Talvivaara Sotkamo Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talvivaara Sotkamo Oy"

Transkriptio

1 9M Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV a Pintavesien tarkkailu

2

3 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDEN LAATU Oulujoen vesistöalue Vuoksen vesistöalue Mustaliuskealueen lammet ja purot Muut lammet ja purot Yhteenveto veden laadusta 19 3 KALASTO JA KALASTUS Kalastuskirjanpito Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Yhteenveto kalataloustarkkailusta 24 4 VIITTEET 25 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Tarkkailualue, veden fysikaalis-kemiallisen laadun havaintopaikat Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun tulokset Vesistöjen metallipitoisuudet eri vuosina Kalastus- ja ravustuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti

4

5 9M JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen tarkkailussa vuosi 2009 oli ns. suppea vuosi, jolloin pintavesien tarkkailu sisälsi tarkkailusuunnitelman mukaiset veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun sekä kalastus- ja ravustuskirjanpidon. Lisäksi tehtiin vuosittainen sähkökoekalastus Tuhkajoella Kainuun TE-keskuksen hyväksymällä tavalla ( , Dnro 816/ ). Tarkkailu on toteutettu Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelmassa (Pöyry Environment Oy 2007, täydennys 2008) esitetyllä tavalla. Raportissa on otettu huomioon myös Kainuun ympäristökeskuksen seurantatulokset alueelta. Talvivaaran kaivoshankkeeseen liittyen pintavesien tilaa on tutkittu perustilaselvityksessä ja YVA-selvityksissä. Myös YVA:n jälkeen pintavesien seurantaa on jatkettu kaivosyhtiön toimesta riittävän ennakkoaineiston keräämiseksi. Lisäksi Kainuun ympäristökeskuksen toimesta on seurattu pintavesien tilaa alueella. Edellä mainittuja selvityksiä ja seurantoja käytetään vertailuaineistona tässä raportissa. Tarkkailusta vastasi konsulttina Pöyry Environment Oy. Näytteenotosta ja määrityksistä vastasi Nab Labs Oy, mikäli muuta ei ole mainittu. 2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDEN LAATU Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikkoja oli vuonna 2009 kaikkiaan 33. Tarkkailupaikkojen perustiedot on esitetty taulukossa 1 ja tarkkailupaikkojen sijainti käy ilmi liitteestä 1. Näytteitä otettiin pääsääntöisesti 3 12 kertaa vuodessa kultakin havaintopaikalta. Näytteistä tehtiin joka kerta seuraavat määritykset: lämpötila Co happi Cu hapen kyllästysaste Ni ph Zn alkaliniteetti sähkönjohtavuus kiintoaine sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P (touko-marraskuu) kok.n NO 2 + NO 3 N (touko-marraskuu) NH 4 -N (touko-marraskuu) a-klorofylli (järvet, avovesikausi) Nitraatti-nitriittitypen (NO 2 +NO 3 N) määritys tehtiin kuitenkin tietyiltä havaintopaikoilta myös helmi huhtikuussa. Lisäksi määritettiin maaliskuussa sekä kerran heinäkuussa ja elokuussa:

6 9M kokonaiskovuus Al Hg Cl As Mn SO 4 Ba Na Cd Sb Cr V Fe 2 Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Veden laadun tarkkailun tulokset on esitetty liitteenä 2. Taulukko 1 Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikat vuonna Syvyystiedot ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta. paikka tunnus koordinaatit (YK) syvyys (m) vesistöalue näytteet krt Salminen Sal , Kalliojärvi Kal Korentojoki Kor , Kalliojoki, suu Kal su Kolmisoppi Kol , Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki 1 Tuh , Jormasjärvi 5 Jor , Jormasjärvi syv p3 Jor , Jormasjoki 9 FM Jormaslahti 6 FM , Nuasjärvi 23 FM , Ylä-Lumijärvi Ylu , Lumijoki Lum Kivijärvi Kiv Laakajärvi 9 Laa , Laakajärvi Itkonniemi Laa , Mustalampi Mus , Valkealampi Val , Myllylampi Myl talvi kesä Mäkijärvi Mäk , Hoikkalampi Hoik talvi kesä Munninlampi Mun Iso-Savonjärvi IsoS Kivipuro 1 Kip Pirttipuro 1 Pirt Kaivoslampi Kai Syvälampi Syvä talvi kesä Härkälampi Här Härkäpuro1 Härp Kuusilampi(Rahvaanmäki) Kuus Hakonen Hako Pikku Hakonen Phako

7 9M Oulujoen vesistöalue 3 Tässä luvussa käsitellään vesireitti Salmisesta Kalliojärven, Kolmisopen ja Jormasjärven kautta Nuasjärveen. Oulujoen vesistöalueelle sijoittuvat pienet lammet ja purot käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Alueen järvet olivat lämpötilakerrostuneita sekä kesällä että talvella. Kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkeni kaikissa järvissä. Huonoin tilanne oli Salmisessa, missä vesi oli pohjan lähellä hapetonta kevättalvella ja kesällä heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkupuolelle, heinä-elokuussa jo neljän metrin syvyydessä (kuva 1). Salminen, talvi happi mg/l syvyys m Kolmisoppi, talvi happi mg/l syvyys m Jormasjärvi 3, talvi happi mg/l syvyys m Salminen, kesä syvyys m Kolmisoppi, kesä syvyys m Jormasjärvi 3, kesä syvyys m happi mg/l happi mg/l happi mg/l 10 Kuva 1 Salmisen, Kolmisopen ja Jormasjärven (syv P3) happitilanne talvalle ja kesällä 2009.

8 9M Myös Kalliojärvessä happitilanne oli pohjan lähellä heikko sekä talvella että kesällä, alimmillaan elokuussa 0,4 mg/l. Kolmisopessa happitilanne säilyi edellisvuoden tapaan hieman parempana ollen alimmillaan elokuun loppupuolella 2,5 mg/l (kuva 1). Jormasjärven Talvilahdella happitilanne oli heikompi, alimmillaan loppukesästä 0,9 mg/l, kuin Jormasjärven syvännepisteellä, jossa happitilanne säilyi hieman edellisvuotta parempana ollen alimmillaan lopputalvesta 2,7 mg/l (kuva 1). Nuasjärven happitilanne säilyi etenkin talvella kohtalaisena, mutta heikkeni loppukesällä pohjan läheisyydessä (3,6 mg/l). Jokipisteillä happitilanne säilyi hyvänä. Järvistä Salminen sijaitsee lähes kokonaan ja Kolmisoppi kokonaan kaivospiirin alueella. Happamuus ja alkaliniteetti Alueen vedet ovat tyypillisesti happamia maa- ja kallioperän ominaisuuksista johtuen (Lahermo, ym 1996). Yhden metrin syvyydestä otettujen näytteiden keskimääräinen ph vaihteli vuositasolla välillä 5,8 6,6 ollen alhaisin Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja korkein Nuasjärvessä. Alhaisimmat arvot mitattiin yleensä talvella ja keväällä lumen sulamisen aikaan ja korkeimmat kesällä perustuotannon seurauksena. Järvissä ph yleensä laski pohjaa kohden. Alhaisimmillaan veden ph oli Kolmisopessa pintakerroksen alapuolella talvella (5,2) ja Kolmisopesta lähtevässä vedessä tammikuussa (5,3). Kesällä tavanomaista alhaisempia ph-arvoja (5,5 5,8) todettiin elokuun loppupuolella välillä Kolmisoppi-Jormasjärvi. Alle 5 olevia ph-arvoja ei todettu vuonna Korkeimmillaan ph oli loppukesästä ja syksyllä Nuasjärvessä 6,8. Vuonna 2009 ph arvot olivat jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2008 erityisesti kesäaikana (kuva 2). Kolmisopen pintakerroksessa ph oli vuonna 2009 keskimäärin 6,0, kun se vuonna 2008 oli 5,5 ja kaivostoimintaa edeltävä aikana 5,6 (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). ph 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Kuva 2 ph-arvojen ajallinen vaihtelu pintakerroksessa (1 m) vuonna Vertailuarvona esitetty Kolmisopen ph arvo vuonna Alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli yleisesti välttävä tai tyydyttävä. Lähinnä tammikuussa mitattiin määritysrajaa (0,02) pienempiä alkalineettiarvoja Salmisessa ja Kolmisopessa pintakerroksen alapuolella sekä Kolmisopesta lähtevässä vedessä. Vesistössä alaspäin mentäessä alkaliniteettin arvot lisääntyivät hieman erityisesti kesällä ja ajallinen vaihtelu tasoittui. Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuuden arvot olivat lähes poikkeuksetta tyypillistä luonnonvesien tasoa. Kalliojoen suulla sähkönjohtavuus oli kuitenkin lievästi koholla huhtikuussa. Tuolloin ei kuitenkaan määritetty esim. sulfaatin ja kloridin pitoisuuksia. Selvästi suurimmat sähkönjohtavuuden arvot mitattiin edellisvuoden tapaan Nuasjärven alusvedestä kevättalvella, mikä johtui Mondo Minerals

9 9M Oy:n kaivosalueelta tulevista runsaasti sulfaattia sisältävistä vesistä. Nuasjärven alusveden sulfaattipitoisuus olikin kevättalvella selvästi koholla muihin näytteisiin verrattuna. Kaikki alueelta mitatut kloridipitoisuudet olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa ilman merkittävää alueellista tai ajallista vaihtelua. Sulfaattipitoisuus sen sijaan oli lievästi koholla (noin 5 12 mg/l) koko alueella Salmista, Kalliojärveä ja Korentojokea lukuun ottamatta kuvastaen mustaliuskeen esiintymistä kallioperässä. Jormasjoessa ja Nuasjärvessä mitattiin em. korkeampia pitoisuuksia, selvästi suurin sulfaattipitoisuus (190 mg/l) mitattiin Nuasjärven alusvedestä maalisja huhtikuussa. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti hyvin pieniä, usein alle määritysrajan. Yksittäisissä näytteissä todettiin kohonneita pitoisuuksia Salmisessa, Jormasjärven Talvilahdella pohjan läheisyydessä elokuun loppupuolella ja Kalliojoen suulla selvimmin huhtikuun puolessa välissä (kuva 3). Korkein kiintoainepitoisuus oli Kolmisopesta lähtevässä vedessä maaliskuussa (kuva 3), mikä johtui ilmeisesti padon rakennustöistä. Kolmisopen (1 m syvyys) keskimääräinen kiintoainepitoisuus (2,0 mg/l) oli hieman edellisvuotta korkampi (1,7 mg/l), mutta pienempi kuin ennen kaivoshankkeen aloittamista keskimäärin (n=8, Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). kiintoaine mg/l 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Kuva 3 Kiintoainepitoisuuden ajallinen vaihtelu pintakerroksessa (1 m) vuonna Vertailuarvona esitetty Kolmisopen kiintoainepitoisuus vuonna Veden sameusarvot noudattelivat pääpiirteissään kiintoainepitoisuuksia, eikä silmin havaittavaa sameutta juurikaan esiintynyt. Salmisen alusvedessä sameusarvot olivat selvästi koholla etenkin kesällä ja syksyllä, kun vesi oli hapetonta. Yksitäisiä kohonneita sameusarvoja esiintyi myös muiden järvien alusvedessä. Kolmisopesta lähtevä vesi oli hyvin sameaa maaliskuussa padon rakennustöistä johtuen ja Kalliojoen suulla vesi oli lievästi sameaa huhtikuussa. Veden väri ja humuspitoisuus Alueen vedet ovat tyypillisesti hyvin tummavetisiä johtuen ennen kaikkea suuresta humuksen määrästä (COD Mn ). Sekä väriarvo että COD Mn -arvo laskevat kuitenkin selvästi edettäessä vesistössä alavirtaa kohden. Tumminta ja humuspitoisinta vesi oli Salmisen ja Kalliojoen suun välisellä alueella, jossa väriarvo oli pintakerroksessa keskimäärin 190 mg/l Pt ja COD Mn -arvo 25 mg/l. Tarkkailualueen alaosalla Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä väriarvo oli tyypillisesti alle 100 mg/l Pt ja COD Mn -arvo noin 15 mg/l. Veden väri oli yleisesti talvella tummempi kuin kesällä. Humuksen ohella veden tummaan väriin vaikutti vesistön yläosalla melko suuri rautapitoisuus. Vielä Kolmisopessa rautaa oli melko runsaasti, mutta Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä rautapitoisuudet olivat jokseenkin pieniä erityisesti kesällä. Järvien

10 9M alusvedessä esiintyi ajoittain kohonneita rautapitoisuuksia ja väriarvoja liittyen heikkoon happitilanteeseen. Ravinteet ja rehevyys Selvästi rehevin alueen vesistöistä oli Salminen, jossa niin ravinnepitoisuudet (kok.n ja Kok.P) kuin a-klorofyllinkin pitoisuus olivat rehevien vesien, heinä-elokuun a-klorofyllipitoisuudet erittäin rehevien vesien tasoa. Kalliojärvessä pitoisuustasot olivat alhaisempia kuin Salmisessa, mutta keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus edelleen rehevien vesien tasoa. Kolmisopessa ravinnepitoisuudet laskivat edelleen, mutta a-klorofyllin pitoisuus kuvasti rehevyyttä. Jormasjärven Talvilahdella kesän keskimääräinen typpi- ja a-klorofyllipitoisuus olivat rehevien vesien tason tuntumassa. Jormasjärvessä ja Nuasjärven Jormaslahdella a-klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevien, mutta Nuajärvessä rehevien vesien tasoa. Fosforipitoisuudet olivat karujen-lievästi rehevien vesien tasoa reitin alaosalla. Typpipitoisuudet olivat korkeimmat talvella, mutta Salmisessa ja Kalliojoen suulla esiintyi kohonneita pitoisuuksia myös kesällä (kuva 4). Fosforipitoisuuksissa ajallinen vaihtelu oli jokseenkin pientä poikkeuksena Salmisen selvästi kohonneet pitoisuudet kesällä ja jonkin verran myös syksyllä ja Kolmisopesta lähtevä pitoisuus maaliskuussa padon rakennustöistä johtuen (kuva 4). Kolmisopessa pintakerroksen keskimääräinen typpipitoisuus (533 µg/l) oli hieman edellisvuotta pienempi ja samaa tasoa kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista. Fosforipitoisuus (18 µg/l) laski edellisvuodesta ja oli pienempi kuin ennen kaivostoimintaa. Alueen järvissä tuotantoa rajoitti epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tarkasteltuna keväällä ja alkukesästä fosfori (kuva 5). Kesällä Salmisessa ja Kalliojärvessä tuotantoa rajoitti pääasiassa typpi, Kolmisopessa useimmiten molemmat ravinteet yhdessä, Jormasjärvessä fosfori ja Nuasjärvessä molemmat ravinteet tai fosfori. Syksyllä etenkin Salmisessa molempia ravinteita oli runsaasti, joten tuotanto rajoitti ilmeisesti jokin muu tekijä kuten veden viileys. kok.n µg/l kok.p µg/l Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Kuva 4 Ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu pintakerroksessa (1 m) vuonna Vertailuarvona esitetty Kolmisopen ravinnepitoisuudet vuonna 2008.

11 9M Eo.N µg/l P rajoittaa Salminen Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi 5 Jormasjärvi P3 Nuasjärvi N tai P rajoittaa N rajoittaa PO 4 -P µg/l Kuva 5 Tuotantoa rajoittava ravinne avovesikaudella (touko-lokakuu) 2009 pintakerroksessa (1 m). (Eo.N = NO 2 + NO 3 + NH 4 -N) Metallit Metalleista nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuus on määritetty kaikilla tarkkailukerroilla ja muut metallit kolme kertaa vuoden aikana (maaliskuu, heinäkuu ja elokuu). Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat Salmisessa pääosin alle määritysrajojen. Pintakerroksessa todettiin yksittäisiä lievästi kohonneita kupari- ja nikkelipitoisuuksia kesällä ja sinkkipitoisuuksia lähinnä kevättalvella ja syksyllä pintakerroksen alapuolella. Kalliojärvessä metallipitoisuudet olivat määritysrajoja pienempiä lukuun ottamatta tammikuussa määritysrajan tuntumassa ollutta nikkelipitoisuutta ja pintakerroksen lievästi kohonnutta sinkkipitoisuutta. Syksyn lievästi kohonneet sinkkipitoisuudet Salmisessa voivat johtua kaivosalueelta tulleista vesistä. Pintakerroksen yksittäiset kohonneet metallipitoisuudet kesällä voinevat olla laskeumaperäisiä, mutta syy voi olla myös luontainen vaihtelu. Kaivosvesien vaikutusalueen yläpuolella Korentojoessa em. metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan, nikkelipitoisuus oli talvella määritysrajan tuntumassa. Kalliojoen suulla metallipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin esimerkiksi Kalliojärvessä (kuva 6). Kalliojokeen tulee vesiä Kuusijoen kautta mustaliuskealueelta. Kalliojoen suulla nikkeliä oli keskimäärin 166 µg/l (v n. 110 µg/l) ja sinkkiä 582 µg/l (v n. 220 µg/l). Keskiarvoja nostaa huhtikuussa mitatut erittäin korkeat pitoisuudet (kuva 6). Ilman niitä em. keskimääräiset pitoisuudet ovat nikkelille 55 µg/l ja sinkille 154 µg/l. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat pääosin määritysrahaa pienempiä tai sen tuntumassa lukuun ottamatta koboltin kohonnutta pitoisuutta huhtikuussa. Huhtikuun kohonneet metallipitoisuudet liittyvät lumen sulamiseen ja valumien kasvuun ja tällöin myös kiintoainepitoisuus ja sameus olivat koholla Kalliojoessa. Mustaliuskealueen vesissä metallipitoisuudet pääosin laskivat edellisvuoden tasosta, mutta olivat edelleen koholla perustilaan verrattuna (kuva 12, liite 3). Kalliojoesta Kuusijoen alapuolelta on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan käytettävissä vain yhden näytteen ( ) tulokset ennen kaivostoiminnan aloittamista. Kyseisessä näytteessä nikkeliä oli 10 µg/l, sinkkiä 15 µg/l, kuparia 1 µg/l ja koboltin pitoisuus oli alle määritysrajan. Vuoden 2007 tarkkailussa (n=3) keskimääräinen nikkelin pitoisuus oli 42 µg/l ja sinkin pitoisuus 61 µg/l. Kalliojoessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet näyttäisivät siten olevan noususuunnassa (liite 3).

12 9M Kolmisopessa ei todettu Kalliojoen keltaisia korkeita metallipitoisuuksia keväällä (kuva 6). Keskimääräiset nikkeli- (68 µg/l) ja etenkin sinkkipitoisuudet (209 µg/l) olivat kuitenkin korkeampia kuin vuonna 2008 (liite 3). Kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Kobolttia vedessä todettiin pieniä määriä talvella. Vertikaalinen vaihtelu Kolmisopen metallipitoisuuksissa oli jokseenkin pientä talvea lukuun ottamatta, jolloin suurimmat pitoisuudet esiintyivät pintakerroksessa. Kolmisopesta lähtevässä vedessä keskimääräiset nikkeli- (59 µg/) ja sinkkipitoisuudet (171 µg/) olivat hieman pienempiä kuin Kolmisopen pintakerroksessa keskimäärin, mutta etenkin sinkkipitoisuuksissa on havaittavissa kasvua (liite 3). Kesällä ja syksyllä ero havaintopaikkojen välisissä nikkeli- ja sinkkipitoisuuksissa oli huomattavasti pienempi kuin talvella (kuva 6). Tuhkajoessa pitoisuudet edelleen laskivat, mutta etenkin sinkkipitoisuus oli edellisvuosia korkeampi (liite 3). Ni µg/l Zn µg/l Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Co µg/l Cu µg/l Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Sal Kal1 Kal su Kol1 Kol läh Kuva 6 Nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuuksien vaihtelu pintakerroksessa (1 m) vuonna Vertailuarvona esitetty Kolmisopen metallipitoisuudet vuonna Jormasjärveen tultaessa sinkin ja nikkelin pitoisuudet edelleen laskivat niin, että syvännepisteellä oli nikkeliä noin µg/l ja sinkkiä µg/l. Vertikaalinen vaihtelu oli vähäistä. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2008 (liite 3). Nuasjärvessä sinkin ja nikkelin pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle määritysrajojen, lähinnä talvella pintakerroksen alapuolella pitoisuudet olivat lievästi koholla. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä lähes poikkeuksetta alle määritysrajojen. Kaikki mitatut arseenin, kadmiumin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kalliojoen suulla ja Kolmisopessa kadmiumin pitoisuus ylitti hieman määritysrajan maaliskuussa. Alumiinin pitoisuus on alueen purovesissä tyypillisesti noin µg/l (Lahermo, ym. 1996). Alumiinipitoisuudet olivat vuonna 2009 keskimäärin samaa tasoa, paikoin jopa em. tasoa pienempiä ja pienempiä kuin vuonna 2008 (liite 3). Keskimääräiset pitoisuudet olivat Kolmisopessa, sieltä lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa noin µg/l, muilla pisteillä keskimäärin

13 9M µg/l ja Nuasjärvessä noin 100 µg/l. Alumiinipitoisuuksia ei ole tutkittu alueen vesistä ennen vuotta Bariumia oli vedessä keskimäärin 7 14 µg/l, mikä on alueen purovesien tyypillinen taso (Lahermo, ym. 1996). Pienien tummavetisten vesistöjen rautapitoisuudet ovat tyypillisesti suuria, kuten myös Talvivaaran alueen vesissä. Vuonna 2009 rautapitoisuudet olivat kuitenkin paikoin melko selvästi edellisvuotta alhaisempia (liite 3). Keskimäärin suurimmat rautapitoisuudet mitattiin vesistöalueen yläosalta (Salminen 1080 µg/l ja v µg/l). Jormasjärvessä ja Nuasjärvessä rautaa oli jokseenkin vähän. Järvien hapettomissa tai vähähappisissa alusvesissä rautaa oli selvästi enemmän, enimmillään noin 2300 µg/l Salmisessa. Keskimääräiset mangaanipitoisuudet olivat suurimmat, noin µg/l, Kalliojoen suulla, Kolmisopessa ja sieltä lähtevässä vedessä. Kyseiset pitoisuudet olivat Kolmisoppea lukuun ottamatta edellisvuotta suurempia, mutta Kolmisopesta lähtevässä vedessä mangaanipitoisuus oli edelleen pienempi kuin vuonna 2007 (liite 3). Kalliojärvessä mangaanin pitoisuus (25 µg/l) oli vain noin kolmannes edellisvuodesta. Myös Nuasjärvessä mangaania oli vähän. Kaikki mitatut natriumin pitoisuudet olivat pieniä. Kalliojoen suulla, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason lähinnä talvella (Nikunen, ym. 2000). Nikkelin LC50 arvo vesikirpuille (Daphnia magna) on 21 vuorokauden altistusajalla 130 µg/l ja kirjolohelle 28 vuorokauden altistusajalla 50 µg/l eräiden tutkimusten mukaan (Nikunen, ym. 2000). Sinkin LC50 arvo vesikirpuille (Daphnia magna) on 21 vuorokauden altistusajalla 160 µg/l ja kirjolohelle 28 vuorokauden altistusajalla 350 µg/l eräiden tutkimusten mukaan (Nikunen, ym. 2000). 2.2 Vuoksen vesistöalue Tässä luvussa käsitellään reitti Ylä-Lumijärvi Lumijoki Kivijärvi Laakajärvi. Vuoksen vesistöalueella sijaitsevat pienet lammet käsitellään luvussa 2.4. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Vuoksen vesistöalueella sijaitsevat tarkkaillut järvet ovat varsin matalia, eikä lämpötilakerrostuneisuutta käytännössä todettu. Happitilanne säilyi pääasiassa hyvänä, paikoin tyydyttävänä. Happea vedessä oli yleisesti yli 8 mg/l, kesällä lämpimässä vedessä ajoittain 7 8 mg/l. Lumijoessa vettä oli vähän ja happitilanne loppukesästä välttävä. Happamuus ja alkaliniteetti Vuoksen vesistöalueelle laskevissa vesissä ph on yleensä ollut korkeampi ja alkaliniteetti parempi kuin Oulujoen puolelle laskevissa vesissä ja näin oli myös vuonna Pääosin ph - arvot olivat tasoa 6 7. Ylä-Lumijrävessä ph oli kesällä kuitenkin tasoa 7 7,5, Kivijärvessä keväällä alimmillaan 5,8. (kuva 7) ja Laakajärven Itkonniemessä ajoittain 5,7. Poikkeustilanteet eivät laskeneet ph-arvoja kuten vuonna Laakajärvessä ph oli tyypilliseen tapaan hieman yläpuolisia tarkkailupaikkoja alhaisempi, 6,0 6,3, Itkonniemessä 5,7 6,3. Alkaliniteetin arvot vaihtelivat ajallisesti ph:ta vastaavalla tavalla. Alkaliniteetti pysyi pääosin hyvällä tai tyydyttävällä tasolla paitsi Laakajärvessä ja keväällä yleisesti välttävällä tasolla.

14 9M ph 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, Ylu Lum Kiv1 Kuva 7 Veden ph-arvojen ajallinen vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven pharvo vuonna Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesiä korkeammalla tasolla, korkeimmillaan syyskuussa (17 22 ms/m). Alempana vesistössä sähkönjohtavuudet olivat pääosin luonnonvesien tasoa paitsi Kivijärvessä talvella lievästi koholla. Myös sulfaattipitoisuudet laskivat vesistön alaosaa kohden ja olivat Ylä-Lumijärvessä enimmillään noin kymmenkertaisia (17 mg/l) alaosan Laakajärveen verrattuna (1,7 mg/l). Kaikki mitatut kloridin pitoisuudet olivat sen sijaan pieniä. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuuksissa oli jonkin verran vaihtelua, mutta se ei ollut systemaattista ja pitoisuudet eivät olleet huomattavan korkeita (kuva 8). Ylä-Lumijärvessä keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 4,1 mg/l ja suurin pitoisuus 10 mg/l syyskuussa. Rakentamisvaiheen tarkkailussa mukana olevan Mourunpuron, Kortelammen eteläpuolisen havaintopaikan kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,9 mg/l, korkeimmillaan tulva-aikana 52 mg/l. Lupamääräyksen 5 rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Laakajärvessä keskimääräistä kiintoainepitoisuutta, 3,8 mg/l, nosti lokakuun kohonnut pitoisuus 14 mg/l. kiintoaine mg/l Ylu Lum Kiv1 Kuva 8 Kiintoainepitoisuuden ajallinen vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven kiintoainepitoisuus vuonna 2008.

15 9M Ylä-Lumijärvessä vesi oli silminnähden sameaa (>5 FNU) talvella sekä loppukesästä ja syksyllä, suurimmillaan syyskuussa 20 FNU. Myös Lumijoessa sameusarvot olivat ajoittain lievästi koholla. Kivijärvessä sameus oli melko vähäistä ja laski edelleen Laakajärvessä. Veden väri ja humuspitoisuus Vuoksen vesistöön laskevat vedet ovat keskimäärin jonkin verran tummempia kuin Oulujokeen laskevat vedet, vaikka vuonna 2009 Salmisessa ja Kalliojärvessä vesi oli keskimäärin tummempaa ja humuksisempaa. Väriarvot olivat vuonna 2009 keskimäärin hieman alhaisempia kuin edellisvuonna. Keskimäärin tumminta vesi oli Lumijoessa (noin 180 mg/l Pt) ja vähiten Laakajärven Itkonniemessä (130 mg/l Pt). Ylä-Lumijärven alhainen väriarvo syyskuussa johtui ilmeisesti siitä, että näyte jouduttiin suodattamaan voimakkaan sameuden vuoksi. Väriarvot noudattivat pääpiirteissään rautapitoisuutta. COD Mn -arvot olivat keskimäärin alhaisimmat Ylä- Lumijärvessä 16 mg/l ja Laakajärven Itkonniemessä 18 mg/l ja korkeimmat Kivijärvessä 22 mg/l. Ravinteet ja rehevyys Vuoksen vesistöön laskevat vedet ovat keskimäärin ravinteikkaampia kuin Oulujoen suuntaan laskevat vedet. Typpipitoisuudet laskivat elokuulle asti ja olivat alhaisempia kuin vuonna Korkeimmat pitoisuudet olivat Ylä-Lumijärvessä (kuva 9), keskimäärin 1890 µg/l ja Lumijoessa 1130 µg/l. Kivijärvessä typpeä oli keskimäärin 820 µg/l ja Laakajärvessä µg/l. Vuoden 2008 typpipitoisuutta nostivat kaivoksen rakentamisalueelta tulevat kuivatusvedet, joissa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt on saatu päätökseen vuoden 2008 aikana. Fosforipitoisuudet vaihtelivat melko vähän ja olivat pääosin tasoa µg/l, lähinnä Kivijärvessä ajoittain korkeampia (kuva 9). Keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkein Kivijärvessä 29 µg/l (v µg/l) ja alhaisin Laakajärven Itkonniemessä 20 µg/l. Pitoisuudet olivat pääosin reheville vesille tyypillisiä paitsi Laakajärven Itkonniemessä lievästi rehevää tasoa. Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin keskimääräinen pitoisuus oli Ylä-Lumijärvessä lievästi rehevien vesien ja Kivijärvessä sekä Laakajärvessä rehevien vesien tasoa. Selvästi suurimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin Kivijärvestä. Ylä-Lumijärvessä perustuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella selvästi fosforirajoitteista suurista epäorgaanisen typen pitoisuuksista johtuen. Kivijärvessä tuotanto oli loppukesällä ja syksyllä typpirajoitteista, mutta muutoin fosfori- tai yhteisrajoitteista. Laakajärvessä tuotanto oli typpi- tai yhteisrajoitteista (kuva 10). kok.n µg/l kok.p µg/l Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Kuva 9 Ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven ravinnepitoisuudet vuonna 2008.

16 9M Eo.N µg/l Kivijärvi Kiv1 Laakajärvi Laa9 Laakajärvi Laa P rajoittaa N tai P rajoittaa N rajoittaa PO 4 -P µg/l Kuva 10 Tuotantoa rajoittava ravinne avovesikaudella (touko-lokakuu) 2009 pintakerroksessa (1 m). (Eo.N = NO 2 + NO 3 + NH 4 -N) Metallit Metalleista nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuus on määritetty kaikilla tarkkailukerroilla ja muut metallit kolme kertaa vuoden aikana (maaliskuu, heinäkuu ja elokuu). Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven metallipitoisuuksissa ei ollut enää yhtä suurta ajallista vaihtelua kuin vuonna 2008 ja myös keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti edellisvuotta pienempiä (liite 3, kuva 11). Nikkelin ja sinkin pitoisuudet pääsääntöisesti laskivat elokuulle asti, lähinnä Ylä-Lumijärvessä oli yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia, korkeimmat syyskuussa (kuva 11). Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajojen. Vuonna 2008 mustaliuskealueen vesien pääsy Lumijoen suuntaan nosti metallipitoisuuksia useaan kertaan vuoden aikana. Laakajärvessä nikkeli- ja sinkkipitoisuudet olivat talvella lievästi koholla ja Itkonniemessä määritysrajan tuntumassa tai sen alle. Muilta osin sinkki- ja nikkelipitoisuudet ja kaikki koboltti- ja kuparipitoisuus olivat alle määritysrajojen. Kaikki mitatut arseenin, kadmiumin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Bariumin pitoisuudet olivat Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa hieman korkeampia (13 32 µg/l) kuin Oulujoen suunnalla, mutta muilla pisteillä samaa tasoa (8 13 µg/l). Alumiinin pitoisuudet olivat huomattavasti edellisvuotta pienempiä erityisesti Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa (keskimäärin 140 µg/l), mutta myös alempana vesistössä (keskimäärin µg/l, liite3). Pitoisuudet olivat varsin alhaisia ja samaa tasoa kuin Oulujoen suunnalla. Rautapitoisuudet laskivat Ylä-Lumijärven tasolta 1200 µg/l Laakajärven tasolle 700 µg/l. Pitoisuudet olivat edellisvuosia pienempiä ja samaa tasoa tai pienempiä kuin ennen kaivoksen avaamista (liite 3). Myös mangaanin pitoisuudet laskivat vesistön alaosaa kohden ja pitoisuudet olivat edellisvuosia pienempiä (liite 3). Korkeimmat pitoisuudet todettiin Ylä-Lumijärvessä maaliskuussa (231 µg/l ) ja Kivijärvessä elokuussa (213 µg/l). Natriumin pitoisuudet olivat pieniä.

17 9M Ni µg/l Co µg/l Cu µg/l Zn µg/l Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Kuva 11 Nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuuksien vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven metallipitoisuudet vuonna Ylä-Lumijärvessä nikkelin pitoisuus ylitti eräiden tutkimusten mukaan kirjolohelle haitallisena pidettävän tason (LC50-arvo 50 µg/l, Nikunen, ym. 2000) puolessa näytteistä hieman tai jonkin verran ja sinkin pitoisuus yhdessä näytteessä vesikirpuille haitallisena pidetyn tason (LC50-arvo 160 µg/l, Nikunen, ym. 2000). Muut metallipitoisuudet olivat vesieliöstölle haitatonta tasoa. 2.3 Mustaliuskealueen lammet ja purot Tässä luvussa käsitellään kaivospiirin alueella sijaitsevien havaintopaikkojen Kaivoslampi, Syvälampi, Härkälampi, Härkäpuro ja Kuusilampi (Rahvaanmäki) tulokset. Näytteet on otettu maalis-, heinä- ja elokuussa. Syvälammesta näytteet otettiin kesällä tarkkailusuunnitelman mukaisesti lammen luusuasta. Härkäpuro kuului maaliskuulle asti myös rakentamisvaiheen aikaiseen tarkkailuun ja tältä osin tulokset on käsitelty osassa II. Tälle alueelle vedet kertyvät mustaliuskealueelta, joten vesistöt ovat luonnostaan happamia ja metalleja vedessä voi olla runsaasti. Myös sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat luonnostaan koholla. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Mataluudestaan huolimatta Kaivoslammessa oli voimakas lämpötilakerrostuneisuus. Vesi oli pohjan lähellä hapetonta jokaisella tarkkailukerralla. Pintakerroksessa happitilanne oli maaliskuussa huono ja kesällä välttävä. Syvälammessa happitilanne oli maalis- ja elokuussa huono, mutta heinäkuussa hyvä ja Härkälammessa jokaisella tarkkailukerralla välttävä. Kuusilammen happitilanne oli talvella välttävä, kesällä pintakerroksessa hyvä ja pohjan lähellä välttävä tai tyydyttävä.

18 9M Happamuus ja alkaliniteetti 14 Alueen vedet olivat happamia ph-arvojen vaihdellessa välillä 4,4 6,1. Keskimäärin happaminta (ph 4,5) vesi oli Kuusilammessa ja vähiten Härkälammessa ja Härkäpurossa (ph 5,3). Alkaliniteetti oli kulunut pääsääntöisesti loppuun tai oli huono, poikkeuksena Kaivoslammen alusvesi, jossa oli ajoittain puskurikykyä jäljellä ja ph yli 6. Happamuus oli Kaivoslammessa lähes perustilaselvityksen tasoa, Härkälammessa ph oli korkeampi kuin perustilaselvityksessä ja Kuusilammessa hieman edellisvuotta korkeampi (Kaivoslampi 5,1 4,1 5,0, Härkälampi 4,9 4,3 5,3 ja Kuusilampi 5,6 4,3 4,5) (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a, Pöyry Environment Oy 2009)). Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat koholla kaikissa näytteissä, mutta vähemmän kuin edellisvuonna. Suurimmat sähkönjohtavuuden arvot (22 23 ms/m) mitattiin Härkäpurossa, Härkälammessa sekä Kuusilammessa talvella, jossa oli myös eniten sulfaattia. Kaivoslammessa ei ollut havaittavissa edellisvuoden tapaan sulfaatin kertymistä alusveteen. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuudet olivat maaliskuussa jonkin verran suurempia kuin kesällä. Kloridipitoisuudet olivat varsin pieniä ja vaihtelivat vähän. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuuksien vaihtelu oli jokseenkin suurta (2,4 29 mg/l) ja keskimäärin (6,3 20 mg/l) pitoisuudet olivat edellisvuotta suurempia etenkin Härkäpurossa. Vähiten kiintoainesta oli Kuusilammessa kesällä. Vesi oli useimmiten silminnähden sameaa (>5 FNU) paitsi Kuusilammessa kesällä. Pintakerroksen suurin sameusarvo (19 FNU) mitattiin Härkälammessa ja Härkäpurossa elokuussa. Veden väri ja humuspitoisuus Edellisvuodesta poiketen vedet olivat hyvin tummia ja humuspitoisia Kuusilampea lukuun ottamatta, missä alhainen ph sakkasi humuksen toisin kuin muissa lammissa. Veden väriarvot olivat keskimäärin mg/l Pt, Kuusilammessa 60 mg Pt/l ja COD Mn -arvot mg/l, Kuusilammessa 7,4 mg/l. Ravinteet ja rehevyys Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat pintakerroksessa edellisvuotta suurempia ja etenkin suurimmat fosforipitoisuudet todettiin kesällä. Poikkeuksen muodosti Kuusilampi, jossa fosforia oli edellisvuotta vähemmän, typpeä suunnilleen saman verran ja suurimmat pitoisuudet olivat talvella. Kesän fosforipitoisuudet olivat rehevien paitsi Kuusilammessa karujen vesistöjen tasoa. Typpeä oli eniten, mutta selvästi edellisvuotta vähemmän Kaivoslammen alusvedessä ( µg/l). Kohonneet typpipitoisuudet ovat ilmeisesti seurausta räjähdysainejäämistä kuivatusvesiin päätyneestä typestä. Kaivoslammessa, Syvälammessa, Härkälammessa ja Härkäpurossa oli runsaasti ammoniumtyppeä, mutta nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat toisin kuin edellisvuonna alle määritysrajan. Kuusilammessa kaikkia epäorgaanisen typen yhdisteitä oli runsaasti. Fosfaattifosforia vesissä oli niukemmin, vähiten Kuusilammessa, josta se oli kulunut loppuun elokuussa. Fosfori oli minimiravinne, jos jokin muu tekijä ei muodostunut rajoittavaksi, kuten Kuusilammen alhainen ph tai muiden lampien kohonneet sameusarvot. Kesän keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet olivat Kuusilampea lukuun ottamatta selvästi edellisvuotta korkeampia ja reheville vesille tyypillisiä, joskin Kaivoslammen ja Kuusilammen heinäkuun a-klorofyllipitoisuudet olivat hyvin pieniä, karuille vesille tyypillisiä.

19 9M Metallit 15 Nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat maaliskuussa pääsääntöisesti selvästi suurempia kuin kesällä. Poikkeuksena edelliseen oli Kaivoslammen kuparipitoisuus elokuussa (kuva 12). Päällysvedessä (1 m) nikkelin, sinkin ja koboltin pitoisuudet olivat maaliskuussa suurimmat Härkälammessa ja Härkäpurossa, mutta lähes samaa tasoa myös Kuusilammessa. Pienimmät pitoisuudet olivat Kaivoslammessa. Kesällä suurimmat metallipitoisuudet mitattiin yleensä Kuusilammessa (Rahvaanmäki). Kuparipitoisuudet olivat pieniä ja niissä oli jonkin verran vaihtelua, mutta suurin pitoisuus mitattiin Kaivoslammessa elokuussa (kuva 12). Kaivoslammessa nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat keskimäärin selvästi pienempiä kuin vuosina 2008 ja 2007, mutta jonkin verran suurempia kuin kaivoksen perustilaselvityksessä. Myös Syvälammessa, Härkälammessa ja Härkäpurossa em. metallien pitoisuudet olivat selvästi edellisvuotta pienempiä ja pääosin samaa tasoa tai pienempiä kuin vuonna 2007, paitsi Härkälammen ja puron sinkkipitoisuudet, jotka olivat korkeampia kuin vuonna 2007 (liite 3). Myös Kuusilammessa pitoisuudet olivat laskeneet, mutta olivat suurempia kuin vuonna Arseenin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Kadmiumpitoisuus oli koholla Syvälammessa, Härkälammessa ja Härkäpurossa maaliskuussa ja Kuusilammen kaikissa näytteissä erityisesti talvella. Alimmilla pisteillä keskimääräiset kadmiumpitoisuudet kasvoviat edellisvuodesta, mutta pienenivät Kaivoslammessa (liite 3). Alumiinipitoisuudet olivat korkeimmat Kaivoslammen alusvedessä talvella ja Kuusilammessa. Rautapitoisinta oli Kaivoslammen alusvesi maalis- ja elokuussa johtuen hapettomuudesta ja korkeammista ph-arvoista. Mangaanipitoisuudet olivat korkeimmat talvella Härkälammessa, Härkäpurossa ja Kuusilammessa. Kalliojoessa vedet sekoittuvat suureen vesimassaan, mutta Kalliojoen suulla kadmiumpitoisuus oli edelleen hieman määritysrajaa suurempi maaliskuussa. Ni µg/l Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Zn µg/l Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Co µg/l Cu µg/l Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Kuva 12 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna 2009 päällysvedessä (1 m). Kuusilampi = Kuusilampi Rahvaanmäki.

20 9M Muut lammet ja purot 16 Tässä luvussa käsitellään muiden havaintopaikkojen kuin mustaliuskealueelle sijoittuvien lampien ja purojen veden laatua. Näitä havaintopaikkoja on tarkkailussa yhteensä 11, joista seitsemän lampea sijaitsee kaivospiirin sisällä ja purot lähellä kaivospiirin rajaa. Lammet ja purot sijaitsevat osin Oulujoen vesistöalueella (7 kpl) ja osin Vuoksen vesistöalueella (4 kpl). Havaintopaikoista Hakonen ja Pikku-Hakonen, Kivipuro, Pirttipuro ja Munninlampi sijaitsevat mustaliuskealueen välittömässä läheisyydessä, mikä voi ajoittain vaikuttaa kyseisten havaintopaikkojen veden laatuun. Alueella tehdyt tietyöt saatiin päätökseen vuonna Myllylammesta ja Hoikanlammesta näytteet otettiin kesällä tarkkailusuunnitelman mukaisesti lammen luusuasta. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Useimmat lammista ovat hyvin pieniä, mutta melko syviä. Lisäksi ne sijaitsevat suojaisissa painanteissa, joten olosuhteet lämpötilakerrostuneisuuden synnylle ovat lampien pienestä pintaalasta huolimatta hyvät. Mustalampi, Valkealampi, Mäkijärvi, Iso-Savonjärvi, Hakonen ja Pikku-Hakonen olivat selvästi lämpötilakerrostuneita sekä talvella että kesällä. Lämpötilakerrostuneisuus oli yleensä myös varsin voimakasta. Esimerkiksi Mäkijärvessä veden lämpötila oli pohjan lähellä sekä maaliskuussa että kesällä noin +4 5 C. Myös kaikissa muissa lammissa veden lämpötila oli kesällä pohjan lähellä yleensä alle +10 C. Kerrostuneisuuskausina happitilanne oli heikentynyt kaikissa lammissa (kuva 13). Mustalammen ja Valkealammen alusvesi oli elokuussa hapetonta ja maalis- ja heinäkuussa lähes hapetonta. Muissa lammissa happitilanne oli pohjan lähellä välttävä tai huono, mutta vesi ei ollut hapetonta (kuva 13). Myllylammen happitilanne oli talvella välttävä ja kesällä luusuassa välttävätyydyttävä. Hoikanlammessa happitilanne säilyi suhteellisen hyvänä, mutta kevättalvella alusveden happitilanne oli kuitenkin heikentynyt. Munninlammessa alusveden happitilanne oli talvella huono. Kivipurossa ja Pirttipurossa happitilanne oli talvella melko hyvä, mutta kesällä Kivipurossa oli happea alle 5 mg/l. Vähäinen vesimäärä voi vaikuttaa happitilanteeseen. Happamuus ja alkaliniteetti Lampien happamuus oli alueelle tyypillinen ph-arvojen vaihdellessa yleisesti ph 6:n molemmin puolin. Selvästi korkeimmat ph-arvot mitattiin Valkealammesta kesällä, missä päällysvesi oli neutraalia voimakkaan perustuotannon seurauksena. Munninlammessa ja Kivipurossa näkyi etenkin kesällä mustaliuskealueen vesien vaikutus alhaisena ph:na (4,7 5,2). Esimerkiksi Pikku-Hakosen ph on vaihdellut ennen kaivostoiminnan aloittamista perustilaselvityksen mukaan välillä 5,1 6,3 (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a) ja vuonna ,5 6,3 eli Pikku-Hakosen ph oli tavanomainen. Myös Pirttipuron, Hoikanlammen ja Munninlammen ph oli samaa tasoa kuin vuonna 2005 (Lapin Vesitutkimus Oy 2006a). Kivipurosta ei ole otettu aikaisemmin näytteitä. Happamuuden laskiessa alle tason ph 5 oli alkaliniteetti kulutettu loppuun. Muutoin alkaliniteetti oli useimmiten välttävä tai tyydyttävä, mutta esimerkiksi Myllylammessa hyvä jopa erinomainen.

21 9M Mustalampi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10, syvyys m Mäkijärvi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 syvyys m Hakonen happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m Valkealampi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10, syvyys m Iso-Savonjärvi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m Pikku-Hakonen happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 syvyys m Kuva 13 Lampien happitilanne vuonna 2009 näytteenottoajankohtina. Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuuden arvot olivat pääasiassa luonnonvesille tavanomaisella tasolla. Myllylammessa sähkönjohtavuus oli kuitenkin lievästi koholla talvella (10,4 ms/m), jolloin myös sulfaatti- ja kloridipitoisuus olivat lievästi koholla. Mustalammessa, Valkealammessa ja Hoikkalammessa kloridia oli hieman runsaammin (2-4,6 mg/l) kuin muualla ja alueen purojen yleistä tasoa (Lahermo, ym. 1996) enemmän. Kivipurossa ja Pirttipurossa sulfaattipitoisuus oli koholla (noin 4 12 mg/l) viitaten mustaliuskealueelta tulevien vesien vaikutukseen. Hakosessa ja Pikku-Hakosessa sulfaattipitoisuudet olivat myös koholla (8 12 mg/l). Hakosen keskimääräinen sulfaattipitoisuus oli edellisvuoden tasoa, mutta suurempi kuin perustilaselvityksessä (max. 8,3 mg/l, Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Kiintoaine ja sameus Pienissä lammissa ja puroissa kiintoainepitoisuuden ja sameuden lyhytaikainen vaihtelu voi olla huomattavan suurta esimerkiksi virtaaman vaihteluista johtuen.

22 9M Tarkkailuissa lammissa ja puroissa kiintoainepitoisuus oli useimmiten pieni, ajoittain alle määritysrajan, ja sameus vähäistä. Mustalammen ja Valkealammen alusvedessä esiintyi ajoittain selvästi kohonneita (>5) kiintoainepitoisuuksia ja sameusarvoja. Edellisvuoden tapaan Myllylammessa em. pitoisuudet olivat selvästi koholla talvella (9,5 mg/l ja 21 FNU), mutta edellisvuodesta poiketen kesällä pitoisuudet olivat pieniä. Pirttipurossa vesi oli kesällä sameaa (14 43 FNU) ja myös kiintoainepitoisuus oli kohonnut (n. 7 8 mg/l). Vettä purossa oli vähän. Veden väri ja humuspitoisuus Tutkittujen lampien ja purojen veden väri ja humuspitoisuus vaihtelivat melko suuresti. Hakosta lukuun ottamatta tutkitut lammet ja purot olivat kuitenkin humuspitoisia tai erittäin humuspitoisia. Hakosessa veden väri oli päällysvedessä mg/l Pt ja COD Mn arvo 8 11 mg/l, joten Hakonen oli lievästi humuspitoinen. Myös Mustalammessa, Valkealammessa, Mäkijärvessä, Iso-Savonjärvessä ja Pikku-Hakosessa päällysveden väriarvo ja COD Mn arvo (väri mg/l Pt ja COD Mn noin mg/l) olivat alhaisempia kuin Hoikkalammessa, Myllylammessa ja selvästi alhaisempia kuin Munninlammessa. Mustalammen ja Valkealammen alusveden väriarvo oli huomattavasti päällysvettä suurempi kesällä johtuen raudan vapautumisesta sedimentistä alusveteen hapettomissa oloissa. Myös Pirttipurossa ja Kivipurossa vesi oli kesällä erittäin tummaa ja humuspitoista. Ravinteet ja rehevyys Ravinnepitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu oli humuspitoisuuksien tavoin suurta. Pintakerroksen keskimääräiset fosforipitoisuudet vaihtelivat pääsääntöisesti välillä 9 18 µg/l ja olivat pohjan läheisyydessä suurimmillaan tasoa µg/l, joten fosforin vapautuminen pohjasedimentistä ei ollut kovin huomattavaa. Vähiten fosforia oli Hakosessa ja Valkealammessa. Edellä mainittuja korkeampia fosforipitoisuuksia oli Munninlammessa talvella (41 68 µg/l) sekä Kivi- ja Pirttipurossa (36 43 µg/l). Munninlammessa fosforia vapautui pohjasta heikon happitilanteen seurauksena. Kesän keskimääräiset päällysveden fosforipitoisuudet kuvastivat Valkealammessa, Mustalammessa, Hoikanlammessa ja Mäkijärvessä lievästi rehevää tilaa ja muissa lammissa karua tilaa. Kivipuro ja Pirttipuro olivat fosforipitoisuuden perusteella reheviä. Pintakerroksen keskimääräiset typpipitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä µg/l. Tätä korkeampia pitoisuuksia todettiin Myllylammessa, jossa typpipitoisuus oli talvella korkea (3400 µg/l) johtuen ilmeisesti räjähdysainejäämiä sisältävistä kuivatusvesistä. Myllylammessa nitraattitypen pitoisuudet olivat kesällä alle määritysrajan toisin kuin edellisvuonna poikkeustilanteen seurauksena. Myös Hoikanlammessa ( µg/l) ja Munninlammessa ( µg/l) oli em. enemmän typpeä talvella. Hoikanlammessa nitraattitypen pitoisuudet olivat edelleen koholla, mutta selvästi alhaisempia kuin edellisvuonna, jolloin niiden arvioitiin johtuva läheisellä tietyömaalla tehdyistä räjäytyksistä sekä tien runkoon käytetyssä louheessa räjähdysainejäämänä olevasta typestä. Hakosessa ja Pikku-Hakosessa sekä Iso-Savonjärvessä nitraattityppeä oli kertynyt jonkin verran alusveteen elokuussa. Kivipurossa ja Pirttipurossa typpipitoisuudet olivat koholla ja Pirttipurossa myös ammoniumtyppipitoisuus kesällä. Kasviplanktonin määrää kuvaavan keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden perusteella Valkealampi, Hoikkalampi, Myllylampi ja Iso Savonjärvi olivat reheviä, Hakonen rehevän rajan tuntumassa, Mustalampi lievästi rehevä ja Mäkijärvi sekä Pikku-Hakonen karuja. Perustuotanto oli yhteisrajoitteista Mustalammessa, Valkealammessa, Mäkijärvessä, fosforirajoitteista Myllylammessa, Hakosessa ja erityisen selvästi Hoikkalammessa, missä oli edelleen runsaasti nitraattityppeä. Fosfori- tai yhteisrajoitteista tuotanto oli Iso Savonjärvessä. Pikku-Hakosessa tuotantoa rajoitti keskikesällä fosfori ja loppukesästä molempien ravinteiden kuluminen loppuun. Metallit Rautaa, mangaania, alumiinia ja bariumia lukuun ottamatta määritettyjen metallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä, pääosin alle määritysrajojen. Pintakerroksen keskimääräiset rautapitoisuu-

23 9M det vaihtelivat lammissa Hakosen 310 µg/l:sta Valkealammen 833 µg/l:aan, mutta ajallinen ja vertikaalinen vaihtelu oli paikoin suurta mm. happitilanteen vaihtelusta johtuen. Korkein rautapitoisuus oli Mustalammen ja Valkealammen hapettomassa alusvedessä elokuussa (n µg/l). Myös Kivipurossa ja Pirttipurossa oli runsaasti rautaa. Mangaanin pitoisuudet olivat pääasiassa alueelle tyypillistä tasoa tai sitä pienempiä. Kohonneita pitoisuuksia esiintyi useampien lampien alusvedessä. Alueelle tyypillinen puroveden alumiinipitoisuus on noin 200 µg/l (Lahermo, ym. 1996). Pääosin pitoisuudet olivat tätä tasoa tai sen alle. Pintakerroksen keskimääräinen alumiinipitoisuus oli alhaisin Valkealammessa (55 µg/l) ja korkein Munninlammessa (438 µg/l) sekä Kivipurossa (438 µg/l). Ajallista ja vertikaalista vaihtelua oli jonkin verran. Mustalammen alusvedessä todettiin yksittäisiä lievästi kohonneita nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia sekä Myllylammessa ja Munninlammessa nikkelipitoisuus. Pirttipurossa, Hakosessa ja Pikku Hakosessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla. Pirttipurossa keskimääräiset pitoisuudet laskivat ja olivat järvissä samaa tasoa kuin ennen edellisvuoden tasoa tai hieman suurempia. 2.5 Yhteenveto veden laadusta Kaivoksen rakentaminen nosti typpipitoisuuksia Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä vuonna 2008, mutta vuonna 2009 pitoisuudet laskivat selvästi. Kaivosalueen kuivatusvesissä oli typpeä räjähdysainejäämänä. Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt saatiin päätökseen vuoden 2008 aikana. Vuonna 2008 myös Lahnasjärven tietyömaalla tehtiin räjäytyksiä ja lisäksi tien rakenteisiin käytettiin louhetta, jossa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Tietyömaan vaikutuksesta typpipitoisuudet lisääntyivät Hoikanlammessa, mutta vuona 2009 pitoisuudet olivat laskussa. Kolmisopen säännöstelypadon rakennustöiden vaikutus oli nähtävissä maaliskuussa selvästi kohonneina kiintoaine- ja fosforipitoisuuksina ja veden voimakkaana sameutena järvestä lähtevässä vedessä... Mustaliuskealueen vedet ovat luonnostaan happamia ja niissä on runsaasti tiettyjä metalleja sekä sulfaattia, mikä oli selvästi havaittavissa Kuusijoen yläosalla. Mustaliuskealueen vesissä metallipitoisuudet (Ni, Zn, Cu, Co) laskivat edellisvuoden tasosta, mutta olivat edelleen selvästi korkeampia perustilaan verrattuna varsinkin sinkin ja nikkelin osalta, mikä vaikutti alapuolisten vesistöjen metallipitoisuuksiin. Kadmiumpitoisuus pieneni edellisvuodesta Kaivoslammessa, mutta kasvoi alempana Härkälammen-Kuusilammen alueella, jossa kadmiumille annettu ympäristönlaatunormi ylittyi. Oulujoen vesistöalueen suuntaan tuli vesiä kaivosalueelta Kuusijoen ja jossain määrin Salmisen suunnalta Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppeen. Oulujoen suunnalla vesien ph oli vuonna 2009 hieman edellisvuotta korkeampi eikä alle ph 5 arvoja esiintynyt. Salmisessa koholla olleet typpipitoisuudet sekä fosforipitoisuudet loppuvuodesta voivat johtua kaivostoiminnasta. Kolmisopessa ravinnepitoisuudet laskivat hieman edellisvuodesta. Vesistöt olivat a-klorofyllipitoisuuden perusteella pääsääntöisesti reheviä, Salminen rehevin. Kalliojoen suulla, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa sekä lievästi vielä Jormasjärven Talvilahdella sinkin ja vähäisemmässä määrin myös nikkelin keskimääräisissä pitoisuuksissa on havaittavissa kasvua johtuen Kuusijoen kautta tulevista kaivosalueen vesistä. Jormasjärveä lukuun ottamatta edellä mainituilla paikoilla nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät eräiden tutkimusten mukaan vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason lähinnä talvella. Nuasjärvessä sinkin, nikkelin, kuparin ja koboltin pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle määritysrajojen. Vuoksen suunnalla vedet eivät ole niin happamia kuin Oulujoen suunnalla. Kyseiseen suuntaan ei päätynyt mustaliuskealueen vesiä edellisvuoden poikkeustilanteen tapaan. Reitin yläosalla kohonneet suolapitoisuudet lisäävät vesien puskurikykyä happamoitumista vastaan. Typpipitoisuudet laskivat Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä, kun typpeä räjäytysainejääminä

24 9M sisältävät kuivatusvedet vähenivät kaivoksen rakennustöiden päätyttyä. Ylä-Lumijärvessä typpi on talvella suurimmaksi osaksi ja myös kesällä huomattavalta osin nitraattimuodossa. Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin keskimääräinen pitoisuus oli Ylä-Lumijärvessä lievästi rehevien vesien ja Kivijärvessä sekä Laakajärvessä rehevien vesien tasoa. Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven metallipitoisuuksissa ei ollut enää edellisvuoden kaltaista suurta ajallista vaihtelua, ja myös keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti edellisvuotta pienempiä. Vuonna 2008 mustaliuskealueen vesien pääsy Lumijoen suuntaan nosti metallipitoisuuksia useaan kertaan vuoden aikana. Ylä-Lumijärvessä nikkelin pitoisuus ylitti eräiden tutkimusten mukaan kirjolohelle haitallisena pidettävän tason puolessa näytteistä hieman tai jonkin verran ja sinkin pitoisuus yhdessä näytteessä vesikirpuille haitallisena pidetyn tason. 3 KALASTO JA KALASTUS Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) on Kainuun TE-keskus hyväksynyt eräin lisäyksin päätöksellään dnro 914/ , Lisäksi Tuhkajoen taimenkannan tilaa on seurattava vuosittain Kainuun TEkeskuksen kirjeellä dnro 816/ , , hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu käsittää vuosittaisen kalastus- ja ravustuskirjanpidon sekä Tuhkajoen sähkökoekalastukset ja määrävuosin tehtäviä laajempia sähkökoekalastuksia, verkkokoekalastuksia sekä kalastus- ja ravustustiedusteluja. V tarkkailuun sisältyivät kalastus- ja ravustuskirjanpito sekä Tuhkajoen sähkökoekalastukset. 3.1 Kalastuskirjanpito Kolmisopelle ja Jormasjärvelle järjestettiin 7 kalastajan kalastuskirjanpito vuoden 2008 alussa. Heistä 5 kalastaa Jormasjärvellä ja 2 Kolmisopella. Kolmisopella ei ole enää nykyisin tiettävästi muita kalastajia. Kirjanpitäjistä 4 ravustaa Jormasjärvellä ja 1 heistä ravustaa myös Talvilahdella, jossa myös kalastaa 1 kirjanpitäjä. Kalastajat kirjaavat pyyntitoimensa kalastuskerroittain sekä havainnoivat myös pyydysten likaantumista ja kalojen mahdollisia makuvirheitä. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit v on esitetty liitteessä 4. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta-, vetokerta- tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit kullekin saalislajille. Kirjanpitäjien kalastus Jormasjärvellä on ollut pääasiassa talviverkkokalastusta. Pyyntiä on harjoitettu myös harvalla rysällä, maderysillä, kurenuotalla, iskukoukuilla ja vetouistimilla. Jormasjärvellä saalis on ollut lähes täysin kuhaa, haukea ja madetta (taulukko 2). Kuhan osuus kokonaissaaliista on ollut noin puolet. Kalastajakohtainen saalis on ollut Jormasjärvellä kotitarvekalastuksen luonne huomioiden varsin korkea eli keskimäärin kg vuodessa. Kolmisopella kalastus on ollut pienimuotoista katiskakalastusta ja saalis on ollut lähes täysin haukea ja ahventa. Kalastajakohtainen saalis on ollut Kolmisopella kg vuodessa. Taulukko 2 Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) ilman nuottasaalista Kolmisopella ja Jormasjärvellä v Alue Vuosi Kalastajia Taimen Siika Muikku Hauki Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. kg/kal. Kolmisoppi Jormasjärvi

25 9M Kolmisoppi Kolmisopella on harjoitettu pienimuotoista katiskakalastusta. Saalis on ollut pääasiassa haukea ja ahventa. Näiden lisäksi katiskoilla on saatu hiukan myös madetta ja särkeä. Hauen yksikkösaalis oli v hyvä eli 1,50 kg/pkk (taulukko 3). Ahvenen yksikkösaalis oli pieni eli 0,34 kg/pkk. Särkeä ei saatu katiskoilla olenkaan v Kolmisopen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että järvestä saadaan katiskoilla kesällä jonkin verran myös madetta. Edellisenä vuotena eri kalalajien yksikkösaaliit olivat pieniä eli alle 0,4 kg/pkk. Kalastajat eivät kommentoineet Kolmisopella v pyydysten likaantumista tai kalojen makuvirheitä (liite 4). Taulukko 3 Pyydyskokukertakohtainen katiskasaalis (g/pkk) Kolmisopella v kk Vuosi pkk Hauki Ahven Made Särki Katiskat V-VIII IX-X V-X Jormasjärvi Jormasjärvellä kokeiltiin muikun verkkopyyntiä v Muikku oli pienikokoista ja sitä pyydettiin # mm:n verkoilla. Yksikkösaalis oli pieni eli 0,47 kg/pkk (taulukko 4). Myös kurenuotalla saadut muikkusaaliit olivat pieniä eli 1,3 kg vetokertaa kohden (taulukko 4). Taulukko 4 Pyydyskokukertakohtainen muikkuverkkosaalis (g/pkk) ja vetokertakohtainen kurenuottasaalis (g/vkr) Jormasjärvellä v kk Vuosi pkk/vkr Muikku Muikkuv. VIII # mm IX-X VIII-X Kurenuotta VII-VIII IX VII-IX

26 9M Jormasjärvellä verkkokalastus on keskittynyt talveen ja tärkeimmät saalislajit ovat olleet kuha, hauki ja made. Harvoilla verkoilla (# mm) saadun kuhan yksikkösaalis on ollut pienikohtalainen eli 0,49-0,76 kg/pkk (taulukko 5). Hauen ja mateen yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli alle 0,2 kg/pkk. Siikaa ja taimenta on saatu verkoilla vain satunnaisesti. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että niillä on saatu ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. V oli pyynnissä isorysä, jolla saatiin kuhaa varsin hyvin eli 10,6 kg/pkk (taulukko 5). Isorysä koettiin vain harvakseltaan, mikä nosti kuhan yksikkösaalista. Muiden kalalajien yksikkösaalit rysällä olivat pieniä. Maderysillä on saatu madetta vähän eli 3,4-3,7 kg/pkk (taulukko 4). Talvella on kalastettu iskukoukuilla melko aktiivisesti ja niillä on saatu vähän haukea sekä hiukan madetta (taulukko 4). Vetouistelulla on saatu saalista hyvin eli kuhaa 1,11-1,20 ja haukea 0,95-1,22 kg kalastuskertaa kohden (taulukko 6). Jormasjärven kalastajista vain yksi kommentoi pyydysten likaantumista. Hänen mukaansa likaantuminen oli talvella vähäistä lukuun ottamatta maaliskuuta, jolloin se vaikeutti kalastusta (liite 4). 22 Taulukko 5 Pyydyskokukertakohtainen verkko-, isorysä-, maderysä- ja koukkusaalis (g/pkk) Jormasjärvellä v kk Vuosi pkk Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Lahna Särki Verkot I-IV # mm VIII IX-XII I-XII Isorysät VII-VIII IX VII-IX Maderysät II-III Iskukoukut I-III, XII Taulukko 6 Kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärvellä v kk Vuosi kkr Hauki Kuha Ahven Vetouistelu VI-VIII

27 9M Jormasjärven Talvilahdella, johon Tuhkajoki laskee, harjoitettiin v pienimuotoista talviverkkokalastusta. Kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat siellä pienempiä kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin eli 0,06-0,22 kg/pkk (taulukko 7). Madetta saatiin Talvilahdelta talvella paremmin kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin eli 0,44 kg/pkk. Vuonna 2009 Talvilahdella kalastettiin vain vetouistelemalla. Saadut hauki- ja kuhasaaliit olivat hyviä eli 1,69-1,89 kg kalastuskertaa kohden (taulukko 7). Vetouistelun yksikkösaaliit olivat Talvilahdella parempia kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin. 23 Taulukko 7 Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) ja kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärven Talvilahdella v kk Vuosi pkk/kkr Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Verkot I-III # 50 mm VIII IX I-IX Vetouistelu VI-VIII Ravustus Jormasjärvellä v ravustaneiden 4 kirjanpitoravustajan kokonaissaalis on ollut rapua vuodessa eli keskimäärin rapua/ravustaja (taulukko 8). Ravun yksikkösaalis on ollut pieni eli 0,30-0,38 kpl mertavuorokautta kohden. Rapukannan rakenne vaikuttaa normaalilta, sillä vapautettuja pieniä rapuja on ollut yli puolet rapujen kokonaismäärästä. Pienten rapujen osuus on vain suuntaa-antava, sillä samat ravut voivat tulla pyydyksiin useita kertoja pyynnin aikana varsinkin tilanteessa, jossa pyyntipaikkaa ei vaihdeta. Talvilahdella rapukanta vaikuttaa olevan heikompi kuin muualla Jormasjärvessä. Siellä on ravustettu 30 merralla 3 yötä ja saaliksi on saatu täysimittaista rapua eli 0,07-0,23 kpl mertavuorokautta kohden (taulukko 8). Pieniä rapuja saatiin v vain vähän, mutta v saalis oli pääasiassa pieniä rapuja. Taulukko 8 Tiivistelmä ravustuskirjanpidon tuloksista Jormasjärvellä v Talvilahden tiedot sisältyvät myös Jormasjärven kokonaistietoihin. Alue Vuosi Ravustajia Merrat Merta-d Saalis Vapautetut kpl md kpl kpl/merta kpl/md kpl % koko rapumäärästä Jormasjärvi ,4 0, ,7 0, Talvilahti ,2 0, ,7 0,

28 9M Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tuhkajoen taimenkannan tilan seurantaan liittyvät vuosittain kalastettavat kohteet kalastettiin Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Kalastusolosuhteet olivat hyvät varsin myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 5, koekalastusten perustulokset liitteessä 6 ja koealojen valokuvat liitteessä 7. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 6) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Tulokset Tuhkajoen vuosittain seurattavat koskialueet olivat kivikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vähän eli 1-2 % (liite 6). Kohteet edustavat Tuhkajoen alaosan parhaita taimenen pienpoikashabitaatteja. Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalta (Fontinalis dalecarlica), jonka peittävyys oli noin 10 % (liite 6). Vesisammalen ohella esiintyi satunnaisesti palpakkoa (Sparganium sp.). Tuhkajoella ei ollut kalastushetkellä havaittavasti rihmamaisia viherleviä eikä pohjasakkaa (liite 6). Koealojen kalasto oli pääasiassa taimenta, jonka tiheys oli kuitenkin melko pieni eli 3,8-5,5 yksilöä aarilla (taulukko 8). Taimenen lisäksi saatiin molemmilta koealoilta pienin tiheyksin kesänvanhaa harjusta sekä madetta. Taimenista (yht. 19 kpl) vajaa kolmannes oli kesänvanhoja poikasia ja loput yhtä lukuun ottamatta 1-2-vuotiaita (liite 6). Jormasjärveen ei ole istutettu taimenta 2000-luvulla, joten Tuhkajoesta saadut taimenet ovat luonnonkantaa. Taimenen geneettisen selvityksen mukaan Tuhkajoen taimenkanta on selvästi oma erillinen kantansa. Taulukko 8 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Tuhkajoella v Alue Taimen Taimen Taimen Harjus Made 0-v. 1-4-v. yht. Tuhkajoki S5A 0,5 5,0 5,5 1,0 2,0 Tuhkajoki S5B 2,4 1,4 3,8 1,9 1,4 3.3 Yhteenveto kalataloustarkkailusta Jormasjärven kalastuskirjanpidon verkkokalastus on keskittynyt talveen ja tärkeimmät saalislajit ovat olleet kuha, hauki ja made. Harvoilla verkoilla (# mm) saadun kuhan yksikkösaalis on ollut pieni-kohtalainen. Hauen ja mateen yksikkösaaliit ovat olleet pieniä. Siikaa ja taimenta on saatu verkoilla vain satunnaisesti. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että niillä on saatu ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin.

29 9M Tuhkajoen vuosittain seurattavat kohteet edustavat Tuhkajoen alaosan parhaita taimenen pienpoikashabitaatteja. Koealojen kalasto oli pääasiassa taimenta, jonka tiheys oli kuitenkin melko pieni eli 3,8-5,5 yksilöä aarilla. Taimenen lisäksi saatiin molemmilta koealoilta pienin tiheyksin kesänvanhaa harjusta sekä madetta. Taimenista vajaa kolmannes oli kesänvanhoja poikasia ja loput yhtä lukuun ottamatta 1-2-vuotiaita. Tuhkajoesta saadut taimenet olivat luonnonkantaa VIITTEET Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus. Lapin Vesitutkimus Oy 2005a. Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöt, vedenlaatu ja vesitalous sekä kaivoshankkeen vaikutukset niihin. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 2006a. Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöjen vesitalous ja vedenlaatu. Moniste. Nikunen, E., Leinonen, R., Kemiläinen, B., & Kultamaa, A Environmental properities of chemicals Voulme 1. Environment Guide 71. Sinnish Environment Institute. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoshankkeen tarkkailusuunnitelma. Moniste. Pöyry Environment Oy Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV a: Pintavesien tarkkailu. Moniste.

30 Jor Tuh1 S5 S4 Ait S3läh Kol aja r iirin osp Kaiv Jor5 Kol1 ja lin to Pa S2 Kal su Kor S1 Kolmisopen avolouhos Kal1 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sal Hako1 Phako Kuus Härp1 Här Hoik kesä Hoik talvi Syvä kesä Syvä talvi Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Kai Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kip1 Kipsisakka-altaat Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Mun Val Mus 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Pirt1 Myl kesä Myl talvi ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö iir sp in ja ra Ylu Mäk IsoS Lum S6 S7 Mäk Vesistötarkkailupiste Pohjaeläinnäytepiste S7 Sähkökoekalastuspiste Vesikasvilinja Osa IVa Kiv1 Liite 1.1 1:40 000

31 FM12 FM6 FM8 Jor3 Ait S3 S4 Kol läh Kor S1 Kal1 Patolinja Kol1 Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Kaivospiirin raja Tuh1 S5 Jor5 S2 Kal su Sivukiven läjityslue Kipsisakka-altaat Val Mus Sal Hoik kesä Hoik talvi Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Tehdasalue 1. vaiheen liuotusalue Myl kesä Myl talvi Kuus Hako1 Phako Härp1 Här Syvä kesä / talvi Kai Mun Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Sivukiven Kuusilammen läjitysalue avolouhos Sivukiven läjitysalue Kip1 Pirt1 Kaivospiirin raja Ylu Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mäk IsoS Lum Kiv2 S6 S7 Kiv1 Laa9 Laa10 Mäk S7 Vesistötarkkailupiste Pohjaeläinnäytepiste Sähkökoekalastuspiste Vesikasvilinja Osa IVa Liite 1.2 1:

32 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FTU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Salminen ,0 8 0,6 0,3 0,5 7,0 49 5,6 0,07 2,9 <1 2, ,0 8 0,6 0,3 2,3 6,7 49 5,1 0,01 2,8 1,0 2, ,0 8 0,6 0,3 2,7 5,6 41 5,1 0,01 2,9 1,2 3, ,0 8 0,7 0,4 0,3 0,5 9,1 63 5,6 0,10 3,6 <1 1, ,0 8 0,7 0,4 0,3 2,5 5,0 37 5,1 <0,02 2,9 1,0 2, ,0 8 0,7 0,4 0,3 2,7 2,7 20 5,3 0,04 2,8 2,6 3, ,0 7 0,6 0,45 0,3 0,4 5,7 39 5,8 0,12 6,9 1,2 1, ,5 7 0,6 0,45 0,3 2,6 4,3 32 5,4 0,05 3,0 <1 2, ,0 7 0,6 0,45 0,3 3,1 0,4 3 5,5 0,10 3,0 6,5 5, ,0 8 0,6 0,6 0,1 0,6 5,0 35 5,8 0,14 4,1 <1 0, ,0 8 0,6 0,96 0,1 2,5 4,0 29 5,5 0,07 3,1 <1 1, ,0 8 0,6 0,6 0,1 3,5 <0,2 <1 5,6 0,13 3,2 5,9 7, ,8 3,5 5, ,0 8 0,8 13,0 8,3 79 5,8 0,05 2,3 1,2 0, ,0 8 0,8 7,3 6,3 52 5,5 0,04 2,3 <1 < ,0 8 0,8 7,1 6,1 50 5,4 0,04 2,2 <1 1, ,8 9, ,0 8 0,8 16,7 9,1 94 6,4 0,08 2,5 2,0 < ,0 8 0,8 11,0 5,7 52 5,9 0,09 2,7 <1 0, ,0 8 0,8 8,2 3,4 29 5,5 0,05 2,4 1,6 1, , ,0 8 0,6 15,5 9,2 92 6,4 0,11 2,6 6,0 2, < ,0 8 0,6 10,3 2,9 26 5,8 0,09 2,7 <1 1, < ,0 8 0,6 8,3 2,2 19 5,5 0,05 2,5 <1 1, ,5 76, ,0 8 0,5 19,8 8,2 90 6,5 0,13 2,8 6,6 3, < ,0 8 0,5 12,7 <0,2 <1 5,7 0,11 2,9 4,8 3, <5 < ,0 8 0,5 8,3 <0,2 <1 5,6 0,09 2,6 9, s <5 < ,6 40, ,0 8 0,6 20,5 6,6 73 6,4 0,15 3,3 6,3 2, < ,0 8 0,6 11,0 <0,2 <1 5,8 0,12 2,9 6,3 3, < ,0 8 0,6 8,7 <0,2 <1 5,6 0,10 2,7 5, s <5 < ,6 11, ,0 8 0,6 14,3 5,2 51 5,9 0,14 3,3 5,5 3, <5 < ,0 8 0,6 11,1 <0,2 <1 5,6 0,12 3,0 10 9, <5 < ,0 8 0,6 8,8 <0,2 <1 5,5 0,10 2,8 3, <5 < ,5 4, ,0 8 0,5 14,4 6,7 66 6,3 0,15 3,4 1,9 3, < ,0 8 0,5 14,2 6,2 60 6,3 0,15 3,1 1,5 4, < ,0 8 0,5 8,7 <0,2 <1 5,9 0,19 3,4 4, s < ,5 2, ,0 8 0,5 6,6 8,1 66 6,2 0,12 3,7 2,0 2, ,0 8 0,5 6,5 7,6 62 6,2 0,12 3,7 2,0 2, ,0 8 0,5 6,3 7,5 61 6,0 0,12 3,6 1,2 2, s= näyte suodatettu Liite 2.1/1

33 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Salminen ,0 <3 <10 <5 < ,0 <3 <10 <5 < ,0 <3 <10 <5 10, ,0 <3 <10 <5 < ,0 <3 <10 < ,0 <3 <10 <5 < ,0 <3 <10 <5 <10 0,16 1,4 3,4 199 < 10 13,9 < 2 < < ,4 < 15 < ,5 <3 <10 5,1 14,6 0,15 1,2 1,9 278 < 10 14,5 < 2 < < ,1 < 15 < ,0 <3 <10 5,3 13,4 0,49 1,4 1,8 356 < 10 15,2 < 2 < < ,1 < 15 < ,0 <3 <10 <5 < ,0 <3 <10 <5 < ,0 <3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 5,4 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < <10 0,14 1,0 2,0 151 <10 11 <2 < < ,4 <15 < ,0 <3 <10 <5 <10 0,30 0,89 2,4 207 <10 11 <2 < < ,1 <15 < ,0 <3 <10 <5 <10 0,29 0,87 2,3 232 <10 11 <2 < < ,0 <15 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 7,7 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 22 <5 <10 0,20 1,1 2,3 226 <10 17 <2 < < ,7 <15 < ,0 < 3 <10 <5 <10 0,29 0,9 2,0 223 <10 11 <2 < < ,1 <15 < ,0 < 3 <10 <5 <10 0,48 0,8 1,7 252 <10 12 <2 < < ,2 <15 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 < ,0 < 3 <10 <5 20, ,0 < 3 <10 <5 10,5 Liite 2.1/2

34 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Kalliojärvi ,0 0,6 0,3 0,2 0,8 10,8 76 5,6 0,06 2,7 <1 1, ,0 0,6 0,3 0,2 3,4 4,8 36 5,3 0,03 3,0 1,8 4, ,0 0,6 0,4 0,3 1,0 9,8 69 5,6 0,07 2,9 <1 4, ,0 0,6 0,4 0,3 3,7 9,6 73 5,3 0,04 3,2 <1 3, ,1 0,6 0,5 0,3 0,5 8,9 62 5,8 0,10 3,0 1,4 1, ,1 0,6 0,5 0,3 3,9 2,6 20 5,4 0,06 3,8 1,6 2, ,0 0,6 0,6 0,9 8,2 58 5,9 0,11 3,2 <1 1, ,0 0,6 0,6 4,1 1,4 11 5,7 0,08 4,5 2,3 2, ,0 0,8 5, ,0 0,8 14,4 8,2 80 5,6 0,03 1,9 2,5 1, ,0 0,8 8,5 7,5 64 5,4 0,03 1,9 2,2 1, ,1 1,0 10, ,1 1,0 17,5 8,3 87 6,1 0,05 2,1 2,1 1, <2 450 < ,1 1,0 12,7 7,0 66 6,0 0,06 2,2 1,8 1, <2 390 < ,0 0,7 15, ,0 0,7 15,7 8,2 83 6,2 0,06 2,1 1,2 1, < ,0 0,7 12,7 3,8 36 5,7 0,05 2,2 1,4 1, < ,0 0,8 18, ,0 0,8 20,7 7,8 87 6,3 0,06 2,2 <1 1, < ,0 0,8 14,2 1,7 17 5,7 0,07 2,5 3,2 3, < ,0 0,9 19, ,0 0,9 21,2 7,9 89 6,4 0,08 2,4 3,0 1, < ,0 0,9 15,3 0,4 4 5,8 0,09 2,6 6, < ,0 0,7 5, ,0 0,7 15,9 7,0 71 5,8 0,08 2,5 3,0 3, < ,0 0,7 14,8 6,5 64 5,8 0,09 2,5 <1 5, < ,0 0,6 6, ,0 0,6 14,2 8,5 83 6,5 0,09 2,4 2,8 2, < ,0 0,6 14,1 8,1 79 6,7 0,13 2,7 4,5 2, < ,0 0,8 3, ,0 0,8 6,2 9,6 78 6,4 0,09 2,8 2,0 1, < ,0 0,8 6,1 9,7 78 6,3 0,09 2,8 0,5 1, <5 16 Liite 2.2/1

35 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Kalliojärvi <3 <10 5,6 15, <3 <10 5,6 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 <10 0,20 1,2 2,5 252 <10 13 < 2 < < ,2 <15 < <3 <10 <5 <10 0,19 4,7 1,5 274 <10 17 < 2 < < ,5 <15 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 <10 0,16 1,3 1,7 150 <10 9 <2 < < ,0 <15 < <3 <10 <5 <10 0,20 1,3 1,8 176 <10 10 <2 < < ,0 <15 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 <10 0,20 1,3 1,5 133 <10 7,7 <2 < < ,1 <15 < <3 <10 <5 <10 0,13 1,4 1,5 131 <10 7,8 <2 < < ,1 <15 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 < <3 <10 <5 <10 Liite 2.2/2

36 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Korentojoki ,4 0,8 0,4 0,35 0,4 0,1 11,8 81 6,3 0,21 3,9 1,7 3, ,5 1 0,6 17,9 7,4 78 6,4 0,13 2,8 2,5 3, <5 < ,3 0,7 0,5 12,8 8,5 80 6,1 0,17 3,2 2,3 3, <5 19 Kalliojoki, suu ,2 0,4 0,4 0,05 0,1 1,4 11,2 80 5,9 0,08 4,0 3,2 2, ,2 0,3 0,3 0,1 0,4 0,2 11,6 80 6,0 0,11 5,0 <1 2, ,1 0,2 0,2 0,3 0,2 0,6 11,9 83 6,2 0,15 5,7 3,7 4, ,2 0,4 0,4 0,05 0,05 0,7 11,9 83 5,8 0,07 14,7 14 7, ,1 0,3 0,3 13,7 9,1 88 5,8 0,05 2,5 1,7 1, ,1 0,3 0,3 17,2 8,6 89 6,4 0,09 2,9 2,2 1, <2 430 < ,1 0,2 0,2 14,3 8,9 87 6,6 0,13 3,8 2,2 2, < ,2 0,4 0,4 18,8 7,3 78 6,2 0,1 3,8 2,9 2, ,2 0,4 0,4 18,4 8,0 85 6,5 0,11 3,7 1,0 1, ,1 0,2 0,2 12,1 9,4 87 6,2 0,15 4,8 3,9 3, < ,2 0,4 0,4 11,6 7,9 73 5,4 0,03 4,1 2,0 4, < ,2 0,4 0,4 3,9 11,6 88 5,8 0,06 7,0 1,6 1, Kolmisoppi lähtevä ,1 0,3 0,3 1,3 11,6 82 5,3 0,01 3,7 6,5 1, ,15 0,3 0,3 0,1 10,4 71 5,4 0,03 4,3 <1 1, ,1 0,2 0,2 10,4 * 5,7 0,06 4, ,1 0,2 0,2 0,7 9,7 68 5,6 0,06 4,4 <1 2, ,1 0,3 0,3 12,8 9,0 85 5,6 0,04 2,9 2,3 3, ,1 0,2 0,2 18,7 8,4 90 5,9 0,04 2,8 2,8 2, ,1 0,2 0,2 15,8 8,1 82 6,1 0,04 2,8 4,5 0, < ,1 0,2 0,2 0,1 7,8 85 6,1 0,05 2,8 1,2 0, < ,1 0,2 0,2 21,0 8,1 91 6,2 0,09 2,9 1,3 1, <2 450 < ,1 0,2 0,2 17,3 8,2 85 5,7 0,05 3,1 1,8 1, < ,1 0,3 0,3 14,4 8,6 84 6,2 0,06 2,9 1,3 2, < ,1 0,3 0,3 7,0 10,7 88 6,3 0,06 3,3 4,8 6, <5 17 Tuhkajoki ,1 0,2 0,2 0,3 12,0 83 6,1 0,08 4,1 1,1 1, ,3 0,5 0,5 16,3 7,4 75 6,2 0,08 3,2 <1 1, < ,1 0,3 0,3 13,5 8,5 82 6,1 0,1 3,3 0,5 1, <5 9 * lämpötila jäänyt mittaamatta, ei kyll. % Liite 2.3/1

37 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Korentojoki ,4 < 3 <10 6,8 <10 0,22 2,0 3,2 136 <10 8,9 <2 < <10 47,9 1,4 <15 < ,5 <3 <10 <5 <10 0,16 0,75 1,7 153 <10 10 <2 < < ,2 <15 < ,3 < 3 <10 <5 <10 0,26 0,90 2,0 93 <10 6,9 <2 < < ,5 <15 <6 Liite 2.3/2 Kalliojoki, suu ,2 < 3 < ,2 6,9 < ,1 9,1 < ,43 1,2 12,0 212 < ,4 < < ,5 <15 < ,2 75 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,2 <3 < ,18 0,99 7,2 197 <10 10 <2 < < ,3 <15 < ,2 < 3 < ,1 < 3 < ,20 1,1 9,4 138 <10 7,2 <2 < < ,5 <15 < ,2 3, ,2 < 3 < Kolmisoppi lähtevä ,1 5,1 < ,15 5,5 < ,1 5,2 < ,20 0,80 8,9 352 <10 13 <2 < < ,1 <15 < ,1 6,0 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,1 <3 < ,19 0,68 6,0 195 <10 10 <2 < < ,84 <15 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,14 0,70 6,0 216 <10 11 <2 < < ,91 <15 < ,1 < ,1 < 3 < Tuhkajoki ,1 < 3 < ,27 0,90 8,3 298 <10 11 <2 < < ,2 <15 < ,3 <3 < ,11 0,74 5,8 200 <10 13 <2 < < ,0 <15 < ,1 < 3 < ,17 0,70 4,5 171 <10 8,2 <2 < < ,97 <15 <6

38 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Kolmisoppi ,6 0,3 0,2 0,6 11,8 82 5,4 0,03 4,6 <1 1, ,5 13 0,6 0,3 0,2 1,5 10,0 71 5,2 <0,02 3,8 1,9 3, ,6 0,3 0,2 2,6 7,3 54 5,3 <0,02 4,2 1,8 3, ,6 0,4 0,3 0,4 10,5 73 6,5 0,16 5,8 <1 1, ,5 13 0,6 0,4 0,3 2,2 8,9 65 5,3 0,02 4,0 1,5 2, ,6 0,4 0,3 2,7 6,6 49 5,3 0,03 4,2 1,7 2, ,6 0,5 0,3 0,4 10,4 72 5,9 0,08 4,9 2,0 3, ,5 13 0,6 0,5 0,3 2,4 8,2 60 5,3 0,02 4,1 <1 1, ,6 0,5 0,3 2,9 8,8 65 5,5 0,05 4,4 1,0 2, ,7 0,5 0,1 0,7 10,3 72 5,7 0,06 4,8 3,6 1, ,5 13 0,7 0,5 0,1 2,3 9,0 66 5,3 0,03 4,1 2,6 1, ,7 0,5 0,1 2,8 4,4 33 5,5 0,05 4,5 7, ,8 1, ,8 12,5 9,1 85 5,5 0,03 2,8 4,3 2, ,5 13 0,8 8,0 8,3 70 5,4 0,03 2,9 4,2 3, ,8 7,5 8,5 71 5,4 0,02 2,9 3,1 3, ,6 2, ,6 16,7 8,5 87 5,9 0,04 2,8 3,4 2, < ,5 13 0,6 12,7 7,9 74 5,8 0,04 2,8 3,0 3, ,6 11,7 7,2 66 5,7 0,04 2,9 3,7 3, ,7 15, ,7 15,7 8,6 87 6,1 0,04 2,8 <1 1, < ,5 13 0,7 12,7 6,9 65 5,7 0,04 2,9 2,5 2, ,7 12,0 6,7 62 5,8 0,05 3,0 2,0 3, ,1 10, ,1 19,1 8,2 89 6,2 0,05 2,8 <1 0, ,1 14,9 5,6 55 5,7 0,05 2,9 <1 4, ,1 12,7 4,6 43 5,7 0,05 3,0 1,9 4, ,0 30, ,0 20,1 8,0 88 6,3 0,06 3,0 1,0 1, < ,5 13 1,0 13,9 4,1 40 5,7 0,05 3,0 <1 1, ,0 12,3 3,5 33 5,7 0,09 3,0 1,5 4, ,8 13, ,8 16,0 8,0 81 5,7 0,05 3,0 4,0 2, < ,5 13 0,8 14,8 5,3 52 5,6 0,06 3,0 3,0 3, < ,8 11,7 2,5 23 5,5 0,06 3,1 3,6 7, ,6 13, ,6 14,4 8,1 79 6,2 0,06 2,6 1,9 2, < ,5 13 0,6 14,2 8,2 80 6,2 0,06 2,6 <1 2, < ,6 13,5 6,6 63 6,0 0,06 2,8 5,6 4,9 50 s ,8 5, ,8 7,9 10,9 92 6,2 0,06 3,2 2,0 2, < ,5 13 0,8 7,8 11,4 96 6,2 0,06 3,2 <1 2, < ,8 7,8 11,0 92 6,2 0,06 3,1 1,6 2, <5 26 s= näyte suodatettu, näytteessä oli hiutaleita Liite 2.4/1

39 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Kolmisoppi , ,5 4,8 < ,1 < ,2 < ,5 5,0 < ,8 < ,5 < ,47 1,0 11,0 313 < < < ,2 <15 < ,5 6,0 < ,21 0,80 8,5 377 <10 17 < 2 < < ,94 <15 < ,1 < ,41 0,90 9,9 345 < ,5 < < ,16 <15 < ,2 < ,5 6,1 < ,6 < <3 < ,5 <3 < <3 < <3 < <3 < ,5 <3 < <3 < <3 < <3 < ,5 <3 < <3 < <3 < ,21 0,67 6,0 195 <10 10 <2 < < ,85 <15 < <3 < ,22 0,68 6,0 214 <10 12 <2 < < ,82 <15 < <3 < ,18 0,68 5,7 221 <10 13 <2 < < ,90 <15 < <3 < ,5 <3 < <3 < <3 < ,10 0,70 5,9 178 <10 9,8 < 2 < < ,0 <15 < ,5 <3 < ,15 0,70 6,0 194 <10 10 < 2 < < ,96 <15 < ,5 < ,26 0,70 5,5 283 <10 16 < 2 < < ,1 <15 < < 3 < ,5 < 3 < < 3 < < 3 < ,5 < 3 < < 3 < Liite 2.4/2

40 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Jormasjärvi ,0 18 1,0 0,5 0,4 0,4 12,0 83 6,3 0,11 4,1 <1 2, ,0 18 1,0 0,5 0,4 2,1 9,9 72 5,8 0,05 3,6 <1 1, ,0 18 1,0 0,5 0,4 2,6 8,3 61 5,7 0,05 3,7 1,1 1, ,0 18 1,0 0,5 0,4 3,2 1,8 13 5,9 0,13 4,4 4,5 3, ,0 18 0,9 0,6 0,05 0,5 11,4 79 6,1 0,08 4,3 <1 1, ,0 18 0,9 0,6 0,05 2,2 9,6 70 5,8 0,05 3,6 <1 0, ,0 18 0,9 0,6 0,05 2,7 6,8 50 5,7 0,06 3,7 <1 0, ,0 18 0,9 0,6 0,05 3,5 1,8 14 5,9 0,14 4,5 1,5 2, ,6 4, ,0 18 1,6 14,3 8,6 84 6,4 0,07 3,2 1,7 0, < ,0 18 1,6 13,2 7,7 73 6,3 0,06 3,2 <1 0, < ,0 18 1,6 12,9 8,3 79 6,2 0,06 3,1 <1 0, < ,0 18 1,6 12,3 8,1 76 6,2 0,07 3,2 1,2 1, ,5 8, ,0 18 1,5 19,2 8,3 90 6,5 0,06 3,1 1,1 0, ,0 18 1,5 18,5 8,0 85 6,4 0,06 3,1 <1 0, ,0 18 1,5 16,1 6,4 65 6,1 0,07 3,3 <1 2, ,5 18 1,5 11,6 2,4 22 6,0 0,10 3,5 5,5 5, ,5 1,5 7, ,0 18,5 1,5 16,6 8,1 83 5,8 0,07 3,2 <1 1, < ,0 18,5 1,5 16,5 7,8 80 5,8 0,07 3,2 <1 0, ,0 18,5 1,5 16,3 7,4 75 5,8 0,07 3,2 <1 0, ,5 18,5 1,5 11,1 0,9 8 5,8 0,12 3, ,7 5, ,0 18 1,7 5,7 10,6 85 6,5 0,08 3,3 <1 0, ,0 18 1,7 5,7 10,5 84 6,4 0,07 3,3 <1 0, ,0 18 1,7 5,5 10,7 85 6,4 0,07 3,3 1,4 1, ,0 18 1,7 4,9 11,0 86 6,2 0,06 3,5 1,4 1, Liite 2.5/1

41 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Jormasjärvi ,0 < 3 < ,14 1,0 7,9 258 <10 12,4 < 2 < < ,5 < 15 < ,0 < 3 < ,14 1,0 7,3 242 <10 10,3 < 2 < < ,99 < 15 < ,0 < 3 < ,14 1,0 7,2 236 <10 10 < 2 < < ,97 < 15 < ,0 5,1 < ,13 0,9 6,9 191 <10 11,3 < 2 < < ,2 < 15 < ,0 <3 < ,0 <3 < ,0 <3 < ,0 3,7 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,11 0,8 6,1 139 <10 8,9 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < ,12 0,9 6,1 139 <10 8,3 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < ,11 0,9 6,1 151 <10 8,7 < 2 < < ,0 < 15 < ,5 < 3 < ,15 0,8 5,8 255 <10 12,3 < 2 < < ,97 < 15 < ,0 < 3 < ,1 0,8 6,1 146 <10 7,7 < 2 < < ,92 < 15 < ,0 < 3 < ,09 0,8 6,0 145 <10 7,8 < 2 < < ,94 < 15 < ,0 < 3 < ,11 0,8 6,0 148 <10 7,8 < 2 < < ,93 < 15 < ,5 < 3 < ,18 0,8 5,3 141 <10 12 < 2 < < ,2 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < Liite 2.5/2

42 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Jormasjärvi syv p ,0 26 1,0 0,5 0,3 0,5 11,9 83 6,1 0,06 3,4 <1 0, ,0 26 1,0 0,5 0,3 2,1 10,5 76 6,0 0,05 3,3 <1 0, ,0 26 1,0 0,5 0,3 2,6 8,9 65 5,8 0,06 3,5 <1 0, ,0 26 1,0 0,5 0,3 3,2 3,7 28 5,8 0,08 3,6 <1 1, ,0 25 0,9 0,6 0,05 0,7 11,7 82 6,0 0,05 3,4 <1 0, ,0 25 0,9 0,6 0,05 2,3 10,2 74 6,0 0,06 3,3 <1 0, ,5 25 0,9 0,6 0,05 2,7 7,7 57 5,9 0,06 3,5 <1 0, ,9 0,6 0,05 3,4 2,7 20 6,0 0,13 4,0 <1 1, ,4 1, ,0 25 1,4 16,5 8,2 84 6,3 0,06 3,1 <1 0, < ,0 25 1,4 13,2 8,2 78 6,3 0,06 3,1 <1 0, < ,5 25 1,4 12,7 8,3 78 6,2 0,06 3,1 <1 0, < ,0 25 1,4 11,6 7,5 69 6,1 0,06 3,2 <1 0, ,5 7, ,0 25 1,5 19,2 7,9 85 6,5 0,06 3,1 <1 0, ,0 25 1,5 17,9 7,8 82 6,4 0,06 3,1 1 0, ,5 25 1,5 12,5 6,4 60 6,0 0,06 3,2 <1 0, ,0 25 1,5 24,0 5,3 63 6,0 0,07 3,3 <1 1, ,5 5, ,0 27 1,5 16,5 7,7 79 5,8 0,07 3,2 <1 0, ,0 27 1,5 16,5 7,8 80 5,8 0,07 3,2 1,7 0, < ,5 27 1,5 16,0 6,5 66 5,8 0,07 3,2 1,3 0, ,0 27 1,5 12,5 3,6 34 5,7 0,08 3,4 <1 1, ,7 3, ,0 26 1,7 6,0 10,5 84 6,5 0,07 3,2 <1 0, ,0 26 1,7 6,0 10,6 85 6,5 0,08 3,4 <1 0, ,5 26 1,7 6,0 10,6 85 6,5 0,07 3,2 1,4 0, ,0 26 1,7 5,9 10,7 86 6,5 0,07 3,2 <1 0, Liite 2.6/1

43 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Jormasjärvi syv p ,0 < 3 < ,11 0,9 6,6 189 < 10 8,8 < 2 < < ,93 < 15 < ,0 < 3 < ,10 0,8 6,2 181 < 10 8,1 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < ,09 0,8 6,6 195 < 10 8,6 < 2 < < ,88 < 15 < ,0 < 3 < ,10 0,9 6,0 216 < < 2 < < ,96 < 15 < ,0 <3 < ,0 <3 < ,5 <3 < <3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,10 0,9 6,1 142 < 10 9,6 < 2 < < ,90 < 15 < ,0 < 3 < ,10 0,8 6,1 147 < 10 9,6 < 2 < < ,90 < 15 < ,5 < 3 < ,11 0,8 6,1 162 < 10 8,6 < 2 < < ,90 < 15 < ,0 < 3 < ,10 0,8 6,0 177 < 10 9,7 < 2 < < ,93 < 15 < ,0 < 3 < ,11 0,8 6,1 145 < 10 7,8 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < ,12 0,9 6,2 144 < 10 7,8 < 2 < < ,92 < 15 < ,5 < 3 < ,10 0,8 6,1 158 < 10 7,9 < 2 < < ,93 < 15 < ,0 < 3 < ,11 0,8 5,8 225 < 10 9,6 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < Liite 2.6/2

44 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) ELY-keskus aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Jormasjoki 9 FM ) 0,2 0,8 0,4 0,1 12,4 85 6,1 0,071 4,4 0,1 0, ,3 0,6 0,6 0,6 12,2 85 6,1 0,06 4,8 <1 1, ,3 0,6 0,6 1,3 12,5 89 6,2 0,07 6,0 <1 0, ) 0,2 0,3 0,3 4,0 10,7 82 6,1 0,065 3,7 5,0 1, ,4 0,8 0,8 18,3 8,5 90 6,4 0,06 3,4 <1 0, < ) 0,3 0,6 0,6 19,7 7,4 81 6,3 0,08 5,7 1,9 1, ) 0,2 0,4 19,2 8,2 89 6,5 0,089 4,2 0,1 1, ,2 0,5 0,5 16,9 9,6 99 6,6 0,09 5,6 2,4 0, < ,3 0,6 0,6 5,9 10,9 87 6,5 0,08 6,5 <1 0, ,5 0,6 0,6 5,9 10,9 87 6,5 0,08 6,5 <1 0, ) 0,2 0,3 1,0 12,6 89 6,6 0,083 4,6 2,3 1, Jormaslahti FM ,5 0,9 0,4 0,2 0,1 12,2 84 6,4 0,1 14,0 <1 1, ,5 1,5 4, ,5 1,5 17,8 8,7 91 6,5 0,08 4,8 <1 0, ,5 1,6 3, ,5 1,6 19,2 7,6 82 6,5 0,09 6,0 1,6 1, ,5 1,5 6, ,2 2,5 1,5 16,9 8,6 89 6,7 0,09 4,5 <1 0, < ,0 1,6 4, ,0 1,6 6,4 11,0 89 6,8 0,11 3,4 1,6 1,1 70 9, FM6 ei näytettä; sulassa ei päässyt pisteelle. Liite 2.7/1

45 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) ELY-keskus aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Jormasjoki 9 FM ) 0, ,3 < 3 < ,7 0,19 2, < 10 8,9 < 2 < < ,1 < 15 < ,3 < 3 < ) 0, ,4 < 3 < , ,3 < 3 < ,3 0,21 1, < < 2 < < ,1 < 15 < ) 0, ,2 < 3 < < 10 0,20 1, < 10 7,6 < 2 < < ,1 < 15 < ,3 < 3 < ,5 < 3 < , ) 0,2 600 Jormaslahti FM < 3 < ,53 1, < 10 9,4 < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < < 3 < ,23 1, < 10 9,3 < 2 < < ,2 < 15 < ,2 < 3 < 10 8,6 < 10 0,14 1, < 10 6,6 < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.7/2

46 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Nuasjärvi 23 FM ,0 25 0,9 0,6 0,2 0,1 11,0 75 6,2 0,09 2,5 <1 1, ,5 25 0,9 0,6 0,2 1,5 10,3 73 6,2 0,1 8,0 <1 2, ,0 25 0,9 0,6 0,2 1,7 8,6 62 6,3 0,23 49,0 <1 1, ,0 25 1,2 0,8 0,1 0,5 7,5 52 6,2 0,09 2,5 <1 0, ,5 25 1,2 0,8 0,1 1,0 11,1 78 6,3 0,11 14,4 <1 0, ,0 25 1,2 0,8 0,1 2,0 7,1 51 6,3 0,21 48,9 <1 0,8 50 9, ,6 4, ,0 25 1,6 17,5 9,2 96 6,8 0,09 3,3 <1 0, ,5 25 1,6 12,5 8,4 79 6,5 0,09 3,2 <1 0, ,0 25 1,6 11,5 8,3 76 6,4 0,1 3,5 <1 1, ,7 7, ,0 25 1,7 18,7 7,7 83 6,7 0,1 3,0 1,1 0, ,5 25 1,7 14,9 7,1 70 6,5 0,1 3,1 <1 0, ,0 25 1,7 12,7 5,4 51 6,3 0,12 3,5 <1 1, ,2 25 1,6 8, ,0 25 1,6 16,6 8,3 85 6,8 0,11 3,0 <1 0, ,5 25 1,6 16,4 8,6 88 6,7 0,11 3,0 <1 0, ,0 25 1,6 12,5 3,6 34 6,2 0,14 3,8 <1 0, ,6 4, ,0 25 1,6 8,7 10,1 87 6,8 0,1 3,2 1,7 2, ,5 25 1,6 8,7 10,5 90 6,7 0,11 3,2 1,1 0, ,0 25 1,6 8,6 10,7 92 6,8 0,11 3,2 1,7 0, Liite 2.8/1

47 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Nuasjärvi 23 FM ,0 < 3 < 10 < ,07 0,8 1,8 125 < 10 7,2 < 2 < < ,96 < 15 < ,5 < 3 < ,8 0,25 1, < 10 8,1 < 2 < < ,5 < 15 < ,0 < 3 < ,1 2,2 3, < < 2 < < ,8 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,5 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,9 4,2 93 < 10 7,9 < 2 < < ,90 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,9 4,4 100 < 10 8,1 < 2 < < ,96 < 15 < ,0 < 3 < < 10 0,15 0,9 7,0 120 < 10 8,1 < 2 < < ,0 < 15 < , ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 1,0 4,3 89 < 10 6,6 < 2 < < ,0 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 0,9 4,4 88 < 10 6,6 < 2 < < ,0 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 1,1 5,0 134 < 10 6,6 < 2 < < ,0 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,5 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.8/2

48 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Ylä-Lumijärvi ,6 1,2 0,6 0,3 0,05 0,5 10,6 74 6,5 0,37 11,3 3,9 6, ,6 1,2 0,4 0,3 0,1 * 6,6 0,36 9,7 4, ,6 1,2 0,6 0,4 0,3 0,2 11,6 80 6,8 0,45 10,2 6,4 6, ,0 1,3 0,5 0,5 0,1 0,3 11,5 79 6,7 0,46 11,6 7, ,8 1,0 1,0 4, ,5 1,0 1,0 14,3 8,7 85 6,7 0,26 7,6 2,5 3, , ,5 19,1 8,7 94 7,1 0,46 11,7 1,3 2, ,5 1,0 1,0 8, ,5 1,0 1,0 15,4 8,6 86 7,5 0,68 13,0 2,5 3, ,7 1,0 1,0 3, ,5 1,0 1,0 19,8 7,2 79 7,2 0,63 11,8 2,2 4, ,5 1,0 0,8 6, ,5 1,0 0,8 20,1 8,4 93 7,3 0,74 13,2 3,8 7, ,5 1,0 0,8 5, ,5 1,0 0,8 14,3 7,8 76 6,6 0,73 13,9 3, ,7 1,0 0,4 6, ,5 1,0 0,4 13,0 8,4 80 6,8 0,36 22, s ,6 1,0 0,8 0, ,5 1,0 0,8 4,1 11,2 86 6,9 0,34 19,4 1,2 3, Lumijoki ,1 0,3 0,3 1,2 10,9 77 6,3 0,23 7,2 7,1 5, ,15 0,3 0,3 0,1 10,8 74 6,4 0,25 6,7 2,1 3, ,1 0,3 0,3 0,2 11,4 78 6,5 0,31 6,6 2,2 4, ,2 0,3 0,3 0,2 11,6 80 6,7 0,36 7,9 2,2 5, ,1 0,2 0,2 14,7 8,2 81 6,2 0,12 4,1 <1 2, ,1 0,2 0,2 14,8 7,4 73 6,9 0,39 8,3 1,4 2, ,0 0,1 0,1 15,6 7,0 70 6,9 0,43 9,2 1,7 2, ,1 0,2 0,2 18,3 5,6 60 6,6 0,31 6,2 1,9 2, ,1 0,2 0,2 18,8 6,0 64 7,0 0,53 9,4 1,6 2, ,1 0,2 0,2 13,3 7,3 70 6,5 0,54 9,6 <1 4, ,1 0,3 0,3 12,7 7,7 73 6,5 0,21 16,7 4,0 7, ,1 0,2 0,2 4,1 10,9 83 6,6 0,22 9,4 <1 3, s=näyte suodatettu * happinäyte jäänyt ottamatta Liite 2.9/1

49 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Ylä-Lumijärvi ,6 3,2 < ,6 < 3 < ,6 < 3 < ,37 2, < < 2 < < ,8 < 15 < ,0 < 3 < , ,5 < 3 < ,5 < , ,5 < 3 < , ,5 < 3 < < 10 0,45 2, < < 2 < < ,4 < 15 < , ,5 < 3 < , ,5 < 3 < < 10 0,5 3, < < 2 < < ,9 < 15 < , ,5 < 3 < , ,5 < 3 < Liite 2.9/2 Lumijoki ,1 < 3 < ,15 < 3 < ,1 < 3 < ,25 1, < < 2 < < ,1 < 15 < ,2 <3 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,0 < 3 < ,1 < 3 < < 10 0,29 2, < < 2 < < ,2 < 15 < ,1 < 3 < < ,1 < 3 < ,4 2, < < 2 < < ,4 < 15 < ,1 < 3 < ,1 < 3 <

50 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Kivijärvi Kiv ,0 0,6 0,25 0,7 10,8 75 6,1 0,13 5,5 <1 2, ,0 0,7 0,45 0,3 0,3 11,3 78 6,4 0,23 6,7 <1 3, ,8 0,6 0,4 0,3 0,3 11,5 79 6,4 0,22 6,1 1,3 2, ,8 0,6 0,6 0,1 0,3 10,0 69 6,0 0,13 4,3 <1 1, ,0 0,8 5, ,0 0,8 13,9 8,6 83 5,8 0,05 2,8 <1 1, ,9 0,9 25, ,9 0,9 16,1 9,3 94 6,4 0,06 2,7 3,2 1, ,0 0,7 47, ,0 0,7 15,9 8,6 87 6,5 0,08 2,8 4,5 1, < ,8 0,8 19, ,8 0,8 20,2 7,5 83 6,6 0,09 3,0 4,9 2, <2 630 < ,2 3,0 0,8 19, ,0 0,8 20,8 7,6 85 6,7 0,11 3,2 1,1 1, < ,8 0,8 24, ,8 0,8 16,3 7,8 80 6,0 0,13 3,3 2,5 3, < ,9 0,7 20, ,9 0,7 14,5 8,6 84 6,9 0,16 3,8 2,7 3, < ,8 0,8 3, ,8 0,8 6,4 9,0 73 6,6 0,14 3,9 2,0 2, Liite 2.10/1

51 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Kivijärvi Kiv < < 3 < < 3 < ,17 1,9 7,2 212 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < 10 < < 3 < < 3 < < 3 < < 3 < < 10 0,12 0,9 4,3 177 < < 2 < < ,2 < 15 < , < 3 < < 3 < < 10 0,17 0,9 4,0 143 < 10 8,0 < 2 < < ,3 < 15 < < 3 < < 3 < Liite 2.10/2

52 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Laakajärvi ,0 0,5 0,5 0,3 0,2 11,2 77 6,0 0,1 4,3 1,5 1, ,8 0,6 0,6 0,1 0,3 10,8 74 6,1 0,1 3,3 < 1 1, ,8 0,8 17, ,8 0,8 18,9 8,6 92 6,1 0,04 1,8 2,9 1, < ,7 0,8 16, ,7 0,8 19,3 7,4 80 6,1 0,05 1,8 1,7 1, < ,6 1,0 7, ,6 1,0 16,1 8,3 84 6,3 0,06 1,9 1,9 1, < ,5 1,5 11, ,5 1,5 4,4 11,3 87 6,1 0,05 2,0 14 4, <5 6 Laakajärvi Itkonniemi ,0 0,5 0,5 0,3 0,2 13,2 91 5,9 0,04 2,1 < 1 0, ,9 0,6 0,6 0,1 0,8 11,4 80 5,7 0,04 2,1 < 1 0, ,0 1,0 6, ,0 1,0 17,9 8,8 93 6,1 0,04 1,8 < 1 0, ,0 1,0 14,5 8,2 80 5,9 0,04 1,8 < 1 0, ,0 1,2 11, ,0 1,2 21,3 8,2 93 6,2 0,05 1,8 < 1 0, < ,0 1,2 18,7 7,4 79 6,1 0,05 1,7 1,1 0, ,0 1,0 12, ,0 1,0 16,6 8,2 84 5,7 0,05 1,8 1,4 1, < ,0 1,0 16,6 8,0 82 5,7 0,05 1,7 6,1 1, < ,0 1,0 9, ,0 1,0 5,0 11,2 88 6,3 0,05 1,8 2,6 1, < ,0 1,0 5,0 10,8 85 6,2 0,05 1,9 3,5 3, <5 44 Liite 2.11/1

53 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Laakajärvi < 3 < ,2 0,11 2,1 3,8 234 < < 2 < < ,4 < 15 < < 3 < < 3 < 10 7, < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,6 1,8 175 < < 2 < < ,72 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,06 0,8 1,7 148 < 10 8,4 < 2 < < ,88 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.11/2 Laakajärvi Itkonniemi < 3 < 10 6,8 10,8 0,07 0,6 2,0 210 < < 2 < < ,81 < 15 < < 3 < 10 < < 3 < 10 < 5 < < 3 < 10 < 5 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,07 0,5 1,7 165 < 10 9,0 < 2 < < ,72 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,06 0,5 1,8 183 < < 2 < < ,72 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,13 0,5 1,7 162 < 10 8,1 < 2 < < ,77 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,5 1,7 160 < 10 8,1 < 2 < < ,74 < 15 < < 3 11,4 < 5 < < 3 < 10 < 5 < 10

54 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Mustalampi ,0 0,5 0,5 0,4 1,1 7,2 51 5,6 0,05 2,7 <1 0, ,0 0,5 0,5 0,4 3,0 3,5 26 5,6 0,07 2,9 <1 1, ,0 0,5 0,5 0,4 3,5 1,1 8 5,6 0,08 2,9 3,3 2, ,0 1,4 2, ,0 1,4 19,9 8,0 88 6,7 0,10 2,5 2,2 0, < ,0 1,4 11,8 2,1 19 5,7 0,07 2,7 3,9 1, < ,0 1,4 6,7 0,6 5 5,5 0,07 2,7 6,5 2, ,0 1,5 5, ,0 1,5 16,1 8,4 85 6,4 0,07 2,6 <1 0, < ,5 7,0 1,5 10,3 4,1 37 5,7 0,07 2,7 1,3 1, < ,0 1,5 5,6 <0,2 <1 6,1 0,26 4,3 < <5 59 Valkealampi ,0 0,7 0,5 0,4 1,1 8,7 61 5,9 0,07 3,2 <1 0, ,0 0,7 0,5 0,4 2,8 4,9 36 5,7 0,07 3,3 <1 0, ,0 0,7 0,5 0,4 3,1 1,2 9 5,7 0,10 4,2 1,5 1, ,0 1,2 25, ,0 1,2 19,9 8,4 92 6,7 0,08 2,9 2,4 0,9 50 8, < ,0 1,2 14,9 4,6 45 6,1 0,09 3,3 2,2 1, ,0 1,2 9,9 0,8 7 5,9 0,12 3,6 10 9, ,0 1,0 35, ,0 1,0 17,2 5,9 61 7,0 0,09 3,0 4,1 1, < ,0 1,0 15,0 7,2 71 6,4 0,09 3,0 3,3 1,8 60 9, < ,5 6,0 1,0 10,3 <0,2 <1 6,0 0,17 3, <5 5 Myllylampi ,0 0,4 0,5 0,3 0,8 5,4 38 6,3 0,34 10,4 9, ,4 1,0 4, ,7 1,4 1,0 * 5,2 6,4 0,18 4,1 <1 0, < ,8 1,6 1,0 16,0 6,7 68 6,4 0,21 4,8 1,6 1, <2 460 < ,6 1,0 13,0 * lämpötila jäänyt mittaamatta, ei voi laskea hapen kyll.% Liite 2.12/1

55 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Mustalampi < 3 < 10 5,0 < 10 0,09 2,0 1,4 212 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,13 2,4 1,5 225 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 2,3 1,5 247 < < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 2,3 1,5 122 < < 2 < < ,89 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 2,2 1,7 181 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < 10 7,4 < 10 0,1 2,2 1,5 199 < < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 2,1 1,7 139 < < 2 < < ,1 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 2,3 1,6 207 < < 2 < < ,93 < 15 < < 3 < 10 6,7 33 0,4 2,3 1,0 299 < < 2 < < ,5 < 15 < 6 Liite 2.12/2 Valkealampi < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 3,0 1,8 78 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 3,6 2,1 79 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,1 4,6 2,0 84 < < 2 < < ,3 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 3,3 1,5 35 < < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 3,5 1,9 52 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 3,5 1,9 46 < < 2 < < ,3 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 3,6 8,7 51 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 3,5 1,5 50 < < 2 < < ,2 < 15 < ,5 < 3 10 < 5 < 10 0,15 3,5 1,7 75 < < 2 < < ,4 < 15 < 6 Myllylampi ,1 < 10 7,6 10,1 0,33 3,0 11,0 264 < < 2 < < ,4 < 15 < ,7 < 3 < 10 < 5 < 10 0,13 1,0 6,0 97 < < 2 < < ,4 < 15 < ,8 <3 <10 < 5 <10 0,18 1,2 6,8 92 <10 24 < 2 < < ,7 < 15 <

56 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Mäkijärvi ,0 11,0 0,8 0,4 0,4 0,9 10,3 72 6,0 0,06 2,1 <1 0, ,5 11,0 0,8 0,4 0,4 2,7 10,0 74 6,0 0,06 2,0 <1 0, ,0 11,0 0,8 0,4 0,4 3,5 6,1 46 5,9 0,09 2,2 <1 0, ,0 11,0 1,0 0, ,0 11,0 1,0 19,7 7,2 79 6,5 0,07 1,9 1,1 0, < ,5 11,0 1,0 6,3 6,6 53 5,8 0,06 2,0 <1 0, ,0 11,0 1,0 4,7 5,3 41 5,8 0,08 2,1 <1 0, ,0 11,0 1,5 4, ,0 11,0 1,5 15,9 8,3 84 6,4 0,07 2,0 <1 0, < ,5 11,0 1,5 6,0 6,7 54 5,8 0,06 2,0 <1 0, ,0 11,0 1,5 4,7 4,9 38 5,9 0,08 2,2 1,2 0, Hoikkalampi ,0 7,9 0,6 0,5 0,3 0,6 8,9 62 5,4 0,03 3,6 <1 1, ,0 7,9 0,6 0,5 0,3 3,0 7,0 52 5,4 0,03 3,6 <1 0, ,0 7,9 0,6 0,5 0,3 3,6 2,8 21 5,4 0,04 3,5 <1 1, ,5 1,0 0,8 9, ,5 1,0 0,8 22,3 7,3 84 6,2 0,06 3,7 <1 0, ,5 1,0 0,8 16,9 7,5 77 6,1 0,06 3,8 2,0 1, < ,6 1,0 0,8 18,5 Munninlampi ,0 8,0 0,4 0,5 0,3 1,3 6,0 43 4,7 <0,02 2,2 <1 3, ,0 8,0 0,4 0,5 0,3 2,8 5,6 41 4,8 <0,02 2,2 <1 3, ,0 8,0 0,4 0,5 0,3 3,3 0,5 4 4,8 <0,02 2,2 1,8 4, Liite 2.13/1

57 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Mäkijärvi ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,06 0,5 2,0 203 < 10 9,3 < 2 < < ,90 < 15 < ,5 < 3 <10 < 5 < 10 0,05 0,5 2,0 198 < 10 9,2 < 2 < < ,87 < 15 < ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,06 0,5 2,3 177 < 10 9,6 < 2 < < ,94 < 15 < , ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,07 0,5 1,9 170 < 10 9,1 < 2 < < ,85 < 15 < ,5 < 3 <10 < 5 < 10 0,07 0,5 1,9 196 < 10 9,6 < 2 < < ,84 < 15 < ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,08 0,5 1,9 192 < < 2 < < ,90 < 15 < , ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,08 5,3 2,1 182 < 10 8,7 < 2 < < ,92 < 15 < ,5 < 3 <10 < 5 < 10 0,05 0,5 1,9 214 < 10 9,8 < 2 < < ,87 < 15 < ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,11 0,5 2,0 210 < < 2 < < ,90 < 15 < 6 Liite 2.13/2 Hoikkalampi ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,11 2,1 2,9 319 < < 2 < < ,3 < 15 < ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,09 2,0 2,8 321 < < 2 < < ,2 < 15 < ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,1 2,0 3,0 323 < < 2 < < ,2 < 15 < , ,5 < 3 <10 < 5 < 10 0,15 3,2 3,8 216 < < 2 < < ,3 < 15 < ,5 < 3 <10 < 5 < 10 0,14 3,3 4,1 212 <10 13 < 2 < < ,5 < 15 < ,6 Munninlampi ,0 < 3 <10 9,8 < 10 0,06 0,5 1,0 373 < 10 6,8 < 2 < < ,56 < 15 < ,0 < 3 <10 < 5 < 10 0,06 0,4 1,0 368 < 10 6,6 < 2 < < ,45 < 15 < ,0 < 3 <10 < ,06 0,5 1,1 405 < 10 7,6 < 2 < < ,57 < 15 < 6

58 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Iso-Savonjärvi ,0 12 0,8 0,4 0,4 0,9 9,4 66 5,6 0,04 1,9 <1 0, ,0 12 0,8 0,4 0,4 2,1 6,9 50 5,6 0,05 1,9 <1 1, ,0 12 0,8 0,4 0,4 2,7 5,2 38 5,7 0,07 2,4 <1 0, , ,0 14 1,2 19,5 7,6 83 6,3 0,06 1,7 1,5 1, < ,0 14 1,2 9,4 3,6 31 5,7 0,06 1,9 <1 0, ,0 14 1,2 6,7 3,5 29 5,6 0,05 1,9 1,2 1, , ,0 14 1,2 15,7 7,6 77 6,3 0,06 1,7 1,7 1, <2 420 < ,5 14 1,2 10,1 2,3 20 5,8 0,07 2,0 2,6 2, ,0 14 1,2 7,0 2,1 17 5,7 0,06 2,0 2,0 1, Kivipuro ,1 0,3 0,3 0,05 0,3 0,2 9,3 64 5,8 0,08 3,6 <1 1, ,1 0,3 0,3 12 4,8 45 4,8 <0,02 3,8 <1 1, < ,1 0,3 0,3 10,4 3,9 35 5,2 0,03 3,5 <1 3, <5 24 Pirttipuro ,1 0,2 0,2 0,05 0,25 0,2 10,6 73 6,0 0,15 4,5 3,0 6, ,1 0,2 0,2 13,4 5,9 57 5,5 0,05 4,6 7, ,1 0,2 0,2 10,4 6,8 61 5,9 0,11 5,2 7, s s= näyte suodatettu Liite 2.14/1

59 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Iso-Savonjärvi ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,03 0,5 1,3 198 < < 2 < < ,67 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,05 0,5 1,4 196 < < 2 < < ,81 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,07 0,5 1,5 206 < < 2 < < ,77 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,4 1,3 111 < < 2 < < ,3 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,4 1,4 204 < < 2 < < ,62 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,4 1,4 208 < < 2 < < ,61 < 15 < 6 Liite 2.14/ < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 0,4 1,4 104 < 10 8,8 < 2 < < ,71 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,4 1,4 142 < < 2 < < ,72 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,17 0,4 1,4 163 < < 2 < < ,70 < 15 < 6 Kivipuro ,1 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 0,9 5,6 280 < 10 5 < 2 < < ,7 < 15 < ,1 < 3 < < 10 0,46 0,5 6,7 484 < < 2 < < ,1 < 15 < ,1 < 3 < 10 9,1 < 10 0,62 1,4 4,3 551 < 10 7,9 < 2 < < ,0 < 15 < 6 Pirttipuro ,1 < 3 < ,4 0,14 1,3 7,1 181 < 10 6,3 < 2 < < ,9 < 15 < ,1 < 3 13, ,2 0,44 1, < < 2 < < ,8 < 15 < ,1 < 3 < ,49 1, < 10 9,4 < 2 < < ,2 < 15 < 6

60 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Hakonen ,0 10 0,7 0,5 0,3 1,1 10,8 76 6,1 0,06 4,8 <1 0, ,0 10 0,7 0,5 0,3 2,4 8,6 63 5,9 0,07 4,9 <1 0, ,0 10 0,7 0,5 0,3 2,9 5,5 41 5,9 0,09 5,4 <1 0, ,7 8, ,0 10 1,7 19,3 8,0 87 6,6 0,08 4,7 1,4 0, < ,0 10 1,7 9,8 4,6 41 5,9 0,08 4,8 <1 0, ,0 10 1,7 6,7 3,3 27 5,8 0,07 4,8 1,3 1, ,0 5, ,0 14 2,0 16,4 8,0 82 5,9 0,09 4,7 2,1 1,7 20 8,2 8 <2 520 < ,0 14 2,0 9,0 3,0 26 5,7 0,09 5,0 <1 0, ,0 14 2,0 6,7 1,9 16 5,6 0,09 4,9 1,3 2,0 80 9, Pikku-Hakonen ,0 9 0,6 0,5 0,3 0,8 10,1 71 5,7 0,05 4,3 <1 0, ,5 9 0,6 0,5 0,3 2,8 9,4 69 5,5 0,03 3,9 <1 0, ,0 9 0,6 0,5 0,3 3,5 6,0 45 5,3 0,02 3,7 <1 0, ,5 0, ,0 9 1,5 18,9 7,3 78 6,3 0,06 4,0 <1 0,4 50 8, < ,0 9 1,5 8,0 5,0 42 5,4 0,03 3,7 <1 0, ,0 9 1,5 5,0 2,9 23 5,4 0,04 3,6 <1 0, ,5 2, ,0 9 1,5 16,4 8,2 84 6,2 0,05 3,9 1,2 0, <5 < ,5 9 1,5 7,7 4,8 40 5,4 0,03 3,6 <1 1, ,0 9 1,5 5,0 1,5 12 5,4 0,05 3,6 <1 1, Liite 2.15/1

61 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Hakonen ,0 < 3 12, ,16 1, < 10 5,3 < 2 < < ,2 < 15 < ,0 < 3 < ,19 1, < 10 5,4 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < ,18 1, < 10 7,8 < 2 < < ,97 < 15 < ,0 < 3 < 10 9 < 10 0,18 1, < 10 5,4 < 2 < < ,94 < 15 < ,0 < 3 < ,16 1, < 10 9,3 < 2 < < ,93 < 15 < ,0 < 3 < ,17 1, < 10 7,9 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < 10 8 < 10 0,17 1, < 10 2,5 < 2 < < ,95 < 15 < ,0 < 3 < ,18 1, < 10 7,6 < 2 < < ,96 < 15 < ,0 < 3 < ,2 1, < 10 7,8 < 2 < < ,90 < 15 < 6 Liite 2.15/2 Pikku-Hakonen ,0 < 3 < ,17 1,0 9,9 154 < 10 5,7 < 2 < < ,91 < 15 < ,5 < 3 < ,14 0,9 8,1 183 < 10 5,7 < 2 < < ,85 < 15 < ,0 < 3 < ,14 0,9 7,6 221 < 10 5,7 < 2 < < ,84 < 15 < ,0 < 3 < < 10 0,12 1,1 9,9 106 < 10 5,3 < 2 < < ,94 < 15 < ,0 < 3 < ,12 0,9 8,5 178 < 10 6,1 < 2 < < ,88 < 15 < ,0 < 3 < ,15 1,0 7,8 200 < 10 7,6 < 2 < < ,1 < 15 < ,0 < 3 < 10 7 < 10 0,12 1, < 10 5,3 < 2 < < ,1 < 15 < ,5 < 3 < ,15 0,9 8,4 199 < 10 5,7 < 2 < < ,91 < 15 < ,0 < 3 < 10 7 < 10 0,2 1,0 7,5 228 < 10 8,7 < 2 < < ,98 < 15 < 6

62 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 0, Kaivoslampi ,2 0,4 0,4 0,1 0,5 1,3 9 4,9 <0,02 11,5 20 8, ,2 0,4 0,4 0,1 2,7 <0,2 <1 6,1 0, , ,5 0,5 2, ,5 0,5 19,6 4,6 50 5,0 <0,02 8,2 8,8 5, < ,5 5,5 0,5 10,6 <0,2 <1 5,4 0,07 9, s < ,3 51, ,3 15, ,2 <0,02 8,1 14 7, < ,3 9,7 <0,2 <1 6,1 0,42 12,3 6, < Syvälampi ,5 0,5 0,4 0,6 3,0 21 4,9 <0,02 18,2 7, ,4 0,5 30, ,7 1,4 0,5 19,9 7,3 80 4,9 <0,02 7,5 14 6, < ,8 1,6 0,6 14,2 3,4 33 5,3 0,04 7,1 22 9, < ,1 1,6 0,6 10,0 Härkälampi ,5 0,5 0,5 0,4 0,6 6,2 43 5,0 <0,02 22,2 8, ,9 0,6 16, ,9 0,6 20,1 5,9 65 5,4 0,03 7,3 11 9, < ,2 2,9 0,6 5, ,9 0,6 15,2 5,4 54 5,6 0,06 6, s <5 340 Härkäpuro ,3 0,6 0,4 0,1 0,1 0,3 6,2 43 5,0 <0,02 22, ,4 0,8 0,5 18,7 3,9 42 5,3 0,03 7, < ,3 0,6 0,4 14,5 4,4 43 5,5 0,06 7, s <5 350 Kuusilampi (Rahvaanmäki) ,4 0,4 0,3 0,8 6,3 44 4,5 <0,02 22, ,4 0,4 0,3 3,1 6,1 45 4,4 <0,02 23,1 12 8, ,7 0, ,7 20,3 7,5 83 4,5 <0,02 11,4 2,4 1,0 30 5, ,7 13,3 6,6 63 4,4 <0,02 12,0 3,8 1,5 30 6, , ,5 16,7 8,5 87 4,4 <0,02 11,5 2,6 0,6 10 4,6 8 < ,5 15,6 7,5 75 4,4 <0,02 11,4 2,9 1,0 10 5,6 10 < s=näyte suodatettu Liite 2.16/1

63 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2009 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , , Kaivoslampi , ,23 1, <10 17 <2 < < ,9 < 15 < , ,0 1, <10 15 <2 < < ,1 < 15 < ,0 < ,30 1, <10 15 <2 < < ,0 < 15 < ,5 10 < ,50 1, <10 17 <2 < < ,2 < 15 < , ,73 1, <10 9,1 <2 < < ,4 < 15 < ,2 1, <10 2,5 <2 < < ,1 < 15 < 6 Liite 2.16/2 Syvälampi , ,77 1, < < < ,6 < 15 < ,7 7,3 10, ,56 1, <10 14 <2 < < ,9 < 15 < ,8 6,0 < ,70 1, <10 8,0 <2 < < ,0 < 15 < ,1 Härkälampi , ,73 1, < < < ,5 < 15 < ,3 < ,59 1, <10 16 <2 < < ,9 < 15 < , ,4 < ,58 1, <10 8,2 <2 < < ,0 < 15 < 6 Härkäpuro , ,91 1, < < < ,6 < 15 < ,4 8, ,50 1, < < 2 < < 10 48,4 1,9 < 15 < ,3 4,5 < ,62 1, < 10 7,9 < 2 < < ,0 < 15 < 6 Kuusilampi (Rahvaanmäki) ,87 1, < < < ,3 < 15 < ,81 1, < < < ,3 < 15 < ,34 1, < ,1 < < ,5 < 15 < ,33 1, < ,6 < < ,5 < 15 < ,31 1, < ,3 < < ,7 < 15 < ,36 1, < ,7 < < ,7 < 15 < 6

64 Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri vuosina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja , , Salminen 2008 < 3 < 10 < ,8 1,0 377 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 1,2 2,6 192 < < 2 < < ,5 < 15 < 6 Kalliojärvi perustila ,7 1, ,1 37 1, < 4 < 10 3 < 40 < < 3 < 10 < ,8 1,0 313 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 1,3 1,9 178 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Kalliojoen suu 2007 < 3 < < < ,7 7,1 477 < < 2 < < ,2 < 15 < < ,1 9,5 182 < 10 9 < 2 < < ,8 < 15 < 6 Kolmisoppi perustila ,4 2, , , < 4 < < < 3 < ,7 5,8 377 < < 2 < < ,0 < 15 < ,3 < ,8 7,6 229 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Kolmisoppi lähtevä 2007 < 4 < 3 42 < 40 3,4 < 1 < 1 < , < 3 < ,6 5,2 337 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < ,7 7,0 254 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Tuhkajoki perustila ,4 1, ,1 52 1, < 4 < < < 3 < ,7 5,4 327 < < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < ,8 6,2 223 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Jormasjärvi 1) perustila 0,06 0,88 2,8 6-5,3 0 0,03 0, ,88 1,2 Jormasjärvi < 4 < < 40 5, < 3 < ,8 6,1 240 < < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < ,9 6,7 181 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Jormasjärvi syv p < 4 < < 40 5,4 < 1 < 1 < ,2 40 < < 3 < ,7 6,2 193 < < 2 < < ,1 < 15 < < 3 < ,9 6,3 159 < 10 9 < 2 < < ,9 < 15 < 6 Ylä-Lumijärvi perustila ,7 1, , < < 40 < 2 < 1 < < 0, , < < < ,1 < 15 < < 3 < , < < 2 < < ,4 < 15 < 6 Lumijoki 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 2,2 < 1 < < 0,2 104 < , < < < ,9 < 15 < < 3 < ,5 8,3 141 < < 2 < < ,6 < 15 < 6 Liite 3.1

65 Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri vuosina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja , , Kivijärvi, Kiv1 perustila 970 1, < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 < 1 < < 0,2 171 < < ,8 5,0 383 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < ,2 5,2 177 < < 2 < < ,5 < 15 < 6 Laakajärvi perustila ,9 Laa < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < ,5 1,7 287 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < ,2 2,4 186 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Mustalampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,4 210 < < 2 < < ,9 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,5 158 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Valkealampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,3 73 < < 2 < < ,3 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 3,3 4,0 55 < < 2 < < ,2 < 15 < 6 Myllylampi 3) 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,2 5,0 433 < < 2 < < ,6 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 1,7 7,9 151 < < 2 < < ,2 < 15 < 6 Mäkijärvi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < ,5 1,9 233 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 2,0 185 < 10 9 < 2 < < ,9 < 15 < 6 Iso-Savonjärvi perustila ,1 2, ,1 90 1, < 3 < 10 < 5 < 10 0,4 1,4 190 < < 2 < < ,7 < 15 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,4 1,3 138 < < 2 < < ,9 < 15 < 6 Kivipuro 2007 < 4 < 10 6,0 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,7 4,7 597 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < 10 8,3 < 10 0,9 5,5 438 < 10 8 < 2 < < ,6 < 15 < 6 Pirttipuro 2007 < 4 < < < 3 < ,9 6,8 470 < < 2 < < ,2 < 15 < < 3 < , < < 2 < < ,9 < 15 < 6 Liite 3.2

66 Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri vuosina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja , , Kaivoslampi perustila ,7 8, ,1 81 1, < , < < < ,3 < 15 < , < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Syvälampi 3) < , < < < ,2 < 15 < , < < < ,2 < 15 < 6 Härkälampi perustila ,2 8, , , < , < < < ,2 < 15 < < , < < < ,2 < 15 < 6 Härkäpuro , < < < ,2 < 15 < , < < < ,2 < 15 < 6 Kuusilampi perustila ,0 3, ,1 25 0,8 Rahvaanmäki , < < < ,1 < 15 < , < < < ,9 < 15 < 6 Hakonen 2) perustila ,6 5, ,1 69 1, < 4 < < 40 9, < 3 < , < 10 5 < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < , < 10 4 < 2 < < ,0 < 15 < 16 Pikku-Hakonen perustila ,7 5, ,1 47 1, < 3 < ,8 8,3 210 < 10 7 < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < ,1 9,9 129 < 10 5 < 2 < < ,0 < 15 < 6 1) useamman näytepisteen keskiarvo, Cu, As, Zn, Ni, Co, Cd, Cr ja Hg määritetty vain yhdestä näytteestä 2) 2007 kesän näytteet luusuasta 3) 2008 ja 2009 näytteet kesällä luusuasta Liite 3.3

67 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 4.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr), vetokerrat (vkr), mertavuorokaudet (merta-d), saalis (kg), rapu (kpl). KOLMISOPPI Katiskat kk pkk hauki ahven made V 16 38,2 3,0 - VI 23 41,1 5,5 - VII 23 35,0 7,9 - VIII 12-8,5 - IX 2-1,2 7,8 V-VIII ,3 24,9 0 kg/pkk 1,545 0,336 0,000 IX 2 0,0 1,2 7,8 kg/pkk 0,000 0,600 3,900 V-IX ,3 26,1 7,8 kg/pkk 1,504 0,343 0,103 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Ihme kesä, katiskalla vain kerran ahventa, muuten vain haukea. JORMASJÄRVI Muikkuverkot # mm (Talvilahti) kk pkk muikku VIII 6 2,5 IX 6 3,5 X 6 2,5 VIII 6 2,5 kg/pkk 0,417 IX-X 12 6 kg/pkk 0,500 VIII-X 18 8,5 kg/pkk 0,472 Verkot # mm kk pkk siika hauki kuha made lahna I 124 4,1 20,2 59,3 11,7 0,9 II 116 2,4 20,2 50,1 2,8 - III 84 4,3 17,5 23,2 1 - IV ,3 29,1 7 - XII 24 6,5-48,4 - - I-IV ,8 84,2 161,7 22,5 0,9 kg/pkk 0,032 0,207 0,398 0,055 0,002 XII 24 6,5 0 48,4 0 0 kg/pkk 0,271 0,000 2,017 0,000 0,000 I-XII ,3 84,2 210,1 22,5 0,9 kg/pkk 0,045 0,196 0,489 0,052 0,002 Vetouistelu kk kalastus- kalastus- vapoja hauki kuha ahven kertoja aika h käytössä VI 10 12, ,9 7 0,2 VII ,5 26 0,7 VIII ,5 0,6 VI-VIII 38 61, ,4 42,5 1,5 kg/kkr 1,221 1,118 0,039

68 Isorysä Liite 4.2 kk pkk siika hauki kuha ahven made lahna särki VII VIII IX VII-VIII kg/pkk 0,800 1,600 9,800 1,600 0,400 1,600 1,200 IX kg/pkk 0,000 4,500 12,500 2,000 0,000 0,000 1,000 VII-IX kg/pkk 0,571 2,429 10,571 1,714 0,286 1,143 1,143 Maderysät kk pkk made II III 6 18 II-III kg/pkk 3,444 Kurenuotta (10 x 120 m) kk kalastus- veto- muikku päiviä kertoja VII VIII IX VII-VIII kg/vkr 1,429 IX kg/vkr 0,500 VII-IX kg/vkr 1,313 Iskukoukut kk pkk hauki made I 15 2,5 II ,5 III XII 35 8,7 2,5 I-XII 84 16,2 4 kg/pkk 0,193 0,048 Mato-onget kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h VI 1 1,5 2 - VII 7 7-6,9 VI-VII 8 8,5 2 6,9 kg/kkr 0,250 0,863 Rapumerrat kk ravustajia merrat merta-d saalis vapaut. kpl kpl kpl VII VIII IX VII-IX kpl/md 0,304 0,892 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantumishaitta vähäinen (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (III), vähäinen (IV ap).

69 TALVILAHTI (erotettu ed. taulukoista) Liite 4.3 Vetouistelu kk kalastus- kalastus- vapoja hauki kuha ahven kertoja aika h käytössä VI 3 4,5 3 2,5-0,2 VII ,2 - VIII ,1 8,6 - VI-VIII 11 36, ,6 20,8 0,2 kg/kkr 1,691 1,891 0,018 Rapumerrat kk ravustajia merrat merta-d saalis vapaut. kpl kpl kpl VIII kpl/md 0,233 1,744

70 S5 S3 S4 S5A S2 a raja inj tol Pa iirin S1 osp Kaiv S5B Kolmisopen avolouhos Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Sivukiven läjitysalue 1. vaiheen liuotusalue Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö S6 S7 Liite 5. Sähkökalastuskohteet 1:40 000

71 Sähkökoekalastukset Tuhkajoella Liite 6 S5A Tuhkajoki, joen alaosa ( / ), saarekkeen ja rannan väli 10x20 m =200 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,25 m, virt. 0,3-1,2x 0,8 m/s, melko tasainen virta. Pohja kivikko 99 %, sora 1 %, ei pintakiviä. Fontinalis dal. 10 %, Sparganium sp +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. Alueella hyviä taimenen pienpoikashabitaatteja. Kalastusolosuhteet hyvät varsin myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 4,00 1,00 0,50 5, harjus 1, ,00 10 made 1,00 1,00-2, , taimen 1 kpl, 75 mm, 4 g (0-v.) taimen (mm-g) , , , , , , ,155-38, , (1-2-v.) harjus 2 kpl, 110, 112 mm, 20 g made 2 kpl, mm, 19 g Koealan ulkopuolelta nopeasti kertaalleen n. 150 m2, hyvää taimenen pienpoikashabitaattia - taimen (0-v. ) 1 kpl - harjus (0-v.) 5 kpl, reunasssa nivamaista aluetta, josta pääosa (4 kpl) harjuksista saatiin S5B Tuhkajoki, joen alaosa ( / ), 7 m ojan alap. 14x15 m =210 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,35 m, virt. 0,4-1,0x 0,9 m/s. Pohja kivikko 98 % (vähän louhia), sora 2 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 8 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. Osin hyvää taimenen pienpoikashabitaattia. Kalastusolosuhteet hyvät varsin myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 1,43 1,90 0,48 3, harjus 0,95 0,95-1,90 16 made 1, ,43 4 7, taimen 5 kpl, 71, 66, 72, 74, 61 mm, 17 g (0-v.) taimen (mm-g) , (1-2-v.), (4-v.) harjus 4 kpl, 110, 103, 107, 101 mm, 33 g made 3 kpl, mm, 9 g

72 Liite 7 Tuhkajoki S5A Tuhkajoki S5B

73 9M Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV b Pohjavedet

74

75 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IVb Pohjavedet 1 Sisältö 1 JOHDANTO Alueen hydrogeologiset olosuhteet Tarkkailutoimenpiteet 2 2 TULOKSET Fysikaalis-kemiallinen laatu Alkuaineet Vesipinnat 9 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 9 4 VIITTEET 11 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Tarkkailupistekartta Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti

76

77 9M JOHDANTO 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet Geologisilla olosuhteilla on vaikutusta alueen pohjaveden laatuun joten siitä lyhyesti seuraavassa (mm. ympäristölupa Nro 33/07/1, ). Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, vaalea biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 20 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta jossa nikkeliä on noin 0,25 0,27 %, kuparia 0,13 0,15 %, sinkkiä 0,52 0,56 % ja kobolttia 0,02 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Hankealueella pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Vuonna 2005 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 0 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella kohonneita metallipitoisuuksia on pohja- ja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia ympäristön graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Puolet tarkkailukaivoista on porakaivoja (taulukko 1) joten kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus.

78 9M Tarkkailutoimenpiteet 2 Kaivoksen toiminnan vaikutuksien seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun rakennettavien kohteiden ympäristössä ei voida tehdä ohuen kalliota verhoavan maapeitteen vuoksi. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seuranta toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa. Näytteenottopisteet on esitetty taulukossa 1 sekä kartalla liitteessä 2 ja analysoitavat aineet taulukossa 2. Kaivoista vesinäytteet otettiin vuonna 2009 pääsääntöisesti huhtikuussa, kahdesta kaivosta toukokuussa sekä syyskuussa. Kaivojen vedenkorkeus mitataan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Taulukko 1 Kaivotarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo Paavola mustaliuske kuilukaivo Malmiranta mustaliuske kuilukaivo Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo Sorsala kiilleliuske kuilukaivo Lampila kiilleliuske kuilukaivo Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo Tehdasalue P1 arkeeinen porakaivo Valkealampi P4 arkeeinen porakaivo Pappila arkeeinen hetekaivo Hakoranta mustaliuske porakaivo Eimi Härkönen mustaliuske porakaivo Lahnasjärven mets.maja arkeeinen porakaivo Puoliväli arkeeinen porakaivo Taulukko 2 Kaivonäytteistä tehtävät määritykset O 2 Fe Se NO 3 Mn Sb NO 2 Cu Cr NH 4 Na Ca KMnO 4 Pb K sähkönjohtavuus Ni Mg sameus Cd Zn ph Hg V kovuus As Co CO 2 alkaliniteetti väri haju 2 TULOKSET 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille tarkkailusuunnitelman mukaisesti heti niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä. Vuonna 2009 veden happipitoisuudet vaihtelivat välillä <0,2-12,9 mg/l (keskiarvo 6,7). Kevään kierroksella pitoisuudet olivat pääosin lievästi suuremmat kuin syksyn kierroksella. Mer-

79 9M kittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen ei ollut havaittavissa, lähinnä tehdasalueen pisteessä P1 oli pitoisuus molempina vuosina jatkanut laskuaan, kuva 1. Yhdessä tarkkailupisteessä (Veikko Härkönen aik. Eimi Härkönen) vesi oli edelleen hapetonta molemmilla näytteenottokierroksilla. Happipitoisuuksilla on vaikutusta myös veden muihin laatuominaisuuksiin. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja pohjaveden happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Hapettomissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee maa-aineksesta veteen. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines, 2-arvoinen rauta). Em. perusteella happipitoisuuksissa on luonnonoloissakin suuria vaihteluita. mg/l Happi 14 Ta 12 Pa Ma 10 La 8 My Pi 6 So Ha 4 Ei Pu 2 P1 Pap 0 P Lah Kuva 1. Happipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,4-7,8 (keskiarvo 6,3), kuva 2. Alhaisimmat ph-arvot olivat pääosin mustaliuskealueen kaivoissa (Pirttimäki, Paavola), mutta myös tehdasalueen P1 ja Pappilan kaivoissa oli alhaisia ph-arvoja. Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Luonnontilaisen pohjaveden ph-arvo on yleensä lievästi hapan (ph 6-7). Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,2, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,2 ja porakaivoissa 7,2 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukainen ph-arvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Siihen verrattuna usean kevään kierroksella seitsemässä pisteessä ja syksyn kierroksella viidessä pisteessä normi ei täyttynyt. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 2,8-27,4 ms/m (keskiarvo 13,7 ms/m), kuva 3. Arvot eivät ole korkeita eikä niissä ollut merkittävää eroa eri kivilajialueella sijaitsevien kaivojen kesken. Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan. Myllyniemen ja Lampilan kaivoissa arvojen vaihtelu on ollut suurta. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,8 ms/m ja kallioporakivoissa 28 ms/m (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 250 ms/m. Siihen verrattuna arvot ovat kuitenkin pieniä. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuuden arvon kohoaminen voi johtua ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus.

80 9M ph 9 Ta 8 Pa Ma La My Pi So Ha 4 Ei Pu 3 P1 Pap P4 Lah Kuva 2. ph-arvot tarkkailukaivoissa. ms/m Sähkönjohtavuus Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 3. Sähkönjohtavuuden arvot tarkkailukaivoissa. Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <0,02-1,7 mmol/l (keskiarvo 0,64 mmol/l). Suurin arvo oli Taattolan porakaivossa. Talousveden alkaliteetille ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,3 mmol/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 0,76 mmol/l ja porakaivoissa 1,7 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetin arvo eli alle 0,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suo-

81 9M men Kuntaliitto 2001). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä hapon lisäystä vastaan. Alkaliteetin arvot riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta, esim. kalkkiköyhillä alueilla on alkaliteetti alhainen. Väriluvun arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<10 mg/l Pt). Analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia (10-40 mg/l Pt) havaittiin vain kolmessa tarkkailupisteessä (Myllyniemi, Veikko Härkönen, Hakoranta). Veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Monet raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet esiintyvät humushappoihin sitoutuneena. Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin. Sameusarvot vaihtelivat pääosin välillä 0,5-69 (FTU) lukuun ottamatta Veikko Härkösen kaivon arvoa jossa syyskuun kierroksella havaittiin selvästi korkeampi arvo, 389 (FTU). Sameusarvolla ei sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden sameus liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksymä. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen vaatimustaso sameudelle oli < 4 (FTU). Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Todennäköinen aiheuttaja on rauta. Veden kovuusarvot vaihtelivat välillä 0,06-1,19 mmol/l (keskiarvo 0,47 mmol/l). Veden kovuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999).Veden kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat välillä <7-260 µg/l. Suurimmat pitoisuudet havaittiin Lampilan kaivossa kevään kierroksella sekä Myllyniemen ja tehtaan P1 kaivoissa syksyn kierroksella. Pitoisuudet ovat pieniä. Esimerkiksi talousveden ammoniumtypen enimmäispitoisuuden raja-arvo on 500 µg/l (STM 461/2000). Nitriittityppipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle analyysitarkkuusrajan (<7 µg/l). Pisteen Valkealampi P4 pitoisuus oli huhtikuussa 160 µg/l, pitoisuus ylitti lievästi talousvesinormin 150 µg/l. Syyskuun kierroksella pitoisuus oli alempi (39 µg/l). Lampilan, Myllyniemen ja tehdasalueen kaivoissa oli yksittäisiä analyysitarkkuusrajan ylityksiä (22-47 mg/l). Nitraattityppipitoisuudet olivat monissa tarkkailupisteissä koholla, kuva 4. Suurin pitoisuus havaittiin tehdasalueen pisteessä P1, jossa pitoisuus oli huhtikuussa µg/l ja elokuussa µg/l. Pisteessä Valkealampi P4 pitoisuus oli kevään kierroksella korkea (25000 µg/l), mutta syksyn kierroksella selvästi alempi (7600 µg/l). Myös Myllyniemen, Lampilan ja Lahnasjärven metsästysmajan kaivossa pitoisuus oli koholla. Kiinteistöjen kaivojen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia; pitoisuudet ovat pysyneet pääosin ennallaan tai lievästi laskeneet. Kohonneet typpipitoisuudet tehdasalueella (P1) ja lähellä kaivospiirin länsirajaa (Valkealampi P4) johtunevat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa on typpeä räjähdysainejäämänä. Kiinteistöjen kaivojen kohonneet pitoisuudet eivät voi olla peräsin kaivostoiminnasta, vaan kohoaminen johtuu paikallisista tekijöistä. Talousvesinormi nitraattitypelle on µg/l, joten se ylittyy pisteessä P1 molemmilla kierroksilla ja pisteessä P4 kevään kierroksella.

82 9M µg/l Nitraatti, NO Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P Lah Kuva 4. Nitraattityppipitoisuudet tarkkailukaivoissa. KMnO 4 -luvun arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<4 mg/l). Suurimmat arvot havaittiin Myllyniemen kaivoissa molemmilla kierroksilla (32-25 mg/l) ja pisteessä Valkealampi P4 keväällä (24 mg/l). Talousveden COD Mn -luvun tulisi olla < 5 mg/l. Hapettuvuus (COD Mn ) saadaan jakamalla permanganaatin kulutus luvulla 3,95. Siten raja-arvo ylittyy em. pisteissä. Suomessa KMnO4-luvun mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 3,6 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,6 mg/l ja kallioporakivoissa 3,2 mg/l (Backman ym. 1999). Kemiallinen hapenkulutus (KMnO 4 -luku, COD Mn ) kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta). Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 2-31 mg/l välillä (keskiarvo 15,5 mg/l). Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 20 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 40 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. 2.2 Alkuaineet Nikkelipitoisuudet olivat paikoin lievästi koholla, kuva 5. Suurimmat nikkelipitoisuudet (38-62 µg/l) havaittiin Pirttimäen kaivossa (mustaliuske) ja Paavolan kaivossa (mustaliuske) sekä Hakorannan kaivossa (mustaliuske) kevään kierroksella (29 µg/l). Muissa pisteissä pitoisuudet olivat <5-16 µg/l välillä. Aikaisempaan vuoteen verrattuna pitoisuudet ovat osin alentuneet. (kuva 5). Pohjaveden nikkelipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 890 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa nikkelin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,5 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,4 µg/l ja porakaivoissa 0,4 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden nikkelipitoisuus saa olla enintään 20 µg/l (STM 461/2000), joten esimerkiksi siihen verrattuna osa pitoisuuksista on koholla. Kohonneet pitoisuudet aiheutuvat alueen kallioperän laadusta. Pohjaveden sinkkipitoisuus vaihteli pääosin välillä < µg/l. Hakorannan kaivossa keväällä pitoisuus oli koholla (1240 µg/l), mutta syksyllä pitoisuus oli alhainen (kuva 6). Myös Pirttimäen ja P4 kaivoissa oli kohonneita pitoisuuksia. Pohjaveden sinkkipitoisuuden mediaaniarvo

83 9M on Pohjois-Suomessa 20 µg/l ja maksimipitoisuus µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa sinkin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 4,8 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 19,2 µg/l ja porakaivoissa 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 2000 µg/l (STM 461/2000), joten siihen verrattuna korkein havaittu pitoisuuskaan ei ole korkea. µg/l Nikkeli 120 Ta 100 Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap 0 P Lah Kuva 5. Nikkelipitoisuudet tarkkailukaivoissa. µg/l Sinkki 1400 Ta 1200 Pa Ma 1000 La 800 My Pi 600 So Ha 400 Ei Pu 200 P1 Pap 0 P Lah Kuva 6. Sinkkipitoisuudet tarkkailukaivoissa.

84 9M Kuparipitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<10 µg/l). Suurin kuparipitoisuus oli Pirttimäen kaivossa syksyn kierroksella (244 µg/l). Hakorannan kaivossa pitoisuus oli keväällä 180 µg/l, mutta syksyllä alle analyysitarkkuusrajan. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat vielä pienempiä (<10-95 µg/l). Pohjaveden kuparipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois- Suomessa 4 µg/l ja maksimipitoisuus 850 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa kuparin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,82 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 3,3 µg/l ja porakaivoissa 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden kuparipitoisuus saa olla enintään 2000 µg/l (STM 461/2000), joten siihen verrattuna korkein havaittu pitoisuus (244 µg/l) on vielä alhainen. Koboltin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 µg/l). Enimmillään pitoisuus oli 3,2 µg/l (Pirttimäki). Kadmiumia havaittiin Pirttimäen kaivossa huhtikuun kierroksella 2,4 µg/l ja elokuun kierroksella 3,4 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<2 µg/l). Rautapitoisuudet olivat osassa pisteissä koholla. Suurin pitoisuus µg/l havaittiin Veikko Härkösen kaivossa (mustaliuske) huhtikuun kierroksella, kuva 7. Kaivo ei ole talousvesikäytössä. Myös muissa kaivoissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia etenkin syksyn kierroksella (Myllyniemi, Pirttimäki, Hakoranta, Tehdasalue P1). Talousveden rautapitoisuus saa olla enintään 200 µg/l, joten siihen verrattaessa kevään kierroksella kolmessa pisteessä ja syksyn kierroksella viidessä pisteessä normi ei täyttynyt. Kohonneet pitoisuudet johtuvat pääosin geologisista tekijöistä. µg/l Rauta Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P Lah Kuva 7. Rautapitoisuudet tarkkailukaivoissa. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä <5-258 µg/l välillä. Suurin pitoisuus oli Pappilan kaivossa huhtikuussa, 1700 µg/l. Talousveden mangaanipitoisuus saa olla enintään 50 µg/l, joten siihen verrattaessa kevään kierroksella seitsemässä pisteessä ja syksyn kierroksella samoin seitsemässä pisteessä normi ei täyttynyt. Pohjaveden kalsiumpitoisuus vaihteli µg/l, magnesiumpitoisuus µg/l, kaliumpitoisuus µg/l ja natriumpitoisuus µg/l välillä. Pitoisuudet ovat

85 9M osaksi korkeampia kuin Suomen pohjaveden mediaanipitoisuudet (liite 1). Talousveden kalsium, magnesium ja kaliumpitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja, natriumpitoisuuden enimmäisraja-arvo on µg/l. Em. aineet ovat elintoiminnoille tärkeitä kivennäisaineita. Antimonin, arseenin, elohopean, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin pitoisuudet olivat analyysitarkkuusrajat alittavia. 2.3 Vesipinnat Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä neljästä kaivosta huhtikuussa (toukokuussa) ja viidestä kaivosta syyskuussa, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai se on muuten ollut mahdotonta. Vesinäytteet on otettu pääosin hanoista. Vesipintahavainnot v on esitetty taulukossa 3. Paavolan ja Malmirannan kaivoissa vesipinta oli syksyllä huomattavasi alempana kuin keväällä. Myllyniemen ja tehdasalueen P1 kaivoissa vastaavaa vesipinnan alenemista ei ollut havaittavissa. Syy suureen vesipintojen eroon ei ole tiedossa. Vuoden 2009 kesän sademäärä oli normaalitasolla, joten kesän säällä ei ole voinut olla niin suurta vaikutusta. Kaivostoiminnan vaikutukset em. kaivojen vesipintoihin ovat kuitenkin epätodennäköisiä, koska Kolmisopen läheisyydessä sijaitseva Malmirannan kaivon läheisyydessä ei ole vielä toimintaa. Paavolan kaivo sijaitsee kaivosalueen itäpuolella, jonne Kuusilammen avolouhoksesta on matkaa noin 2,5 km joten avolouhoksen vaikutus ei ole myöskään todennäköinen. Jatkotarkkailussa selviää onko kyseessä kertaluoteinen havainto. Taulukko 3. Vesipinnat kaivoissa kaivon kannesta tai yläreunasta mitattuna. Pvm Paavola Malmiranta Lampila Myllyniemi Tehdasalue P1 kuilukaivo kuilukaivo kuilukaivo hetekaivo porakaivo ,82 m -1,45 m ,42 m -0,96 m -0,50 m -7,70 m ,90 m -3,73 m -2,30 m -0,80 m -7,90 m 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvetona vuoden 2009 tarkkailutuloksista voidaan todeta, että vesinäytteissä ei havaittu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia. Paikoin havaitut kohonneet pitoisuudet johtuvat kuitenkin geologista tekijöistä tai muista paikallisista tekijöistä. Fysikaalis-kemiallisista parametreista kohonneita pitoisuuksia havaittiin lähinnä typen osalta. Suurin pitoisuus havaittiin tehdasalueen pisteessä P1, jossa pitoisuus oli huhtikuussa µg/l ja elokuussa µg/l. Pisteessä Valkealampi P4 pitoisuus oli kevään kierroksella korkea (25000 µg/l), mutta syksyn kierroksella selvästi alempi (7600 µg/l). Pitoisuudet olivat pisteen P1 osalta molemmilla kerroilla selvästi korkeampia kuin vuonna Tehdasalueen (P1) ja lähellä kaivospiirin länsirajaa olevan Valkealammen (P4) kohonneet nitraattipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin rakentamisessa käytetyn kiviaineksen nitraattijäämistä (räjähdysaine). Muiden seurantapisteiden (Myllyniemi, Lampila, Lahnasjärvi) kohonneet nitraattipitoisuudet johtuvat muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta eikä niissä ole havaittavissa merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Metallien osalta oli havaittavissa kohonneita pitoisuuksia etenkin raudan, mangaanin ja nikkelin osalta. Pitoisuuksien kohoaminen johtuu kuitenkin geologista tekijöistä, ei kaivostoiminnasta. Verrattaessa pitoisuuksia esimerkiksi talousvedelle (STM 461/2000) annettuihin laatunormeihin havaitaan että nitriittitypen (150 µg/l) osalta talousvesinormi ylittyy yhdessä pisteessä ja nitraattitypen ( µg/l) osalta tehdasalueen pisteessä P1 molemmilla kierroksilla ja pisteessä P4

86 9M kevään kierroksella. Talousvesinormin mukainen ph-arvo (6,5 9,5) ei täyty kevään kierroksella seitsemässä pisteessä ja syksyn kierroksella viidessä. Metallien osalta pitoisuuksien ylitykset olivat suurimmat raudan ja mangaanin osalta. Kevään kierroksella talousvesinormi ei täyttynyt raudan osalta kolmessa pisteessä ja syksyn kierroksella viidessä pisteessä. Mangaanin osalta normi ei täyttynyt seitsemässä pisteessä (kevät ja syksy). Nikkelin osalta pitoisuudet ylittivät talousvesinormin (20 µg/l) kolmessa pisteessä keväällä ja kahdessa pisteessä syksyllä. Malmirannan ja Paavolan kaivoissa vesipinta oli syyskuun kierroksella selvästi alempana kuin keväällä. Syy ei ole tiedossa, mutta jatkotarkkailussa selviää onko kyseessä kertaluoteinen havainto. Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa nykyisen ohjelman mukaisesti.

87 9M VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Johansson, P. & Kujansuu, R (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1: selitys. Geologian tutkimuskeskus. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lahermo, P.,Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R.,Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P.,Väisänen, U. & Suomela, P Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Suomen kuntaliitto.

88 Talvivaaran kaivos Pohjavesitarkkailu 2009 Analyysitulokset Nab Labs Oy Kallioperän Kaivo- Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus NH4-N NO2-N NO3-N KMnO4-luku CO2 Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l STM 461/2000 6, (19,75) Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 7 0,3 <5 1, ,6 20 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,8 0, , ,6 40 Porakaivot* 7,6 7,8 1,7 <5 4, , Taattola Kvartsiitti porakaivo 9,5 7,0 15,8 1,19 < 5 0,36 0,70 < 7 < , Paavola Mustaliuske kuilukaivo 12,9 5,7 6,8 0,09 < ,23 19 < < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 11,9 6,2 5,2 0,26 < 5 0,89 0,16 < 7 < , Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 10,70 6,8 15,3 0,95 < , < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 6,90 5,8 5,7 0, ,15 53 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 10,1 4,5 9,8 < 0,02 < 5 3,4 0,23 35 < 7 49 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 5,0 7,4 17,4 1,4 < 5 0,16 0,75 < 7 < < Hakoranta Mustaliuske porakaivo 8,2 6,5 17,5 0,49 < 5 3,0 0,63 < 7 < < Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo < 0,2 6,6 18,1 0, ,19 30 < 7 < 22 5, Puoliväli Arkeeinen porakaivo 8,50 6,5 14,0 0,56 < 5 0,07 0,46 < 7 < < Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 4,5 5,5 19,0 0,08 < ,61 14 < , Pappila Arkeeinen hetekaivo 8,3 5,9 3,8 0,18 < 5 0,24 0,12 8 < < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 2,80 6,4 19,5 0,68 < 5 69, 0, Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 8,6 6,6 7,3 0,32 < 5 0,52 0,17 < 7 < < Taattola Kvartsiitti porakaivo 5,1 7,1 20,8 1,70 <5 1,0 0,87 11 < < Paavola Mustaliuske kuilukaivo 11 6,0 7,9 0,19 < 5 0,50 0,24 74 < < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 8,0 6,7 7,4 0,41 <5 6,0 0,23 77 < , Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 6,9 7,0 17,2 1,30 <5 1,0 0,60 13 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 1,4 7,0 27,4 1,5 10 3,6 0, Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 8,4 4,4 12,0 <0,02 <5 19 0,25 65 <7 68 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 5,1 7,8 18,9 1,6 <5 0,62 0,72 22 < < Hakoranta Mustaliuske porakaivo 0,60 6,8 18,6 0, ,64 42 <7 <22 < Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo 0,23 6,3 17,0 0, ,40 <7 <7 <22 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo 7,7 6,5 13,9 0,56 <5 0,23 0,44 16 < < Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 1,8 5,9 19,4 0,10 <5 2,0 0, , Pappila Arkeeinen hetekaivo 7,8 6,0 2,8 0,14 <5 0,61 0,06 52 <7 490 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 1,5 6,6 17,9 0,88 <5 0,55 0, < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 8,1 6,7 7,2 0,32 <5 0,38 0,16 <7 < <4 6 Liite 1.1

89 Talvivaaran kaivos Pohjavesitarkkailu 2009 Analyysitulokset Nab Labs Oy Kallioperän Kaivo- Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn V Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/ Lähteet ja lähdekaivot* 0,03 0,13 0, ,09 0,3 0, , ,5 <30 <0,5 4,8 0,2 Moreeni, kuilukaivot* 0,05 0,26 0, ,18 0,33 3,3 0, , ,4 60 <0,5 19,2 0,31 Porakaivot* 0,03 0,79 <0, ,05 <0,02 4,7 0, , ,4 50 <0,5 18,7 0, Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 64 < < ,7 < 15 <8 54 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 11 < <8 120 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < < ,1 < 15 <8 16 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < ,4 140 <8 100 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <10 <10 < <3 <10 14 < <8 97 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 2, <3 < < <8 410 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < < 5 < 15 <8 23 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 < <3 < < < < Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < < <8 <10 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 95 < < < 5 < 15 <8 88 < Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < <8 19 < Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < < 5 < 15 <8 13 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < < <8 12 < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 < 10 < < < 5 40 <8 <10 < Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 72 < < < 5 44 <8 22 < Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < <8 134 < Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 12 < ,6 57 <8 9,6 < Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < < 5 44 <8 26 < Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <10 <10 < <3 <10 13 < <8 28 < Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 3, ,2 < < <8 437 < Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < < < 5 27 <8 <10 < Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < < <8 27 < Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < < <8 32 < Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 38 < < < 5 <15 <8 <10 < Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < <8 <10 < Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <10 <10 < <3 <10 14 < < 5 30 <8 <10 < Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < ,3 79 <8 346 < Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 < <3 <10 <10 < < < 5 58 <8 <10 <6 *) Backman ym Liite 1.2

90 Veikko Härkönen iirin osp Kaiv a raja inj tol Pa Malmiranta Kolmisopen avolouhos Sorsala Sivukiven läjityslue Lampila 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Myllyniemi Taattola Hakoranta Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Tehdasalue Pappila Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Valkealampi Pirttimäki Sivukiven läjitysalue Puoliväli 1. vaiheen liuotusalue Lahnasjärvi Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Liite 2. Tarkkailtavat kaivot 1:50 000

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M607035 24.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 9M607035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE993 3.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 212 16UEC5 25.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 212 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 212 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 11.3.215 Viite 1511636-7 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 25.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3 KÄYTTÖTARKKAILU

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M608035 27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

YHTEENVETO Vesistökuormitusta Ilmapäästöjen vesistöihin

YHTEENVETO Vesistökuormitusta  Ilmapäästöjen vesistöihin YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2012 tarkkailusuunnitelman ja valvovan viranomaisen esittämien täydennysten sekä kaivoksen teettämien lisäselvitysten mukaisesti. Tavanomaiseen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 217 Päivämäärä 8.9.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 25.4.2016 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013 Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun

Lisätiedot

Luonnonympäristön nykytila

Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3.1 Hankealueen sijainti Kaivospiirin nykyinen laajuus on noin 65 neliökilometriä ja kaivospiirin laajennusalueen pinta-ala on noin 71 neliökilometriä.

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Raportti 2.10.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Talvivaaran kaivosyhtiö on jatkanut kesän ajan kalkkikäsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Katsaus Julkaistavissa 16.10.2014 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut vuoden 2014 alusta syyskuun alkuun mennessä yhteensä n. 4,5 miljoonaa

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖTARKKAILU 2013 16X154566 16X170605 6.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IVa Pintavesien laatu Talvivaara Sotkamo Oy Osa IVa Pintavesien laatu 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 216 Päivämäärä 13.1.217 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q3 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 216 Päivämäärä 16.9.216 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 29.3.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010, Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 16UEC0005 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Vastuuvapauslauseke Työ on suoritettu normaalilla perusteellisuudellamme ja ammattitaidollamme pätevien ja

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Katsaus Dnro KAIELY/632/2015 10.7.2017 Julkinen Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Terrafame Oy:n kaivoksen käsiteltyjen kaivosvesien kuormitusta ja alapuolisten vesistöjen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 1 TALVIVAARAN TOIMINTA VESISTÖPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEKSI Vesien kierrätyksen lisääminen entisestään Vesien kierrätyksen lisääminen ja kemikaalikulutuksen optimointi Vedenlaatuvaikutusten

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.9 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8 Osa I Tarkkailun taustatiedot Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8, Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 23.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu 9M609005 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot