TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2

Transkriptio

1 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 216 Päivämäärä Viite TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q2

2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q2 Laatija Tarkastaja Kuvaus Anna Hakala Katariina Koikkalainen Ympäristötarkkailun neljännesvuosiraportti Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HYDROLOGISET OLOT JA VESIEN JOHTAMINEN 1 3. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Kaivoksen ympäristötarkkailu Purkuputken vaikutusten tarkkailu ja leviämiskartoitus 5 4. OULUJOEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Salminen, Salmisenpuro ja Kalliojärvi Härkäpuro ja Kuusijoki Korentojoki Kalliojoki, Kolmisoppi ja Tuhkajoki Aittopuro Talvijoki Jormasjärvi Jormasjoki Nuasjärvi-Rehja Kajaaninjoki Oulujärvi Leviämiskartoitus VUOKSEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi Lumijoki Kivijärvi Kivijoki Laakajärvi Kiltuanjärvi Haapajärvi Haajaistenjärvi Nurmijoki, Koirakoski Sälevä Nurmijoki Itäkoski Atrojoki, Koivukoski Syväri KAIVOSPIIRIN ULKOPUOLISET JÄRVET Iso-Savonjärvi Hakonen Raatelampi YHTEENVETO 15

4 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 LIITTEET Liite 1 Tarkkailualue ja näytteenottopaikat Liite 2 Oulujoen suunta - kehityskuvaajat Liite 3 Vuoksen suunta kehityskuvaajat Liite 4 Tulosten yhteenvetotaulukko Liite 5 Selvitys purkuvesien sekoittumisesta, kerrostumisesta ja leviämisestä Nuasjärvessä ja Jormasjärvessä, Pöyry

5 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q JOHDANTO Vuoden 216 huhti-kesäkuussa (Q2) pintavesien tarkkailua jatkettiin Kainuun ELY-keskuksen ( Drnro KAIELY/1/7./213) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ( Dnro PO- SELY/26/7./212 ja Dnro POSELY/1427/ ) hyväksymän tarkkailusuunnitelman (Pöyry, ) mukaisesti. Terrafamen kaivoksen pintavesien tarkkailu perustuu pääasiassa samoihin seurantapaikkoihin, jotka ovat olleet tarkkailussa vuosina Kainuun ELY-keskus ja Lapin ELY-keskus hyväksyivät päätöksillään KAIELY/752/214 ja LAPELY/1147/ erillisen Nuasjärven tarkkailuesityksen pienin lisäyksin. Lisäykset on huomioitu tarkkailussa tammikuun 216 alusta lähtien. Vesistötarkkailua painotetaan alueille, joihin vesistövaikutukset kohdistuvat eli Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntaan. Nuasjärven purkuputken myötä vesistötarkkailua on lisätty Jormasjärvellä, Jormasjoella, Nuasjärvellä, Kajaaninjoessa sekä Oulujärvellä. Tarkkailun tavoitteena on selvittää kaivosalueelta johdettavien vesien vaikutusalueen laajuus ja vesien johtamisesta aiheutuvat vesistövaikutukset. Vuoden 216 toisessa neljännesvuosiraportissa (Q2) tarkastellaan erityisesti huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana otettujen vesinäytteiden ja tehtyjen mittausten tuloksia. Terrafame Oy:n päästövesien johtamisen vaikutuksia purkuvesistöihin tarkkaillaan Oulujoen vesistössä välillä Salminen - Oulujärvi ja Vuoksen vesistössä välillä Ylä-Lumijärvi - Syväri. Vesistöpisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartoissa. 2. HYDROLOGISET OLOT JA VESIEN JOHTAMINEN Kaivoksen ylitevesiä johdettiin huhti-kesäkuussa 216 pohjoisen suuntaan Oulujoen vesistöön yhteensä noin 3,13 milj.m 3, josta Nuasjärven purkuputken kautta purettujen vesien osuus oli 2,2 milj.m 3. Etelään Vuoksen suuntaan juoksutettiin Kortelampi 1:n ja Kortelampi 2:n kautta yhteensä,77 milj.m 3 (Taulukko 2-1). Keväällä suoritettiin lisäjuoksutuksia vanhoja purkureittejä pitkin välisenä aikana. Purkuputkea pitkin lisäjuoksutuksia oli Näiden lisäjuoksutusten osuus huhti-kesäkuun juoksutusmäärästä oli noin 1,91 milj.m 3, josta,73 milj.m 3 etelään Vuoksen vesistöön ja 1,1 milj.m 3 vanhoja purkureittejä pitkin Oulujoen vesistöön sekä,8 milj.m 3 purkuputkea pitkin suoraan Nuasjärveen. Viikosta 19 alkaen vesiä johdettiin kaivosalueelta yksinomaan purkuputken kautta. Taulukko 2-1. Terrafamen juoksutusmäärät purkupaikoittain (m 3 /kk). Pohjoinen Etelä Purkuputki Latosuo Kärsälampi Kuusilampi SEM2 Kortelampi 1 Kortelampi 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Lämpötila- ja sadantamittaustiedot on esitetty Ilmatieteen laitoksen sääasemien mittaustietojen perusteella sekä sadannan osalta on esitetty myös kaivoksella mitatut sadannat (Kuva 2-1). Huh-

6 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 2 ti-toukokuussa sadanta oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kaivosalueella mitattu sadanta oli hieman suurempi kuin Ilmatieteen laitoksen mittaustulos. Kesäkuu oli hyvin sateinen ja kuukauden sademäärä oli reilusti suurempi pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Huhti-toukokuussa keskilämpötila oli pitkän ajan keskiarvoa korkeampi ja kesäkuussa samalla tasolla aiempien havaintojen kanssa. Kuva 2-1. Kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät vuonna 216 sekä vertailu pitkänajan ( ) keskiarvoihin. Kaivoksen toimesta tarkkaillaan Niskalan padon ja Kalliojoen virtaamia sekä Kolmisopen vedenkorkeutta (Kuva 2-2). Kalliojoen mittauspiste on noin 3 4 m ennen Kolmisopen laskukohtaa. Niskalan padolla puolestaan säädellään Kolmisopin vedenkorkeutta ja Tuhkajoen virtaamaa. Kevään sulamisvesien seurauksena virtaamat kääntyivät nousuun maaliskuun lopulla ja olivat Kalliojoessa korkeimmillaan huhtikuun loppupuolella. Kolmisopen vedenkorkeus lähti nousuun Kalliojoen virtaaman nousun myötä. Aikavälillä vedenkorkeus ylitti hetkellisesti ylärajan. Ylitys oli enimmillään 57 cm ja keskimäärin 31 cm. Vedenkorkeuden vaihtelu oli kuitenkin vähäisempää aiempiin vuosiin verrattuna. Niskalan padolla virtaama oli suurimmillaan (525 m 3 /h) huhti-toukokuun vaihteessa.

7 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 3 Kuva 2-2. Niskalan padon ja Kalliojoen virtaamat sekä Kolmisopen havaittu pinnankorkeus sekä pinnankorkeuden yläraja (kuvaaja perustuu mittausdataan) Vuoksen puolella purkuvesistössä ei ole kaivoksen omaa virtaamamittausta. Kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty Kiltuanjärven Jyrkän havaintopisteen virtaama ajanjaksolla Ympäristöhallinnon mittausaineiston perusteella. Havaintopiste sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä salmessa. Huhti-kesäkuussa havaittu virtaama vastasi pitkän ajan (v ) virtaamakeskiarvoa. Kuva 2-3. Kiltuanjärven (4.643) Jyrkän havaintopisteen virtaamat tammi-kesäkuussa 216 (lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä). 3. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT 3.1 Kaivoksen ympäristötarkkailu Huhti-kesäkuussa vedenlaatua tarkkailtiin Oulujoen vesistöalueella voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti yhteensä 24 pisteestä (Taulukko 3-1) ja Vuoksen suunnalla 15 havaintopisteestä. Näytteenotosta vastasivat Ramboll Finland Oy:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteet

8 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 4 analysoitiin Ramboll Analyticsin akkreditoidussa laboratoriossa Lahdessa. Laboratorion tutkimustulokset on koottu liitteeseen 4. Taulukko 3-1. Toteutunut näytteenotto huhti-kesäkuun välisellä jaksolla Oulujoen suunnalla vuonna 216. Paikka Tunnus Näytteitä/kk huhti touko kesä Oulujoen suunta Salminen Sal 1 Salmisenpuro Salpu1 1 Kalliojärvi Kal Korentojoki Kor Härkäpuro Härp1 1 Kuusijoki Kuujo Kalliojokisuu Kal su Kolmisoppi Kol1 1 1 Aittopuro Kolmisoppi lähtevä Kol läh 1 1 Tuhkajoki Tuh Talvijoki Talvijoki1 Jormasjärvi Jor5 1 1 Jormasjärvi syv Jor3 1 1 Jormasjärvi pohjoinen 1 1 Jormasjärvi rantavesi* J1,J2,J3,J4 Jormasjoki FM Nuasjärvi, Jormaslahti FM6 1 Nuasjärvi FM12, Nj Nuasjärvi 34* Nj Nuasjärvi 35* Nj Nuasjärvi 37* Nj37 1 Nuasjärvi 24* Nj24 1 Nuasjärvi - Rehja* Rehja itä 1 Nuasjärvi - Rehja* Reh Kajaaninjoki* VP121 1 Oulujärvi* Ouj16 1 Oulujärvi* Ouj139 1 * Nuasjärven purkuputkeen liittyvää tarkkailua Taulukko 3-2. Toteutunut näytteenotto huhti-kesäkuun välisellä jaksolla vuonna 216 Vuoksen suunnalla sekä kaivospiirin ulkopuolisilla järvillä. Paikka Tunnus Näytteitä/kk huhti touko kesä Ylä-Lumijärvi Ylu Lumijärvi Lujä Lumijoki 1, silta Lum Kivijärvi 2 Kiv2 1 Kivijärvi 7 Kiv Kivijärvi 1 Kiv1 1 Kivijoki 4 Kivj Laakajärvi 9 Laa9 1 1 Laakajärvi 13 Laa Laakajärvi 81 Laa Laakajärvi 12 Laa12 Kiltuanjärvi Kil4 1 Haajaistenjärvi 1 Haapajärvi Haa7 1 Nurmijoki, Koirakoski Koirak7 1 Sälevä 12 1 Nurmijoki Itäkoski 9 1 Atrojoki Koivukoski 1 Syväri 21

9 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q Purkuputken vaikutusten tarkkailu ja leviämiskartoitus Kaivosalueen vesiä on johdettu purkuputken kautta Nuasjärveen huhti-kesäkuussa 2,2 milj. m 3. Purkuputken kautta johdettu vesimäärä oli selvästi suurempi kuin tammi-maaliskuussa (1,9 milj. m 3 ) (Taulukko 2-1). Nuasjärveen johdettavien vesien vaikutustarkkailua on tehty erillisen tarkkailuohjelman ja sen täydennysten mukaisesti. Nuasjärven ja Jormasjärven päällys- ja alusveden sähkönjohtavuutta, ph:ta ja lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittalaittein. Automaattinen mittalaite seuraa vedenlaatua tunnin välein 1 m syvyydellä ja 1-3 m pohjan yläpuolella. Nuasjärven ja Rehjan alueella on kolme mittaria (Nuasjärvi 3, Nuasjärvi 34 ja Rehja Itä). Rehjanselän anturin akku loppui kesäkuun lopulla, minkä vuoksi aineisto päättyy Nuasjärven itäisen ja läntisen pisteen alusveden johtavuusanturit ovat lakanneet toimimasta keväällä ja jatkuvatoimista mittausaineistoa on käytettävissä vain päällysvedestä. Jormasjärvellä (Jor 3) mittari on toiminut koko ajan. Nuasjärvessä tehdään veden sähkönjohtavuuden kenttämittaukseen perustuvaa käsiteltyjen jätevesien leviämisen sekä veden kerrostuneisuuden ja sekoittumisen kartoitusta. Leviämiskartoitus tehdään täyskiertojen ja kerrostuneisuusjaksojen loppuvaiheessa vähintään kahden vuoden ajan purkuputken käyttöönotosta lukien. Mittaukset tehdään lähtökohtaisesti maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa näytteenottokierrosten yhteydessä. Huhti-kesäkuussa 216 mittauksia tehtiin osalla pisteistä tihennetysti purkuputken vaikutusten tarkemmaksi seuraamiseksi. Mittausten toteutusaikataulu on koottu näytepisteittäin taulukkoon 3-3. Kenttämittauksissa pisteiltä mitataan lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, redox-potentiaali ja happipitoisuus vesipatsaan syvyyssuunnassa yhden metrin välein. Leviämiskartoituksen, kenttämittausten ja automaattisten vedenlaadun seuranta-asemien mittauspisteet on esitetty taulukossa (Taulukko 3-3) ja kartalla (Kuva 3-1, Liite 1). Taulukko 3-3. Leviämiskartoituksen, tarkkailun kenttämittausten sekä automaattisen vedenlaadun seurannan mittauspisteet Jormasjärven, Nuasjärvi-Rehjan ja Oulujärven alueella. Piste Automaattiseuranta ETRS E ETRS N Jor3 x x Nj3 x Nj34 x x x x x Nj23 (FM12) x x x x Nj35 x x x x Nj37 x NJ24 x Rehja itä x x Reh135 x Ouj16 x OUj139 x NjL1 x x NjL2 x x NjL3 x x NjL4 x x NjL5 x x NjL6 x x

10 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 6 Kuva 3-1. Leviämiskartoituksen mittauspisteet Nuasjärvi-Rehjan alueella. Oulujärven pisteet on esitetty kartalla liitteessä OULUJOEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Kaivosalueelta Haukilammen ja Kärsälammen kautta puhdistettuja vesiä johdetaan Kolmisoppeen reittiä Salminen - Salmisenpuro - Kalliojärvi - Kalliojoki. Kuusilammelta, Latosuolta ja SEM2- altaan käsittely-yksiköiltä johdetut vedet kulkevat Kolmisoppeen Kuusijoen ja Kalliojoen kautta. Kuusilammen vesiä voidaan johtaa joko Latosuon altaaseen tai Härkäpuron kautta Kuusijokeen. Kolmisopesta vedet johdetaan edelleen Tuhkajoen kautta Jormasjärveen ja vedet kulkeutuvat luonnollista vesireittiä edelleen Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Syyskuusta 215 lähtien käsiteltyjä vesiä on johdettu Latosuolta purkuputkea pitkin Nuasjärven Juurikkalahden edustalle, jolloin purkuvedet ohittavat kaivosaluetta lähemmät pienemmät vesistöt. 4.1 Salminen, Salmisenpuro ja Kalliojärvi Salmiseen juoksutettiin Kärsälammen kautta ylitevesiä viikoilla yhteensä,16 milj. m 3. Muina aikoina juoksutuksia Kärsälammen kautta ei ollut. Salmisen ja Salmisenpuron vedenlaatua tarkkailtiin kesäkuussa ja Kalliojärven vedenlaatua huhti-, touko- ja kesäkuussa. Lisäksi Kalliojärvellä tehtiin touko- ja kesäkuussa kenttämittaukset. Salmisessa vesi oli aiempaan tapaan hyvin hapanta ja oli hapetonta veden ollessa selvästi kerrostunutta aiempien vuosien tavoin. Päällysveden sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja metallipitoisuudet olivat edelleen alhaisella tasolla. Vastaavasti väli- ja alusvedessä sulfaatti- ja metallipitoisuudet ovat olleet samalla tasolla edellisvuosina samaan ajankohtaan otettujen näytteiden pitoisuuksien kanssa. Natriumpitoisuus oli laskenut aikaisempaan verrattuna. Liukoisen kadmiumin pitoisuus päällysvedessä oli alle määritysrajan (<,3 µg/l), mutta väli- ja alusvedessä 1,9 µg/l. Liukoisen nikkelin pitoisuus päällysvedessä oli 27 µg/l ja väli- ja alusvedessä 4 µg/l.

11 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 7 Salmisenpurossa veden ph oli 5,3 ja happipitoisuus hyvä, kuten aiempina vuosina samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Liukoisen nikkelin pitoisuus oli kesäkuussa 21 µg/l ja liukoisen kadmiumin alle määritysrajan (<,3 µg/l). Näytteessä oli runsaasti orgaanista ainesta, ph oli alhainen (5,3) ja puskurikyky kulunut nollaan. Kalliojärvi on ollut voimakkaasti kerrostunut Salmisen tapaan. Kalliojärvessä päällysveden laatu vastasi Salmisenpuron vedenlaatua eikä mitään merkittäviä muutoksia ollut havaittavissa aiempaan tarkkailuun verrattuna. Alusveden sähkönjohtavuus, sulfaattipitoisuus ja metallien pitoisuudet olivat palanneet kevään alhaisempia pitoisuuksia edeltäneelle tasolle. Kenttämittausten tulokset tukevat laboratorioanalyysien tuloksia. Happipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden harppauskerros oli aiempaan tapaan jyrkkä ja oli toukokuussa 3,5-4 m ja kesäkuussa 3-3,5 m syvyydessä. Ero harppauskerroksen esiintymissyvyydessä on todennäköisesti seurausta veden pinnankorkeuden muutoksista ja harppauskerros sijaitsee joka tapauksessa pohjan tuntumassa näytepisteen kokonaisyyvyyden ollessa 4-4,5 m syvyydessä. Kuva 4-1. Sähkönjohtavuuden kehitys Salmisessa ja Kalliojärvessä v Härkäpuro ja Kuusijoki Tarkastelujaksolla Latosuon kautta Kuusijokeen johdettiin vesiä huhti-toukokuussa yhteensä,37 milj. m 3 kolmen viikon (vko 16 18) aikana. Kuusilammelta vesiä johdettiin viikolle 18 saakka huhti-toukokuussa yhteensä,59 milj. m 3. (Taulukko 2-1). Härkäpurosta kesäkuun alussa otetun näytteen ph oli aiempien tarkkailutulosten mukaisesti selvästi emäksistä (ph 1,2). Sähkönjohtavuus 44 ms/m, sulfaatti- (2 mg/l) ja typpipitoisuus (72 µg/l) olivat alhaisempia kuin juoksutusten ollessa käynnissä maaliskuussa. Vastaavasti alumiinin 64 µg/l ja mangaanin 22 µg/l pitoisuudet olivat aiempaan nähden alhaiset. Kadmiumin pitoisuus oli alle määritysrajan ja liukoisen nikkelin pitoisuus 1 µg/l. Kuusijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Näytetulokset olivat samalla tasolla aiempien tulosten kanssa. 4.3 Korentojoki Huhti-kesäkuussa Korentojoelta ei otettu näytteitä. 4.4 Kalliojoki, Kolmisoppi ja Tuhkajoki Kalliojoen ja Kolmisopen kautta Tuhkajokeen kulkeutuvat kaikki pohjoiseen Oulujoen suuntaan johdetut kaivoksen ylitevedet, lukuun ottamatta Nuasjärven purkuputken juoksutusvesiä. Kalliojoen tarkkailupiste sijaitsee jokisuussa laskussa Kolmisoppeen. Kolmisopessa on kaksi tarkkailupistettä, keskellä järveä oleva piste sekä Kolmisopesta Tuhkajokeen johdettavien vesien laatua kuvaava tarkkailupiste. Tuhkajoen vedenlaatua seurataan noin joen puolivälissä sijaitsevalta näytepisteeltä.

12 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 8 Kalliojokisuusta näytteet otettiin kuukausittain. Veden ph vaihteli neutraalin tuntumassa 6,8 7,2 ja oli siten aiempaa hieman korkeampi. Orgaanisen aineksen määrä ja sulfaattipitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti. Myös metallien pitoisuuksissa havaittiin vaihtelua. Veden laadussa on ollut aiemminkin voimakasta vaihtelua näytekerroittain eikä mitatuissa pitoisuuksissa ollut havaittavissa erityisiä poikkeamia. Kolmisopen sekä Kolmisopesta lähtevästä vedestä otettiin näytteet huhti- ja kesäkuussa. Lisäksi Kolmisopessa tehtiin kenttämittaukset metrin syvyysvälein Veden ph oli lievästi hapan 6,1 6,6. Kolmisopin hapen kyllästys vaihteli välillä % ollen tyydyttävällä-hyvällä tasolla eikä voimakasta kerrostuneisuutta havaittu. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä mg/l ja sekä alusveden sulfaattipitoisuus että sähkönjohtavuus olivat hetkellisesti korkeita huhtikuussa. Kenttämittausten perusteella ei havaittu voimakasta kerrostuneisuutta. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vaihtelivat välillä,46,18 µg/l ja liukoisen nikkelin välillä 5,4 15 µg/l. Kuva 4-2. Sähkönjohtavuuden kehitys Kolmisopessa v Tuhkajoesta otettiin näytteet kuukausittain. Veden ph oli lievästi hapan 6,4 6,7 ja happitilanne oli hyvä. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä mg/l ollen huhtikuussa mittaushistorian alhaisin. Alumiini esiintyi lähes kokonaan liukoisena. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vaihtelivat välillä,52-,6 µg/l ja liukoisen nikkelin välillä 5,2 6, µg/l. Tuhkajoen vesi on laadultaan samaa tasoa kuin Kolmisopesta lähtevä vesi. 4.5 Aittopuro Aittopurosta otetaan näytteitä kolmen vuoden välein ja vuosi 216 on tarkkailuvuosi. Huhtikesäkuussa ei kuitenkaan otettu näytteitä. 4.6 Talvijoki Huhti-kesäkuussa Talvijoelta ei otettu näytteitä. 4.7 Jormasjärvi Jormasjärvestä otettiin vesinäytteet huhti- ja kesäkuussa tarkkailuohjelman mukaisesti kolmesta tarkkailupisteestä Talvilahdelta Tuhkajoen suualueen läheltä (Jor5), syvänteestä (Jor3) sekä pohjoisesta läheltä Jormasjärven luusuaa (Jormasjoen alkukohta). Lisäksi syvännepisteellä toimi automaattinen mittausasema ja kesäkuussa tehtiin metrin syvyysvälein kenttämittaukset. Jormasjärven happitilanne oli päällysvedessä hyvä ja alusvedessä välttävä. Veden happamuus oli ajankohdalle tyypillisellä tasolla ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,1 6,4. Päällysvedestä mitatut sähkönjohtavuusarvot vaihtelivat välillä 1 24 ms/m ja alusvedessä ms/m. Sulfaattipitoisuudet pintakerroksessa olivat välillä mg/l ja alusvedessä välillä mg/l. Huhtikuun näytteissä on havaittavissa vielä talvikerrostuneisuuden vaikutusta mutta kesäkuussa kevättäys-

13 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 9 kierron toteutuminen oli havaittavissa. Vedenlaatu oli ajankohta huomioon ottaen hyvin tyypillisellä tasolla aiempiin vedenlaatutuloksiin verrattuna. Kuva 4-3. Sähkönjohtavuuden kehitys Jormasjärvessä (Jor3) v Osana Nuasjärven purkuputken tarkkailua Jormasjärven syvännepisteellä on ollut vuoden 216 alusta alkaen käytössä automaattinen mittausasema, joka seuraa lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja ph:ta 1 metrin syvyydessä sekä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mittausaseman avulla voidaan seurata, miten vesien johtaminen purkuputken kautta Nuasjärveen vaikuttaa Jormasjärven tilaan. Mittausaineiston perusteella päällysveden sähkönjohtavuus on pysytellyt varsin tasaisesti 25 ms/m tuntumassa. Talvikerrostuneisuuden aikana alusveden sähkönjohtavuus nousi tasolta 3 ms/m tasolle 32 ms/m. Kevätkierron käynnistyttyä johtokyky laski nopeasti 24 ms/m:iin (Kuva 4-4). Kuva 4-4. Jormasjärven syvännepisteen sähkönjohtavuus automaattimittarin aineistossa alkaen. 4.8 Jormasjoki Jormasjoen vedenlaatua tarkkailtiin kuukausittain maantiesillan kohdalta ennen laskua Nuasjärven Jormaslahteen. Tarkkailupiste kuuluu myös Mondo Mineralsin Lahnaslammen kaivoksen tarkkailuun. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa poikkeamia aiempaan tarkkailutietoon verrattuna. 4.9 Nuasjärvi-Rehja Nuasjärven vedenlaatua tarkkaillaan velvoitetarkkailuohjelmaan kuuluvien Jormaslahden (FM6) tarkkailupisteen ja Nuasjärven syvänteen tarkkailupisteen 23 lisäksi Nuasjärven purkuputken tarkkailuohjelman myötä kuudesta tarkkailupisteestä (Nj 24, Nj34, Nj35, Nj37, Rehja itä,

14 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 1 Reh135). Syvänne Nj23 sijaitsee purkuputkesta länteen ja syvänne Nj35 purkuputkesta pohjoiseen. Osana Nuasjärven purkuputken tarkkailua Nuasjärvi-Rehjan alueella on ollut myös kolme automaattista mittausasemaa helmikuun alusta alkaen. Mittausasemat seuraavat lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja ph:ta 1 metrin syvyydessä sekä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mittausaseman avulla voidaan seurata, miten vesien johtaminen purkuputken kautta Nuasjärveen vaikuttaa järven tilaan. Mittausasemista Rehjanselän asema on toiminut hyvin saakka, jolloin siitä loppui akku. Nuasjärven purkuputken läheisten asemien pohjanläheiset anturit ovat lakanneet toimimasta kevään aikana, eikä niiltä ole käytettävissä aineistoa. Nuasjärvi kuuluu myös Lahnaslammen kaivoksen vaikutusalueelle ja Lahnaslammen kaivoksen tarkkailuun. Jormaslahden näytepisteen vedenlaatua tarkkailtiin kesäkuussa. Pisteen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa muutoksia aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Nuasjärven syvänteestä (Nj23) otettiin purkuputken vaikutustarkkailu huomioiden näytteet huhti-kesäkuussa kaikkiaan 4 kertaa. Veden happitilanne oli päällysvedessä hyvä ja alusvedessä hyvä/tyydyttävä. Purkuputken vaikutus näkyy alusveden kohonneina sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuutena sekä kalsium-, natrium-, rikki- ja nikkelipitoisuuksina purkuputken lähimmillä tarkkailupisteillä. Purkuputken vaikutus näkyy myös päällysvedessä hieman aiempaa korkeampana sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuutena purkuputken lähimmillä tarkkailupisteillä. Kuva 4-5. Sähkönjohtavuuden kehitys Nuasjärvessä v Nuasjärven purkuputkihankkeen ympäristötarkkailuesityksen mukaisista tarkkailupisteistä neljä sijoittuu Nuasjärven alueelle (Nj 24, Nj34, Nj35, Nj37) ja kaksi Rehjan alueelle (Rehja Itä, Reh 135). Tarkkailupisteiden vesisyvyydet vaihtelevat välillä 8 4 m. Vesi oli näytepisteestä riippumatta hieman hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,9 6,8. Happitilanne oli pääosin hyvä. Alhaisempia hapen kyllästyksiä havaittiin huhtikuussa alusvedessä, mutta silloinkin kyllästysaste oli yli 5 %. Veden kiintoainepitoisuudet olivat alhaiset ja pääosin alle määritysrajan <2 mg/l. Joitakin poikkeuksia havaittiin, mm. näytepisteen Nj23 huhtikuun kierroksella 1 m syvyydestä mitattua 38 mg/l pitoisuus, mikä on poikkeuksellisen korkea ja saattaa olla näytteeseen päätynyttä kiintoainetta tai laboratoriossa tapahtunut mittausvirhe. Laboratorion laskennan osalta tulos on tarkistettu. Samalla näytepisteellä vesipatsaan puolivälissä kiintoainepitoisuus oli 2,7 mg/l ja pohjan lähellä alle määritysrajan. Seuraavalla näytteenottokerralla kiintoainepitoisuus oli 2,6 mg/l ja kesäkuun alussa alle määritysrajan.

15 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 11 Huhti-kesäkuun aikana päällysvesinäytteistä mitattu sähkönjohtavuus nousi tasolta 2,5 ms/m tasolle 6,1 6,5 ms/m. Syvännepisteellä Nj35 sähkönjohtavuudet nousivat alusvedessä huhtikuun tasolta 35 ms/m touko-kesäkuussa tasolle ms/m. Pisteellä Nj23 alusveden sähkönjohtavuus oli huhti-toukokuussa yli 2 ms/m ja kesäkuussa tasolla ms/m. Purkuputkeen nähden yläpuolisella pisteellä Nj34 alusveden sähkönjohtavuus oli huhti-toukokuussa 17-2 ms7m ja kesäkuussa laskenut tasolle 6,3 ms/m. Nuasjärven selkäalueen matalammilla pisteillä (purkuputkeen nähden yläpuoliset pisteet Nj24 ja Rimpilänsalmen piste Nj 37) pohjanläheisessä vedessä sähkönjohtavuus nousi korkeimmillaan tasolle 6,1 6,7 ms/m. Sähkönjohtavuuden kehitys vesipatsaassa on esitetty kenttämittaustulosten perusteella piirretyissä kuvissa (kuva 4-6). Tuloksista voidaan havaita selkeä kerrostuneisuus ja harppauskerroksen jyrkkyys, jotka näkyvät selvimmin pisteellä Nj35. Sähkönjohtavuuden perusteella koko vesimassa ei ole sekoittunut kevättäyskierrossa ja kerrostuneisuus on pysynyt jyrkkänä läpi kevään ja kesän. Keväällä maalis-huhtikuussa harppauskerros oli noin 7 metrin syvyydessä ja myöhemmin kesällä se on laskenut noin 17 2 metriin. Syystäyskierto on tyypillisesti kevättäyskiertoa pitkäkestoisempi ja voimakkaampi ja on mahdollista että kerrostuneisuus purkautuu syksyllä 216. Konsulttiyhtiö Pöyryn laatimassa laboratorio- ja kenttämittausten tuloksiin perustuvassa erillisselvityksessä kerrostuneisuuden on ennustettu purkautuvan syystäyskierron yhteydessä syksyllä 216 (Pöyry , liite 5). Kuva 4-6. Nuasjärven syvännealueiden kenttämittausten tulokset vuonna Kajaaninjoki Nuasjärven purkuputken tarkkailun myötä Kajaaninjoki (VP121) otettiin mukaan tarkkailuun vuoden 215 elokuusta lähtien. Kesäkuussa otetun näytteen vedenlaatu ei poikennut aiemmista tuloksista ja oli lähes samaa tasoa kuin Nuasjärven ja Rehjan päällysveden pitoisuudet Oulujärvi Nuasjärven purkuputken tarkkailun myötä myös Oulujärveltä otettiin mukaan tarkkailuun kaksi näytepistettä vuoden 215 elokuusta lähtien. Kesäkuussa otettujen näytteiden perusteella vedenlaatu ei poikennut aikaisemmista tarkkailutuloksista Leviämiskartoitus Nuasjärven purkuputken tarkkailuun liittyvän purkuveden leviämiskartoituksen ensimmäiset kenttämittaukset toteutettiin maaliskuussa, jolloin havaittiin purkuputken purkupaikan ympäristössä sähkönjohtavuuden harppauskerros noin 5-1 metrin syvyydessä. Kesäkuussa toistetuissa mittauksissa päällysvesikerros oli paksuuntunut ja harppauskerros havaittiin noin 15-2 metrin syvyydellä (Kuva 4-7). Hapen tai lämpötilan suhteen ei havaittu vastaavaa kerrostuneisuutta.

16 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 12 Kuva 4-7. Purkuputken ympäristön pisteiden sähkönjohtavuudessa näkyy selvä kerrostuneisuuden harppauskerros 15 2 metrin syvyydessä. Kauempana purkuputkesta sijaitsevilla pisteillä ei havaittu muutoksia maaliskuun tuloksiin verrattuna eikä kerrostuneisuutta sähkönjohtavuudessa (kuva 4-8). Kuva 4-8. Sähkönjohtavuus purkuputkesta kauempana sijaitsevilla pisteillä. Veden sähkönjohtavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan siten, että useilla näytepisteillä voidaan havaita alusveden sähkönjohtavuuden nousevan talvikerrostuneisuuden aikana. Kuvassa 4-5 on esitetty Nuasjärven tarkkailupisteen (Nj 23, FM12) päällysvesikerroksen ja pohjanläheisen vesikerroksen seurantatulokset vuodesta 28 alkaen. Kuvasta voidaan nähdä alusveden sähkönjohtavuuden nousu talvikerrostuneisuuskauden aikana. Sähkönjohtavuus on aiemmin tasoittunut kevättäyskierron yhteydessä. 5. VUOKSEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET 5.1 Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi Ylä-Lumijärvestä tai Lumijärvestä ei otettu näytteitä huhti-kesäkuussa. 5.2 Lumijoki Lumijoen vedenlaatua seurataan kuukausittain. Juoksutusten aikana niiden vaikutus Lumijoen veden laatuun näkyy selvästi sähkönjohtavuudessa sekä sulfaatin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin ja rikin pitoisuuksissa. Havaitut pitoisuudet olivat aiemmin havaitulla vaihteluvälillä eikä poikkeamia havaittu.

17 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 13 Kuva 5-1. Sähkönjohtavuuden kehitys Lumijoessa v Kivijärvi Kivijärvellä vedenlaatua seurattiin kaikkiaan kolmella pisteellä, kahdella pisteellä (Kiv2 ja Kiv1) kesäkuussa ja yhdellä pisteellä (Kiv7) kuukausittain. Lisäksi pisteellä Kivijärvi 7 tehtiin touko- ja kesäkuussa kenttämittaukset. Pisteellä Kivijärvi 7 vesi on sekoittunut täyskierroissa loppuvuodesta 215 lähtien ja pisteillä Kivijärvi 2 ja 1 vesi on puolestaan ollut pysyvästi kerrostunutta ja hapetonta. Päällysveden sähkönjohtavuus oli kesäkuussa keskimäärin 54 ms/m ja sulfaattipitoisuus 25 mg/l. Kerrostuneilla pisteillä (Kiv2 ja Kiv1) päällysveden magnesium-, sulfaatti- ja rikkipitoisuudet olivat palautuneet aiemmalle tasolleen kevään pitoisuuslaskun jälkeen. Alusvedessä pitoisuudet olivat aiemmin havaitulla tasolla tai nousseet. Sulfaatin pitoisuus kerrostuneiden syvänteiden alusvedessä oli tasolla mg/l. Pisteellä Kivijärvi 7 huhti-kesäkuussa happitilanne oli edelleen hyvä ja kesäkuun alun pitoisuuksien perusteella täyskierto tapahtui myös keväällä 216. Kesäkuun kenttämittauksissa aivan pohjan tuntumassa (4,5 m) havaittiin alentunut happipitoisuus, mutta 4 metrin syvyyteen saakka vesi oli täysin sekoittunutta. Pitoisuuksissa on voimakasta vaihtelua erityisesti alusvedessä. Päällysvedessä havaittiin aiempaan tapaan liukoista kadmiumia kaikissa näytteissä,44-,53 µg/l. Kuva 5-2. Sähkönjohtavuuden kehitys Kivijärvessä v Kivijoki Kivijärvestä lähtevän Kivijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Vedenlaatu vastasi Kivijärven päällysveden vedenlaatua eikä muutoksia aiempaan verrattuna havaittu.

18 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q Laakajärvi Laakajärven vedenlaatua seurattiin huhti- ja kesäkuussa kolmelta Laakajärven näytepisteeltä. Lisäksi syvännepisteeltä Laakajärvi 81 tehtiin kesäkuussa kenttämittaukset. Laakajärven havaintopisteillä päällysveden johtokyky ja sulfaatti olivat hieman aiempaa alhaisemmat tai samalla tasolla aiempien tulosten kanssa. Alusvedessä havaittiin sama kehitys aiempiin vuosiin verrattuna ja myös metallien pitoisuudet olivat hieman laskeneet. Laakajärven havaintopisteillä 13 ja 81 havaittiin onnistunut täyskierto ja kesäkuun näytteissä vesi oli hyvin sekoittunutta. Kuva 5-3. Sähkönjohtavuuden kehitys Laakajärvessä v Kiltuanjärvi Kiltuanjärven vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa syvännehavaintopisteeltä. Kesäkuussa tehtiin näytteenoton yhteydessä myös kenttämittaukset. Kesäkuussa Kiltuanjärvessä oli täyskierto menossa ja pitoisuudet olivat aiempaan verrattuna laskeneet. Kuva 5-4. Sähkönjohtavuuden kehitys Kiltuanjärvessä v Haapajärvi Haapajärven vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa syvännehavaintopisteeltä. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin kesäkuussa. Täyskierto oli menossa ja pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin tarkkailussa aiemminkin. 5.8 Haajaistenjärvi Haajaistenjärven vedenlaatua tarkkaillaan kerran vuodessa kesäkuussa. Täyskierto oli menossa ja pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin tarkkailussa aiemminkin.

19 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q Nurmijoki, Koirakoski Nurmijoen Koirakoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin kesäkuussa. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat laskeneet edellisvuosiin verrattuna. Poikkeamia ei havaittu. 5.1 Sälevä 12 Sälevän vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin kesäkuussa. Pitoisuudet olivat aiempaan tarkkailuun nähden samalla tasolla. Sähkönjohtavuus sekä mangaani- ja natriumpitoisuudet olivat aiempaan nähden alhaiset Nurmijoki Itäkoski Nurmijoen Itäkoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin kesäkuussa. Pitoisuudet olivat aiempaan tarkkailuun nähden samalla tasolla eikä poikkeamia havaittu Atrojoki, Koivukoski Atrojoen Koivukoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin kesäkuussa. Pitoisuudet olivat aiempaan tarkkailuun nähden samalla tasolla eikä poikkeamia havaittu Syväri Syvärillä vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin maaliskuussa. Pitoisuudet olivat aiempaan tarkkailuun nähden samalla tasolla eikä poikkeamia havaittu. 6. KAIVOSPIIRIN ULKOPUOLISET JÄRVET 6.1 Iso-Savonjärvi Iso-Savonjärveltä otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla ei otettu näytteitä. 6.2 Hakonen Hakoselta otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla ei otettu näytteitä. 6.3 Raatelampi Raatelammelta otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla ei otettu näytteitä. 7. YHTEENVETO Kaivoksen ylitevesiä johdettiin huhti-kesäkuussa 216 pohjoisen suuntaan Oulujoen vesistöön yhteensä noin 3,13 milj.m 3, josta Nuasjärven purkuputken kautta purettujen vesien osuus oli 2,2 milj.m 3. Etelään Vuoksen suuntaan juoksutettiin Kortelampi 1:n ja Kortelampi 2:n kautta yhteensä,77 milj.m 3. Viikosta 19 alkaen vesiä johdettiin kaivosalueelta yksinomaan purkuputken kautta. Oulujoen suuntaan kaivoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin Salmisessa ja Kalliojärvessä. Kaivosta lähimmät järvet ovat edelleen pysyvästi kerrostuneita ja happamia. Jormasjärvessä sähkönjohtavuus ei ole noussut vuoden 214 jälkeen, mutta on korkeampi kaivosta edeltävään aikaan verrattuna. Pysyvästä veden kerrostuneisuudesta ei kuitenkaan ole viitteitä. Nuasjärveen purkuputken kautta johdettavien vesien vaikutus näkyy purkuputkea lähimpien syvänteiden alusveden kohonneena sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuuksina sekä kalsium-, natrium-, rikki- ja nikkelipitoisuuksina edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Purku-

20 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q2 16 putken vaikutus näkyy myös purkuputken lähimpien tarkkailupisteiden päällysvedessä hieman aiempaa korkeampana sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuutena. Sähkönjohtavuushavaintojen perusteella Nuasjärven purkuputkea lähimmän syvänteen Nj35 vesimassa ei ole sekoittunut täydellisesti kevättäyskierrossa ja kerrostuneisuus on pysynyt jyrkkänä läpi kevään ja kesän. Päällysvesikerros on kuitenkin paksuuntunut. Syystäyskierto on tyypillisesti kevättäyskiertoa pitkäkestoisempi ja voimakkaampi. Pöyryn tekemään erillisselvitykseen perustuen on todennäköistä että kerrostuneisuus purkautuu syksyllä 216. Nuasjärven purkuputken läheisten automaattisten mittausasemien pohjanläheiset anturit ovat lakanneet toimimasta kevään aikana, eikä niiltä ollut käytettävissä aineistoa. Mittarit tulisi viipymättä huoltaa ja niiden toimintaa seurata tarkemmin ja puuttua epäkohtiin heti kun ne havaitaan. Vuoksen suuntaan vaikutukset havaitaan voimakkaimmin kaivoksen alapuolella Lumijoessa juoksutusten aikaan. Ensimmäisellä alapuolisella järvellä Kivijärvellä kaksi kolmesta tutkimuspisteestä on pysyvästi kerrostuneita ja näillä pisteillä alusveden sulfaattipitoisuudet ovat korkeat. Virtausjärjestyksessä alaspäin Laakajärvellä ja Kiltuanjärvellä pitoisuudet ovat lähteneet laskuun ja täyskierrot ovat onnistuneet normaalisti.

21 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q1 1-1 LIITE 1 TARKKAILUALUE JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT

22

23

24 Talvivaara Sotkamo Oy Eteläiset pintavesitarkkailupisteet, Vuoksen vesistö

25 Terrafame Purkuputken tarkkailun lisäpisteet Nuasjärvi 23

26 Terrafame Rantavesinäytepisteet, Jormasjärvi

27 Terrafame Rantavesinäytepisteet, Nuasjärvi

28 Terrafame Pienten lampien ja purojen tarkkailupisteet

29

30 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q1 2-2 LIITE 2 OULUJOEN SUUNTA - KEHITYSKUVAAJAT

31 Oulujoen suunta Liite 2 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, ph Salminen päällysvesi happi mg/l Salminen päällysvesi SO 4 mg/l Salminen päällysvesi Mn µg/l Salminen päällysvesi SO 4 mg/l Kalliojärvi päällysvesi happi mg/l Kalliojärvi päällysvesi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, ph Kalliojärvi päällysvesi Mn µg/l Kalliojärvi päällysvesi SO 4 mg/l Kolmisoppi päällysvesi Mn µg/l Kolmisoppi päällysvesi happi mg/l Kolmisoppi päällysvesi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, ph Kolmisoppi päällysvesi SO 4 mg/l Jormasjärvi Jor3 päällysvesi Mn µg/l Jormasjärvi Jor3 päällysvesi happi mg/l Jormasjärvi Jor3 päällysvesi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7, ph Jormasjärvi Jor3 päällysvesi Ni µg/l Salminen päällysvesi Ni µg/l Kalliojärvi päällysvesi Ni µg/l Kolmisoppi päällysvesi Ni µg/l Jormasjärvi Jor3 päällysvesi 5,2 5,4 5,6 5,8 6, 6,2 6,4 6,6 6,8 7, 7, ph Nuasjärvi 23 päällysvesi happi mg/l Nuasjärvi 23 päällysvesi SO 4 mg/l Nuasjärvi 23 päällysvesi Mn µg/l Nuasjärvi 23 päällysvesi Ni µg/l Nuasjärvi 23 päällysvesi

32 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q1 3-3 LIITE 3 VUOKSEN SUUNTA - KEHITYSKUVAAJAT

33 Vuoksen suunta Liite 3 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6, ph Laakajärvi happi mg/l Laakajärvi Mn µg/l Laakajärvi SO 4 mg/l Laakajärvi happi mg/l Laakajärvi 4 (81) päällysvesi 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, ph Laakajärvi 4 (81) päällysvesi happi mg/l Kiltuanjärvi 4 päällysvesi 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, ph Kiltuanjärvi 4 päällysvesi SO 4 mg/l Kiltuanjärvi 4 päällysvesi Mn µg/l Kiltuanjärvi 4 päällysvesi SO 4 mg/l Laakajärvi 4 (81) päällysvesi Ni µg/l Laakajärvi Ni µg/l Kiltuanjärvi 4 päällysvesi Mn µg/l Laakajärvi 4 (81) päällysvesi Ni µg/l Laakajärvi 4 (81) päällysvesi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, ph Lumijoki happi mg/l Lumijoki SO 4 mg/l Lumijoki Mn µg/l Lumijoki Ni µg/l Lumijoki 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7, ph Kivijärvi 1, 7 päällysvesi happi mg/l Kivijärvi 1, 7 päällysvesi SO 4 mg/l Kivijärvi 1, 7 päällysvesi Mn µg/l Kivijärvi 1, 7 päällysvesi Ni µg/l Kivijärvi 1, 7 päällysvesi

34 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 216 Q1 4-4 LIITE 4 TULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO

35 Liite 4. Tulosten yhteenvetotaulukko Q2/216 Nitraattinitriittityppi Fosfori (P), Näytteen Happipitoisuuaine TOC DOC fosfori (PO Kiinto- Fosfaatti- Maks. Lämpötil Väri Sähkönjohtavuuteetti % ne Mn (SO4) kok. Alkali- Hapen kyll. Kiintoai COD Sulfaatti Typpi (N), Ammoniumt ottosyvy Sameus ph kok. yppi (NH 4 -N) (NO 2 N syvyys a Esikäsittely, luku Näytteenottopäivä / paikka ys (O2) (GF/C) P), kok. Näkö suodatus Suodatus NO 3 N) syvyys (,45 µm) kentällä Ottopaikka m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Salminen, pinta Salminen, pinta ,8 ok 5 4,9 23 <,2 7, , Salminen, väli Salminen, väli ok 23 4,1 11 <,2 <2, Salminen, pohja Salminen, pohja ,8 ok <,2 <,2 <2, <2, 5,9 Salmisenpuro Salmisenpuro ,1,1,3 14,2 ok 5,3 21 <,2 8,6 84 6, ,8 Kalliojärvi, pinta Kalliojärvi, pinta ,7 5,1 1 ok 4 6, Kalliojärvi, pinta ,7 5 12,4 ok 1,5 6,5 27 9, Kalliojärvi, pinta ,6 ok 2 6,6 29, <2, Kalliojärvi, pohja Kalliojärvi, pohja ,1 3,7 ok 93 5,9 63,3 2, Kalliojärvi, pohja ,5 ok ,3 2, Kalliojärvi, pohja ,6 ok 13 5,9 65,36 <,2 <2, ,2 15 2,8 Härkäpuro Härkäpuro ,1,3 1 15,5 ok 1,2 44 1,1 9, ,6 3, ,5 <2, Kuusijoki Kuusijoki ,3,6,7,7 ok 9, , ,7 7, Kuusijoki ,1,1 1 12,4 ok 8,6 33,94 9, , Kuusijoki , ,5 ok 7,5 39,54 8,6 84 6,4 3,8 4, ,1 <2, Kalliojokisuu Kalliojokisuu ,2,3,3,2 ok 6,8 3,3 1, Kalliojokisuu ,1,3,3 11,8 ok 7,3 16, Kalliojokisuu ,1,2,2 14,2 ok 7 16,22 8,3 81 5, <2, Kolmisoppi lähtevä Kolmisoppi lähtevä ,2,5 3 1 ok 6,1 47,11 9,5 67 <2, Kolmisoppi lähtevä ,1,3,3 13,6 ok 6,6 59,98 8,4 81 <2, Tuhkajoki Tuhkajoki ,2,5 1 2,3 ok 6,4 36,12 11,5 84 <2, Tuhkajoki ,1,3,5 11,7 ok 6,7 45,11 9,5 88 4, Tuhkajoki ,1,5,5 15,1 ok 6,6 57,11 8,8 88 <2, ,7 Kolmisoppi, pinta Kolmisoppi, pinta ,8 1,3 ok 1,5 6,1 17 9, Kolmisoppi, pinta ,2 ok 1,3 6,6 55,11 8, <2, Kolmisoppi, väli Kolmisoppi, väli ok 1,6 6,1 9 9, Kolmisoppi, väli ,4 ok 1,7 6, Kolmisoppi, pohja Kolmisoppi, pohja ,7 1,4 ok 3,3 6,3 15 7,5 53 3, ,9 Kolmisoppi, pohja ,2 ok 2,6 6,3 11,12 7,6 2, ,5 <2, Jormasjärvi (Jor5), pinta Jormasjärvi, pinta ,9 17,8 1 ok 1 5,1 1 11, Jormasjärvi, pinta ,4 12,7 ok,53 6,4 24,6 9, ,5 Jormasjärvi (Jor5), väli Jormasjärvi, väli ,1 ok 1, , Jormasjärvi, väli ,2 ok,65 6,2 24 9, Jormasjärvi (Jor5), pohja Jormasjärvi, pohja ,8 2,4 ok 1,8 6,1 39 5, Jormasjärvi, pohja ,7 ok,64 6,1 28,75 8, <2,

36 Liite 4. Tulosten yhteenvetotaulukko Q2/216 Näytteenottopäivä / paikka Kloro fylli-a - 2m Kovuus (Ca) Alumiini (Al) Alumiini (Al), liuk. Antimoni (Sb), liuk. Arseeni (As), liuk. Barium (Ba), liuk. Kadmium (Cd), liuk. Kalsium (Ca) Koboltti (Co), liuk. Kromi (Cr), liuk. Kupari (Cu), liuk. Lyijy (Pb), liuk. Magnesiu m (Mg) Mangaani (Mn) Natrium (Na) Nikkeli (Ni), liuk. Rauta (Fe) Rauta (Fe), liuk. Rikki (S) Sinkki (Zn), Uraani (U), liuk. liuk. Ottopaikka Salminen, pinta Salminen, pinta Salminen, väli Salminen, väli Salminen, pohja Salminen, pohja µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1,5, <,5 <1, 14 <,3 7,6,75 <1, 1,4 <,5 5, ,7 5, , , <,5 <1, 21 1, ,6 1,5 1, Salmisenpuro Salmisenpuro , <,5 <1, 23 <,3 9,7,68 <1, 1,1 <,5 6, ,6 Kalliojärvi, pinta Kalliojärvi, pinta Kalliojärvi, pinta Kalliojärvi, pinta Kalliojärvi, pohja Kalliojärvi, pohja Kalliojärvi, pohja Kalliojärvi, pohja , <,5 <1, 13 <,3 16,56 <1, 1,1 <, , ,9,39, , , , ,9,3 2,9, <,5 <1, 18 <,3 16,68 <1, 1,1 <,5 5, , ,2,42 5, <,5 <1, 17 <,3 21 7,2 <1, <1, <, ,7 4, <, ,5 1,1 5, <,5 <1, 22 <,3 2 6,2 <1, <1, <, <5, 2 Härkäpuro Härkäpuro <1 <,5 <1, 31 <,3 57 1,7 <1, 1,9 <, <5,,23 Kuusijoki Kuusijoki Kuusijoki Kuusijoki , <,5 <1, 16 <,3 11,58 <1, 2 <,5 6, , <5,, <, , <5,, <,5 <1, 29, <1, 2,1 <, ,1,46 Kalliojokisuu Kalliojokisuu Kalliojokisuu Kalliojokisuu , <,5 <1, 13,47 3,96 <1, 1,2 <,5 2, , , <, <5,,31 3, <, , ,7,29 Kolmisoppi lähtevä Kolmisoppi lähtevä Kolmisoppi lähtevä , <,5 <1, 12,7 42,86 <1, 1,1 <, , ,13 1, <,5 <1, 12,52 5,73 <1, 1,1 <,5 3, , ,12 Tuhkajoki Tuhkajoki Tuhkajoki Tuhkajoki , <,5 <1, 11,6 28,75 <1, 1,1 <,5 2, ,12, , , , ,1 1, <,5 <1, 12,52 45,55 <1, <1, <,5 3, , ,11 Kolmisoppi, pinta Kolmisoppi, pinta Kolmisoppi, pinta Kolmisoppi, väli Kolmisoppi, väli Kolmisoppi, väli Kolmisoppi, pohja Kolmisoppi, pohja Kolmisoppi, pohja , <,5 <1, 8,9,66 16,68 <1, 1,1 <,5 1, , <,1 1,4 1, <,5 <1, 14,46 44,71 <1, 1,1 <,5 3, , ,1 2, , , ,17 1, , , , ,13 4, <,5 <1, 21, ,9 <1, 1,3 <,5 6, ,13 2, <,5 <1, 17, ,2 <1, 1,2 <,5 6, , ,14 Jormasjärvi (Jor5), pinta Jormasjärvi, pinta Jormasjärvi, pinta Jormasjärvi (Jor5), väli Jormasjärvi, väli Jormasjärvi, väli , <,5 <1, 11 1,1 4,9 5,5 <1, 3,4 <,5 1,5 17 3, ,13 <1,, <,5 <1, 12,98 16 <,5 <1, <1, <,5 2, , <,1, ,2 26 2, ,11, , , , <,1 Jormasjärvi (Jor5), pohja Jormasjärvi, pohja Jormasjärvi, pohja , <,5 <1, 17,3 26 1,6 <1, 1,9 <,5 4, <,1, <,5 <1, 11,11 19,53 <1, <1, <,5 2, , <,1