TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q3

Transkriptio

1 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 217 Päivämäärä Viite TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q3

2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q3 Laatija Tarkastaja Kuvaus Tero Marttila, Anna Hakala Katariina Koikkalainen Ympäristötarkkailun neljännesvuosiraportti Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HYDROLOGISET OLOT JA VESIEN JOHTAMINEN 1 3. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT 3 4. OULUJOEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Salminen, Salmisenpuro ja Kalliojärvi Härkäpuro ja Kuusijoki Korentojoki Kalliojoki, Kolmisoppi ja Tuhkajoki Talvijoki Jormasjärvi Rantavesinäytteet Jormasjoki Nuasjärvi-Rehja Vesinäytteiden tulokset Rantavesinäytteet Kenttämittaukset Jatkuvatoimiset mittaukset Leviämiskartoitus Kajaaninjoki Oulujärvi VUOKSEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi Lumijoki Kivijärvi Kivijoki Laakajärvi Kiltuanjärvi Haapajärvi Haajaistenjärvi Nurmijoki, Koirakoski Sälevä Nurmijoki Itäkoski Atrojoki, Koivukoski Syväri 2 6. KAIVOSPIIRIN ULKOPUOLISET JÄRVET Iso-Savonjärvi Hakonen Raatelampi 2 7. YHTEENVETO 2

4 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITTEET Liite 1 Tarkkailualue ja näytteenottopaikat Liite 2 Oulujoen suunta - kehityskuvaajat Liite 3 Vuoksen suunta kehityskuvaajat Liite 4 Tulosten yhteenvetotaulukko

5 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q JOHDANTO Vuoden 217 heinä-syyskuussa (Q3) pintavesien tarkkailua tehtiin Kainuun ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman (Pöyry, ) mukaisesti. Terrafamen kaivoksen pintavesien tarkkailu perustuu pääasiassa samoihin seurantapaikkoihin, jotka ovat olleet tarkkailussa vuosina Tarkkailusuunnitelma on yhteenveto kaivoksen voimassa olevista tarkkailumääräyksistä mukaan lukien Nuasjärven purkuputken tarkkailun. Terrafamen kaivoksen vesistötarkkailu kohdistuu alueille, joihin vesistövaikutukset kohdistuvat eli Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntaan. Nuasjärven purkuputken myötä vesistötarkkailua lisättiin Jormasjärvellä, Jormasjoella, Nuasjärvellä, Kajaaninjoessa sekä Oulujärvellä. Tarkkailun tavoitteena on selvittää kaivosalueelta johdettavien vesien vaikutusalueen laajuus ja vesien johtamisesta aiheutuvat vesistövaikutukset. Vuoden 217 kolmannessa neljännesvuosiraportissa (Q3) tarkastellaan erityisesti heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana otettujen vesinäytteiden ja tehtyjen mittausten tuloksia. Terrafame Oy:n päästövesien johtamisen vaikutuksia purkuvesistöihin tarkkaillaan Oulujoen vesistössä välillä Salminen - Oulujärvi ja Vuoksen vesistössä välillä Ylä-Lumijärvi - Syväri. Vesistöpisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartoissa. 2. HYDROLOGISET OLOT JA VESIEN JOHTAMINEN Kaivoksen ylitevesiä purettiin heinäkuun ja syyskuun välisellä jaksolla ainoastaan Nuasjärven purkuputken kautta. Heinäkuussa ylitevesiä purettiin yhteensä,69 milj. m 3, elokuussa,22 milj. m 3 ja syyskuussa,55 milj. m 3. Heinä-syyskuussa purettujen vesien kokonaismäärä oli 1,46 milj. m 3 (Taulukko 2-1). Taulukko 2-1. Terrafamen juoksutusmäärät purkupaikoittain (m 3 /kk). Pohjoinen Etelä Purkuputki Latosuo Kärsälampi Kuusilampi SEM2 Kortelampi 1 Kortelampi 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 78 5 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lämpötila- ja sadantamittaustiedot on esitetty Ilmatieteen laitoksen sääasemien mittaustietojen perusteella sekä sadannan osalta on esitetty myös kaivoksella mitatut sadannat (Kuva 2-1). Heinäkuussa sadanta oli keskimääräisellä tasolla, mutta elo-syyskuussa selvästi keskimääräistä runsaampaa. Kaivosalueella mitattu sadanta oli syyskuussa suurempi kuin Ilmatieteen laitoksen mittaustulos Kajaanin Paltaniemessä. Keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskilämpötilaa.

6 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 2 Kuva 2-1. Kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät vuonna 217 sekä vertailu pitkänajan ( ) keskiarvoihin. Kaivoksen toimesta tarkkaillaan Niskalan padon ja Kalliojoen virtaamia sekä Kolmisopen vedenkorkeutta (Kuva 2-2). Kalliojoen mittauspiste on noin 3 4 m ennen Kolmisopen laskukohtaa. Niskalan padolla puolestaan säädellään Kolmisopin vedenkorkeutta ja Tuhkajoen virtaamaa. Viikoilla Kalliojoen virtaama on arvioitu silmämääräisesti uoman leveyden ja syvyyden perusteella mittalaitteen ollessa huollossa. Kalliojoen arvioitu virtaama on ollut selvästi koholla tehdyn silmämääräisen arvion perusteella. Kolmisopin vedenkorkeus ylitti syyskuussa hetkellisesti ( ) vedenkorkeudelle asetetun ylärajan. Kuva 2-2. Niskalan padon ja Kalliojoen virtaamat sekä Kolmisopen havaittu pinnankorkeus sekä pinnankorkeuden ylä- ja alaraja (kuvaajat perustuvat mittausdataan). Vuoksen puolella purkuvesistössä ei ole kaivoksen omaa virtaamamittausta. Kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty Kiltuanjärven Jyrkän havaintopisteen virtaama ajanjaksolla Ympäristöhallinnon mittausaineiston perusteella. Havaintopiste sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä salmessa. Virtaamat olivat heinäkuussa pitkän aikavälin (v ) keskivirtaamaa alhaisemmat. Elokuun alkupuolella virtaamat kasvoivat keskimääräistä korkeammaksi mutta

7 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 3 laskivat loppukuusta pitkänajan keskiarvon tasolle. Syyskuun alusta virtaamat kasvoivat selvästi keskimääräistä suuremmaksi. Kuva 2-3. Kiltuanjärven (4.643) Jyrkän havaintopisteen virtaamat heinä-syyskuussa 217 (lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä). 3. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Heinä-syyskuussa Terrafamen kaivoksen purkuvesien vaikutuksia tarkkailtiin Oulujoen vesistön suunnalta välillä Salminen - Oulujärvi ja Vuoksen vesistön suunnalta välillä Ylä Lumijärvi - Syväri. Vesinäytteiden, 1 metrin välein toteutettujen kenttämittausten ja jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan havaintopaikat on koottu Oulujoen vesistön osalta taulukkoon 3-1 ja Vuoksen vesistön osalta taulukkoon 3-2. Näytteet otettiin ja analyysit tehtiin voimassa olevien tarkkailuohjelmien ja niihin tehtyjen lisäysten mukaisesti. Tarkkailupisteet sekä näytteenoton toteutuma kuukausittain on esitetty oheisissa taulukoissa ja pisteiden sijainnit liitteessä 1. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat ja näytteiden analysoinnista Eurofinsin ympäristölaboratorio Lahdessa. Eurofins Environment Testing Oy on FINAS:n akkreditoima (SFS- EN ISO/IEC 1725:25) testauslaboratorio T39, jonka kaikki keskeiset analyysit on akkreditoitu. Näytteistä analysoitiin tarkkailuohjelman mukaiset fysikaalis kemialliset määritykset ja määrityksissä käytetyt menetelmät ovat valvovan viranomaisen hyväksymiä ja / tai akkreditoituja.

8 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 4 Taulukko 3-1. Toteutunut näytteenotto tammi-syyskuussa Oulujoen suunnalla. Pintavesien tarkkailupisteet 217 Paikka Tunnus k kart ta nro jatkuvatoiminen mittaus kenttämittaukset 1 m välein Q1 Q2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä Q3 elo syys Oulujoen suunta Salminen Sal Salmisenpuro Salpu Kalliojärvi Kal Korentojoki Kor Härkäpuro Härp Kuusijoki Kuujo Kalliojokisuu Kal su Kolmisoppi Kol Aittopuro Ait 1 Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki Tuh Talvijoki Talvijoki Jormasjärvi Jor Jormasjärvi syv Jor Jormasjärvi pohjoinen Jorpo Jormasjärvi rantavesi JR1-JR4 1 1 Jormasjoki FM Nuasjärvi, Jormaslahti FM Nuasjärvi 23 FM12, Nj Nuasjärvi 34 Nj Nuasjärvi 35 Nj Nuasjärvi 37 Nj Nuasjärvi 24 Nj Nuasjärvi 46 Nj46, Nj3, NjL Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL1 2 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL2 2 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL3 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL4 2 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL6 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL7 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL8 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL9 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL1 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL11 2 k k k Nuasjärvi rantavesi NR1-NR6 2 1 Nuasjärvi - Rehja Rehja itä Nuasjärvi - Rehja Reh Kajaaninjoki VP Oulujärvi Ouj Oulujärvi Ouj Tikkalansalmi VP12 1

9 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 5 Taulukko 3-2. Toteutunut näytteenotto tammi-syyskuussa Vuoksen suunnalla sekä kaivospiirin ulkopuolisilla järvillä. Pintavesien tarkkailupisteet vesinäytteiden lukumäärä kenttämittaukset 1 m välein Q1 Q2 Q3 Paikka Tunnus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Vuoksen suunta Ylä-Lumijärvi Ylu Lumijärvi Lujä Lumijoki 1, silta Lum Kivijärvi 2 Kiv * 1 Kivijärvi 7 Kiv Kivijärvi 1 Kiv Kivijoki 4 Kivj Laakajärvi 9 Laa Laakajärvi 13 Laa Laakajärvi 81 Laa Laakajärvi 12 Laa Kiltuanjärvi Kil Haajaistenjärvi Haaj 5 1 Haapajärvi Haa Nurmijoki, Koirakoski Koirak Sälevä Nurmijoki Itäkoski Atrojoki Koivukoski Syväri Kaivospiirin ulkopuoliset järvet Iso-Savonjärvi IsoS Hakonen Hako Raatelampi Raa * näytteenotto jäi väliin inhimillisen virheen vuoksi 4. OULUJOEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Kaivosalueelta Haukilammen ja Kärsälammen kautta puhdistettuja vesiä voidaan johtaa Kolmisoppeen reittiä Salminen - Salmisenpuro - Kalliojärvi - Kalliojoki. Kuusilammelta, Latosuolta ja SEM2-altaan käsittely-yksiköiltä johdetut vedet kulkevat Kolmisoppeen Kuusijoen ja Kalliojoen kautta. Kuusilammen vesiä voidaan johtaa joko Latosuon altaaseen tai Härkäpuron kautta Kuusijokeen. Kolmisopesta vedet laskevat edelleen Tuhkajoen kautta Jormasjärveen ja vedet kulkeutuvat luonnollista vesireittiä edelleen Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Syyskuusta 215 lähtien käsiteltyjä vesiä on johdettu Latosuolta purkuputkea pitkin Nuasjärven Juurikkalahden edustalle, jolloin purkuvedet ohittavat kaivosaluetta lähemmät pienemmät vesistöt. Heinä-syyskuussa 217 vesiä johdettiin ainoastaan purkuputken kautta Oulujoen suuntaan. 4.1 Salminen, Salmisenpuro ja Kalliojärvi Salmiseen ei juoksutettu vesiä kaivosalueelta heinä-syyskuun aikana. Salmisen ja Salmisenpuron (liite 1.1) vedenlaatua tarkkailtiin elokuussa. Kalliojärven vedenlaatua tarkkailtiin kuukausittain vesinäytteiden sekä heinä- ja elokuussa kenttämittausten avulla. Salmisessa oli aiempaan tapaan hyvin hapanta veden ollessa selvästi kerrostunutta aiempien vuosien tavoin. Alusvesi oli hapetonta ja sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat aiemmin havaitulla korkealla tasolla. Metallipitoisuudet ovat edelleen korkeat mutta hieman keskimääräistä alhaisemmat vuoden 212 jälkeiseen tarkkailujaksoon verrattuna. Salmisenpurossa veden ph oli 6,1 ja puskurikyky näyteajankohtaan nähden tyypillisellä tasolla (,42 mmol/l). Näytteen orgaanisen aineen ja hapen pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin

10 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 6 aiempina vuosina samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Sulfaatti-, kiintoaine- ja typpipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä poikkeamia aiempaan nähden pitoisuuksien ollessa samalla tasolla kuin Salmisen päällysvedessä. Myös metallipitoisuudet olivat Salmisen päällysveden pitoisuuksien tasolla ja vastasivat aiemmin havaittuja tuloksia. Liukoisen nikkelin pitoisuus oli 13 µg/l ja liukoisen kadmiumin alle määritysrajan (<,3 µg/l). Kalliojärvi on ollut voimakkaasti kerrostunut Salmisen tapaan. Kalliojärven päällysveden laatu vastasi Salmisenpuron vedenlaatua, eikä merkittäviä muutoksia ollut havaittavissa aiempaan tarkkailuun verrattuna. Kalliojärven alusveden happipitoisuus oli lähellä nollaa (,3-,5 mg/l). Heinä- ja syyskuussa alusvedessä havaittiin kesäkuun näytekerran tavoin alhaisempi sähkönjohtavuus, sekä myös sulfaatin ja ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisemmat. Vastaavasti elokuun näytekerralla em. pitoisuudet olivat selkeästi korkeammat. Kenttämittausten perusteella sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden harppauskerros oli aiempaan tapaan jyrkkä noin 3, 4, m syvyydessä. (Kuva 4-2). Kuva 4-1. Sähkönjohtavuuden kehitys Salmisessa ja Kalliojärvessä v Kuva 4-2. Kalliojärven kenttämittausten (YSI-mittari) tulokset ja Härkäpuro ja Kuusijoki Härkäpuron kautta puretaan Kuusilammen vesiä Kuusijokeen sekä johdetaan Kuusilammella varastoituja vesiä Latosuolle. Kuusilammelta tai Latosuolta ei purettu vesiä Kuusijokeen heinäsyyskuun aikana. Härkäpurosta otettiin näyte elokuussa (Taulukko 2-1). Kuusijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Härkäpurosta kesäkuussa otetun näytteen ph oli aiempien tarkkailutulosten mukaisesti selvästi emäksistä (ph 9,7). Sähkönjohtavuus 19 ms/m, sulfaattipitoisuus 11 mg/l ja nikkelipitoisuus 6,8 µg/l olivat nousseet kesäkuun aiempaa tarkkailua alhaisemmista pitoisuuksista, mutta olivat

11 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 7 hieman alhaisemmat kuin edellisvuosina keskimäärin. Kadmiumin ja uraanin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kuusijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Veden ph vaihtelu oli heinä-syyskuussa vähäistä ph:n vaihdellessa välillä 6,9 7,2. Näytetuloksissa ei ollut havaittavissa selkeitä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. 4.3 Korentojoki Korentojoki laskee Kalliojokeen Kalliojärven ja Kolmisopin välissä ja kerää vetensä kaivosalueen länsipuolelta. Korentojoelta otettiin näyte elokuussa, eikä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna havaittu. 4.4 Kalliojoki, Kolmisoppi ja Tuhkajoki Kalliojoen ja Kolmisopin kautta Tuhkajokeen kulkeutuvat kaikki pohjoiseen Oulujoen suuntaan kaivosalueelta juoksutettavat vedet, lukuun ottamatta Nuasjärven purkuputken juoksutusvesiä. Kalliojoen tarkkailupiste sijaitsee jokisuussa laskussa Kolmisoppiin. Kolmisopissa on kaksi tarkkailupistettä, keskellä järveä oleva piste sekä Kolmisopista Tuhkajokeen johdettavien vesien laatua kuvaava tarkkailupiste. Tuhkajoen vedenlaatua seurataan noin joen puolivälissä sijaitsevalta näytepisteeltä. Kalliojokisuusta näytteet otettiin kuukausittain. Veden ph vaihteli välillä 5,3 6,5, COD Mn - pitoisuudet mg/l ja sulfaattipitoisuudet välillä mg/l. Vedestä mitatut pitoisuudet vaihtelivat aiemmin mitatuilla tasoilla. Kolmisopista sekä Kolmisopista lähtevästä vedestä otettiin näytteet heinä- ja elokuussa. Näytteenoton yhteydessä Kolmisopissa tehtiin kenttämittaukset metrin syvyysvälein. Veden ph vaihteli välillä 5,9 6,7 ollen pohjalla pintaa happamampaa. Kolmisopin hapen kyllästys oli pohjakerroksessa heinä-elokuussa % ollen välttävällä tasolla. Sulfaattipitoisuus oli päällysvedessä välillä ja alusvedessä mg/l. Kenttämittausten perusteella sähkönjohtavuus lähtee nousuun noin 4 5 m syvyydessä (Kuva 4-4). Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vaihtelivat välillä,4,14 µg/l ja liukoisen nikkelin välillä 5,4 13 µg/l. Kuva 4-3. Sähkönjohtavuuden kehitys Kolmisopissa v

12 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 8 Kuva 4-4. Kolmisopin kenttämittausten (YSI-mittari) tulokset heinä- ja elokuussa v.217. Tuhkajoesta otettiin näytteet kuukausittain. Veden ph oli lievästi hapan 6,1 6,8 ja happitilanne oli hyvä. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä mg/l ollen tavanomaisella tasolla. Alumiini esiintyy vedessä lähes kokonaan liukoisena. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vaihtelivat välillä <,3,54 µg/l ja liukoisen nikkelin välillä 5,1 6,5 µg/l. Tuhkajoen vesi vastaa laadultaan Kolmisopesta lähtevää vettä. 4.5 Talvijoki Kaivosalueelta ei johdeta vesiä Talvijoen suuntaan. Talvijoelta otettiin näyte elokuussa. Vesi oli aiempaan tapaan ajankohtaan nähden hapanta (ph 5,8). Sähkönjohtavuus 4,5 ms/m ja sulfaattipitoisuus 14 mg/l olivat tavanomaisella tasolla aiempiin havaintoihin verrattuna. Maaliskuun kierroksella hieman koholla olleet liukoisen kadmiumin, nikkelin sekä sinkin pitoisuudet olivat elokuussa laskeneet aiemmin havaituille tasoille. 4.6 Jormasjärvi Jormasjärvestä otettiin vesinäytteet heinä- ja elokuussa Jormasjärven syvänteen tarkkailupisteestä (Jor3) sekä elokuussa Talvilahdelta Tuhkajoen suualueen läheltä (Jor5) sekä pohjoisesta läheltä Jormasjärven luusuaa (Jormasjoen alkukohta). Syvännepisteellä toimi automaattinen mittausasema ja näytteenoton yhteydessä tehtiin metrin syvyysvälein kenttämittaukset. Jormasjärven happitilanne oli päällysvedessä hyvä ja tutkittujen syvänteiden alusvedessä välttävä tai huono. Päällysveden ph vaihteli välillä 6,5 6,7. Jormasjärven veden sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä 2 22 ms/m ollen alusvedessä samaa tasoa kuin pintakerroksessa. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l eikä sulfaatin osalta järvessä ollut havaittavissa kerrostumista. Vedenlaatu oli ajankohta huomioon ottaen hyvin tyypillisellä tasolla aiempiin vedenlaatutuloksiin verrattuna. Kuva 4-5. Sähkönjohtavuuden kehitys Jormasjärvessä (Jor3, Jor5) v

13 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 9 Syvänteeltä (Jor3) heinä-elokuussa tehtyjen kenttämittausten perusteella sähkönjohtavuus ja happipitoisuus olivat tasaisesti jakautuneet koko vesipatsaassa eikä viitteitä kerrostumisesta havaittu (Kuva 4-6). Kuva 4-6. Jormasjärven syvänteen (Jor3) kenttämittausten (YSI-mittari) tulokset heinä-ja elokuussa v.217. Osana Nuasjärven purkuputken tarkkailua Jormasjärven syvännepisteellä on ollut syksystä 215 lähtien käytössä automaattinen mittausasema, joka seuraa lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja ph:ta 1 metrin syvyydessä sekä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mittausaseman avulla voidaan seurata, miten vesien johtaminen purkuputken kautta Nuasjärveen vaikuttaa Jormasjärven tilaan. Vuoden 217 mittausaineiston perusteella täyskierto käynnistyi kesäkuun alussa, jonka jälkeen sähkönjohtavuus on päällys- ja alusvedessä tasoittunut tasolle 2 ms/m. (Kuva 4-7). Jormasjärven mittarissa on ollut häiriöitä elokuusta alkaen, eikä palveluntarjoajan teknisistä ongelmista johtuen koko syyskuun tuloksia ollut vielä saatavilla tätä neljännesvuosiraporttia tehdessä. Kuva 4-7. Jormasjärven syvännepisteen sähkönjohtavuus heinä-syyskuussa Rantavesinäytteet Vuonna 217 rantavesien tarkkailu toteutettiin kesäkuussa. 4.7 Jormasjoki Jormasjoen vedenlaatua tarkkailtiin kuukausittain maantiesillan kohdalta ennen laskua Nuasjärven Jormaslahteen. Tarkkailupiste kuuluu myös Mondo Mineralsin Lahnaslammen kaivoksen tark-

14 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 1 kailuun. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa poikkeamia aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Sähkönjohtavuus oli välillä ms/m, sulfaattipitoisuus 72 8 mg/l ja liukoisen nikkelin pitoisuus 5,3 5,8 µg/l. 4.8 Nuasjärvi-Rehja Nuasjärvi-Rehjan vedenlaatua tarkkailtiin vesinäyttein heinä- ja elokuussa kaikkiaan yhdeksällä tarkkailupisteellä (Nj23, Nj24, Nj34, Nj35, Nj37, Nj46, Jormaslahti, Rehja Itä ja Reh135, liite 1.2). Tarkkailupisteiden vesisyvyydet vaihtelevat välillä 8 4 m. Nuasjärvi kuuluu myös Lahnaslammen kaivoksen vaikutusalueelle ja Lahnaslammen kaivoksen tarkkailuun. Nuasjärvi-Rehjan alueella on myös kolme automaattista vedenlaadun mittausasemaa Vesinäytteiden tulokset Nuasjärven vesi oli näytepisteestä riippumatta aiempaan tapaan hieman hapanta. Happitilanne oli päällysvedessä erinomainen ja syvänteiden alusvedessä pääosin tyydyttävä tai välttävä. Pisteen Nj35 ja Rehja itä alusveden kyllästeaste 49 % olivat alimmat heinä-elokuussa mitatut arvot. Veden kiintoainepitoisuudet olivat alhaiset ollen korkeimmillaan 4 mg/l pisteen Nj37 alusvedessä. Metallien pitoisuudet olivat alhaisia. Heinä-elokuun näytteistä (1 m syvyydestä) mitatut sähkönjohtavuudet olivat tasaisen alhaisia vaihdellen välillä 3,6 6,1 ms/m. Alusvedessä sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan 17 ms/m purkuputken läheisellä syvännepisteellä Nj35 heinäkuun kierroksella. Syvänteellä Nj23 alusveden sähkönjohtavuus vaihteli 7,2 8,5 ms/m ja syvänteellä Nj46 7,3 8,5 ms/m. Muilla pisteillä alusveden sähkönjohtavuudet olivat päällysveden tasolla. Kuvassa (Kuva 4-8) on esitetty pisteiden Nj35 ja Nj23 sähkönjohtavuusarvojen kehitys vesikerroksittain. Kuva 4-8. Sähkönjohtavuuden kehitys Nuasjärvessä pisteellä Nj35 v ja pisteellä Nj23 v Heinä-elokuussa näytteistä (1 m syvyydestä) mitatut sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,9 14 mg/l ja olivat samaa tasoa kuin vuonna 216 mutta korkeammat kuin vuonna 215 samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Jormaslahdella vedenlaatuun vaikuttaa Jormasjoen vedenlaatu ja sulfaattipitoisuus oli hieman muita suurempi 17 mg/l. Alusvedessä havaitut sulfaattipitoisuudet olivat sähkönjohtavuusarvojen tapaan suurimmat purkuputken läheisillä syvännepisteillä (Nj mg/l, Nj35 56 mg/l, Nj46 21 mg/l). Muilla pisteillä alusveden sulfaattipitoisuus oli päällysveden tasolla (8,1 17 mg/l) Rantavesinäytteet Vuonna 217 rantavesien tarkkailu toteutettiin kesäkuussa Kenttämittaukset Sähkönjohtavuuden kehitystä vesikerroksissa havaintopaikoilla Nj23, Nj24, Nj34, Nj35, Nj37, Nj46, Rehja itä ja Reh135 on esitetty kenttämittaustulosten perusteella piirretyissä kuvissa (Kuva Kuva 4-11).

15 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 11 Kuva 4-9. Sähkönjohtavuuden kenttämittaukset syvännepisteillä Nj35, Nj23 ja Nj46 (vasemmalla vuoden 217 mittaukset, oikealla heinä-elokuun mittaukset vuosina 216 ja 217) Heinä-elokuussa tehdyissä kenttämittauksissa pisteillä Nj23 ja Nj46 sekoittuminen ulottui pohjaan saakka. Pisteen Nj35 osalta oli havaittavissa vielä kerrostuneisuutta, joka ei ollut kuitenkaan enää niin selkeä ja jyrkkä kuin vuoden 217 aiemmissa mittauksissa. Myös pisteen Nj35 osalta aluskerroksen sähkönjohtavuus oli laskenut selvästi. Alusveden suurimmat sähkönjohtavuudet jäivät alhaisemmaksi kuin vuonna 216 vastaavaan aikaan. Myös päällysveden tasaisesti sekoittuneen kerroksen sähkönjohtavuus oli pääosin edellisvuotta pienempi tai lähes samalla tasolla. Nuasjärven itäisillä pisteillä (Nj34 ja Nj24) heinä- ja elokuun osalta ei ollut havaittavissa kerrostuneisuutta sähkönjohtavuuden osalta.

16 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 12 Kuva 4-1. Sähkönjohtavuuden kenttämittaukset pisteillä Nj24 ja Nj34 (vasemmalla vuoden 217 mittaukset, oikealla heinä-elokuun mittaukset vuosina 216 ja 217) Rimpilänsalmen havaintopaikalla (Nj37) sekä Rehjan havaintopaikoilla Rehja Itä ja Reh135 sähkönjohtavuudet olivat hyvin tasaisia koko vesipatsaassa ja suunnilleen samaa tasoa kuin vuoden 216 heinä-elokuun mittauksissa.

17 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 13 Kuva Nuasjärven ja Rehjan läntisten pisteiden kenttämittausten tulokset vuonna 217 (vasemmalla vuoden 217 mittaukset, oikealla heinä-elokuun mittaukset vuosina 216 ja 217) Jatkuvatoimiset mittaukset Osana purkuputken tarkkailua Nuasjärvellä on ollut käytössä syksystä 215 lähtien kaksi (Nj34, Nj46) ja Rehjassa (Rehja itä) yksi automaattinen mittausasema joka seuraa lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja ph:ta 1 metrin syvyydessä sekä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Jatkuvatoiminen mittaaminen järvivedestä on haastavaa. Toisin kuin putkesta tai esim. purosta mitattaessa vesi ei huuhtele järvessä olevaa mitta-anturia, jolloin anturin pinnalle kertyy helposti leväkasvustoa. Jatkuvatoimisia mitta-antureita kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti, jotta mittaukset olisivat mahdollisimman luotettavia. Tästäkin huolimatta tuloksissa voi esiintyä ajoittain virhettä, joka pyritään tunnistamaan mm. vertaamalla automaattimittauksien tuloksia vesinäytteiden analyysituloksiin. Virallinen velvoitetarkkailu perustuu standardimenetelmin otettuihin vesinäytteisiin ja akkreditoidussa laboratoriossa tehtyihin analyyseihin. Jatkuvatoimisia mittauksia toteuttaa ulkopuolinen asiantuntijayritys A-Lab.

18 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 14 ( Nuasjärven itäisellä mittauspisteellä (Nj34) heinä-syyskuussa päällysveden anturin havaitsema sähkönjohtavuus vaihteli välillä 2,6 7, ms/m ja pohjakerroksessa arvot vaihtelivat välillä 2,3 6,9 ms/m (Kuva 4-12). Laboratoriokokeiden, kenttämittausten ja automaattisen mittarin tulokset vastasivat suhteellisen hyvin toisiaan heinä- ja elokuussa. Kuva Nuasjärven itäisen jatkuvatoimisen mittauslaitteen (Nj34) tuottama sähkönjohtavuusaineisto, kenttämittausten tiedot sekä vedenlaatuhavainnot heinä-syyskuussa vuonna 217. Läntisellä mittauspaikalla automaattisen mittalaitteen tuloksissa alkoi pitkäaikainen häiriö kesäkuun alusta alkaen. Näytteenoton ja kenttämittausten aikaan jatkuvatoimiset anturit olivat toiminnassa heinäkuun kierroksella. Näytteenotto ja kenttämittaustulokset vastasivat hyvin toisiaan mutta jatkuvatoimisen mittarin antamat tulokset poikkesivat huomattavasti näistä. Elokuun näytekierroksella anturit eivät olleet toiminnassa. Jatkuvatoimisen mittarin tuloksissa on huomattava vaihteluväli ja katkoksia toiminnassa. Mittauslaitteen tuloksia ei voida pitää kovin luotettavina heinä-syyskuu välisellä ajanjaksolla.

19 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 15 Kuva Nuasjärven läntisen jatkuvatoimisen mittauslaitteen (Nj46) tuottama sähkönjohtavuusaineisto sekä kenttämittausten mittaustiedot heinä-syyskuussa vuonna 217. Mittauspisteessä Rehja Itä sähkönjohtavuus vaihteli pintakerroksessa heinä-syyskuussa välillä 3,2 5,4 ms/m ja pohjakerroksessa välillä 4,9 6,4 ms/m. Pohjakerroksen sähkönjohtavuus pysyi samassa tasossa koko tarkkailujakson ajan ja myös pintakerroksessa sähkönjohtavuus oli lähes samassa tasossa laskien hieman syyskuun aikana. Automaattisen mittarin, kenttämittausten ja laboratoriotulosten vertailussa kenttämittaustulokset olivat suurimpia, mutta erot menetelmien välillä jäivät pieniksi. Kuva Rehjan jatkuvatoimisen mittauslaitteen (Rehja Itä) tuottama sähkönjohtavuusaineisto sekä kenttämittausten mittaustiedot heinä-syyskuussa vuonna 217.

20 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q Leviämiskartoitus Nuasjärven purkuputken tarkkailuun liittyvän purkuveden leviämiskartoituksen mittauksia tehtiin elokuussa. Tulosten perusteella kerrostuneisuutta sähkönjohtavuuden suhteen ilmeni hyvin vähän. Purkupisteen itäpuolelta (liite 1.2) mitatut sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä 4,9 7,9. ms/m. Voimakasta kerrostumista sähkönjohtavuusarvojen perusteella ei ollut havaittavissa. Pisteellä NjL3 havaittu suurin muutos sähkönjohtavuusarvoissa mitattiin aivan pohjasta. Purkupisteen länsipuolella sähkönjohtavuusarvot vaihtelivat välillä 5,2 8,8 eikä kerrostuneisuutta ollut havaittavissa lukuun ottamatta syvännettä Nj35, jossa vesikerroksen pohjanläheisen (>18 m) veden sähkönjohtavuus nousi muuta vesipatsasta korkeammaksi (Kuva 4-15). Kuva Purkuputken ympäristön leviämiskartoituksen mittauspisteiden sähkönjohtavuus elokuun 217 kenttämittauksissa purkuputken itä- ja länsipuolella. Kauempana purkuputkesta sijaitsevilla pisteillä ei havaittu muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna eikä kerrostuneisuutta sähkönjohtavuudessa lukuun ottamatta pistettä Ouj139 jossa aivan pohjasta mitattu arvo 8,3 ms/m poikkesi muista vesikerroksista mitatuista arvoista sekä oli suurin yksittäinen arvo mitä pisteeltä on mitattu (Kuva 4-16). Laboratorioanalyysin perusteella pisteen Ouj139 pohjakerroksen sähkönjohtavuus oli 3,7 ms/m. Kuva Sähkönjohtavuus purkuputkesta kauempana sijaitsevilla pisteillä elokuussa 217. Järviveden laatu vaihtelee luontaisesti vuodenaikojen vaihtelun mukaisesti. Vesi on laadultaan tasaista pinnasta pohjaan kevät- ja syyskiertojen aikana. Kesä- ja talvikerrostuneisuuden aikana vesi on lämpötilakerrostunut, jolloin syvänteiden pohjalla alusveden ainepitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin päällysvedessä. Nuasjärvessä veden sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja metallipitoisuudet ovat alusvedessä korkeimmillaan talvikerrostuneisuuden lopulla maaliskuussa sekä kesäkerrostuneisuuden lopulla elokuussa. Vuodenkierron ja kerrostuneisuuden vaikutus veden-

21 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 17 laatuun on havaittavissa Nuasjärven velvoitetarkkailun tuloksissa koko seurantahistorian aikana. Pysyvää kerrostuneisuutta ei ole havaittu. 4.9 Kajaaninjoki Nuasjärven purkuputken tarkkailun myötä Kajaaninjoki (VP121) otettiin mukaan tarkkailuun vuoden 215 elokuusta lähtien. Elokuussa otetun näytteen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempaan tarkkailuun nähden. Vedenlaatu oli samalla tasolla kuin Nuasjärven ja Rehjan päällysveden pitoisuudet. 4.1 Oulujärvi Nuasjärven purkuputken tarkkailun myötä myös Oulujärveltä otettiin kaksi näytepistettä (liite 1.3) mukaan tarkkailuun vuoden 215 elokuusta lähtien. Oulujärven pisteiltä otettujen näytteiden perusteella vedenlaatu ei poikennut aikaisemmista tarkkailutuloksista eikä merkittävää muutosta sähkönjohtavuuden tai sulfaattipitoisuuden osalta ollut havaittavissa. 5. VUOKSEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET 5.1 Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi Ylä-Lumijärvestä ja Lumijärvestä otettiin näytteet elokuussa. Vedenlaadussa on ollut vaihtelua näytekerroittain. Vedenlaadussa ei ollut elokuussa havaittavissa merkittäviä poikkeamia näyteajankohtaan tai aiempaan tarkkailuun verrattuna. 5.2 Lumijoki Lumijoen vedenlaatua seurataan kuukausittain. Juoksutusten aikana niiden vaikutus Lumijoen veden laatuun näkyy selvästi sähkönjohtavuudessa sekä sulfaatin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin ja rikin pitoisuuksissa. Kesä-syyskuussa ei ollut juoksutuksia Vuoksen vesistöön. Lumijoen sähkönjohtavuus sekä sulfaattipitoisuudet olivat kesäkuun tavoin hieman tavanomaista alhaisemmat edellisvuosiin verrattuna myös heinä-syyskuun näytekerroilla. Muuten havaitut pitoisuudet olivat aiemmin havaitulla vaihteluvälillä eikä poikkeamia havaittu. 5.3 Kivijärvi Kivijärvellä vedenlaatua seurattiin kaikkiaan kolmella pisteellä, kahdella pisteellä (Kiv2 ja Kiv1) elokuussa ja yhdellä pisteellä (Kiv7) kuukausittain. Pisteellä Kiv7 tehtiin myös kuukausittain kenttämittaukset. Inhimillisestä virheestä johtuen ympäristötarkkailuohjelman mukainen Kivijärvi 2 pisteen näytteenotto jäi heinäkuun kierroksella toteuttamatta. Kivijärven (Kiv2) alusveden happitilanne,3 mg/l (2,2 %) oli elokuussa huono aiempien vuosien tapaan. Pinta- ja välikerroksen happitilanne oli aiempien vuosien tasolla sekä sähkönjohtavuuden, sulfaatti- sekä useiden metallien pitoisuuksien trendi on ollut laskeva vuoden 213 kipsisakka-altaan vuodon jälkeen. Elokuussa pitoisuudet olivat joko hieman alhaisempia tai samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Kivijärven syvänteessä (Kiv1) - ja välivesikerros on ollut käytännössä pitkään hapeton muutamia yksittäisiä niukasti määritysrajan ylittäviä happipitoisuuksia lukuun ottamatta. Elokuussa päällysveden sähkönjohtavuus, sulfaatti-, nikkeli- ja rikkipitoisuudet olivat kesäkuun tapaan aiemmin havaittua alhaisemmat. Myös sinkkipitoisuus oli aiempaa alhaisempi. Voimakas kerrostuneisuus voidaan havaita aiemman tarkkailun tapaan myös väli- ja pohjakerroksen erittäin korkeina sähkönjohtavuusarvoina sekä sulfaattipitoisuuksina. Alusveden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet ovat olleet kasvussa ja elokuussa mitattiin havaintojakson tähän asti korkeimmat fosfori-, ja rautapitoisuudet. Muuten vedenlaatu vastasi aiemmin havaittua. Kivijärven luusuan lähellä (Kiv7) alusveden happipitoisuus vaihteli heinä-syyskuussa välillä 5,3 7,7 mg/l (54-78 %). Luusuan tarkkailupisteen vesisyvyys on noin 5 m eikä vesikerroksessa ollut

22 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 18 havaittavissa laboratorio- ja kenttämittausten osalta kerrostumista sähkönjohtokyvyn perusteella. Alusveden sähkönjohtavuus sekä sulfaatti-, magnesium-, mangaani-, natrium-, nikkeli- ja rikkipitoisuuksien laskeva trendi jatkui. Veden sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet pisteessä parin viime vuoden aikana selvästi. Kuva 5-1. Sähkönjohtavuuden kehitys Kivijärvessä v Kivijoki Kivijärvestä lähtevän Kivijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Vedenlaatu vastasi Kivijärven päällysveden vedenlaatua eikä muutoksia aiempaan verrattuna havaittu. Kuten Kivijärvessä on myös Kivijoen sähkönjohtavuudessa sekä sulfaattipitoisuuksissa ollut havaittavissa laskeva trendi 5.5 Laakajärvi Laakajärven vedenlaatua seurattiin heinäkuussa yhdestä ja elokuussa neljästä näytepisteestä. Syvännepisteeltä Laakajärvi 81 (liite 1.5) tehtiin heinä- ja elokuussa kenttämittaukset. Laakajärven havaintopisteillä päällysveden happitilanne oli hyvä/erinomainen. Syvännepisteellä (Laakajärvi 81) happipitoisuus oli välttävällä tasolla mutta muissa tarkkailupisteissä myös pohjakerroksessa hyvä. Syvänteen alusveden sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat alhaisella tasolla eikä kenttämittausten perusteella ollut havaittavissa kerrostuneisuutta. Laakajärven vedenlaatutuloksissa ei havaittu poikkeamia aiempaan verrattuna. Kuva 5-2. Sähkönjohtavuuden kehitys Laakajärven syvänteellä v

23 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q Kiltuanjärvi Kiltuanjärven vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa syvännehavaintopisteeltä. Elokuussa tehtiin näytteenoton yhteydessä myös kenttämittaukset. Laboratoriotulosten ja kenttämittausten perusteella happitilanne oli ajankohtaan nähden tyypillinen eikä kerrostumista ollut havaittavissa myöskään sähkönjohtavuuden perusteella. Veden ainepitoisuudet olivat aiemmin havaitulla tasolla. Tarkkailun aikana Kiltuanjärven sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet sekä päällys- että alusvedessä (Kuva 5-3). Kuva 5-3. Sähkönjohtavuuden kehitys Kiltuanjärvessä v Haapajärvi Haapajärven vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa syvännehavaintopisteeltä. Elokuun näytteen osalta sähkönjohtavuudet, sulfaatti-, mangaani-, natrium- ja nikkelipitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin aiempina vuosina samaan aikaan otetut näytteet. Näiden muuttujien pitoisuuksissa on ollut havaittavissa lievä laskeva trendi. Muut mitatut pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin tarkkailussa aiemminkin tai hieman laskeneet. 5.8 Haajaistenjärvi Haajaistenjärveä ei tarkkailtu heinä-syyskuun aikana. 5.9 Nurmijoki, Koirakoski Nurmijoen Koirakoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisvuosina. Sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet laskussa. Muilta osin veden laadussa ei havaittu muutoksia aiempiin tarkkailutuloksiin. 5.1 Sälevä 12 Sälevän vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja natriumpitoisuus olivat hieman alhaisemmat kuin edellisvuosina samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Muilta osin veden laatu vastasi aiemmin tarkkailussa havaittua Nurmijoki Itäkoski Nurmijoen Itäkoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Sähkönjohtavuus sekä sulfaattipitoisuus olivat tarkkailujakson alimmat. Muilta osin veden laatu vastasi aiemmin tarkkailussa havaittua.

24 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q Atrojoki, Koivukoski Atrojoen Koivukoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Muilta osin veden laatu vastasi aiemmin tarkkailussa havaittua Syväri Syvärin vedenlaatua tarkkailtiin elokuussa. Tuloksissa ei havaittu muutoksia aiempiin tarkkailutuloksiin. 6. KAIVOSPIIRIN ULKOPUOLISET JÄRVET 6.1 Iso-Savonjärvi Iso-Savonjärveltä otettiin näytteet elokuussa. Vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia tai poikkeamia aiempaan tarkkailuun verrattuna. 6.2 Hakonen Hakoselta otettiin näytteet elokuussa. Veden rikkipitoisuudet ovat olleet koholla sekä maalis- että elokuun näytteissä. Vedenlaadussa ei havaittu muuten merkittäviä muutoksia tai poikkeamia aiempaan tarkkailuun verrattuna. 6.3 Raatelampi Raatelammelta otettiin näytteet elokuussa. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempaan tarkkailuun nähden. 7. YHTEENVETO Kaivoksen ylitevesiä johdettiin heinä-syyskuussa 217 pohjoisen suuntaan ainoastaan Nuasjärven purkuputken kautta. Oulujoen vesistöön purettiin vesiä yhteensä 1,46 milj. m 3 Nuasjärven purkuputken kautta. Etelään Vuoksen suuntaan ei ollut juoksutuksia. Heinäkuussa sadanta oli keskimääräisellä tasolla, mutta elo-syyskuussa selvästi keskimääräistä runsaampaa. Keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskilämpötilaa. Kalliojoen virtaamamittauslaitteisto on ollut huollossa lähes koko heinä-syyskuu jakson (viikot 29-39) ja virtaamat on arvioitu silmämääräisesti uoman leveyden ja syvyyden perusteella mittalaitteen ollessa huollossa. Syyskuulla sateiden myötä vedenkorkeudet ja virtaamat kasvoivat ja Kolmisopin vedenkorkeus ylitti hetkellisesti ( ) vedenkorkeudelle asetetun ylärajan. Oulujoen suuntaan kaivoksen vaikutukset näkyvät edelleen voimakkaimmin Salmisessa ja Kalliojärvessä siitä huolimatta, että jaksolla ei näihin vesistöihin juoksutettu vesiä kaivosalueelta. Kaivosta lähimmät järvet ovat edelleen pysyvästi kerrostuneita ja happamia. Jormasjärvessä sähkönjohtavuus ei ole noussut vuoden 214 jälkeen, mutta on korkeampi kaivoksen toimintaa edeltävään aikaan verrattuna. Veden epänormaalista kerrostuneisuudesta ei kuitenkaan ole viitteitä. Nuasjärveen purkuputken kautta johdettavien vesien vaikutus on voitu havaita purkuputkea lähimpien syvänteiden alusveden kohonneena sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuuksina. Syvänteiden kerrostuneisuus oli väljennyt avovesikaudella eikä kerrostuneisuutta ollut juuri havaittavissa tarkkailupistettä Nj35 lukuun ottamatta. Nuasjärven alusveden sulfaattipitoisuuksissa on ollut vaihtelua. Kuitenkaan merkittävästi poikkeavia pitoisuuksia ei ollut havaittavissa heinä-syyskuun aikana.

25 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 21 Vuoksen purkusuuntaan ensimmäinen alapuolinen järvi Kivijärvi ja sen kaksi kolmesta tutkimuspisteestä ovat olleet pysyvästi kerrostuneita ja näillä pisteillä alusveden sulfaattipitoisuudet ovat korkeat. Kivijärven luusuan lähistön pisteellä (Kiv7) ei ollut havaittavissa kerrostuneisuutta ja alusveden pitoisuuksien laskeva kehitys jatkui. Vuoksen vesistössä virtausjärjestyksessä alaspäin Laakajärvellä ja Kiltuanjärvellä pitoisuuksien laskeva trendi on edelleen havaittavissa. Tarkkailussa olleiden kaivosten ulkopuolisten järvien vedenlaaduissa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempaan tarkkailuun nähden.

26 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 1 TARKKAILUALUE JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT

27 ± 1:4 (A3),5 1 2 km Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema Kaivosalue JR4 ") Jorpo JR3 ") Jor3 j Tuh1 JR1 ") Ait Kol läh Jor5 JR2 ") Kol1 Raa Kor Kal su Kuujo Talvijoki1 Kal1 Salpu1 Sal Hako1 Härp1 TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat LIITE 1.1 Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

28 NjL11 VP121 Reh135 Rehja itä j NjL1 NR6 ") NjL9 Nj37 NjL8 ± 1:7 (A3) NR5 ") NR4 ") NR3 ") NjL6 Nj46 j Nj23 ") Purkuputki FM6 Nj35 FM8 NjL1 NR2 n NjL4 NjL3 NjL2 NR1 Nj34 NjL7 ") j Nj km Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 JR4 Jorpo ") LIITE 1.2 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

29 Ouj16 Ouj139 Oulunjärvi ± VP121 1,25 2,5 5 km 1:7 (A3) Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat LIITE 1.3 Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

30 Lujä Ylu IsoS Kiv2 Lum1 Kiv7 Kivj4 Kiv1 Laa9 Laa13 ± 1:4 (A3),5 1 2 km Kaivosalue Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema Laa81 TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat LIITE 1.4 Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

31 Laa81 Kil4 Laa12 Haa7 Haaj Nurmijoki, Koirakoski Sälevä 12 Nurmijoki Itäkoski 9 Atrojoki Koivukoski Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema Syväri 21 TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 1:15 (A3) 2,5 5 1,25 km ± LIITE 1.5 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

32 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 2 OULUJOEN SUUNTA - KEHITYSKUVAAJAT

33 Oulujoen suunta Liite 2 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, ph Salminen happi mg/l Salminen SO 4 mg/l Salminen Mn µg/l Salminen SO 4 mg/l Kalliojärvi happi mg/l Kalliojärvi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, ph Kalliojärvi Mn µg/l Kalliojärvi SO 4 mg/l Kolmisoppi Mn µg/l Kolmisoppi happi mg/l Kolmisoppi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7, ph Kolmisoppi SO 4 mg/l Jormasjärvi Jor Mn µg/l Jormasjärvi Jor happi mg/l Jormasjärvi Jor3 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7, ph Jormasjärvi Jor Ni µg/l Salminen Ni µg/l Kalliojärvi Ni µg/l Kolmisoppi Ni µg/l Jormasjärvi Jor3 5,2 5,4 5,6 5,8 6, 6,2 6,4 6,6 6,8 7, 7, ph Nuasjärvi happi mg/l Nuasjärvi SO 4 mg/l Nuasjärvi Mn µg/l Nuasjärvi Ni µg/l Nuasjärvi 23

34 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 3 VUOKSEN SUUNTA KEHITYSKUVAAJAT

35 Vuoksen suunta Liite 3 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6, ph Laakajärvi happi mg/l Laakajärvi Mn µg/l Laakajärvi SO 4 mg/l Laakajärvi happi mg/l Laakajärvi 4 (81) 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7, ph Laakajärvi 4 (81) happi mg/l Kiltuanjärvi 4 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, ph Kiltuanjärvi SO 4 mg/l Kiltuanjärvi Mn µg/l Kiltuanjärvi SO 4 mg/l Laakajärvi 4 (81) Ni µg/l Laakajärvi Ni µg/l Kiltuanjärvi Mn µg/l Laakajärvi 4 (81) Ni µg/l Laakajärvi 4 (81) 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, ph Lumijoki happi mg/l Lumijoki SO 4 mg/l Lumijoki Mn µg/l Lumijoki Ni µg/l Lumijoki 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7, ph Kivijärvi 1, happi mg/l Kivijärvi 1, SO 4 mg/l Kivijärvi 1, Mn µg/l Kivijärvi 1, Ni µg/l Kivijärvi 1, 7

36 Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 4 TULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO

37 Liite 4. Terrafamen kaivos, pintavesien tarkkailu. Tulokset Q3/217 Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Veden lämpötila Sameus ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) CODMn TOC DOC Sulfaatti (SO4) Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2-N + NO3-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Ottopaikka Ottopäivä m m m C NTU ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kalliojärvi, kokooma ,6 Kalliojärvi, pinta ,1 4,7 19 1,5 6, <2, 9, ,4 <4, 1 <2, <,3 7,2 3, , ,3 Kalliojärvi, pohja , ,6 13,5 4, , <, <5,,79 Kuusijoki ,25,3,5 16,7 7,1 22,28 7,2 74 6, , , , ,16 Kalliojokisuu ,2,4,4 16,5 6,5 12, , ,3 19 2, <,3 8,1 2, , <5,,13 Kolmisoppi, kokooma ,1 Kolmisoppi, pinta , ,4,91 6, <2, <2, 13 13,4 26 3, , <,1 Kolmisoppi, väli ,5,95 6,1 64 6,5 54 <2, , , , ,11 Kolmisoppi, pohja ,8 2,1 5,9 11 4,2 32 <2, ,5 <2, 19 17, ,12 Kolmisoppi lähtevä ,15,3,3 16 6,6 31,88 7,8 79 <2, , <2, <,3 28 3, , <,1 Tuhkajoki ,3,6,6 15,5 6,7 29,11 8,3 83 <2, <2, <,3 27 3, , <,1 Jormasjärvi syv, kokooma ,3 Jormasjärvi syv, pinta , ,9,69 6,5 22 8,9 92 9, ,3 95 6,5 <2, 11 98, , , <,1 Jormasjärvi syv, väli ,9,42 6,1 23 7, , , , <,1 Jormasjärvi syv, pohja ,5 8,1, , ,2 2, , , , <,1 Jormasjoki ,25,5 18,8 6,6 19, <2, 12 8,8 8, ,1 <2, 9 79 <,3 16 2, , <,1 Nuasjärvi 34, kokooma ,3 Nuasjärvi 34, pinta , ,8 6,8 5,5 8,8 9 <2, 14 9,1 9, <2,,89 97 <1, 8 <,3 3,5 <1,, ,9 1, <5, <,1 Nuasjärvi 34, väli ,9 6,8 5,7 8,6 87 <2, 14 9,2 8, ,9,93 96 <1, 6,9 <,3 3,7 <1,, ,1 1, <5, <,1 Nuasjärvi 34, pohja ,6 6,6 6,2 7,9 78 <2, 13 8,7 9, ,4,1 1 <1, 8 <,3 4,1 <1, ,4 1, <5, <,1 Nuasjärvi 23, kokooma Nuasjärvi 23, pinta ,7 2 16,7 6,8 6,1 8,6 88 <2, 13 9,4 9, ,6,94 89 <1, 9,1 <,3 3,8 <1, 1,1 31 3,2 1, <5, <,1 Nuasjärvi 23, väli ,8 6,5 8,1 82 <2, 13 9, ,1 94 <1, 8,6 <,3 4,1 <1, 1,1 39 3,5 1, <5, <,1 Nuasjärvi 23, pohja ,3 6,7 8,5 6,9 6 <2, ,13 12 <1, 14 <,3 5,3 <1, 1,3 35 4, <5, <,1 Nuasjärvi 35, kokooma ,5 Nuasjärvi 35, pinta ,7 3 17,3 6,8 5, <2, 14 9,4 9, , <2,,88 1 <1, 8,9 <,3 3,5 <1,, ,9 1, <5, <,1 Nuasjärvi 35, väli ,4 6,6 6,2 8,2 8 <2, 14 9,5 8, ,9,1 1 <1, 8 <,3 4 <1, ,4 1, <5, <,1 Nuasjärvi 35, pohja ,3 6,4 17 8,1 66 <2, 14 9,1 9, ,9,26 1 <1, 9,8 <,3 1 <1, , <5, <,1 Nuasjärvi 37, kokooma ,2 Nuasjärvi 37, pinta , ,9 5,8 9,2 95 <2, 14 9,5 9, , ,3,1 11 <1, 7,8 <,3 3,9 <1, ,1 1, <5, <,1 Nuasjärvi 37, väli ,8 6,7 6,4 8,4 81 <2, 14 9,2 9, ,11 11 <1, 8,3 <,3 4,2 <1, 1,1 75 3,3 1, <5, <,1 Nuasjärvi 37, pohja ,5 6,7 6,4 8, ,4 9, ,2,11 12 <1, 9,3 <,3 4,4 <1, 1,1 1 3,4 1, <5, <,1 Nuasjärvi 46, kokooma ,6 Nuasjärvi 46, pinta , ,8 7 5,9 8,9 92 <2, 13 9, , <2,,1 9 <1, 7,3 <,3 3,9 <1,, ,1 1, <5, <,1 Nuasjärvi 46, väli ,8 6,7 6,5 7,8 75 <2, 14 9, ,1 94 <1, 8,1 <,3 4,1 <1,,98 7 3,3 1, <5, <,1 Nuasjärvi 46, pohja ,5 6,7 8,5 8,1 68 <2, ,4,13 11 <1, 12 <,3 5,4 <1, 1,2 17 4,5 1, <5, <,1 Rehja itä, kokooma ,8 Rehja itä, pinta , ,2 6,8 6, <2, 14 9,3 9, , <2,,1 11 <1, 8,1 <,3 4,1 <1, 1,1 39 3,3 1, <5, <,1 Rehja itä, väli ,5 6,7 6,4 8,8 79 <2, 14 9,6 9, ,11 11 <1, 8,8 <,3 4,5 <1, 1,2 7 3,4 1, <5, <,1 Rehja itä, pohja ,6 6, <2, 17 9,7 9, ,12 12 <1, 17 <,3 4,9 <1, 1,3 43 3,7 1, <5, <,1 Reh135, kokooma ,9 Reh135, pinta ,6 4,5 17,5 6,9 6 9,3 97 <2, 14 9,4 9, ,1 98 <1, 8,2 <,3 4 <1, 1,1 4 3,3 1, <5, <,1 Reh135, väli ,3 6,6 6,9 9,5 79 <2, 14 9,6 9, ,12 11 <1, 1 <,3 4,8 <1, 1,3 1 3,6 1, <5, <,1 Reh135, pohja ,8 6,7 6 9,4 77 <2, 14 9,3 9, ,5,11 1 <1, 11 <,3 4,4 <1, 1,2 13 3,4 1, <5, <,1 Lumijoki 1, silta ,1,2,2 15,2 6,7 6,8,24 4,6 46 2, <,3 6, , ,8,38 Kivijärvi 7, kokooma Kivijärvi 7, pinta ,7 17,2 1,1 6,5 22 7,5 78 <2, , <2, <,3 11 3, , ,3,13 Kivijärvi 7, pohja ,7 17,2 1,1 6,5 22 7,5 78 <2, <2, <,3 11 3, , ,6,13 Kivijoki ,2,4,4 16,9 6,6 2,87 7,6 78 <2, ,8 9,4 1 <2, <,3 11 3, , ,2,13 Laakajärvi 81, kokooma ,6 Laakajärvi 81, pinta , ,6,84 6,1 4,8 8, , , <,3 2,8, ,6 1, <5, <,1 Laakajärvi 81, väli ,6,86 6,1 4,7 8, <,3 2,8, ,6 1, <5, <,1 Laakajärvi 81, pohja ,3 5,9 4,9 6, <,3 2,9, ,6 4, <5, <,1 Nuasjärvi, Jormaslahti ,8 3,3 16,3 6,9 6,1 8,8 9 <2, 13 8,9 9, <4, ,2, <,5 <1, 7,1 <,3 4,6 <,5 <1, <1, <,5 1,3 85 3,7 1, <5, <,1 Nuasjärvi 24, kokooma Nuasjärvi 24, pinta ,5 8,8 16,9 6,8 3,7 8, ,9 9,5 8,1 3 5,3 6,9 17 6,8,79 81 <1, 7,6 <,3 3,1 <1,, ,3 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 24, väli ,9 6,8 3,7 8,7 9 2,6 13 9,7 9,2 8, ,76 84 <1, 8,2 <,3 3 <1, ,3 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 24, pohja ,5 16,9 6,8 3,7 8,6 88 2,7 12 9,3 9,2 8, ,8 16 3,9,78 85 <1, 8,5 <,3 3,1 <1, ,3 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 34, kokooma Nuasjärvi 34, pinta , ,9 6,8 3,6 8,5 88 2,3 12 9,1 9,6 7,9 3 7, ,3,74 87 <1, 8 <,3 3 <1,, ,3 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 34, väli ,9 6,7 3,7 8,6 89 2,1 13 9,3 9,4 8,4 3 14,77 87 <1, 8 <,3 3,1 <1,, ,3 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 34, pohja ,6 6,8 4,2 8,6 89 3,4 13 9,2 9, ,1,83 97 <1, 7,9 <,3 3,3 <1, ,7 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 23, kokooma ,9 Nuasjärvi 23, pinta ,5 26,3 16,8 6,7 4,5 8,5 88 <2, 13 9,5 9, , ,5,93 86 <1, 8,1 <,3 3,7 <1, 1, <5, <,1 Nuasjärvi 23, väli ,8 6,7 4,4 8, ,1 9, ,9 87 <1, 7,3 <,3 3,6 <1, 1,1 11 2,9 1, <5, <,1 Nuasjärvi 23, pohja ,3 6,4 7,2 5,9 5 2, ,7,14 12 <1, 14 <,3 5,7 <1, 1,4 61 4, <5, <,1 Nuasjärvi 35, kokooma ,2 Nuasjärvi 35, pinta ,5 3,4 16,8 6,7 4,3 8,7 9 <2, 13 9, ,6,91 86 <1, 7 <,3 3,6 <1, 1,1 11 2,8 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 35, väli ,8 4,4 8,7 88 <2, 13 9,3 9, ,88 88 <1, 7,9 <,3 3,5 <1, 1,1 11 2, <5, <,1 Nuasjärvi 35, pohja ,5 6,3 6,1 49 <2,,26 1 <1, 9,6 <,3 1 <1, 2, , ,7 <,1 Nuasjärvi 37, kokooma Nuasjärvi 37, pinta ,3 23,2 16 6,8 4,3 8,7 88 <2, 12 9,4 9, <4, <2,,89 84 <1, 7,4 <,3 3,5 <1, 1 1 2,8 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 37, väli ,5 23,2 15,8 6,8 4,3 8,6 86 2,7 13 9,1 9, ,9 84 <1, 7,5 <,3 3,6 <1, 1 1 2,9 <1, <5, <,1 Nuasjärvi 37, pohja ,8 6,8 4,3 8,4 85 2,5 13 9,3 9, , ,8,86 86 <1, 6,7 <,3 3,4 <1, ,8 1, <5, <,1 Nuasjärvi 46, kokooma Nuasjärvi 46, pinta ,4 33,8 16,9 6,7 4,4 8, ,7 9, , ,2,89 86 <1, 6,9 <,3 3,6 <1, , <5, <,1 Nuasjärvi 46, väli ,3 6,7 4,7 7,8 79 <2, 13 9,7 9, ,94 88 <1, 7,5 <,3 3,8 <1, 1,1 18 3,1 1, <5, <,1 Nuasjärvi 46, pohja ,1 6,5 7,3 6,2 51 <2, ,4,14 11 <1, 12 <,3 5,7 <1, 1,4 59 4,9 1,9 5 7 <5, <,1 Rehja itä, kokooma ,2 Rehja itä, pinta ,5 24,6 17,3 6,8 4,7 8,7 91 <2, 12 9,6 9, , ,8,94 8 <1, 8,9 <,3 3,8 <1, 1, , <5, <,1 Rehja itä, väli ,4 5,4 7,4 69 <2, ,3,11 9 <1, 8,2 <,3 4,3 <1, 1,2 55 3,3 1, <5, <,1 Rehja itä, pohja ,5 6,9 6, <2, 12 9,6 9, ,11 11 <1, 23 <,3 4,5 1,4 1,3 67 3,6 1, ,8 <,1 Reh135, kokooma ,4 Reh135, pinta ,8 42,3 16,6 6,8 5 8,7 9 <2, ,8 3 9,8 2,3,1 77 <1, 7,1 <,3 4 <1, 1,1 21 3,2 1, <5, <,1 Reh135, väli ,5 6,4 5,6 8,3 69 <2, 13 9, ,6,11 93 <1, 11 <,3 4,4 <1, 1,3 13 3,4 1, <5, <,1 Reh135, pohja ,3 7,6 6,4 5,7 8,3 7 <2, 13 9, ,3,11 92 <1, 12 <,3 4,3 <1, 1,3 19 3,4 1, ,3 <,1 Kajaaninjoki VP ,2,5,5 18 6, <,3 35 3,4 1,4 <,1 Ouj16, pinta ,9 28,5 18,2 7 4,2 5,9 <,3 24 2,94 <,1 Ouj16, väli ,1 6,6 4,1 5,1 <,3 41 1,8,9 <,1 Ouj16, pohja ,5 11,9 6,6 4,2 5,3 <,3 83 4,1,79 <,1 Ouj139, pinta ,1 29,2 18,2 7 3,9 4,9 <,3 2 1,8,74 <,1 Ouj139, väli ,7 6,6 3,8 4,2 <,3 28 1,7,7 <,1 Ouj139, pohja ,7 6,5 3,7 4 <,3 43 1,6,67 <,1 Salminen, pinta ,6 Salminen, pinta ,8 7,7 19,2 9,8 5,8 23, , <,5 <1, 14 <,3 8,8,6 <1, 1,1 <,5 7, ,63 Salminen, väli ,5 4,1 1 <,2 <2, 3, , Salminen, pohja ,3 25 4,1 1 <,2 <,2 <2, 8, , <,5 <1, 15 1, ,1 <1,, Salmisenpuro ,1 6,1 22,43 7,9 6, , <,5 <1, 13 <,3 8,4 <,5 <1, <1, <, ,9,46 Klorofylli-a Kovuus (Ca) Alumiini (Al) Alumiini (Al), liuk. Antimoni (Sb), liuk. Arseeni (As), liuk. Barium (Ba), liuk. Fosfori (P) Kadmium (Cd), liuk. Kalsium (Ca) Koboltti (Co), liuk. Kromi (Cr), liuk. Kupari (Cu), liuk. Lyijy (Pb), liuk. Magnesium (Mg) Mangaani (Mn) Natrium (Na) Nikkeli (Ni), liuk. Rauta (Fe) Rauta (Fe), liuk. Rikki (S) Sinkki (Zn), liuk. Uraani (U), liuk.