
Lisätiedot3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN
3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
Lisätiedotottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,
P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista
LisätiedotSFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen
SFS-ISO/IEC 27003 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Nykänen 14.12.2018 SFS-ISO/ IEC 2 70 0 3 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Ny kän en, 14.12.2 0 18
LisätiedotAsennusohje. Q-Safe. Versio 201502. Asiakirja 841684
Asennusohje Q-Safe Versio 201502 Asiakirja 841684 SISÄLTÖ 1. Turvallisuusmääräykset 6 1.1. Yleistä 6 1.2. Turvallisuuden tarkistuslista 6 1.3. Termit 6 2. Toimituksen sisällön tarkistus 7 2.1. 841373 Koneen
LisätiedotENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille
ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja
LisätiedotKylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu
Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Dnro 67/011/2015 Sisällys 1. Teollisen kylmän suunnittelu... 2 1.1 Ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittaminen... 2 1.2
LisätiedotHyvä taksinkuljettaja,
Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotErgonomian ja käytettävyyden. standardit
Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen, työprosessien
Lisätiedot1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:
1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotTeräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa
1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotKONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa
KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotAlkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta
Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,
LisätiedotTyön vaativuuden arviointiprosessi
Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta
LisätiedotKoneturvallisuuden standardit 2016
Koneturvallisuuden standardit 2016 1 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä
LisätiedotHUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/news/00-02-00.html
kirjoittaja: DI Aarre Viljanen, MetSta ry otsikko: Koneiden yhdenmukaistettujen standardien ilmoitustapa remontin tarpeessa julkaisupäivä: 16.3.2009 HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotNäyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit
Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777
LisätiedotStandardit koneensuunnittelun työkaluina
Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Standardit koneensuunnittelun työkaluina - Yhteensopivuutta, tuoteturvallisuutta, kilpailukykyä ja helpompaa markkinoillepääsyä MetSta-kotisivu kotisivu:
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA
Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com
LisätiedotSÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT
Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen
LisätiedotPerinteisen ergonomian vieminen työpaikoille
Perinteisen ergonomian vieminen työpaikoille Minkälaisia ongelmia perinteinen ergonomia ratkoo? Risto Toivonen, DI risto@ergonomiapalvelu.fi Ergonomia? Google tietää kaiken... Ensimmäisten kuvien perusteella
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
Lisätiedottyössäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat
1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotSuomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere
Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan
LisätiedotNÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotTALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE
TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan
LisätiedotVirtuoosi POS-järjestelmien joukossa
Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.
LisätiedotLuettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista
MMM /RO/ETU Luettelo 15.11.2016 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotErgonomian ja käytettävyyden standardit
Ergonomian ja käytettävyyden standardit Ergonomia ja käytettävyys ovat yhä useammin olennainen kilpailutekijä kone-, laite- ja tuotesuunnittelussa sekä yhä tärkeämpi tuottavuustekijä työympäristöjen, työprosessien
LisätiedotSEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
LisätiedotUusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin
Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotYhteisöllinen tapa työskennellä
Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotNäytön kuvaus. Näytön keskeinen sisältö Ammattitaitovaatimukset Näyttöympäristö. Arviointikriteerit
Näytön kuvaus Näytön aikana opiskelija tekee tavanomaisia talli- ja hevostenhoitotöitä, kuten ruokintaa, tarhausta, karsinan puhdistusta ja opetetun hevosen liikuttamista. Hän huolehtii hevosten hyvinvoinnista
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotKartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.
Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee
LisätiedotPALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015
PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 1 SFS:n rooli ja tehtävät SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja
Lisätiedot(Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.)
TEHTÄVÄNKUVAUS VAATIVUUSTEKIJÄT KOKONAISARVIOINNISSA (Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.) Ryhmän koko, henkilöiden lukumäärä Ryhmän vakanssinumerot
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotDI Aarre Viljanen, MetSta ry Koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus miten sisältö ja toimitustapa muuttuu
kirjoittaja: otsikko: julkaisupäivä: 25.11.2009 DI Aarre Viljanen, MetSta ry Koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus miten sisältö ja toimitustapa muuttuu HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotNöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
LisätiedotPorvoon kaupungin strategiatyön konsultointi
Porvoon kaupungin strategiatyön konsultointi 10.10.2012 1(5) Porvoon kaupunki pyytää tarjoustanne strategiatyön konsultoinnista. Hankintamenettely Hankintamenettely on avoin. Hankittavan palvelun sisältö
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotHOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET
HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Hoitoalue ja hoitoalueella olevat laitteet
LisätiedotSuunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus. Työryhmän työn perusta
Teknologiateollisuus, SKOL, Pro, YTN 1 (5) Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus Työryhmän työn perusta Työehtosopimusten
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotLuettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista
MMM /RO/ETU Luettelo 20.9.2018 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:
Lisätiedot