Tilan määräalan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös

Transkriptio

1 Kuntasuunnittelulautakunta Tilan määräalan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 745/ /2015 KUNLA 63 Niina-Maria Vaulasto hakee rakentamista koskevaa suun nit te lu tar verat kai sua ja poikkeamispäätöstä 1-kerroksisen, 30 k-m²:n suu rui sen hevostallin rakentamiseksi. Rakennuspaikan muodostaa n. 2,36 ha:n suuruinen määräala tilasta Muumaa Ra ken nus paikka sijaitsee osoitteessa Aspinniituntie 196. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee valkoisella alueella, jolle voi daan osoittaa paikallista merkitystä omaavaa maankäyttöä. Valtuus ton vuonna 1989 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa oikeus vai ku tuk set to mas sa yleiskaavassa hakemuksen kohteena ole va rakennuspaikka sijaitsee maatalousalueella (MT). Valtuuston vuon na 1988 ja uudelleen vuonna 1992 hyväksymä Kir kon ky län oi keus vai kutuk se ton osayleiskaava ulottuu hakemuksen koh tee na ole van rakennuspaikan länsiosaan. Tämä alue on osayleiskaavassa osoi tettu maa- ja met sä ta lous alu eeksi (MT). Alue on poh ja ve si aluet ta. Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit te lutar ve aluet ta. Lisäksi hanke edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja ra ken nus lain 171 :n mukaista poikkeamista rakennusjärjestyksen he vos tal lin suojaetäisyyttä koskevasta määräyksestä. Hakijan perustelut Hakija ei ole perustellut hakemustaan. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Lausunnot Hankkeen johdosta on pyydetty Keski-Uudenmaan ym pä ris tö kes kuksen ja sekä Nurmijärven veden lausunnot. Molemmissa lausunnoissa todetaan hakemuksen kohteena olevan ra ken nus pai kan sijaitsevan Valkojan I luokan pohjavesialueella lähel lä Ka nin läh teen, Pellonperän ja Valkojan vedenottamoita. Kaikki kol me ve den ot ta moa sijaitsevat metrin etäisyydellä ra ken-

2 nus pai kas ta. Lau sun nois sa todetaan ympäristönsuojelulaista seuraa vaa: "Ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 :n pohjaveden pi laa mis kiel lon mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että: 1. tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla poh ja ve si alu eel la pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaa raa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka poh jave den laatu voi muutoin olennaisesti huonontua; 2. toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheut taa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taik ka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, jo hon sitä voitaisiin käyttää; tai 3. toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (poh ja ve den pilaamiskielto). Keski-Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lisäksi lausunnossaan seu raa vaa: Ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristösuojeluohjeen (1/2010, s. 47) mu kaan pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuo jia tai lantaloita. Myös kään merkittäviä eläinsuojien tai lan ta loi den laajennuksia ei suo si tel la tehtäväksi pohjavesialueille. Ole mas sa olevista eläin suo jis ta, lantaloista ja jaloittelualueista ei saa ai heu tua pohjavesien pi laan tu mis vaa raa. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä todetaan, että he vos ten ulkoilu- ja harjoittelualueiden sijainnin kiinteistöllä tulee nou dat taa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: talousvesikaivosta tai läm pö kai vos ta m, vesistöstä m ja valtaojasta m. Ha ke muk sen mukainen tarha sijoittuu noin 10 metrin etäisyydelle val ta ojas ta. Lämpökaivoja tai vesistöjä ei lähistöllä ole. Alueella on Nur mi jär ven veden vesijohto. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hevostalli ympäristöohjeen mu kaan naapurikiinteistön rajaan on suositeltavaa jättää suo ja etäisyyt tä ulkotarhasta 50 m, ratsastuskentästä 20 m ja laitumesta 10 m. Ulkojaloittelutarha sijaitsee asemapiirroksen mukaan 5 metrin päässä pohjoisrajasta. Riittävillä suojaetäisyyksillä varmistetaan, et tä hevostenpitäjällä on myös ympäristönsuojelulliset edellytykset toi mia kyseisellä rakennuspaikalla, eikä tallitoiminta tarpeettomasti ra joit taisi naapuritilojen maankäyttöä. Yhteenvetona Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa to de taan:

3 "Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ei puolla hakemuksen mu kaisen suunnittelutarveratkaisun myöntämistä pohjavedensuojelun perus teel la. Tärkeille pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläin suojia. Tal lis ta noin metrin etäisyydellä sijaitsee lisäksi kolme Nur mi jär ven Veden vedenottamoa. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksessa ei ole huomioitu toiminnan si joit ta mis ta I-luokan tärkeälle pohjavesialueelle ja kolmen poh ja veden ot ta mon läheisyyteen. Ulkotarhan suojaetäisyys naa pu ri kiin teistön rajaan on myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjetta ly hyem pi." Nurmijärven Veden lausunnossa todetaan lisäksi seuraavaa: Rakennuspaikka si jait see Valkojan pohjavesialueen suo je lu suun nitel man mukaan ve den ot ta mon ohjeellisella kaukosuojavyöhykkeellä. Suo je lu suun ni tel mas sa ei ole käsitelty hakemuksen kohteena ole vaa rakennuspaikkaa, mut ta kiinteistö osoitteessa Aspinniituntien 161, jossa sijaitsee he vo sia ja 5 m 3 :n lantala, on arvioitu ko ko nais ris kiltään suureksi. Nurmijärven Veden kanta on Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lu oh jeen mukaisesti, että pohjavesialueelle ei tulisi si joit taa uusia eläinsuojia tai lantaloita. Hakijan vastine Vastineenaan annettuihin lausuntoihin hakija toteaa hakemuksen koh tee na olevan siirtotalli ja ponttilankun päällä on mahdollisia va lumia ehkäisemässä kumimatto. Siirtotalli ei tarvitse juurikaan poh ja töitä, suodatinkangas ja kerros soraa savimaan päälle. Ei kaivantoja tai muita maanrakennustoimia mahdollisia pohjavesivirtauksia aja tel len. Tarha-aluetta voidaan siirtää kauemmas valtaojasta. Lupa voidaan myön tää myös 5 vuoden määräajaksi. Perheeseen kuuluu vain yksi he vo nen ja poni. Tarha-aluetta on mahdollista siirtää kauemmas valtaojasta. Pohjaveden muodostumisalue sijaitsee muualla ja mahdollisia kevään valumavesien aiheuttamia ongelmia on mahdollista ehkäistä tar ha-alu een riittävällä kalkituksella. Valumavesien suunta ra ken nuspai kal ta on koilliseen, ei vedenottamoille. Alue on maanviljelyskäytössä. Pohjavesialueelle on pienempi rasite eläin ten laidunnus kuin maanviljelyssä käytettävät lannoitteet ja kasvin suo je lu ai neet.

4 Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee Kirkonkylän taa ja man ja Hämeenlinnanväylän itäpuolella rajoittuen etelästä Aspin nii tun tiehen. Kirkonkylän asemakaava-alueelle on matkaa noin 0,5 km. Rakennuspaikka muodostuu noin 2,36 ha:n suuruisesta mää rä alas ta tilasta Määräala koostuu 1,00 ha:n.suuruisesta vuokra-alu ees ta ja rakennuspaikan itä- ja länsipuolella ole vis ta pel toalueis ta (yht. 1,36 ha), jotka on val ta kir jal la luovutettu he vos ten laidun maak si toistaiseksi. Vuokra-alueella sijaitsee vuonna 2009 myönnet tyyn suun nit te lu tar ve rat kai suun perustuen rakennettu oma ko ti ta lo ja noin 400 k-m²:n suu rui nen hallirakennus. Samalla tilalla ( ), ha ke muk sen kohteena olevan rakennuspaikan länsi puo lel la, on toi nen oma ko ti ta lo ja itäpuolella tilalla myös omakotitalo. Ym pä ris tö on avointa peltoa. Alue on Valkojan I luokan tärkeää pohjavesialuetta. Ra ken nus pai kan naapurustossa tilalla pohjavesialueella on 840 k-m²:n suuruinen hevostalli/maneesi, joka on rakennettu vuonna 2005 myön net tyyn suunnittelutarveratkaisuun perustuen. Tuolloin ei vie lä ollut ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ym pä ris tö suo je lu oh jet ta (1/2010), jonka mukaan pohjavesialueelle ei tulisi sijoittaa uu sia eläin suo jia tai lantaloita. Sekä Nurmijärven Vesi että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ovat lau sun nois saan todenneet, että pohjavesien suojelun pe rus teel la ei poh ja ve si alueil le tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lan ta loi ta. Lausun nois sa pyritään estämään pohjavesien likaantuminen ja no jau dutaan Ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ym pä ris tö suo je lu oh jeeseen. Kyseinen ympäristösuojeluohje ei kiellä hevostallien sijoittamista poh ja ve si alu eel le, vaan antaa ohjeita uusien eläinsuojien si joit ta misel le ja olevien eläinsuojien merkittäville laajennuksille. Nyt kyseessä on kuitenkin vain kahden hevosen 30 k-m²:n suu rui nen talli eikä ole kyse merkittävästä rakentamisesta. Nurmijärven ympäristönsuojelumääräysten mukaan hevostallin ul koilu- ja harjoittelualueiden tulee sijaita metrin etäisyydellä val taojas ta. Hakemuksen mukainen tarha sijaitsee 10 metrin etäi syy del lä valtaojasta ja vain kahden hevosen tarhan voidaan katsoa täyt tä vän ko. vähimmäisetäisyyden. Ulkotarhan suojaetäisyys naapurikiinteistön rajasta tulee Kes ki-uuden maan ympäristökeskuksen hevostalli ympäristöohjeen mukaan ol la vähintään 50 m. Nyt esitetty ulkotarha sijaitsee noin 5 m:n etäi-

5 syy del lä rakennuspaikan pohjoisrajasta. Rakennuspaikan poh joispuo lel la ei ole asuinrakennuksia ja lähimmät asuinrakennukset si jaitse vat yli 500 metrin päässä rakennuspaikan pohjoisrajasta. Edellä olevaan perustuen ja kun tekniset ratkaisut toteutetaan niin, et tä ne estävät he vo sen lannan ja virtsan joutumasta pohjavesiin, voi daan katsoa, et tä haetulle rakentamiselle on olemassa maan käyttö- ja ra ken nus lain mom. mukaiset edellytykset. Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut Rakennusjärjestyksessä määrätään, että muun kuin elinkeinon harjoit ta mi seen käytettävän enintään 100 k-m²:n suuruisen hevos tallin saa rakentaa vähintään kahden hehtaarin ( m²) suuruiselle raken nus pai kal le. Rakennuspaikalla tulee voida osoittaa hevosille riittä vät ulkotarha- ja laidunalueet, jotka tulee sijoittaa riittävän etääl le vesistöstä sekä kiinteistön omasta ja naapureiden ta lous ve si kai voista kuten myös hevostalli. Hevostalli, lantala sekä hevosten ul ko tar haja laidunalueet tulee sijoittaa tilan alueelle siten, että naa pu rien asuinrakennuksiin ja oleskelupihoihin jää riittävä, kuitenkin vä hin tään 150 m suojaetäisyys. Hevostallin ja lantalan etäisyys kiin teis tön rajasta tulee olla vähintään 50 m. Nyt suunniteltu hevostalli on osoitettu noin 25 metrin etäisyydelle ja lan ta la (siirtolava) noin 35 metrin etäisyydelle tilan pohjoisrajasta. He vos tal li, lantala sekä talvitarha sijaitsevat noin metrin etäi syy del lä kahdesta naapurin asuinrakennuksesta ja oles ke lu pihas ta (tilat ja ). Laidunalueilta on matkaa edellä mainittujen naapureiden sekä naapurin asuin ra ken nuk siin ja oleskelupihoihin lyhimmillään metriä. Hakemuksen kohteena olevan rakennuspaikan pohjoispuolella ei ole asuin ra ken nuk sia. Lähin naapuri on tila ra ken nus paikan itäpuolella. Tämän naapurin itäpuolella on ennestään 840 k-m²:n suuruinen hevostalli/maneesi. Naapurit eivät ole vastustaneet haettua ra ken nus han ket ta. Täten voidaan katsoa, että hakemuksen tueksi on olemassa erityisiä syi tä eikä haettu rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee harvaan asutul la maaseudulla. Helsinki-Tampere moottoritien vastakkaisella puolel la sijaitsevan Kirkonkylän taajaman palveluihin on matkaa noin 3,5-4,5 km. Julkinen liikenne Helsingin suuntaan kulkee Hä meen lin nan-

6 tie tä, jolla sijaitsevalle pysäkille on rakennuspaikalta matkaa noin 1,3 km. Alueella on kunnan vesijohto, mutta ei viemäriä. Alue ei ole valtuuston vuonna 2015 hyväksymän vesihuollon ke hit tä mis suun nitel man mukaista kehittämisaluetta. Alue Valkojan I luokan tär keää pohjavesialuetta. Kun tekniset ratkaisut toteutetaan niin, että ne estävät he vo sen lannan ja virtsan joutumasta pohjavesiin, ei hankkeel la ole haitallisia vaikutuksia pohjavesiin. Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Niina-Maria Vaulaston ha kemuk sen mukainen rakennuspaikka sijaitsee alueella, joka on maankäyt tö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Han ke edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mu kaista poikkeamista rakennusjärjestyksen hevostallin suojaetäisyyttä kos ke vas ta määräyksestä. Suunnittelutarveratkaisu Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset esittelytekstissä esitetyin pe rustein ehdolla, että ennen rakennusluvan myöntämistä tulee selvittää, mitä tek ni siä ratkaisuja rakentaminen edellyttää, jotta lannan ja virtsan joh tumi nen pohjavesiin estyy ja näistä ratkaisuista tulee pyytää lausun to Keski-Uudenmaan ym pä ris tö kes kuk sel ta. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei esitetyin ehdoin aiheuta hait taa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei ai heu ta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopiva maisemalliselta kan nal ta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvo jen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Ha ke mukseen suostuminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen koh telun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Poikkeamispäätös Kuntasuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen tueksi on eri tyisiä syitä eikä haettu rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaa van toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vai keu ta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta ra ken ne tun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut tamis ta. Kuntasuunnittelulautakunta päättää myöntää haetun luvan. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Suun nit te lu tar ve rat kai su ja poikkeamispäätös ovat/on voimassa kaksi vuotta päätöksen an ta-

7 mis päi väs tä lukien, jona aikana rakennusvalvontaviranomaiselta tulee hakea rakennuslupaa, muutoin suun nit te lu tar ve rat kai su/poikkeamis pää tös raukeaa. Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen raken nus lu van myöntämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom, mom., mom., ra ken nusjär jes tyk sen luku 5, kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen joh to sään nön luvun 4 kohdat 3 ja 4. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 5.