Talvivaara Projekti Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talvivaara Projekti Oy"

Transkriptio

1 9M Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV a Pintavesien tarkkailu

2 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDEN LAATU Oulujoen vesistöalue Vuoksen vesistöalue Mustaliuskealueen lammet ja purot Muut lammet ja purot Yhteenveto veden laadusta 19 3 BIOLOGINEN TARKKAILU PINTAVESISSÄ Kasviplankton lajisto ja biomassa Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali Perifytonin piilevästö Havaintopaikat Tulokset Yhteenveto piilevistä Pohjaeläimet Virtavedet Järvet Yhteenveto pohjaeläintarkkailusta Pohjaeläinten metallipitoisuus Kalojen ja rapujen metallipitoisuus Vesikasvillisuus 29 4 KALASTO JA KALASTUS Kalastuskirjanpito Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Tuhkajoen taimenen alkuperä Verkkokoekalastukset Kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Ravustus Yhteenveto kalataloustarkkailusta 40 5 SEDIMENTIN LAATU 41 6 VIITTEET 41

3 9M Liitteet Liite 1 Tarkkailualue, veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja pohjaeläimistön havaintopaikat sekä sähkökalastuskohteet Liite 2 Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun tulokset Liite 3 Vesistöjen metallipitoisuudet eri ajankohtina Liite 4 Lausunto kasviplanktontarkkailun tuloksista sekä perustulokset Liite 5 Kasviplanktonin perustuotantokyvyn määrityksen tulokset Liite 6 Piilevänäytteenottopaikkojen valokuvat Liite 7 Piilevätarkkailun tulokset Liite 8 Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinten yksilömäärät sekä kohdekohtaiset pohjaeläimistön tilaa ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut Liite 9 Shannon-Wiener diversitetti-indeksin laskennassa käytetty pohjaeläinaineisto Liite 10 BMWP- ja ASPT indeksien laskennassa mukana olleet pohjaeläinheimot ja niiden pisteytys Liite 11 Vuoden 2008 virtavesien pohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit sekä pohjaeläinten yksilömäärät Liite 12 Vuoden 2008 syvännepohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit ja - yksilömäärät, neliömetrikohtaiset arvot sekä CI-indeksi Liite 13 Pohjaeläinten metallipitoisuudet Liite 14 Kalojen metallipitoisuudet Liite 15 Rapujen metallipitoisuudet Liite 16 Kalastus- ja ravustuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot Liite 17 Sähkökoekalastuskohteet Liite 18 Sähkökoekalastusten perustulokset Liite 19 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 20 Taimenen dna-määritykset (RKTL) Liite 21 Verkkokoekalastuskohteet Liite 22 Verkkokoekalastusten perustulokset Liite 23 Kalastustiedustelualue Liite 24 Kalastustiedustelukaavake järvialueille Liite 25 Kalastustiedustelukaavake jokialueille Liite 26 Ravustustiedustelukaavake Liite 27 Kalastus- ja ravustustiedustelun perustulostus 2 Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Eeva-Leena Anttila, FM Pekka Majuri, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti

4 9M JOHDANTO Talvivaaran tarkkailussa vuosi 2008 oli ns. laaja vuosi, jolloin pintavesien tarkkailu sisälsi kaikki tarkkailusuunnitelmaan kuuluvat pintavesien tarkkailumenetelmät, joita olivat: veden fysikaalis-kemiallinen laatu, kasviplanktonin lajisto ja biomassa sekä levätuotantopotentiaali, pohjaeläimet, vesikasvit, kalastus- ja ravustuskirjanpito, kalastus- ja ravustustiedustelu, verkkoja sähkökoekalastukset sekä kalojen, rapujen ja pohjaeläinten metallipitoisuuksien tarkkailu. Lisäksi selvitettiin Tuhkajoen taimenen alkuperää. Tarkkailu on toteutettu Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelmassa (Pöyry Environment Oy 2007, täydennys 2008) esitetyllä tavalla, mutta veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailua on toteutettu osin hieman tarkkailusuunnitelmassa esitettyä laajemmin. Kaikki tulokset, kuten myös Kainuun ympäristökeskuksen seurantatulokset, on otettu huomioon tässä raportissa. Talvivaaran kaivoshankkeeseen liittyen pintavesien tilaa on tutkittu perustilaselvityksessä ja YVA-selvityksissä. Myös YVA:n jälkeen pintavesien seurantaa on kaivosyhtiön toimesta jatkettu riittävän ennakkoaineiston keräämiseksi. Lisäksi Kainuun ympäristökeskuksen toimesta on seurattu pintavesien tilaa alueella. Em. selvityksiä ja seurantoja käytetään vertailuaineistona tässä raportissa. Tarkkailusta vastasi konsulttina Pöyry Environment Oy. Näytteenotosta ja määrityksistä vastasi Nab Labs Oy, mikäli muuta ei ole mainittu. 2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDEN LAATU Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikkoja oli kaikkiaan 36. Tarkkailupaikkojen perustiedot on esitetty taulukossa 1 ja tarkkailupaikkojen sijainti käy ilmi liitteestä 1. Näytteitä otettiin pääsääntöisesti 3 12 kertaa vuodessa kultakin havaintopaikalta. Näytteistä tehtiin joka kerta seuraavat määritykset: lämpötila Co happi Cu hapen kyllästysaste Ni ph Zn alkaliniteetti sähkönjohtavuus kiintoaine sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P (touko-marraskuu) kok.n NO 2 + NO 3 N (touko-marraskuu) NH 4 -N (touko-marraskuu) a-klorofylli (järvet, avovesikausi) Nitraatti-nitriittitypen (NO 2 + NO 3 N) määritys tehtiin kuitenkin tietyiltä havaintopaikoilta myös helmi huhtikuussa. Lisäksi määritettiin maaliskuussa sekä kerran heinäkuussa ja elokuussa:

5 9M kokonaiskovuus Al Hg Cl As Mn SO 4 Ba Na Cd Sb Cr V Fe 2 Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Veden laadun tarkkailun tulokset on esitetty liitteenä 2. Taulukko 1 Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikat. Syvyystiedot ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. paikka tunnus koordinaatit (YK) syvyys (m) vesistöalue näytteet krt Salminen Sal , Kalliojärvi Kal Korentojoki Kor , Kalliojoki, suu Kal su Kolmisoppi Kol , Aittopuro Ait Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki 1 Tuh , Jormasjärvi 5 Jor , Jormasjärvi syv p3 Jor , Jormasjoki 9 FM Jormaslahti 6 FM , Nuasjärvi 23 FM , Ylä-Lumijärvi Ylu , Lumijoki Lum Kivijärvi Kiv Kivijärvi Kiv , Laakajärvi 9 Laa , Laakajärvi Itkonniemi Laa , Mustalampi Mus , Valkealampi Val , Myllylampi Myl talvi kesä Mäkijärvi Mäk , Hoikkalampi Hoik talvi kesä Munninlampi Mun Iso-Savonjärvi IsoS Kivipuro 1 Kip Pirttipuro 1 Pirt Kaivoslampi Kai Syvälampi Syvä talvi kesä Härkälampi Här Härkäpuro1 Härp Kuusilampi(Rahvaanmäki) Kuus Hakonen Hako Pikku Hakonen Phako

6 9M Oulujoen vesistöalue 3 Tässä luvussa käsitellään vesireitti Salmisesta Kalliojärven, Kolmisopen ja Jormasjärven kautta Nuasjärveen. Oulujoen vesistöalueelle sijoittuvat pienet lammet ja purot käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Alueen järvet olivat lämpötilakerrostuneita sekä kesällä että talvella. Kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkeni kaikissa järvissä. Huonoin tilanne oli Salmisessa, missä vesi oli pohjan lähellä hapetonta sekä talvella että kesällä (kuva 1). Myös Jormasjärven happitilanne oli talvella varsin heikko happipitoisuuden ollessa pohjan lähellä heikoimmillaan noin 1 mg/l (kuva 1). Kesällä Jormasjärven happitilanne oli parempi. Kolmisopen (kuva 1) ja Nuasjärven happitilanne säilyi kerrostuneisuuskausinakin kohtalaisena. Salminen, talvi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 Salminen, kesä happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 syvyys m ,0 syvyys m Kolmisoppi, talvi 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m Jormasjärvi 3, talvi 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 syvyys m happi mg/l happi mg/l 0,0 5,0 10,0 15, Kolmisoppi, kesä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m Jormasjärvi 3, kesä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 syvyys m happi mg/l happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12, Kuva 1 Salmisen, Kolmisopen ja Jormasjärven (syv P3) happitilanne kesällä ja talvella 2008.

7 9M Salmisen helmikuun näytteissä ja Kalliojärven tammikuun näytteissä ovat ilmeisesti mennet näytepullot sekaisin ja parempi happitilanne pitäisi olla 1 m syvyydessä eikä syvemmällä. Jos pullot menevät sekaisin näytteenoton yhteydessä, on sitä mahdotonta jälkikäteen jäljittää. Jokipisteillä happitilanne säilyi yleisesti ottaen hyvänä. Kalliojoen suulla happitilanne oli kuitenkin väliaikaisesti heikentynyt toukokuun lopulla. Kesäkuun alun näytteessä happipitoisuus oli kuitenkin jälleen hyvä. Happamuus ja alkaliniteetti Alueen vedet ovat tyypillisesti happamia maa- ja kallioperän ominaisuuksista johtuen (Lahermo, ym 1996). Yhden metrin syvyydestä otettujen näytteiden keskimääräinen ph oli noin ph 6,0. Vaihtelu oli kuitenkin jokseenkin suurta ph:n ollessa alimmillaan Kalliojoen suulla huhtikuussa 4,7 ja korkeimmillaan loppukesästä Nuasjärvessä 6,8. Tyypillisesti ph oli alhaisimmillaan lumen sulamisen aikaan huhtikuussa. Vuoden 2008 aikana ajallinen vaihtelu ph-arovoissa oli jokseenkin pientä muutamaa yksittäistä näytettä lukuun ottamatta, eikä ph arvo poikennut merkittävästi kaivostoimintaa edeltävään aikaan verrattuna (kuva 2). 4 ph 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Kuva 2 ph-arvojen ajallinen vaihtelu vuonna m syvyydessä. Vertailuarvona esitetty Kolmisopen ph arvo kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli yleisesti välttävä tai tyydyttävä. Salmisessa, Kalliojärvessä, Kalliojoen suulla ja Kolmisopesa alkaliniteetti oli ajoittain kulunut loppuun. Vesistössä alaspäin mentäessä alkaliniteettin arvot lisääntyivät hieman erityisesti kesällä ja ajallinen vaihtelu tasoittui. Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuuden arvot olivat lähes poikkeuksetta tyypillistä luonnonvesien tasoa. Kalliojoen suulla sähkönjohtavuus oli kuitenkin lievästi koholla huhtikuun alussa. Tuolloin ei kuitenkaan määritetty esim. sulfaatin ja kloridin pitoisuuksia. Selvästi suurimmat sähkönjohtavuuden arvot mitattiin Nuasjärven alusvedestä kevättalvella, mikä johtui Mondo Minerals Oy:n kaivosalueelta tulevista runsaasti sulfaattia sisältävistä vesistä. Nuasjärven alusveden sulfaattipitoisuus olikin kevättalvella varsin suuri. Kaikki alueelta mitatut kloridipitoisuudet olivat luonnonvesien tyypillistä tasoa ilman merkittävää alueellista tai ajallista vaihtelua. Sulfaattipitoisuus sen sijaan oli lievästi koholla (noin 5 10 mg/l) koko alueella Salmista, Kalliojärveä ja Korentojokea lukuun ottamatta

8 9M kuvastaen mustaliuskeen esiintymistä kallioperässä. Selvästi suurin sulfaattipitoisuus (140 mg/l) mitattiin Nuasjärven alusvedestä kevättalvella. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti hyvin pieniä, usein alle määritysrajan. Kalliojoen suulla kiintoainepitoisuus oli kuitenkin koholla yksittäisessä näytteessä huhtikuun alussa, Kolmisopessa lokakuussa ja Kolmisopesta lähtevässä vedessä loppusyksystä. Kolmisopessa (1 m syvyys) kiintoainepitoisuus oli lokakuun näytettä lukuun ottamatta pienempi kuin ennen kaivoshankeen aloittamista keskimäärin (n=8, Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Kiintoainepitoisuuden tavoin veden sameus oli tyypillisesti vähäistä, eikä silmin havaittavaa sameutta juurikaan esiintynyt lukuun ottamatta Salmisen alusvettä. Kalliojoen suulla vesi oli kuitenkin lievästi sameaa huhtikuun ja lokakuun näytteessä. Lokakuussa myös Kolmisopen vesi ja Kolmisopesta lähtevä vesi oli lievästi sameaa. Korentojoen vesi oli lievästi sameaa heinäkuun näytteenottokerralla. Veden väri ja humuspitoisuus Alueen vedet ovat tyypillisesti hyvin tummavetisiä johtuen ennen kaikkea suuresta humuksen määrästä (COD Mn ). Sekä väriarvo että COD Mn -arvo laskevat kuitenkin selvästi edettäessä vesistössä alavirtaa kohden. Tumminta vesi oli Salmiessa, missä pintakerroksen keskimääräinen väriarvo oli lähes 300 mg/l Pt ja alusvedessä yli 300 mg/l Pt. Tarkkailualueen alaosalla Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä väriarvo oli tyypillisesti alle 100 mg/l Pt. Pienimmissä vesissä veden väri oli kesällä tummempi kuin talvella, mutta Kolmisopessa ja siitä eteenpäin tilanne oli päinvastainen. Kesällä kaikista tumminta ja humuspitoisinta vesi oli Korentojoessa. Humuksen ohella veden tummaan väriin vaikutti vesistön yläosalla melko suuri rautapitoisuus. Vielä Kolmisopessa rautaa oli melko runsaasti, mutta Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä rautapitoisuudet olivat jokseenkin pieniä erityisesti kesällä. Ravinteet ja rehevyys Selvästi rehevimpiä alueen vesistöistä ovat Salminen ja Kalliojärvi, missä niin ravinnepitoisuudet (kok.n ja Kok.P) kuin a-klorofyllinkin pitoisuus olivat rehevien vesien tasolla. Kolmisopessa ravinnepitoisuudet olivat pienempiä, mutta a-klorofyllin pitoisuus oli kuitenkin rehevien vesien tasoa. Kolmisopesta pitoisuudet edelleen pienenivät Nuasjärveä kohden siten, että Nuasjärven rehevyys oli lähinnä lievästi rehevää tasoa. Kevättulvan mentyä ohi typpipitoisuudet laskivat selvästi (kuva 3), mutta muutoin ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli jokseenkin pientä. Kolmisopessa typpipitoisuus oli hieman suurempi kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista, mutta fosforia oli sen sijaan lähes poikkeuksetta kaivostoimintaa edeltänyttä aikaa vähemmän (kuva 3). Tuotantoa rajoittivat alueen järvissä lähinnä typpi ja fosfori yhdessä (kuva 4) epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tarkasteltuna. Salminen ja erityisesti Kalliojärvi olivat enemmän typpirajoitteisia, kun taas Jormasjärvessä fosfori oli useammin tuotantoa rajoittavana ravinteena.

9 9M kok.n µg/l kok.p µg/l Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Kuva 3 Ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu vuonna m syvyydessä. Vertailuarvona esitetty Kolmisopen ravinnepitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Eo.N µg/l Salminen Kalliojärvi 160 Kolmisoppi Jormasjärvi Jormasjärvi P3 Nuasjärvi P rajoittaa N tai P rajoittaa N rajoittaa PO 4 -P µg/l Kuva 4 Tuotantoa rajoittava ravinne avovesikaudella (touko-lokakuu) m syvyydessä. (Eo.N = NO 2 + NO 3 + NH 4 -N) Metallit Metalleista nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuus on määritetty kaikilla tarkkailukerroilla ja muut metallit kolme kertaa vuoden aikana (maaliskuu, heinäkuu ja elokuu). Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat Salmisessa ja Kalliojärvessä alle määritysrajojen lukuun ottamatta Salmisen alusveden kuparipitoisuutta maaliskuussa ja molempien järvien sinkkipitoisuutta helmikuussa. Lisäksi sinkkipitoisuus oli lievästi koholla Kalliojärven alusvedessä kesäkuussa. Kalliojärven ja Salmisen kohonneet metallipitoisuudet johtuvat muista tekijöistä kuin kaivoksen vaikutuksesta, koska kaivosalueelta ei ole johdettu vesiä ko. järviin. Myös Korentojoesta mitatut koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat alle määritysrajan, mutta Aittopurossa nikkelin ja sinkin pitoisuus oli lievästi koholla maaliskuussa. Aittopuro sijaitsee osin mustaliuskealueella. Kalliojoen suulla metallipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin esimerkiksi Kalliojärvessä (kuva 6). Kalliojokeen tulee vesiä Kuusijoen kautta mustaliuskealueelta. Kalliojoen suulla

10 9M nikkeliä oli keskimäärin noin 110 µg/l ja sinkkiä noin 220 µg/l. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat yleisesti määritysrajan tuntumassa. Suurimmat metallipitoisuudet mitattiin keväällä lumen sulamisen aikoihin, jolloin myös kiintoainepitoisuus ja sameus olivat koholla Kalliojoessa. Mustaliuskealueen vesissä metallipitoisuudet ovat tyypillisesti koholla, mikä oli havaittavissa mm. vuoden 2008 tarkkailussa nikkelipitoisuuksissa (kuva 11). Kalliojoesta Kuusijoen alapuolelta on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan käytettävissä vain yhden näytteen ( ) tulokset ennen kaivostoiminnan aloittamista. Ko. näytteessä nikkeliä oli 10 µg/l, sinkkiä 15 µg/l, kuparia 1 µg/l ja koboltin pitoisuus oli alle määritysrajan. Vuoden 2007 tarkkailussa (n=3) keskimääräinen nikkelin pitoisuus oli 42 µg/l ja sinkin pitoisuus 61 µg/l. Kalliojoen nikkelin ja sinkin pitoisuus näyttäisi siten olevan noususuunnassa (liite 3). Kolmisopessa metallipitoisuuksien taso laski Kalliojokeen verrattuna, mutta nikkeliä ja sinkkiä oli kuitenkin runsaammin vedessä kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista (kuva 5, liite 3). Myös vuoteen 2007 verrattuna nikkelin ja sinkin keskimääräinen pitoisuus oli hieman suurempi. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Vertikaalinen vaihtelu Kolmisopen metallipitoisuuksissa oli kevättalvea lukuun ottamatta jokseenkin pientä. Kevättalvella pitoisuudet olivat ajoittain koholla lähellä pintaa ja ajoittain pohjan läheisyydessä. Kolmisopesta lähtevät pitoisuudet olivat edelleen jonkin verran pienempiä. Co µg/l Cu µg/l Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Ni µg/l Zn µg/l Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Kuva 5 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna m syvyydessä. Vertailuarvona esitetty Kolmisopen metallipitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a).

11 9M Jormasjärvessä koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Keskimääräinen nikkelipitoisuus oli Jormasjärvessä noin 20 µg/l. Vastaavasti sinkkipitoisuudet olivat Jormasjärvessä noin µg/l. Jormasjärven metallipitoisuuksissa ei ollut juurikaan vertikaalista vaihtelua. Jormasjärvessä nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin aikaisemmin (liite 3). Jormasjärvestä alaspäin mentäessä metallipitoisuudet pienenivät edelleen siten, että Nuasjärvessä nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Kaikki mitatut arseenin, kadmiumin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Alumiinin pitoisuus on alueen purovesissä tyypillisesti noin µg/l (Lahermo, ym. 1996). Alumiinipitoisuudet olivat keskimäärin hieman tätä suurempia (noin µg/l). Kalliojoen suulla keskimääräinen pitoisuus oli noin 480 µg/l ja Jormasjärvessä noin 200 µg/l. Alumiinipitoisuuksia ei aikaisemmin ole tutkittu alueen vesistä. Bariumia oli vedessä keskimäärin hieman yli 10 µg/l, mikä on alueen purovesien tyypillinen taso (Lahermo, ym. 1996). Pienien tummavetisten vesistöjen rautapitoisuudet ovat tyypillisesti suuria, kuten myös Talvivaaran alueen vesissä. Keskimäärin suurimmat rautapitoisuudet mitattiin vesistöalueen yläosalta. Jormasjärvessä ja Nuasjärvessä rautaa oli jokseenkin vähän. Suurimmat mangaanipitoisuudet mitattiin sen sijaan Kalliojoesta ja Kolmisopesta, missä pitoisuudet näyttäisivät olevan hieman kasvussa (liite 3). Kolmisopesta lähtevässä vedessä mangaanin pitoisuus sen sijaan oli pienempi kuin vuonna Kaikki mitatut natriumin pitoisuudet olivat pieniä. Kalliojoen suulla ja Kolmisopessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason (Nikunen, ym. 2000). Nikkelin LC50 arvo vesikirpuille (Daphnia magna) on 21 vuorokauden altistusajalla 130 µg/l ja kirjolohelle 28 vuorokauden altistusajalla 50 µg/l eräiden tutkimusten mukaan (Nikunen, ym. 2000). 2.2 Vuoksen vesistöalue Tässä luvussa käsitellään reitti Ylä-Lumijärvi Lumijoki Kivijärvi Laakajärvi. Vuoksen vesistöalueella sijaitsevat pienet lammet käsitellään luvussa 2.4. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Vuoksen vesistöalueella sijaitsevat tarkkaillut järvet ovat varsin matalia, eikä lämpötilakerrostuneisuutta käytännössä todettu Kivijärven pohjoispäätä (Kiv2) lukuun ottamatta. Kivijärven pohjoispää oli kerrostunut sekä kesällä että talvella ja kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne oli heikko. Loppukesästä vesi oli pohjan lähellä lähes hapetonta. Muilla havaintopaikoilla happitilanne säilyi pääasiassa hyvänä tai tyydyttävänä. Lähinnä talvella mitattiin kuitenkin myös välttävää tasoa olevia hapen kyllästysasteista, mutta alhainen hapen kyllästys johtui lähinnä veden viileydestä. Happea vedessä oli pääsääntöisesti 8 mg/l tai enemmän. Happamuus ja alkaliniteetti Vuoksen vesistöalueelle laskevissa vesissä ph on yleensä ollut suurempi ja alkaliniteetti parempi kuin Oulujoen puolelle laskevissa vesissä. Vuonna 2008 ph-arvojen vaihtelu oli huomattavan suurta (kuva 6). Kaivoksen rakentamisalueelta joutui happamia mustaliuskealueen vesiä Lumijoen suuntaan keväällä sekä elokuussa (ks. tarkemmin osa II), mikä näkyi Ylä-

12 9M Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tavanomaista alhaisempana ph:na. Tilanteen mentyä ohi ph palautui kuitenkin nopeasti tavanomaiselle tasolle (kuva 6). Laakajärven ph on normaalistikin alapuolisia tarkkailupaikkoja selvästi alhaisempi, eikä yläpuolisilla havaintopaikoilla todettu ph:n lasku vaikuttanut Laakajärven ph-arvoon. Alkaliniteetin arvot vaihtelivat ajallisesti ph:ta vastaavalla tavalla. Ajoittaisesta alkaliniteetin loppuun kulumisesta huolimatta Ylä-Lumijärven alkaliniteetti oli keskimäärin hyvä ollen jopa lähellä erinomaista tasoa. Lumijoessa ja Kivijärvessä (Kiv1) alkaliniteetti oli selvästi alempi ollen keskimäärin tyydyttävää tasoa. Laakajärvessä alkaliniteetti oli lähinnä välttävä. ph 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, Ylu Lum Kiv1 Kuva 6 ph-arvojen ajallinen vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven ph-arvo kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Ylä-Lumijärven ja Lumijoen sähkönjohtavuus oli ajoittain selvästi koholla. Kohonnut sähkönjohtavuus oli yhteydessä kaivosalueelta Lumijokeen päässeiden happamien valumavesien kanssa. Sulfaattipitoisuus määritettiin Ylä-Lumijärvestä ja Lumijoesta neljä kertaa, joista elokuun lopulla sulfaattipitoisuus oli molemmilla havaintopaikoilla korkea (170 ja 89 mg/l) mustaliuskealueen vesien vaikutuksesta johtuen. Myös kesäkuun ja heinäkuun lopulla Ylä-Lumijärvestä mitatut sulfaattipitoisuudet olivat lievästi koholla (7-10 mg/l). Kaikki mitatut kloridin pitoisuudet olivat sen sijaan pieniä. Kivijärvessä sähkönjohtavuus vaihteli luontaisella tasolla, mutta kesällä sulfaatin pitoisuus oli lievästi koholla havaintopaikalla Kiv1 (5-10 mg/l). Laakajärvessä sähkönjohtavuuden arvot olivat poikkeuksetta erittäin pieniä ja sulfaattia ja kloridia vedessä oli vähän. Kiintoaine ja sameus Ylä-Lumijärven kiintoainepitoisuus oli alkuvuodesta suuri, mutta laski kevättulvan jälkeen tasolle 10 mg/l, missä se säilyi koko loppuvuoden ajan (kuva 7). Ylä-Lumijärvi on matala pehmytpohjainen järvi, joten on mahdollista, että kevättalvella näytteenotin on sekoittanut löyhää sedimenttiä veteen, mikä on nostanut kiintoainepitoisuutta. Rakentamisvaiheen tarkkailussa mukana olevan Mourunpuron Kortelammen eteläpuolisen havaintopaikan kiintoainepitoisuus oli niinikään ajoittain koholla alkuvuodesta (osa II). Mutta esimerkiksi , jolloin Ylä-Lumijärvestä mitattiin suurin kiintoainepitoisuus, Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella kiintoainetta oli vain 19 mg/l. Lumijoessa kiintoainepitoisuus oli tammi-helmikuussa melko pieni, mutta kohosi maalishuhtikuussa. Toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan Lumijoen kiintoainepitoisuus oli pieni (kuva 7). Kivijärven (Kiv1) kiintoainepitoisuuden vaihtelu oli vastaavanlaista kuin Lumijoessa, mutta pitoisuustaso oli keväällä pienempi (kuva 7). Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2)

13 9M kiintoainepitoisuus oli selvästi koholla huhtikuussa, mutta muutoin pitoisuudet olivat pieniä. Myös Laakajärvestä mitatut kiintoainepitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta pieniä, Itkonniemen havaintopaikalla (Laa10) pääasiassa alle määritysrajan. 220 kiintoaine mg/l Ylu Lum Kiv1 raja-arvo Kuva 7 Kiintoainepitoisuuden ajallinen vaihtelu vuonna Ylä-Lumijärven vesi oli useimmiten sameaa. Suurimmat sameusarvot mitattiin kevättalvella, jolloin myös kiintoainepitoisuudet olivat koholla, mutta vesi oli jokseenkin sameaa myös loppuvuodesta. Myös Lumijoen vesi oli sameaa muutamaa yksittäistä näytettä lukuun ottamatta. Kivijärvessä havaintopaikalla Kiv1 vesi oli alkuvuodesta selvästi sameaa, mutta heinäkuusta lähtien sameusarvot olivat melko pieniä, eivätkä ylittäneet silmin havaittavaa sameutta (5 FNU). Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2) vesi oli sameaa huhtikuussa ja kesäkuussa sekä lisäksi alusvesi oli sameaa kerrostuneisuusaikoina. Laakajärven sameus oli vähäistä lukuun ottamatta havaintopaikkaa Laakajärvi 9 maalis-huhtikuussa. Veden väri ja humuspitoisuus Vuoksen vesistöön laskevat vedet ovat keskimäärin jonkin verran tummempia kuin Oulujokeen laskevat vedet. Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven väriarvo oli keskimäärin noin 200 mg/l Pt, mutta suuret väriarvon vaihtelut laskivat keskiarvoa jonkin verran erityisesti Ylä- Lumijärvessä. Ylä-Lumijärven veden väriarvo oli poikkeuksellisen pieni toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa sekä elokuun lopussa ja syyskuun alussa. Humusyhdisteet saostuvat alhaisessa ph:ssa, mikä laski Ylä-Lumijärven väriarvoa ja COD Mn arvoa kyseisinä ajankohtina. Muutoin Ylä-Lumijärven vesi oli hyvin tummaa ja humuspitoista. Ajoittainen ph:n lasku ei vaikuttanut enää Lumijoen väriarvoa ja COD Mn arvoa laskevasti, vaan Lumijoessa vesi oli jokseenkin tasaisen tummaa ja runsashumuksista. Myös Kivijärvessä ja Laakajärvessä Kivijoen edustalla (Laa9) vesi oli tummaa ja humuspitoista ilman suuria ajallisia vaihteluita. Kauempana Laakajärvellä (Laa10) väri- ja COD Mn arvo olivat erityisesti kesällä alhaisempia kuin ylempänä vesistöalueella. Myös rautaa alueen vesissä oli jokseenkin runsaasti, joskaan rautapitoisuudet eivät nousseet mitenkään poikkeuksellisen suuriksi. Ravinteet ja rehevyys Vuoksen vesistön suuntaan laskevat vesistöt ovat keskimäärin ravinteikkaampia kuin Oulujoen suuntaan laskevat vesistöt. Erityisesti Ylä-Lumijärvessä ravinteita oli runsaasti (kuva 8). Alkuvuodesta koholla olleet fosforipitoisuudet selittyvät suurelta osin samanaikaisesti kohonneella kiintoainepitoisuudella (kuva 7). Typpipitoisuutta (kuva 8) sen sijaan nostivat

14 9M kaivoksen rakentamisalueelta tulevat kuivatusvedet, joissa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt on saatu päätökseen vuoden 2008 aikana. Lumijoessa ravinnepitoisuuksien vaihtelu noudatti lähinnä Ylä-Lumijärven ravinnepitoisuuksien vaihtelua, mutta typen pitoisuustaso oli poikkeuksetta pienempi. Kivijärvessä ravinnepitoisuuksien vaihtelu oli selvästi vähäisempää. Fosforipitoisuus tasoittui alkuvuoden jälkeen aikaisemmin vallinneelle tasolle, mutta typpipitoisuus oli hieman suurempi (kuva 8). Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2) ravinnepitoisuudet olivat talvella selvästi pienempiä kuin havaintopaikalla Kiv1, mutta kesällä ero oli melko pieni. Laakajärvessä erityisesti typpipitoisuudet olivat pienempiä kuin ylempänä. Klorofylli a:n pitoisuudet olivat lievästi rehevien rehevien vesien tasoa. Selvästi suurimmat a- klorofyllipitoisuudet mitattiin Kivijärvestä. Veden tumma väri rajoittaa leväkasvua alueella ja suosii limalevän esiintymistä (ks. tarkemmin luku 3.1). Ylä-Lumijärvessä tuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella selvästi fosforirajoitteista suurista epäorgaanisen typen pitoisuuksista johtuen. Myös Kivijärvessä tuotanto oli selvästi fosforirajoitteista erityisesti tarkkailupaikalla Kiv1 (kuva 12). Laakajärvessä sen sijaan tuotanto oli lähinnä typpirajoitteista (kuva 9). kok.n µg/l kok.p µg/l Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Kuva 8 Ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven ravinnepitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005). Metallit Metalleista nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuus on määritetty kaikilla tarkkailukerroilla ja muut metallit kolme kertaa vuoden aikana (maaliskuu, heinäkuu ja elokuu). Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven metallipitoisuuksissa oli suurta ajallista vaihtelua (kuva 10). Alkuvuodesta koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajojen. Mustaliuskealueen vesien pääsy Lumijoen suuntaan nosti pitoisuudet korkeiksi toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Erityisesti nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla vielä heinäkuussa. Elokuun lopulla pitoisuudet kohosivat jälleen uudestaan ja olivat koholla lokakuulle saakka. Joulukuussa metallipitoisuudet kohosivat vielä kertaalleen, joskin lievemmin. Ylä-Lumijärven ja Lumijoen keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti aikaisempia vuosia suurempia (liite 3) em. syitä johtuen. Myös Kivijärvessä (Kiv1) nikkelin ja sinkin keskimääräinen pitoisuus oli aikaisempaa suurempi, mutta koboltin ja kuparin keskimääräiset pitoisuudet olivat vuoden 2007 tasoa. Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2) kaikki mitatut koboltin ja kuparin pitoisuudet alittivat määritysrajan, mutta nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla kesällä. Myös Laakajärven

15 9M koboltti- ja kuparipitoisuus oli alle määritysrajan. Nikkelin pitoisuus oli alle määritysrajan tai sen tuntumassa, mutta sinkkiä vedessä oli ajoittain runsaammin. Suurimmat sinkkipitoisuudet (45 48 µg/l) mitattiin huhtikuussa, jolloin sinkkipitoisuudet yläpuolisilla tarkkailupaikoilla olivat pieniä. Kaivosalueelta ei ollut pääsyt metallipitoisia vesiä Kivijärven suuntaan, joten kohonneet sinkkipitoisuudet johtuivat muista tekijöistä kuin kaivoksen vaikutuksesta. Eo.N µg/l Kivijärvi Kiv1 Kivijärvi Kiv2 600 Laakajärvi Laa9 Laakajärvi Laa P rajoittaa N tai P rajoittaa 100 N rajoittaa PO 4 -P µg/l Kuva 9 Tuotantoa rajoittava ravinne avovesikaudella (touko-lokakuu) m syvyydessä. (Eo.N = NO 2 + NO 3 + NH 4 -N) Co µg/l Cu µg/l Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Ni µg/l Zn µg/l Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Kuva 10 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna Vertailuarvona esitetty Kivijärven metallipitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a).

16 9M Kaikki mitatut arseenin, kromin, elohopean ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kivijärvessä ja Laakajärvessä myös kaikki kadmiumin ja antimonin pitoisuudet alittivat määritysrajan. Kadmiumpitoisuus oli koholla Ylä-Lumijärvestä ja Lumijoesta otetuissa näytteissä. Ja vastaavasti antimonin pitoisuus oli koholla Ylä-Lumijärvessä Useimpien muidenkin metallien pitoisuudet olivat selvästi koholla Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa Alumiinia oli ajoittain runsaasti erityisesti Ylä-Lumijärvessä, missä suurin pitoisuus (7380 µg/l) mitattiin elokuussa. Tuolloin myös Lumijoen pitoisuus (3590 µg/l) oli suuri. Kivijärvessä sen sijaan alumiinipitoisuus oli tuolloin lähellä tavanomaista tasoa ja Laakajärvessä tavanomainen. Myös heinäkuussa Ylä-Lumijärven ja Lumijoen alumiinipitoisuus oli tavanomaista suurempi ollen kuitenkin huomattavasti elokuuta pienempi (noin µg/l). Bariumin pitoisuudet olivat Vuoksen suunnalla hieman suurempia kuin Oulujoen suunnalla. Yleisesti mitattiin µg/l bariumpitoisuuksia, mutta erityisesti Ylä-Lumijärvessä bariumia oli ajoittain enemmän. Oulujoen suunnan tavoin rautapitoisuudet olivat melko suuria ja myös mangaania oli melko runsaasti vedessä. Natriumin pitoisuudet sen sijaan olivat pieniä. Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät eliöstölle haitallisen tason (Nikunen, ym. 2000). Myös Kivijärvessä Lumijoen edustalla pitoisuudet olivat koholla, mutta Laakajärvessä metallipitoisuudet olivat haitattomalla tasolla. Muista metalleista alumiinin ja kadmiumin pitoisuus ylittää vesieliöstölle haitallisen tason, mutta kadmiumin pitoisuus ei kuitenkaan yllä letaalitasolle (Nikunen, ym. 2000). Suuret alumiinipitoisuudet esiintyivät samanaikaisesti alhaisen ph:n kanssa, mikä lisää alumiinin haitallisuutta (Lahermo, ym 1996). 2.3 Mustaliuskealueen lammet ja purot Tässä luvussa käsitellään havaintopaikkojen Kaivoslampi, Syvälampi, Härkälampi, Härkäpuro ja Kuusilampi (Rahvaanmäki) tulokset. Härkäpuro kuului myös rakentamisvaiheen aikaiseen tarkkailuun ja tältä osin tulokset on käsitelty osassa II. Tässä luvussa käsitellään tulokset niiltä tarkkailukerroilta, jolloin tehtiin laajempi analyysivalikko. Tälle alueelle vedet kertyvät mustaliuskealueelta, joten vesistöt ovat luonnostaan happamia ja metalleja vedessä voi olla runsaasti. Myös sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat luonnostaan koholla. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Mataluudestaan huolimatta Kaivoslammessa oli voimakas lämpötilakerrostuneisuus, jota edelleen vahvisti ero suolapitoisuudessa (sähkönjohtavuus). Kaivoslammen happitilanne oli varsin heikko. Talvella happea oli niukasti (alle 3 mg/l) koko vesipatsaassa. Kesällä alusvesi oli hapetonta ja 1 m syvyydessä happea oli vain noin 5 mg/l. Muissa lammissa kerrostuneisuus oli heikkoa, mutta happitilanne oli kuitenkin ajoittain välttävä. Happipitoisuus laski elokuussa kaikissa alueen vesissä tasolle 5 6 mg/l. Happamuus ja alkaliniteetti Alueen vedet olivat happamia ph-arvojen vaihdellessa välillä 3,7 4,4. Alkaliniteetti oli kulunut loppuun. Happamuus oli hieman lisääntynyt perustilaselvitykseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a) verrattuna (Kaivoslampi 5,1 4,1, Härkälampi 4,9 4,3 ja Kuusilampi 5,6 4,3).

17 9M Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti 14 Sähkönjohtavuus oli selvästi koholla kaikissa näytteissä. Suurimmat sähkönjohtavuuden arvot (16 75) mitattiin Kaivoslammesta, missä myös sulfaattia oli eniten (56 390). Kaivoslammessa sulfaattia kertyi alusveteen. Sulfaatin ohella myös kloridipitoisuudet olivat koholla Kaivoslammen alusvedessä, erityisesti heinäkuussa. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuus olivat maaliskuussa selvästi suurempia kuin kesällä. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuuksien vaihtelu oli jokseenkin suurta (1,0 20 mg/l), mutta pääasiassa pitoisuudet olivat melko pieniä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kevättalvella. Vesi oli useimmiten lievästi sameaa. Kiintoainepitoisuuksien tavoin suurimmat sameusarvot mitattiin kevättalvella. Muista tarkkailupaikoista poiketen Kuusilammen (Rahvaanmäki) sameus oli kesällä vähäistä. Veden väri ja humuspitoisuus Kuten jo aikaisemmin todettiin Vuoksen vesistöalueen tuloksia käsiteltäessä, sakkautuu humus alhaisessa ph:ssa. Erityisesti Kaivoslammessa ja Kuusilammessa COD Mn -arvot olivat pieniä ja veden väriarvo alhainen. Syvälammessa, Härkälammessa ja Härkäpurossa humusta oli enemmän ja veden väri tummempi, vaikka ph-tasossa ei ollut oleellista eroa. Tämä voi selittyä sillä, että Kaivoslampi ja Kuusilampi ovat suurempia, joten niissä pintavalunnan merkitys voi olla pienempi ja toisaalta saostuminen ehtii hyvin tapahtua virtauksen pienentyessä. Ravinteet ja rehevyys Humuksen ohella usein myös fosfori saostuu alhaisessa ph:ssa, mikä oli osin havaittavissa myös tämän alueen fosforipitoisuuksissa. Varsin alhaisesta ph:sta huolimatta fosforia oli runsaasti Kaivoslammen päällysvedessä maaliskuussa, mutta alusvedessä pitoisuus oli erittäin pieni. Myös muissa lammissa ja Härkäpurossa suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Kesällä fosforia oli jokseenkin vähän ja pitoisuudet olivat karun lievästi rehevän vesistön tasoa. Typpeä oli kertynyt runsaasti Kaivoslammen alusveteen ( µg/l) ja myös päällysvedessä typpeä oli jokseenkin runsaasti, noin 1000 µg/l. Ennen kaivostoiminnan aloittamista otetuissa näytteissä päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli melko pieni, noin 500 µg/l, eikä typpeä ollut kertynyt alusveteen. Vuonna 2007 typpipitoisuus oli lievästi koholla (1000 µg/l) Kaivoslammen päällysvedessä maaliskuulla, mutta muuten pitoisuudet olivat pieniä (Lapin Vesitutkimus Oy 2008). Kaivoslammen kohonneet typpipitoisuudet ovat ilmeisesti seurausta lammen läheisyydessä tehdyistä räjäytyksistä. Typestä suurin osa oli epäorgaanisessa muodossa nitraattina ja ammoniumtyppenä. Alempana typpeä oli vedessä vähemmän, pääasiassa noin µg/l. Suurista epäorgaanisen typen pitoisuuksista ja toisaalta pienistä fosfaattifosforin pitoisuuksista johtuen tuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella fosforirajoitteista. Joskin alhainen ph voi olla määräävä tuotantoa rajoittavana tekijänä. Klorofylli a:n pitoisuudet olivat jokseenkin pieniä ollen karujen lievästi rehevien vesistön rajan-arvon tuntumassa lukuun ottamatta Syvälammen ja Kuusilammen (Rahvaanmäki) a-klorofyllipitoisuutta elokuussa. Metallit Nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat maaliskuussa selvästi suurempia kuin kesällä (kuva 11). Tuolloin päällysveden (1 m) suurimmat pitoisuudet mitattiin Syvälammesta, mistä pitoisuudet laskivat taas alavirtaa kohden. Kesällä puolestaan suurimmat pitoisuudet

18 9M mitattiin yleensä Kaivoslammesta ja Kuusilammessa (Rahvaanmäki) pitoisuudet olivat usein Syvälampea, Härkälampea ja Härkäpuroa suurempia (kuva 11). Kaikilla havaintopaikoilla päällysveden (1 m) nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat vuonna 2008 keskimäärin selvästi suurempia kuin kaivoksen perustilaselvityksessä (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a) tai vuoden 2007 tarkkailussa (Lapin Vesitutkimus Oy 2008) (liite 3). Kaivoslammessa myös useiden muiden metallien pitoisuudet olivat suuria ja metalleja oli kertynyt alusveteen. Erityisesti alumiinia oli runsaasti, mutta myös kadmiumpitoisuus oli suuri alusvedessä. Arseenin, kromin, elohopean sekä antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat sekä Kaivoslammessa että sen alapuolisissa lammissa ja Härkäpurossa alle määritysrajan. Alumiinin ja kadmiumin pitoisuudet pienenivät alavirtaa kohden, mutta edelleen Kuusilammessa pitoisuudet olivat koholla. Kalliojoessa vedet sekoittuvat niin suureen vesimassaan, että Kalliojoen suulla ei enää todettu poikkeavia alumiinin tai kadmiumin pitoisuuksia. Ni µg/l Zn µg/l Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Härkäpuro Kuusilampi Co µg/l Co µg/l Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Härkäpuro Kuusilampi Kuva 11 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna 2008 päällysvedessä (1 m). Kuusilampi = Kuusilampi Rahvaanmäki.

19 9M Muut lammet ja purot 16 Tässä luvussa käsitellään muiden havaintopaikkojen kuin mustaliuskealueelle sijoittuvien lampien ja purojen veden laatua. Näitä havaintopaikkoja on tarkkailussa yhteensä 11. Lammet ja purot sijaitsevat osin Oulujoen vesistöalueella (7 kpl) ja osin Vuoksen vesistöalueella (4 kpl). Tässä luvussa käsitellyistä havaintopaikoista Hakonen ja Pikku-Hakonen, Kivipuro, Pirttipuro ja Munninlampi sijaitsevat mustaliuskealueen välittömässä läheisyydessä, mikä voi ajoittain vaikuttaa ko. havaintopaikkojen veden laatuun. Lisäksi Hakosen, Pikku-Hakosen ja Hoikanlammen veden laatuun on voinut vaikuttaa läheinen tietyö. Myllylammesta, Hoikanlammesta ja Syvälammesta näytteet otettiin kesällä tarkkailusuunnitelman mukaisesti lammen luusuasta. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Useimmat lammista ovat hyvin pieniä, mutta melko syviä. Lisäksi ne sijaitsevat suojaisissa painanteissa, joten olosuhteet lämpötilakerrostuneisuuden synnylle ovat lampien pienestä pintaalasta huolimatta hyvät. Mustalampi, Valkealampi, Mäkijärvi, Munninlampi, Iso-Savonjärvi, Hakonen ja Pikku-Hakonen olivat selvästi lämpötilakerrostuneita sekä talvella että kesällä. Lämpötilakerrostuneisuus oli yleensä myös varsin voimakasta. Esimerkiksi Mäkijärvessä veden lämpötila oli pohjan lähellä sekä maaliskuussa että kesällä noin +4 C. Myös kaikissa muissa lammissa veden lämpötila oli kesällä pohjan lähellä alle +10 C. Kerrostuneisuuskausina happitilanne oli heikentynyt kaikissa lammissa (kuva 12). Mustalammen ja Valkealammen alusvesi oli kesällä hapetonta ja kevättalven näytteenottoajankohtana lähes hapetonta. Todennäköisesti näissä lammissa alusveden happi on kulunut lopputalven aikana kokonaan loppuun. Muissa lammissa happitilanne oli parempi, eikä hapettomuutta todettu (kuva 12). Myllylammessa vesi oli koko vesipatsaassa lähes hapetonta kevättalvella. Kesällä Myllylammen luusuan happitilanne oli hyvä. Hoikanlammessa happitilanne säilyi suhteellisen hyvänä, mutta kevättalvella alusveden happitilanne oli kuitenkin heikentynyt. Munninlammessa alusveden happitilanne oli huono. Kivipurossa ja Pirttipurossa happitilanne oli talvella hyvä, mutta kesällä molemmissa puroissa happea oli noin 5 mg/l. Vähäinen vesimäärä voi vaikuttaa happitilanteeseen. Happamuus ja alkaliniteetti Lampien happamuus oli alueelle tyypillinen ph-arvojen vaihdellessa yleisesti ph 6:n molemmin puolin. Selvästi korkeimmat ph-arvot mitattiin Valkealammesta kesällä, missä päällysvesi oli lähes neutraalia (1 m syvyys ph 6,8). Munninlammessa, Kivipurossa ja Pirttipurossa sen sijaan näkyi mustaliuskealueen vesien vaikutus alhaisena ph:na (noin 4,5 5,0). Myös Hoikanlammessa ja Pikku-Hakosessa ph oli ajoittain viiden tuntumassa. Esimerkiksi Pikku- Hakosen ph on vaihdellut ennen kaivostoiminnan aloittamista perustilaselvityksen mukaan välillä 5,1 6,3 (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a), joten Pikku-Hakosen ph oli tavanomainen. Myös Pirttipuron, Hoikanlammen ja Munninlammen ph oli samaa tasoa kuin vuonna 2005 (Lapin Vesitutkimus Oy 2006a). Kivipurosta ei ole otettu aikaisemmin näytteitä. Happamuuden laskiessa tasolle ph 5 oli alkaliniteetti kulutettu loppuun. Muutoin alkaliniteetti oli useimmiten välttävä tai tyydyttävä, mutta Myllylammessa kesällä kuitenkin hyvä. Myös Valkealammen alusvedessä alkaliniteetti oli hyvä tai ajoittain jopa erinomainen.

20 9M Mustalampi happi mg/l Valkealampi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 syvyys m ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 syvyys m Mäkijärvi happi mg/l Iso-Savonjärvi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 syvyys m ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m Hakonen happi mg/l Pikku-Hakonen happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 syvyys m ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 syvyys m Kuva 12 Lampien happitilanne vuonna 2008 näytteenottoajankohtina. Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuuden arvot olivat pääasiassa luonnonvesille tavanomaisella tasolla. Myllylammessa sähkönjohtavuus oli kuitenkin lievästi koholla (noin 8 9 ms/m) kesällä, jolloin myös sulfaattia ja kloridia oli hieman tavanomaista runsaammin. Mustalammessa ja Valkealammessa kloridia oli hieman runsaammin kuin muualla ja alueen purojen yleistä tasoa (Lahermo, ym. 1996) enemmän. Mustalammen ja Valkealammen kloridipitoisuudet olivat kuitenkin varsin pieniä, noin 2 mg/l. Kivipurossa ja Pirttipurossa sulfaattipitoisuus oli lievästi koholla (noin 3 8 mg/l) viitaten mustaliuskealueelta tulevien vesien vaikutukseen. Hieman selvemmin sulfaattipitoisuus oli koholla Hakosessa ja Pikku-Hakosessa (noin 7 12 mg/l). Hakosen sulfaattipitoisuus oli samaa tasoa kuin syksyllä 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2008), mutta suurempi kuin perustilaselvityksessä (max. 8,3 mg/l, Lapin Vesitutkimus Oy 2005a).

21 9M Kiintoaine ja sameus 18 Pienissä lammissa ja puroissa kiintoainepitoisuuden ja sameuden lyhytaikainen vaihtelu voi olla huomattavan suurta esimerkiksi virtaaman vaihteluista johtuen. Tarkkailuissa lammissa ja puroissa kiintoainepitoisuus oli useimmiten pieni, ajoittain alle määritysrajan, ja sameus vähäistä. Useimpien lampien alusvedessä kiintoainepitoisuus ja sameus olivat kuitenkin ainakin ajoittain koholla. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Myllylammen alusvedestä talvella. Myllylammen ja Pikku-Hakosen päällysveden kiintoainepitoisuus oli elokuussa poikkeuksellisen suuri (22 23 mg/l). Myllylammessa vesi oli tuolloin myös sameaa, mutta Pikku-Hakosen sameus oli vähäistä. Kaikki Mäkijärvestä mitatut kiintoainepitoisuudet olivat alle määritysrajan ja sameusarvot erittäin pieniä. Myllylammessa vesi oli kaikilla havaintokerroilla selvästi sameaa. Muutoin kohonneita sameusarvoja havaittiin lähinnä satunnaisesti alusvedessä. Ensimmäisen vaiheen liuotusalueen rakennustyömaalta johdettiin vesiä maaliskuun lopussa Myllylampea ympäröivälle suoalueelle, jotta pystyttiin pienentämään Kortelammen vesienkäsittely-yksikköön kohdistuvaa kuormitusta ja vähentämään siten vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Tästä johtuen Myllylammen kiintoainepitoisuus ja sameus olivat koholla. Koska rakennustyömaalla tehtiin räjäytyksiä, joutui Myllylampeen myös typpeä. Veden väri ja humuspitoisuus Tutkittujen lampien ja purojen veden väri ja humuspitoisuus vaihtelivat melko suuresti. Hakosta lukuun ottamatta tutkitut lammet ja purot olivat kuitenkin humuspitoisia tai erittäin humuspitoisia. Hakosessa veden väri oli noin 40 mg/l Pt ja COD Mn arvo noin 10 mg/l, joten Hakonen oli lievästi humuspitoinen. Myös Mustalammessa ja Valkealammessa päällysveden väriarvo ja COD Mn arvo (väri mg/l Pt ja COD Mn noin mg/l) olivat selvästi alhaisempia kuin muissa tutkituissa lammissa. Mustalammen ja Valkealammen alusveden väriarvo oli huomattavasti päällysvettä suurempi johtuen lähinnä raudan kertymisestä alusveteen. Hapettomissa oloissa rautaa vapautuu sedimentistä alusveteen, mikä voi lisätä myös veden sameutta. Mäkijärven ja Pikku-Hakosen väri ja COD Mn arvo olivat Mustalammen tasoa kevättalvella ja heinäkuussa, mutta elokuussa jonkin verran suurempia. Hoikanlampi oli hyvin tummavetinen ja humuspitoinen. Myös Pirttipurossa ja Kivipurossa vesi oli kesällä erittäin tummaa ja humuspitoista. Ravinteet ja rehevyys Ravinnepitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu oli humuspitoisuuksien tavoin suurta. Mustalampi ja Valkealampi olivat ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi reheviä, mutta Valkealammessa keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli rehevien vesien tasoa. Mustalammessa tuotanto oli joko typpi- tai yhteysrajoitteista, sillä epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat päällysvedessä pieniä tai alle määritysrajan, mutta myös fosfaattifosforia vedessä oli jokseenkin vähän. Valkealampi puolestaan oli heinäkuussa selvästi fosforirajoitteinen, mutta elokuussa epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat myös laskeneet ja tuotanto oli yhteisrajoitteista. Molemmissa lammissa ravinteita oli alusvedessä päällysvettä runsaammin. Myllylampi oli erittäin ravinteikas ja rehevä. Erityisesti nitraattityppeä oli hyvin runsaasti, mikä johtui läheiseltä ensimmäisen vaiheen liuotusalueen rakennustyömaalta lammen ympäristöön johdetuista vesistä, jotka sisälsivät typpeä räjähdysainejäämänä. Myllylammen typpipitoisuus ja nitraattityppipitoisuus olivat selvästi suurempia kuin vuonna 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2008). Klorofylli a:n pitoisuus oli heinäkuussa pieni, mutta elokuussa hyvin suuri.

22 9M Mäkijärvessä ravinnepitoisuudet sekä a-klorofyllin pitoisuus olivat karun lievästi rehevän vesistön tasoa. Tuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella yhteisrajoitteista. Hoikanlammessa fosforipitoisuudet olivat lievästi rehevien vesien tasoa, mutta typpeä vedessä oli runsaasti. Erityisesti nitraatti-nitriittityppeä oli Hoikanlammessa runsaasti. Kohonneet nitraattityppipitoisuudet johtuvat ilmeisesti läheisellä tietyömaalla tehdyistä räjäytyksistä sekä tien runkoon käytetyssä louheessa räjähdysainejäämänä olevasta typestä. Melko suurista ravinnepitoisuuksista huolimatta a-klorofyllin pitoisuudet olivat pieniä ollen lievästi rehevän vesistön tasoa. Hoikanlammessa tuotanto oli selvästi fosforirajoitteista. Hoikanlammesta ei ole olemassa aikaisempia vedenlaatuaineistoja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan. Munninlammessa ravinteita oli kesällä huomattavasti enemmän kuin talvella. Nitraattinitriittitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan, mutta ammoniumtyppeä oli alusvedessä runsaasti. Myös fosfaattifosforin pitoisuus oli alusvedessä koholla. Kohonneet fosfaattifosforin ja ammoniumtypen pitoisuudet alusvedessä viittaavat fosfaatin vapautumiseen sedimentistä ja typen pelkistymiseen ammoniumtypeksi hapettomissa olosuhteissa. Iso-Savonjärven ravinne- ja a-klorofyllin pitoisuudet olivat karun lievästi rehevän vesistön tasoa. Epäorgaanisia ravinteita päällysvedessä oli vähän, joten tuotanto oli yhteisrajoitteista. Kivipurossa ja Pirttipurossa ravinteita oli runsaammin kesällä kuin talvella. Epäorgaaninen typpi oli pääosin ammoniumtyppenä. Hakosessa ja Pikku-Hakosessa ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli suurta. Maaliskuussa ja heinäkuussa ravinteita oli melko vähän, mutta elokuussa päällysveden pitoisuudet olivat selvästi suuremmat. Kesän keskiarvona ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllin pitoisuus olivat lähinnä lievästi rehevän vesistön tasoa. Erityisesti Hakosessa nitraattityppeä oli kertynyt jonkin verran alusveteen. Päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella tuotanto oli typpirajoitteista. Hakosen ja Pikku-Hakosen typpikuormitusta on voinut lisätä läheinen tietyömaa. Metallit Rautaa, mangaania, alumiinia ja bariumia lukuun ottamatta metallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä. Rautapitoisuuksissa ajallinen ja vertikaalinen vaihtelu oli paikoin suurta mm. happitilanteen vaihtelusta johtuen. Pääasiassa rautapitoisuudet olivat kuitenkin alueelle tyypillistä tasoa vaihdellen 1000 µg/l molemmin puolin. Kivipurossa ja Pirttipurossa rautaa oli kesällä huomattavasti runsaammin, kun taas monilla muilla tarkkailupaikoilla päällysveden rautapitoisuudet jäivät kesällä melko pieniksi. Myös mangaanin pitoisuudet olivat pääasiassa alueelle tyypillistä tasoa tai sitä pienempiä. Alueelle tyypillinen puroveden alumiinipitoisuus on noin 200 µg/l (Lahermo, ym. 1996). Alumiinipitoisuudet olivat jokseenkin tyypillisellä tasolla, vaikka vaihtelu olikin melko suurta. Kaikki, tai lähes kaikki, koboltin, kuparin, nikkelin, sinkin, arseenin, kadmiumin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Pirttipurossa oli kuitenkin lähinnä nikkeliä ja sinkkiä selvästi runsaammin. Myös Hakosesa ja Pikku-Hakosessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät yleensä määritysrajan Yhteenveto veden laadusta Alueen vedet olivat tyypillisesti lievästi reheviä reheviä siten, että suurimmissa järvissä rehevyystaso oli yleisesti pieniä alhaisempi. Kaivoksen rakentaminen nosti typpipitoisuuksia Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä. Kaivosalueen kuivatusvesissä oli typpeä räjähdysainejäämänä. Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt saatiin päätökseen vuoden 2008 aikana. Myös Lahnasjärven tietyömaalla tehtiin räjäytyksiä ja lisäksi tien rakenteisiin käytettiin

23 9M louhetta, jossa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Tietyömaan vaikutuksesta typpipitoisuudet lisääntyivät ainakin Hoikanlammessa, mutta ilmeisesti myös Hakosessa ja Pikku-Hakosessa. Mustaliuskealueen vedet ovat luonnostaan happamia ja niissä on runsaasti tiettyjä metalleja sekä sulfaattia, mikä oli selvästi havaittavissa Kuusijoen yläosalla. Kuusijoen yläosalla metallipitoisuudet lisääntyivät perustilaselvityksen tasoon verrattuna, mikä vaikutti myös alapuolisten vesistöjen metallipitoisuuksiin. Kolmisopessa lähinnä nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla ja myös Jormasjärvestä mitattiin aikaisempaa suurempia pitoisuuksia. Mustaliuskealueen vesiä pääsi Lumijoen suuntaan kesäkuussa, elokuussa ja joulukuussa, mikä näkyi Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tavanomaista suurempana happamuutena sekä suurempina sulfaatti- ja metallipitoisuuksina. Tilanteen mentyä ohi ph palautui nopeasti tavanomaiselle tasolle, mutta metallipitoisuudet olivat pidempään koholla. Happamuuden lisääntyessä humus saostui, mistä johtuen veden väriarvo laski selvästi tavanomaista pienemmäksi Ylä-Lumijärvessä. Ylä-Lumijärven ja Lumijoen kiintoainepitoisuudet olivat alkuvuodesta ajoittain suuria, mikä voi olla seurausta kaivoksen rakentamisalueen vesien johtamisesta Lumijoen suuntaan. Toukokuusta lähtien kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin pieniä. 3 BIOLOGINEN TARKKAILU PINTAVESISSÄ 3.1 Kasviplankton lajisto ja biomassa Kasviplanktonlajistoa ja biomassaa tutkittiin Kalliojärvestä, Komisopesta, Jormasjärvestä (2 havaintopaikkaa) ja Kivijärvestä. Näytteenottopaikat olivat samat kuin veden fysikaaliskemiallisen laadun tarkkailussa (liite 1). Näytteet otettiin 0 2 m kokoomanäytteenä. Kivijärvestä näytteet otettiin kuitenkin järven mataluuden vuoksi 0 1 m syvyydestä. Näytteet otettiin samanaikaisesti veden fysikaalis-kemiallisen laadun näytteenoton kanssa kesä elokuussa. Heinäkuun ensimmäisellä näytekierroksella kasviplanktonnäytteet jäivät kuitenkin ottamatta inhimillisen erehdyksen vuoksi. Näytteet määritti emer. prof. Pertti Eloranta. Prof. Elorannan laatima lausunto on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä 4. Liitteessä 4 on esitetty myös kasviplanktontarkkailun perustulokset. Seuraava yhteenveto perustuu prof. Elorannan lausuntoon. Kaikki tutkitut järvet olivat tyypillisiä humusjärviä, mistä johtuen kasviplanktonin määrä pysyi suhteellisen alhaisena melko korkeista ravinnepitoisuuksista huolimatta. Humusvesissä suuri osa ravinteista on sidottuna orgaaniseen ainekseen ja lisäksi veden tumma väri rajoittaa perustuotantoa. Alkukesällä panssarilevät (Dinophycear) edustivat merkittävää osaa biomassasta. Loppukesällä puolestaan limalevän (Gonyostomum semen) osuus oli merkittävä. Vain Jormasjärven havaintopaikalla Jor3 limalevän massat olivat vähäisiä. Limalevä on tyypillinen matalien ruskeavetisten järvien laji. Humusvesille tyypillisesti sinileviä oli vähän, usein alle 1 % biomassasta. Elokuussa kaikissa tutkituissa järvissä esiintyi limalevän ohella melko runsaasti piileviä. Viherlevien osuudet olivat pieniä, mikä on tyypillistä happamille ja niukkaelektrolyyttisille vesille. Tutkittujen järvien biomassat olivat eutrofista eli rehevää (Kalliojärvi ja Kivijärvi) tai mesotrofista eli lievästi rehevää (Kolmisoppi ja Jormasjärvi) tasoa. Rehevyys johtui lähinnä runsaasta limalevän esiintymisestä. Varsinaisia eutrofiaa ilmentäviä lajeja ei näytteissä juuri ollut.

24 9M Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali 21 Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali eli perustuotantokyky määritettiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä ja Kivijärvestä vesistötarkkailun havaintopaikoilta (liite 1). Näytteet perustuotantokyvyn määrittämistä varten otettiin elokuun toisen näytteenoton yhteydessä. Alkuperäiset tulokset ovat liitteenä 5. Kasviplanktonin perustuotantokyky (netto) vaihteli välillä mgc/m 3 /d. Jormasjärven ja Kolmisopen arvot ( mgc/m 3 /d) olivat selvästi pienemmät kuin Kalliojärven ja Kivijärven arvot ( mgc/m 3 /d). Jormasjärvessä ja Kolmisopessa perustuotantokyky kuvasti järvien lievästi rehevää tilaa ja Kalliojärvessä ja Kivijärvessä rehevää tilaa. Perustuotantokyky voidaan luokitella seuraavasti (Lehmusluoto 1969): karu < 100 mg C/m 3 /d lievästi rehevä mg C/m 3 /d rehevä mg C/m 3 /d erittäin rehevä > 1000 mg C/m 3 /d. 3.3 Perifytonin piilevästö Piilevät ovat vesistöissä eläviä mikroskooppisia leviä. Ne ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille. Tietyn paikan piileväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön olosuhteita ja piilevät soveltuvat tästä syystä hyvin virtavesien laadun seurantaan (Eloranta, ym. 2007). Piileväanalyysin tulosten tarkastelussa käytetään IPS- ja GDI -indeksejä, jotka kuvaavat yleistä vedenlaatua ja vesistöön kohdistuvan orgaanisen kuormituksen määrää. IPS-indeksin laskenta perustuu eri piilevälajeille ja GDI-indeksin laskenta eri piileväsuvuille annetuille indikaattoriarvoille. IPS-indeksin antama kuva veden laadusta on GDI-indeksiä tarkempi, mutta GDI-indeksiä käytettäessä piilevien tunnistamiseen liittyvät riskit ovat pienemmät. Indeksiarvojen avulla tehtävän vedenlaatuluokittelun raja-arvot ovat taulukossa 2. (Eloranta, ym. 2007). Taulukko 2 Veden laatuluokitus IPS- ja GDI -indeksien arvojen perusteella sekä vesistön rehevyystason luokittelu TDI-indeksin arvojen perusteella (Eloranta ja Soininen 2002). IPS ja GDI Veden laatu TDI/100 Veden laatu >17 erinomainen <32 oligotrofinen hyvä oligo-mesotrofinen tyydyttävä mesotrofinen 9-12 välttävä meso-eutrofinen <9 huono >79 eutrofinen Lisäksi käytetään TDI-indeksiä, jonka avulla voidaan tarkastella vesistön rehevyyttä. Koska TDI-indeksin laskenta perustuu 86 lajille tai suvulle annetuille indeksiarvoille, saattaa suomalaisista, niukkaelektronisista vesistä laskettu tulos olla yllättävä, koska suurelle osalla piileväyhteisön valtalajeista ei ole olemassa indeksiarvoa. TDI-indeksin käyttö edellyttää lisäksi % PTV-arvon (orgaanista likaantumista vietävien piileväsolujen määrä) tarkastelua. Jos % PTV on alle 20 prosenttia, voidaan TDI-indeksin olettaa antavan luotettavan kuvan vesistön ravinteikkuudesta. Piilevänäytteiden näytteenotossa, -käsittelyssä ja laskennassa on noudatettu Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet -ympäristöoppaan ohjeistusta. Indeksit on laskettu Omnidia 5.2 -ohjelmistolla, johon on lisätty NorBAF:n (2008) tekemät päivitykset.

25 9M Havaintopaikat 22 Talvivaaran kaivoksen vesistötarkkailun yhteydessä piilevänäytteitä otettiin kolmesta paikasta pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä (taulukko 3, liite 1). Taulukko 3 Piilevien havaintopaikat. joki tunnus P (kkj) I (kkj) pvä näytealusta pohjan laatu Kalliojoki KAL kivi kivi Tuhkajoki TUH kivi kivi Lumijoki LUM kivi kivi Kalliojoesta piilevänäyte otettiin noin 20 senttimetrin syvyydeltä kohdasta, jossa joen leveys oli noin kymmenen metriä. Näytteenottopaikka on metsän keskellä, mutta varjostusta ei ollut lainkaan (liite 6). Veden virtausnopeus oli noin 0,2 0,5 m/s ja vedessä oli paljon humusta. Tuhkajoesta piilevänäytteet otettiin myös noin 20 senttimetrin syvyydeltä paikasta, jossa veden virtausnopeus oli noin 0,2 0,5 m/s ja vesi oli humusaineiden takia hyvin tummaa (liite 6). Havaintopaikan ympärillä kasvoi sekametsää ja puut varjostivat hieman. Tuhkajoen leveys näytteenottopaikan kohdalla oli noin kahdeksan metriä. Lumijoesta piilevänäyte otettiin (liite 6) kohdasta, jossa joen leveys oli noin viisi metriä. Näytteenottosyvyys oli noin 20 senttimetriä. Havaintopaikalla veden virtausnopeus oli 0,2 0,5 m/s ja vesi oli humusaineiden tummaksi värjäämää. Joen rannoilla kasvoi sekametsää ja puut varjostivat jokea hieman Tulokset Alkuperäiset tulokset on esitetty liitteessä 7. Sekä IPS- että GDI-indeksien tulokset osoittavat veden laadun olevan erinomainen kaikilla kolmella näytteenottopaikalla (taulukko 4). Taulukko 4 Piilevänäytteiden indeksiarvot. N kuvaa laskettujen piileväsolujen määrää. joki tunnus n lajien lkm IPS GDI TDI/100 % PTV Kalliojoki KAL ,7 18,8 1,1 0,5 Tuhkajoki TUH ,4 18,6 12,3 0,7 Lumijoki LUM ,8 18,9 4,4 0,2 TDI-indeksin arvot osoittavat vesistöjen olevan oligotrofisia eli karuja, vaikka erityisesti Lumijoessa ravinnepitoisuudet ovat suuria. Ilmeisesti veden tumma väri vähentää tuotantoa. Koska jokaisen näytteen PTV-prosentti on huomattavasti alle 20, voidaan TDI-indeksin tulosten olettaa antavan luotettavan kuvan jokien veden ravinteikkuudesta. On kuitenkin huomattava, että tulosten perusteella Tuhkajoki on kahta muuta jokea huomattavasti rehevämpi, vaikka sekin kuuluu selvästi karujen vesistöjen luokkaan. Piilevästön ekologian tarkastelu tukee TDI-indeksin avulla saatuja tuloksia: Tuhkajoen piilevästössä karuissa vesissä viihtyvien lajien prosenttiosuus on pienempi kuin Lumijoessa ja Kalliojoessa. Myös lajirunsaus on Tuhkajoessa selvästi suurempi kuin kahdessa muussa joessa. Tuhkajoessa veden väriarvo on huomattavasti Kalliojokea ja Lumijokea pienempi, joten valaistusolot ovat paremmat, millä saattaa olla vaikutusta joen rehevyystasoon. Kaikissa kolmessa joessa suurin osa piileväyhteisöstä koostuu vähäravinteisissa, puhtaissa vesissä viihtyvistä lajeista, jotka vaativat korkean tai melko korkean veden

26 9M happikyllästeisyyden, eivätkä juuri siedä orgaanista typpikuormitusta. Kaikkein runsainta kyseisten lajien esiintyminen on Kalliojoessa ja pienintä Tuhkajoessa. Jokien piilevälajisto on ph:n suhteen suurimmaksi osaksi asidofiilistä, eli hieman happamissa vesissä viihtyvää. Kalliojoessa yli 80 % lajeista oli asidofiilisiä, kun taas Lumijoessa asidofiilien osuus oli hieman yli 60 %. Tuhkajoessa asidofiilisiä lajeja esiintyi noin 45 % kaikista lajeista. Lisäksi Lumijoen ja Tuhkajoen näytteissä oli paljon indifferenttejä lajeja, joiden esiintyminen ei ole sidoksissa vesistön ph-tasoon. Tuhkajoessa kyseessä olevia piileviä esiintyi 18 prosenttia ja Lumijoessa 28 prosenttia. Talvivaaran piilevänäytteenotto toteutettiin ja tiedetään, että Lumijokeen joutui elo-syyskuussa happamia vesiä, jotka laskivat joen ph:ta. Tapahtuman vaikutus oli näytteenottoajankohdan aikaan vielä näkyvissä suurena asidofiilisten, mutta myös indifferenttien eli ph:n vaihteluita kestävien lajien suurena määränä. Olettamusta tukee tieto siitä, että yleensä Lumijoen ph- ja alkaliniteettiarvot ovat mittauksissa olleet korkeammat kuin Kalliojoessa tai Tuhkajoessa, mutta piileväanalyysin ekologisista tiedoista saatu laskennallinen ph oli korkein Tuhkajoessa. Tutkimusten mukaan suurin riskitekijä piilevätutkimuksessa liittyvät itse laskentaprosessiin ja erityisesti laskijan ammattitaitoon (Prygiel ym. 2002, Lavoiei ym. 2005). Jos kuitenkin näytteen IPS- ja GDI-indeksien tulokset muistuttavat läheisesti toisiaan, lienee virheen todennäköisyys pieni. Koska GDI-indeksi perustuu eri piileväsukujen tunnistamiseen, sen käyttöön liittyvät riskit ovat alhaiset. GDI-indeksin herkkyys kuvata veden laadun eroja on kuitenkin huomattavasti huonompi kuin lajintunnistukseen perustuvan IPS-indeksin. IPS-indeksin on todettu olevan luotettava vedenlaadun seurantamenetelmä myös Suomen olosuhteissa ja sitä käytettäessä saadaan tietoa myös näytteenottopaikan lajiston ekologiasta (Eloranta ym. 2007). Kaikissa piilevänäytteessä esiintyi paljon Eunotia-suvun leviä, joista osa oli mahdollista tunnistaa ainoastaan sukutasolle. Tämä johtui solujen taipumuksesta asettautua sellaiseen asentoon, jossa lajitunnistuksen edellyttämien rakennepiirteiden näkeminen ei ole mahdollista. IPS- ja GDI -indeksejä laskettaessa sukutasolle jäävä tunnistus ei ole kuitenkaan ongelma, koska Eunotia-suvun lajit esiintyvät vain puhtaissa ja hyvälaatuisissa vesissä (Jarlman 2007) ja saavat siten lajitason indeksiä laskettaessa suuren pistemäärän lajista riippumatta Yhteenveto piilevistä Piileväanalyysin tulosten perusteella Kalliojoen, Lumijoen ja Tuhkajoen vesi on laadultaan erinomaista. Kaikki vesistöt ovat karuja, mutta Tuhkajoen rehevyystaso on kolmesta joesta selvästi korkein. Talvivaaran kaivosalueelta Lumijokeen päässeet happamat vedet ovat tilapäisesti laskeneet joen ph-arvoa ja luultavasti myös muuttaneet piileväyhteisön rakennetta. Normaaliolosuhteissa vallitsevan ph-tason palauduttua yhteisön rakenne kuitenkin palautunee entiselleen. 3.4 Pohjaeläimet Virtavedet Näytteenotto ja lajinmääritys vuonna 2008 Pohjaeläinnäytteet kerättiin Kallio-, Lumi- ja Tuhkajoesta (liite 1). Jokaisesta kohteesta otettiin kuusi potkuhaavinäytettä. Näytteenotto toteutettiin ympäristöhallinnon jokien biologisiin seurantoihin liittyvän A03001-ohjeistuksen mukaisesti (Syke 2007), jonka mukaan näytteet otetaan kolmesta, virtausoloiltaan ja pohjanlaadultaan poikkeavasta, virtavesihabitaatista. Menetelmä soveltaa SFS 5077 standardin mukaista potkuhaavimenetelmää, jossa joen pohjaa pöyhitään haavin edustalta 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen näyte seulotaan 0,5 mm:n seulalla ja säilötään 70 % etanoliin. Näytteenoton yhteydessä

27 9M paikalta kuvattiin mm. pohjanlaatuun ja kasvillisuuteen liittyviä tekijöitä. Suomen ympäristökeskus on kuvannut pohjaeläinnäytteenotossa käytetyn menetelmän yksityiskohtaisesti (Syke 2007). Näytteiden sisältämät pohjaeläimet poimittiin laboratoriossa valkoiselta poiminta-alustalta. Eläimet pyrittiin määrittämään vähintään ympäristöhallinnon jokien biologisen perusseurannan vaatimalle tavoitetaksonomiatasolle (Syke 2007). Vertailuaineisto ja aineistojen yhteensovittaminen Mahdollisia kaivoksen toiminnasta johtuvia vaikutuksia virtavesien pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla vuoden 2008 pohjaeläinanalyysien tuloksia vuonna 2004 alueella tehtyyn pohjaeläinselvitykseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005b). Vuoden 2004 pohjaeläinaineistosta valittiin vertailupaikoiksi Kalliojoki 1, Tuhkajoki 3 ja Lumijoki 2, jotka sijaitsevat mahdollisimman lähellä vuoden 2008 pohjaeläinnäytteenottokohteita. Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinaineistot eivät olleet vertailukelpoisia mm. siksi, että pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin eri menetelmin. Vuonna 2004 tutkimuskohteilta otettiin kolme rinnakkaista potkuhaavinäytettä, kun vuonna 2008 paikkakohtainen näytemäärä oli kuusi. Molempina vuosina yhteenlaskettu haavinta-aika oli kuitenkin sama (3 min.). Aineistoja yhdenmukaistettiin yhdistämällä joitain lajitasolle määritettyjä pohjaeläimiä sukutasolle. Lisäksi aineistosta poistettiin pohjaeläinten koteloasteet. Tunnuslukujen laskemista varten kohdekohtaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin yhdeksi paikkakohtaiseksi kokoomanäytteeksi (liite 8). Pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin lajimäärää. Häiriintymättömissä jokiekosysteemeissä lajimäärän oletetaan olevan suurempi kuin ihmisvaikutuksen takia muuttuneissa kohteissa (mm. Rosenberg & Resh 1993). Monimuotoisuutta kuvattiin myös Shannon-Wiener diversitetti-indeksillä (H ) (mm. Krebs 1985). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän lajeja havaitaan ja mitä tasaisemmin ne esiintyvät. Indeksin laskemista varten aineistosta poistettiin paikkakohtaisesti sukutasolle määritetyt pohjaeläimet, mikäli paikalta oli havaittu saman suvun pohjaeläinlajeja. Lisäksi kovakuoriaisten (Coleoptera) toukka- ja aikuisvaiheiden yksilömäärät yhdistettiin lajikohtaisesti. Shannon-Wiener diversitettti-indeksin laskennassa käytetty pohjaeläinaineisto on esitetty liitteessä 9. Shannon-Wiener diversitetti-indeksi laskettiin kaavalla: H = - Σ Pi ln Pi missä Pi on i lajin osuus paikan kokonaisyksilömäärästä. Kolmantena monimuotoisuutta kuvaavana muuttajana tarkasteltiin päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) yhteistä lajimäärää (EPT-lajit). EPT-lajeja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm. Rosenberg & Resh 1993, Wallace ym. 1996). Pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavina bioindekseinä käytettiin Biological Monitoring Working Party (BMWP) indeksiä ja sen johdannaista, Average Score Per Taxon (ASPT) indeksiä. BMWP-indeksin laskennassa kullekin pohjaeläinheimolle annetaan pisteitä yhdestä kymmeneen riippuen sen herkkyydestä orgaaniselle kuormitukselle (liite 10) (Armitage ym. 1983) ja pisteet summataan. ASPT-indeksi saadaan jakamalla BMWP-indeksi pisteytettyjen pohjaeläinheimojen määrällä, joten ASPT-indeksi voi saada arvon väliltä Mitä pienempi BMWP-indeksin pistearvojen summa ja ASPT-indeksi on, sitä suurempaa orgaanista kuormitusta indeksit ilmaisevat. Tulokset Vuoden 2008 pohjaeläinnäytteissä oli huomattavasti enemmän pohjaeläinyksilöitä kuin vuonna Lumi- ja Kalliojoen pohjaeläinten kokonaislajimäärä ja EPT-lajimäärä on pysynyt lähes samana. Suurin muutos pohjaeläinten kokonaislajimäärässä ja EPT-lajimäärässä havaittiin

28 9M Tuhkajoella. Vuonna 2008 Tuhkajoelta tavattiin hieman enemmän pohjaeläinlajeja ja EPT-lajeja (taulukko 5). Kaikki pohjaeläinyhteisöjen tilaa ja rakennetta kuvaavat indeksit olivat suurempia vuonna 2004 kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta Kalliojoen ASPT-indeksiä (taulukko 5). Taulukko 5 Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueella sijaitsevien tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut vuosina 2004 ja Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi Yksilömäärä Lajimäärä EPT-lajimäärä Shannon-Wiener -indeksi 1,9 1,6 2,5 1,4 2,6 2,4 BMWP-indeksi ASPT-indeksi 6,1 5,8 6,8 7,2 7,3 7,1 Tulosten tarkastelu Shannon-Wiener diversitetti-indeksin mukaan tutkittujen jokien pohjaeläinyhteisöt olivat monimuotoisempia vuonna Indeksin mukaan pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus on vähentynyt etenkin Kalliojoella. Kyseisen diversiteetti-indeksin ongelmana on kuitenkin, että vaikka yhteisössä olisi paljon lajeja, sen kuvaama diversiteetti on alhainen, jos suurin osa yksilöistä edustaa vain yhtä tai muutamaa lajia (mm. Krebs 1985). Vuoden 2008 Kalliojoen näytteiden sisältämistä pohjaeläinyksilöistä suurin osa olikin joko surviaissääskien (Chironomidae) tai mäkärien (Simulidae) toukkia (liite 8). Tutkittujen jokien pohjaeläinyhteisöjen kokonaislajimäärät ja EPT-lajimäärät ovat pysyneet vertailuvuosina lähes samoina, joten kyseisten pohjaeläinmittareiden perusteella tutkittujen virtavesien pohjaeläinyhteisöissä ei ole tapahtunut muutoksia. Aineistosta laskettiin BMWP- ja ASPT-indeksit, joiden avulla oli tarkoitus selvittää orgaanisen kuormituksen vaikutuksia pohjaeläinyhteisöihin. Tarkastelussa keskityttiin vain ASPT-indeksin tuloksiin, sillä toteutunut otoskoko saattaa vaikuttaa BMWP-indeksin tuloksiin (Beaven ym. 2001). ASPT-indeksi ei ole riippuvainen otoskoosta tai havaitusta lajimäärästä. ASPT-indeksi on pysynyt vertailuvuosina jokikohtaisesti miltei samansuuruisena, joten ASPT-indeksin mukaan pohjaeläinyhteisöjen rakenne ei ole muuttunut mahdollisen orgaanisen kuormituksen muutoksen seurauksena. Ennen vuoden 2008 pohjaeläinnäytteenottoa Lumijokeen valui hapanta mustaliuskealueen vettä, joka johti Lumijoen puskurointikyvyn ja ph:n laskuun (luku 2.2). Lumijoelta havaittiin vuonna 2008 mm. vain muutama Elmis aenea purokuoriaislajin yksilö, kun vuonna 2004 lajia esiintyi runsaammin (liite 8). Lajia pidetään happamoitumiselle herkkänä (mm. Hämäläinen & Huttunen 1996). Vuoden 2004 ja 2008 pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin eri menetelmin, mikä saattaa vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Vuonna 2004 tutkimuskohteilta otettiin kolme rinnakkaista potkuhaavinäytettä, kun vuonna 2008 paikkakohtainen näytemäärä oli kuusi. Molempina vuosina yhteenlaskettu haavinta-aika oli kuitenkin sama, joten tuloksia voidaan pitää suhteellisen vertailukelpoisina. Lisäksi aineistoa jouduttiin muokkaamaan taksonomisesti karkeampaan suuntaan, mikä saattaa vaikuttaa aineistosta satuihin tunnuslukuihin. Vuoden 2008 pohjaeläinnäytteet sisälsivät huomattavasti enemmän pohjaeläinyksilöitä kuin vuoden 2004 näytteet. Tämä voi johtua vertailuvuosien erilaisesta näytteenottotavasta tai tarkemmasta pohjaeläintein poiminnasta vuonna Jatkossa näytteenotto tulisi toteuttaa kuten vuonna 2008 ja vertailuissa sekä tunnuslukujen laskennassa tulisi käyttää vuoden 2008 pohjaeläinaineistoa (liite 11).

29 9M Vuonna 2008 tutkituilta virtavesiltä havaittiin kaksi pohjaeläinlajia, jotka kuuluvat IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan silmällä pidettäviin lajeihin (NT) (Rassi ym. 2001). Kalliojoen näytteistä havaittiin vesiperhoslaji Arctopsyche ladogensis. Laji suosii voimakasvirtaisempia joen osia ja on kärsinyt mm. säännöstelyn aiheuttamista hydro-morfologisista muutoksista (Vuori 2002). Viime vuosina lajia on kuitenkin löydetty useasta paikasta eikä sitä pidetä enää uhanalaisena (Liljaniemi 2007). Lumijoelta havaittiin vesiperhoslaji Lype reduca. Molemmat lajit ovat kärsineet etenkin vesistöjen rakentamisesta, säännöstelystä ja rehevöitymisestä sekä kemiallisista haittavaikutuksista, kuten ympäristömyrkyistä, torjunta-aineista sekä ilman saasteista (Rassi ym. 2001) Järvet Pohjaeläinnäytteenotto ja pohjaeläinmuuttujat Järvien syvännepohjaeläinnäytteet kerättiin Kallio-, Kivi- ja Jormasjärvestä sekä Kolmisopesta. Jormasjärvellä näytepisteitä oli kaksi, muilla järvillä yksi. Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Jokaisesta näytteenottopisteestä otettiin Ekman-noutimella (A=289 cm 2 ) SFS 5067 standardin mukaisesti viisi rinnakkaista pohjaeläinnäytettä. Näytteet seulottiin 0,5 mm seulalla ja säilöttiin n. 70 % etanoliin. Rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin näytteenottopaikkakohtaisesti yhdeksi kokoomanäytteeksi. Järvisyvänteiden pohjaeläinyhteisöjen koostumusta ja runsaussuhteita kuvattiin kokoomanäytteistä lasketuilla pohjaeläintiheyksillä (yksilöä/m 2 ) ja biomassoilla (g/m 2 ). Aineistosta laskettiin myös surviaissääskiin (Chironomidae) perustuva järvisedimentin rehevyystasoa kuvaava CI-indeksi (mm. Paasivirta 1997). CI-indeksi voi saada arvon väliltä 1 5. Matala CI-indeksin arvo kuvaavaa järvisyvänteen olevan rehevä, kun taas korkeammat arvot ovat tyypillisempiä karummille järvisyvänteille. CI-indeksiin perustuvat rehevyystason luokkarajat on esitetty liitteessä 12. Mm. Paasivirta (1997) ja Liljaniemi (1998) ovat kuvanneet indeksin laskennan sekä käytetyn pisteytysperiaatteen yksityiskohtaisesti. Tulokset Vuonna 2008 tutkituilla järvisyvänteillä pohjaeläinten yksilötiheydet olivat keskimäärin 1599 yksilöä/m 2 ja keskimääräinen märkäpaino oli n. 3,7 g/m 2. Eniten pohjaeläinyksilöitä esiintyi Kivijärvellä ja vähiten Kolmisopella. Pohjaeläinten biomassa oli suurin Jormasjärven näytepisteellä kolme ja matalin Kolmisopella (taulukko 6). Kaikki tutkitut järvisyvänteet ovat CI-indeksin mukaan joko reheviä tai lievästi reheviä. Taulukko 6 Tutkittujen järvisyvänteiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut vuonna Jormasjärvi 3 Jormasjärvi 5 Kivijärvi 1 Kalliojärvi 1 Kolmisoppi 1 keskiarvo yks. / m g / m ,72 CI-indeksi 2 1,92 1,33 2,25 2,19 1,94 Tulosten tarkastelu Vuoden 2008 näytteiden perusteella syvänteiden pohjaeläimistö koostui pääosin sulkahyttysten (Chaoboridae) ja surviaissääskien (Chironomidae) toukista. Jormasjärven syvännepohjaeläinten biomassasta myös hernesimpukat (Pisidium) muodistavat huomattavan osan (liite 12). CIindeksin perusteella, lukuun ottamatta Kalliojärveä, tutkitut järvisyvänteet ovat reheviä. Kalliojärven CI-indeksin arvo on kuitenkin lievästi rehevä - rehevä -luokkarajan alarajalla, joten myös Kalliojärven tutkittua syvännettä voidaan pitää indeksin perusteella suhteellisen rehevänä. Alueen järvien syvännepohjaeläimistön koostumusta on selvitetty myös vuonna 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2007). Vuoden 2007 syvännepohjaeläinnäytteet on kuitenkin kerätty talvella. Lisäksi näytteenottopisteet eivät sijainneet kaikilla järvillä samoissa syvänteissä kuin vuonna

30 9M Myös näytemäärät, näytteenotossa käytetty näytteenotin ja näytteenottosyvyydet poikkesivat eri vuosina toisistaan. Esimerkiksi näytteenottosyvyyden (Tolonen ym. 2005) ja näytekoon (mm. Nurmi 1998) on todettu vaikuttavan oleellisesti havaittuun taksonomiseen koostumukseen ja havaittujen lajien määrään. Etenkin ajallisessa vertailussa näytteet tulisi ottaa samaan vuodenaikaan (mm. Nurmi 1998). Ainakin matalammissa ja rehevissä järvissä saattaa talviaikaan syntyä tilanteita, jolloin pohjan läheisyydessä happi kuluu loppuun (mm. Vuori ym. 2006). Happikato vaikuttaa oleellisesti syvänteiden pohjaeläinkoostumukseen. Edellä mainittujen näytteenottotapaerojen takia vuosien 2007 ja 2008 pohjaeläinselvitysten yksilömäärät, biomassat ja aineistosta lasketut tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia. Karkeasti yleistäen voidaan todeta, että molempien selvitysten perusteella alueen järvien syvännepohjaeläimistöä hallitsevat lukumääräisesti surviaissääskien- ja sulkahyttysten toukat, hernesimpukoiden muodostaessa paikoittain merkittävän osuuden syvännepohjaeläinten biomassasta. Jatkossa näytteenotto tulisi toteuttaa ohjelman (Pöyry Environment Oy 2008) mukaisesti ja vertailuissa sekä tunnuslukujen laskennassa tulisi käyttää vuoden 2008 pohjaeläinaineistoa (liite 12). 3.5 Yhteenveto pohjaeläintarkkailusta Virtavesien pohjaeläinnäytteet kerättiin Kallio-, Lumi- ja Tuhkajoesta. Mahdollisia kaivoksen toiminnasta johtuvia vaikutuksia virtavesien pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla vuoden 2008 pohjaeläinanalyysien tuloksia vuonna 2004 alueella tehtyyn pohjaeläinselvitykseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005b). Aineistoista laskettiin erilaisia pohjaeläinyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja. Tässä selvityksessä käytettyjen pohjaeläinmittarien perusteella alueen virtavesien pohjaeläinyhteisöissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Järvien syvännepohjaeläinnäytteet kerättiin Kallio-, Kivi- ja Jormasjärvestä sekä Kolmisopista. Vuosien 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2007) ja 2008 syvännepohjaeläinselvitysten perusteella alueen järvien syvännepohjaeläimistöä hallitsevat lukumääräisesti surviaissääskien- ja sulkahyttysten toukat, hernesimpukoiden muodostaessa paikoittain merkittävän osuuden syvännepohjaeläinten biomassasta. Koska vuosien 2007 ja 2008 syvännepohjaeläinselvitysten näyteottometodit poikkeavat hyvin paljon toisistaan, tarkempaa pohjaeläinmittareihin perustuvaa vuosien välistä vertailua ei voitu luotettavasti toteuttaa. 3.6 Pohjaeläinten metallipitoisuus Pohjaeläinten metallipitoisuuksia tutkittiin Tuhka-, Kallio- ja Lumijoen pohjaeläintarkkailun näytepisteiltä lokakuussa 2008 kerätyistä pohjaeläinnäytteistä tarkoituksena määrittää metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan alkamista. Näytteet koostuivat pääasiassa vesiperhosten (Trichoptera) ja koskikorentojen (Plecoptera) toukista. Näytteistä määritettiin Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co- ja Ba-pitoisuus (liite 13). Pohjaeläinten metallipitoisuudet olivat korkeimpia Tuhkajoessa ja alhaisimmat Lumijoessa (taulukko 7). Kalliojoen pohjaeläinten metallipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin Tuhkajoessa. Pohjaeläinten metallipitoisuuksiin vaikuttavat luontaiset alueen maa- ja kallioperästä vesitöihin liukenevat metallit. Esimerkiksi nikkelipitoisuus oli Tuhka-, Kallio- ja Lumijoessa selvästi suurempi ja sinkkipitoisuus samaa tasoa kuin Oulujokeen laskevan Sanginjoen ja Siikajoen yhdistetyssä näytteessä, jossa nikkelipitoisuus oli 0,50 mg/kg ja sinkkipitoisuus 43 mg/kg (PSV-Maa ja Vesi Oy 2003).

31 9M Taulukko 7 Pohjaeläinten metallipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) Tuhka-, Kallio- ja Lumijoella v Alue Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn Tuhkajoki 0,05 0,06 4,7 0,32 3,2 3,6 8,8 0,16 69 Kalliojoki 0,04 0,05 3,7 0,28 3,9 3,6 6,9 0,16 62 Lumijoki 0,04 0,05 2,1 0,10 1,3 4,7 2,4 0, Kalojen ja rapujen metallipitoisuus Hauki Kalojen metallipitoisuuksia tutkittiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä ja Kivijärvestä kerätyistä haukinäytteistä tarkoituksena määrittää metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan alkamista. Kultakin järveltä pyydettiin kesäkuussa haukea, joiden kylkilihaksesta määritettiin Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co- ja Ba-pitoisuus (liite 14). Hauen metallipitoisuudet olivat varsin pieniä ollen samaa tasoa kaikilla järvillä (taulukko 8). Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat alle määritysrajan ja selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen (EU-asetus 466/2001) enimmäispitoisuuksien. Kolmisopen haukien keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti juuri ja juuri hauelle sallitun enimmäispitoisuuden. Tämä johtunee Kolmisopen näytekalojen suuresta koosta. Haukien keskipaino oli siellä 1,7 kg, joten hauet olivat jo varsin vanhoja ja siten keränneet elohopeaa pienempiä kaloja enemmän. Taulukko 8 Hauen lihaksen keskimääräinen metallipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) Kalliojärvellä, Kolmisopella, Jormasjärvellä ja Kivijärvellä v sekä EU:n hyväksymät enimmäispitoisuudet kalalle (asetus 466/200). Alue Keskipaino g Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn Kalliojärvi 816 0,84 0,03 0,14 <0,01 <0,02 0,09 <0,02 <0,01 5,4 Kolmisoppi ,02 0,07 0,13 <0,01 <0,02 0,10 <0,02 <0,01 6,4 Jormasjärvi 983 0,66 0,05 0,09 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 6,2 Kivijärvi 598 0,61 0,04 0,10 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 5,4 EU-asetus - 1,0* - - 0, ,2 - *hauki 1,0 ja muu kala 0,5 Rapu Ravun metallipitoisuuksia tutkittiin Jormasjärven Talvilahdelta ja järven keskiosasta (Kiikonniemi) pyydetyistä rapunäytteistä tarkoituksena määrittää metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan alkamista. Molemmilta alueilta pyydettiin elokuussa koirasrapua, joiden hepatopancreaksesta (maksaa vastaava elin) tehdyistä kokoomanäytteistä määritettiin Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co- ja Ba-pitoisuus (liite 15). Rapujen hepatopancreaksen metallipitoisuudet olivat Talvilahdella ja järven keskiosassa samaa tasoa (taulukko 9). Pitoisuudet olivat elohopeaa lukuun ottamatta korkeampia kuin hauen lihaksen pitoisuudet. Tämä selittynee sillä, että hepatopancreas on maksaa vastaava elin, johon kertyy myös metalleja enemmän kuin lihakseen. Taulukko 9 Ravun hepatopancreaksen keskimääräinen metallipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) Jormasjärven Talvilahdella ja järven keskiosassa (Kiikonniemi) v Alue Pituus mm Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn Talvilahti ,03 0,41 3,8 2,2 4,0 34 1,7 0, Kiikonniemi ,03 0,41 2,7 1,8 3,2 33 1,0 0,01 300

32 9M Vesikasvillisuus 29 Vesikasvillisuuden tarkkailusta on laadittu erillinen raportti (osa IV b). 4 KALASTO JA KALASTUS Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) on Kainuun TE-keskus hyväksynyt eräin lisäyksin päätöksellään dnro 914/ , Kalataloudellinen tarkkailu käsittää vuosittaisen kalastus- ja ravustuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia, verkkokoekalastuksia, kalojen sekä kalastus- ja ravustustiedusteluja. V tehtiin lisäksi erillisselvityksenä Tuhkajoen taimenen alkuperän määritys. 4.1 Kalastuskirjanpito Kolmisopelle ja Jormasjärvelle järjestettiin 7 kalastajan kalastuskirjanpito vuoden 2008 alussa. Heistä 5 kalastaa Jormasjärvellä ja 2 Kolmisopella. Kolmisopella ei ole enää nykyisin tiettävästi muita kalastajia. Kirjanpitäjistä 4 ravustaa Jormasjärvellä ja 1 heistä ravustaa myös Talvilahdella, jossa myös kalastaa 1 kirjanpitäjä. Kalastajat kirjaavat pyyntitoimensa kalastuskerroittain sekä havainnoivat myös pyydysten likaantumista ja kalojen mahdollisia makuvirheitä. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit v on esitetty liitteessä 16. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit kullekin saalislajille. Kirjanpitäjien kalastus oli Jormasjärvellä pääasiassa talviverkkokalastusta. Pyyntiä harjoitettiin myös maderysillä, iskukoukuilla ja vetouistimilla. Kolmisopella harjoitettiin pienimuotoista katiskakalastusta. Jormasjärvellä saalis oli lähes täysin kuhaa, haukea ja madetta (taulukko 10). Kuhan osuus kokonaissaaliista oli läahes puolet. Kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä kotitarvekalastuksen luonne huomioiden varsin korkea eli keskimäärin 101 kg vuodessa. Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskakalastusta ja kalastajakohtainen saalis oli siellä 53 kg vuodessa. Taulukko 10 Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Kolmisopella ja Jormasjärvellä v Alue Vuosi Kalastajia Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Särki Yhteensä kg/kalastaja Kolmisoppi Jormasjärvi Kolmisoppi Kolmisopella harjoitettiin pienimuotoista katiskakalastusta. Saalis oli pääasiassa ahventa, haukea ja madetta, joiden yksikkösaaliit olivat pieniä eli alle 0,4 kg/pkk (taulukko 11). Kolmisopen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että järvestä saadaan katiskoilla jonkin verran madetta myös kesäaikana. Kalastajien mukaan katiskojen likaantuminen vaikeutti kalastusta Kolmisopella kesän aikana (liite 16). Kaloissa ei esiintynyt makuvirheitä.

33 9M Taulukko 11 Pyydyskokukertakohtainen katiskasaalis (g/pkk) Kolmisopella v kk Vuosi pkk Hauki Ahven Made Särki Katiskat V-VIII IX-X V-X Jormasjärvi Jormasjärvellä verkkokalastus keskittyi talveen ja tärkeimmät saalislajit olivat kuha, hauki ja made. Harvoilla verkoilla (# mm) saadun kuhan yksikkösaalis oli kohtalainen eli 0,76 kg/pkk (taulukko 12). Hauen ja mateen yksikkösaaliit olivat pieniä eli vajaa 0,2 kg/pkk. Siikaa, taimenta ja ahventa saatiin verkoilla vain satunnaisesti. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Maderysillä saatiin madetta vähän eli 3,7 kg/pkk (taulukko 12). Talvella kalastettiin iskukoukuilla melko aktiivisesti ja niillä saatiin haukea kohtalaisesti eli 0,46 kg/pkk (taulukko 12). Vetouistelulla saatiin saalista varsin hyvin eli kuhaa 1,20 ja haukea 0,95 kg kalastuskertaa kohden (taulukko 13). Jormasjärvellä nuotattiin heinä-syyskuussa kurenuotalla noin 15 vetokertaa. Muikkua oli varsin runsaasti, mutta se oli kuitenkin niin pientä (7 cm), että sitä ei voitu ottaa saaliiksi (liite 16). Saaliiksi otettavaa muikkua oli vain 2 kg. Jormasjärven Talvilahdella, johon Tuhkajoki laskee, harjoitettiin pienimuotoista talviverkkokalastusta. Kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat siellä pienempiä kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin eli 0,06-0,22 kg/pkk (taulukko 14). Madetta saatiin Talvilahdelta paremmin kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin eli 0,44 kg/pkk. Jormasjärven kalastajista vain yksi kommentoi pyydysten likaantumista. Hänen mukaansa likaantuminen oli vähäistä (liite 16). Taulukko 12 Pyydyskokukertakohtainen verkko-, maderysä- ja koukkusaalis (g/pkk) Jormasjärvellä v Verkkopyynnin made talvella (I-IV). kk Vuosi pkk Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Verkot I-IV # mm VIII IX-XII I-XII Maderysät II-II Iskukoukut I-II, XII

34 9M Taulukko 13 Kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärvellä v kk Vuosi kkr Hauki Kuha Ahven Veto- VI-VIII uistelu 31 Taulukko 14 Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Jormasjärven Talvilahdella v Made talvella (I-IV). kk Vuosi pkk Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Verkot I-III # 50 mm VIII IX I-IX Ravustus Jormasjärvellä v ravustaneiden 4 kirjanpitoravustajan kokonaissaalis oli 1220 rapua eli keskimäärin 305 rapua/ravustaja (taulukko 15). Ravun yksikkösaalis oli pieni eli 0,38 kpl mertavuorokautta kohden. Rapukannan rakenne vaikuttaa normaalilta, sillä vapautettuja pieniä rapuja oli yli puolet rapujen kokonaismäärästä. Pienten rapujen osuus on vain suuntaa-antava, sillä samat ravut voivat tulla pyydyksiin useita kertoja pyynnin aikana varsinkin tilanteessa, jossa pyyntipaikkaa ei vaihdeta. Talvilahdella rapukanta vaikuttaa olevan heikompi kuin muualla Jormasjärvessä. Siellä ravustettiin 30 merralla 3 yötä ja saaliksi saatiin 6 täysimittaista rapua ja pieniäkin vain 19 kpl (taulukko 15). Taulukko 15 Tiivistelmä ravustuskirjanpidon tuloksista Jormasjärvellä v Talvilahden tiedot sisältyvät myös Jormasjärven kokonaistietoihin. Alue Vuosi Ravustajia Merrat Merta-d Saalis Vapautetut kpl md kpl kpl/merta kpl/md kpl % koko rapumäärästä Jormasjärvi ,4 0, Talvilahti ,2 0, Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen sähkökoekalastukset tehtiin Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 17, koekalastusten perustulokset liitteessä 18 ja koealojen valokuvat liitteessä 19. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 18) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu

35 9M (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Runsaista sateista ja suurista virtaamista johtuen koekalastuksia ei voitu tehdä tyypillisessä alivirtaamatilanteessa. Vesi oli kaikilla joilla noin 20 cm alivirtaamatilannetta korkeammalla, mikä heikensi jonkin verran kalojen saatavuutta. Kesätulva jatkui pitkään, mikä saattoi myös vähentää kalojen esiintymistä koskissa. Olosuhteista johtuen kalojen laskennalliset tiheysarviot ovat siten paikoin liian pieniä Tulokset Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen koskialueet olivat kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän (liite 18). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia (Fontinalis dalecarlica, F. antipyretica ja Hygrohypmum sp.), joiden peittävyys oli enimmäkseen alle 10 % (liite 18). Vesisammalta oli enemmän (40 %) vain Tuhkajoen ylimmällä koealalla. Vesisammalten ohella esiintyi satunnaisesti järvikortetta (Equisetum fluviatile) ja rentukkaa (Caltha palustris). Tuhkajoella esiintyi hiukan rihmamaisia viherleviä ja pohjasakkaa (liite 18). Kalliojoella ja Lumijoella viherleviä ja pohjasakkaa ei esiintynyt. On todennäköistä, että kesätulvat olivat osin puhdistaneet joet mahdollisista viherlevistä ja pohjasakasta. Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen kalasto oli niukka ja yksilötiheydet olivat pieniä (taulukko 16). Kalliojoen ylemmältä koealalta ei saatu saalista ja alemmalta koealalta saatiin vain 2 ahventa. Lumijoen kalasto oli myös yksipuolinen; koealoilta saatiin yhteensä 3 ahventa ja 1 särki. Tuhkajoen koealoilta saatiin pienin tiheyksin taimenta, ahventa, madetta ja särkeä. Tuhkajoen alimmalta koealalta saatiin 1 kesänvanha taimenen poikanen. Muut taimenet (4 kpl) olivat 1-5- vuotiaita. Harjusta ei koealoilla esiintynyt. Yksi kesänvanha harjus saatiin ylimääräisissä sähkökalastuksissa Tuhkajoen alaosalta (ks. liite 18.3). Tuhkajoen alimmalla koskialueella, varsinaisten koealueiden alapuolella, on hyviä taimenen pienpoikashabitaatteja ja sieltä saatiin ylimääräisissä sähkökalastuksissa kesänvanhoja taimenen poikasia yhteensä 19 kpl (ks. liite 18.3). Kainuun TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Jormasjärveen ei ole istutettu taimenta 2000-luvulla, joten Tuhkajoesta saadut taimenet olivat luonnonkantaa. Taulukko 16 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Kallio-, Tuhkaja Lumijoella v Alue Taimen Taimen Taimen Ahven Made Särki 0-v. 1-5-v. yht. Kalliojoki S Kalliojoki S ,0 - - Tuhkajoki S3-0,5 0,5 0,5-0,5 Tuhkajoki S4-1,0 1,0 0,5 0,5 - Tuhkajoki S5 0,5 0,5 1,0-0,5 - Lumijoki S ,7 - - Lumijoki S ,4-0,7 Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen kalasto on ollut varsin niukka myös aiemmin tehdyissä sähkökoekalastuksissa (Lapin Vesitutkimus Oy 2005c ja 2006b). Kesällä 2004 ja 2005 tehdyissä

36 9M koekalastuksissa saadut yksilötiheydet olivat myös pieniä (taulukko 17). Kallio- ja Lumijoen koealoilta ei saatu saalista ollenkaan v Tuhkajoelta v saaduista taimenista 1 oli kesänvanha poikanen. Merkittävin ero eri vuosien koekalastustuloksissa on kivisimpun puuttuminen kokonaan Tuhkajoen koealoilta v Taulukko 17 Sähkökoekalastusten keskimääräisiä tuloksia (yks./aari) Kallio-, Tuhka- ja Lumijoella v Tuhkajoen tulokset vuodelta 2004 ovat vain suuntaa-antavia; silloin ei ole ilmoitettu koealojen kokoa, joksi tässä on arvioitu 150 m 2. Alue Taimen Harjus Hauki Ahven Made Särki Kivisimppu Kalliojoki , Tuhkajoki ,5 0,2-2,7 0,9-16, , ,3 0,3 0,2 - Lumijoki ,7 15,6 0, ,1-0,4-4.3 Tuhkajoen taimenen alkuperä Tuhkajoen taimenen alkuperän määrittämiseksi Tuhkajoesta kerättiin sähkökalastuslaitteella 50 taimennäytettä, joista otettiin näyte evistä dna-määritystä varten. Vastaava määrä vertailunäytteitä otettiin Käylän ja Ohtaojan kalanviljelylaitoksilta Oulujoen sekä Kitkäjärven kantaa olevista taimenista. Rautalammin reitin kannasta on olemassa valmista vertailuaineistoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella. Kainuun TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Jormasjärveen ja Jormasjokeen on istutettu v pääasiassa Rautalamminreitin kantaa, mutta muutamia eriä myös Oulujoen ja Kitkajärven kantaa olevaa taimenta. Tuhkajoella kalastettiin kertaalleen ylimääräistä koskialaa lähes kaikilla koskijaksoilla yhteensä noin 5500 m 2 (liite 18.3). Alueet olivat pääasiassa kivikko-louhikkopohjaisia koskia. Hyviä kesänvanhan taimenen poikashabitaatteja oli vain Sahinkoskella joen yläosalla ja alimman kosken, Myllykosken, alaosassa. Muualla kosket olivat varsin jyrkkiä ja kivikkolouhikkopohjaisia eikä niillä esiintynyt pienpoikasia kuin satunnaisesti. Sahinkoskelta saatiin 1 kesänvanha poikanen. Myllykosken alaosalla taimentiheys oli parempi kuin muualla Tuhkajoella. Noin 1000 m 2 :n alalta saatiin kertakalastuksella yhteensä 28 taimenta (2,8 kpl/aari), joista puolet oli kesänvanhoja poikasia (liite 18.3). Tällä alueella kalastettiin hyvä pienpoikasalue käytännössä lähes kokonaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien määritysten mukaan Tuhkajoen taimenkanta on selvästi oma erillinen kantansa. Geneettinen ero Oulujoen, Kitkajärven ja Rautalamminreitin taimenkantoihin on selvä. Tutkimusraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastukset tehtiin Nordic-yleiskatsausverkoilla Kalliojärvellä, Kolmisopella ja Kivijärvellä standardia SFS-EN soveltaen. Koekalastuksia tehtiin eri puolilla järviä ja eri syvyysvyöhykkeillä. Verkkovuorokausia oli Kalliojärvellä 6 ja Kolmisopella sekä Kivijärvellä 10. Vesikasvillisuutta oli kaikilla järvillä vain vähän myös rannan tuntumassa, joten kalastuskohteetkin olivat kaikki avovedessä. Koekalastuskohteet on esitetty liitteessä 21. Kohteiden koordinaatit ja koekalastusten perustulokset verkkokohtaisesti on esitetty liitteessä 22. Verkot eivät juuri likaantuneet yön aikana. Tiheimmissä verkoissa oli hiukan ruskeaa humusta/levää, mutta pesun tarvetta ei ollut (liite 22).

37 9M Ahven oli valtalaji kaikilla järvillä. Sen osuus saaliin yksilömäärästä oli % ja kokonaismassasta vastaavasti % (taulukko 18). Toinen merkittävä kalalaji oli särki, jonka osuus yksilömäärästä oli järvestä riippuen %. Näiden lisäksi saatiin kaikilta järviltä vähän kiiskeä sekä Kalliojärveltä 1 hauki ja Kivijärveltä 2 muikkua. Hauen osuus on todennäköisesti aliarvio, sillä hauki käy pyydyksiin loppukesällä melko huonosti. Kalastustietojen mukaan hauki on kuitenkin kaikilla järvillä merkittävä saalislaji. Keskimääräinen verkkosaalis oli kaikilla järvillä pieni eli 8-16 kalaa/verkko ja 0,4-0,8 kg/verkko (taulukko 18). Tulokset viittaavat niukkaan ja lajistoltaan melko yksipuoliseen kalakantaan. Kalastossa dominoivat selvästi ahven ja särki. Kalastoa voidaan pitää runsaana ja särkikalavaltaisena, jos verkon yksikkösaalis on yli 100 kpl ja yli 2 kg/koeverkko, ja lisäksi yli 60 % saaliista on särkikaloja ja alle 20 % petokaloja (Sammalkorpi & Horppila 2005). Ahventen ja särkien keskikoko oli varsin pieni kaikilla järvillä. Kaikki särjet ja pääosa ahvenistakin saatiin solmuväliltään mm:n verkoista (kuva 13). Kesänvanhoja särjenpoikasia (verkot # 5-8 mm) ei saaliiksi saatu ja toisaalta ahvenen pienpoikasiakin oli vain satunnaisesti. Suurikokoisia särkiä ei saaliissa ollut ja suurikokoisia ahveniakin oli vain satunnaisesti. Saaliiksi saatujen kalojen vähäinen määrä ja saaliskalojen kokojakauma viittaavat siihen, että sekä ahvenen että särjen lisääntyminen ko. järvissä ei ole kovin tehokasta. 34 Taulukko 18 Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven verkkokoekalastusten tulokset kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona v Kalalaji Kalliojärvi Kolmisoppi Kivijärvi kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % verkko verkko verkko verkko verkko verkko Hauki 0,2 1, , Ahven 8,0 61, ,5 10,9 66, ,6 5,1 64, ,8 Särki 2,8 21, ,9 4,4 27, ,2 1,2 15,2 36 8,2 Muikku 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0,2 2,5 3 0,7 Kiiski 2,0 15,4 24 3,0 1,0 6,1 9 2,2 1,4 17,7 32 7,3 Yhteensä 13,0 100, ,0 16,3 100, ,0 7,9 100, ,0

38 9M % Kalliojärvi Ahven Särki , ,5 15,5 19, Verkon solmuväli mm 40 % Kolmisoppi Ahven Särki , ,5 15,5 19, Verkon solmuväli mm mm 60 % Kivijärvi Ahven Särki , ,5 15,5 19, Verkon solmuväli mm mm Kuva 13 Ahvenen ja särjen kokonaissaalis (% yksilömäärästä) eri harvuisilla verkoilla Kalliojärvellä, Kolmisopella ja Kivijärvellä v

39 9M Kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 2008 tehtiin tammi-helmikuussa 2009 postitse otantana Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä. Tiedustelu tehtiin erikseen koskikalastusluvan ja verkko- ym. kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Tiedustelu kattaa Kalliojärven, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen (liite 23). Kalastustiedustelun yhteydessä tehtiin erillinen ravustustiedustelu Jormaskylän osakaskunnalta ravustuslupia lunastaneille henkilöille. Tiedustelut lähetettiin kaikille niille, joille osoitetieto oli saatavissa. Kalastustiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 352 nimeä eli 75 % myytyjen kalastuslupien määrästä (taulukko 19). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 273 kpl eli 78 %. Ravustustiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 26 nimeä eli 81 % myytyjen ravustuslupien määrästä. Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 19 kpl eli 73 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Kalastustiedustelukaavake järvialueille on esitetty liitteessä 24, koskikalastuksen tiedustelukaavake liitteessä 25 ja ravustustiedustelukaavake liitteessä 26. Tiedustelun perustulostus on esitetty alueittain liitteessä 27. Taulukko 19 Tiedusteluaineisto Jormaskylän osakaskunnan alueella v Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Koskikalastusluvat , , ,0 Verkko- ym. luvat , , ,8 Yhteensä , , ,0 Ravustusluvat , , , Kalastajamäärä ja kalastusaika Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupia järvialueille lunasti v yhteensä 173 kalastajaa ja koskikalastuslupia 295 kalastajaa. Järvialueille lupia lunastaneista kalasti Jormasjärvellä 60 ja Kolmisopella vain 2 kalastajaa (taulukko 20). Kalliojärvellä ei kalastanut kukaan tiedusteluun vastanneista. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,7 henkilöä taloutta kohden. Muut luvan lunastaneet kalastivat Jormaskylän osakaskunnan vesialueilla Nuasjärven eteläosassa. Tulokset Nuasjärveltä on raportoitu Mondo Mnerals Oy:n velvoitetarkkailuraportissa (Pöyry Environment Oy 2009). Koskikalastusluvan lunastaneista kalasti yhteensä 277 kalastajaa. Heistä pääosa eli 269 kalasti Jormasjoella. Tuhkajoella luvan lunastaneista kalasti 52. Taulukko 20 Kalastajamäärä Jormaskylän osakaskunnan alueella v Kolmisoppi Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki

40 9M Järvikalastajilla oli kalastajaa kohden keskimäärin 29 kalastuspäivää vuoden aikana. Yhteensä kalastuspäiviä/kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin Kalastus keskittyi kesään kesäelokuulle, johon ajoittui 64 % kalastuspäivistä (kuva 14). Avovesikaudelle kalastuspäivistä ajoittui 80 %. Talviverkkokalastusta harjoitti noin 40 % verkkokalastajista. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 5 viikkoa, muikkuverkoilla 4 päivää ja katiskoilla 2 kuukautta (taulukko 21). Erilaisilla vavoilla kalastettiin keskimäärin kertaa kesän aikana. Koskikalastajilla oli kalastajaa kohden keskimäärin 6 kalastuskertaa kesän aikana. Yhteensä kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin Kalastus keskittyi kesä-heinäkuulle, johon ajoittui kolme neljännestä kalastuskerroista (kuva 14). Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 4,5 ja perhovavoilla keskimäärin 5,6 kertaa kesän aikana (taulukko 21). 40 % Järvikalastajat Koskikalastajat I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 14 Kalastuspäivien/kalastuskertojen jakautuminen (%) eri kuukausille (I-XII) Jormaskylän osakaskunnan alueella v Taulukko 21 Keskimääräinen pyyntiaika (pyyntipäiviä/kalastuskertoja) Jormaskylän osakaskunnan alueella v Harvat Muikku- Katiskat Heitto- Perho- Vetoverkot verkot vavat vavat uistelu Järvikalastajat Koskikalastajat ,5 5, Pyydykset ja saalis Jormasjärvellä oli v käytössä noin 170 harvaa verkkoa ja 30 muikkuverkkoa (taulukko 22). Harvoista verkoista pääosa oli solmuväliltään mm. Katiskoja oli käytössä noin 50 kpl ja maderysiä 6 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 30 veneellä. Suosituin kalastusmuoto oli selvästi verkkokalastus, jota harjoitti noin kolme neljännestä kalastajista (liite 27). Katiskapyyntiä ja vetouistelukalastusta harjoitti reilu puolet kalastajista. Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskapyyntiä. Kahdella kalastajalla oli käytössä yhteensä 3 katiskaa. Toinen kalastaja käytti ilmeisesti hiukan myös verkkoja. Koskikalastajilla oli käytössä yhteensä noin 340 vapaa, jotka olivat puoleksi heitto- ja puoleksi perhovapoja (taulukko 22). Samoja vapoja käytettiin osin sekä Tuhka- että Jormasjoella.

41 9M Taulukko 22 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Jormaskylän osakaskunnan alueella v Pyydys Järvikalastajat Koskikalastajat Muikkuverkot 34 - Verkot # mm Katiskat 52 - Maderysät 6 - Kurenuotta 1 - Heittovavat Perhovavat Vetouistelu: veneet 33 - vavat 95 - Koukut 12 - Mato-onget Pilkkionget Kolmisopella kokonaissaalis oli v noin 100 kg, joka oli pääosin ahventa, haukea ja madetta (taulukko 23). Niiden lisäksi saatiin vähän särkeä. Kalastajakohtainen saalis oli 53 kg. Jormasjärvellä kokonaissaalis oli 3,2 t, josta kuhaa oli 37 %, haukea 34 %, ahventa 12 % ja madetta 9 % (taulukko 23, kuva 15). Siian osuus kokonaissaalista oli pieni eli vain 3 %. Jormasjärven muikkukanta on tällä hetkellä heikko. Muikun osuus kokonaissaaliista oli vain 1 %. Näiden lisäksi saatiin saaliiksi vähän taimenta, kirjolohta, lahnaa ja särkeä. Kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä sama kuin Kolmisopella eli 53 kg. Koskikalastuksen kokonaissaalis oli noin 1000 kg, josta reilu kaksi kolmannesta oli pyyntikokoisena istutettua kirjolohta (taulukko 23). Kirjolohen pyynnin ohessa saatiin merkittävästi haukea sekä vähän harjusta, taimenta, ahventa ja kuhaa. Koskikalastus painottui Jormasjoelle, josta saatiin 87 % koskikalastuksen kokonaissaaliista. Ainakin osa harjus- ja taimensaaliista on jokien omaa luontaista kantaa. Jormaskylän osakaskunnan tietojen mukaan jokialueille istutettiin v kirjolohta yhteensä 700 kg, josta pääosa istutettiin Jormasjokeen. Ko. pienillä joilla on varsin kova kalastuspaine, joten lähes kaikki istukkaat saatiin saaliiksi. Kesä 2008 oli sateinen, joten vesistöt olivat ajoittain lähes tulvassa. Tämä vaikeutti ajoittain kalastusta jokialueilla ja heikensi todennäköisesti jonkin verran myös saalista. Taulukko 23 Kokonaissaalis (kg) Jormaskyllän osakaskunnan alueella v Kalalaji Kolmi- Jormas- Yhteensä Tuhka- Jormas- Yhteensä Kaikki soppi järvi kg % joki joki kg % yht. kg Taimen , ,8 41 Kirjolohi , ,6 688 Siika , ,3 101 Muikku , ,0 33 Harjus , ,2 42 Hauki , , Ahven , ,6 464 Kuha , , Made , ,9 309 Lahna , ,0 4 Särki , ,8 151 Yhteensä , , kg/kalastaja ,5 3,3 2,9 - -

42 9M Made 9 % Kuha 37 % Särki 4 % Muut 0 % Siika 3 % Muikku 1 % Siika Muikku Hauki Hauki 34 % Ahven Kuha Made Särki Muut Ahven 12 % Kuva 15 Kokonaissaaliin lajijakauma Jormasjärvellä v Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista (ks. liitteet 24 ja 25). Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Jormasjärvellä, Tuhkajoella ja Jormasjoella % kalastajista arvioi, että mitään erityisiä kalastushaittoja ei ole (taulukko 24). Jormasjärvellä merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin pyydysten likaantuminen, metsäojitusten kuormitus ja heikko saalis. Näitä kommentoi reilu kolmannes kaksi kolmannesta vastaajista. Kalojen makuvirheitä ei kommentoinut Jormasjärvellä kukaan. Kolmisopen kirjanpitokalastajien mukaan pyydysten likaantuminen haittaa kalastusta, mutta kaloissa ei esiinny makuvirheitä. Tuhka- ja Jormasjoella merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin ajoittain pieni virtaama ja heikko saalis. Näitä kommentoi kolmannes puolet vastaajista (taulukko 24). Lisäksi vesikasvien runsautta kommentoi neljännes vajaa kolmannes vastaajista. Kalojen makuvirheet eivät olleet merkittävä ongelma joillakaan, sillä niitä kommentoi 5-9 % vastaajista. Jokialueilla merkittävänä haittana pidettiin myös rantapusikoita, jotka haittaavat vapakalastusta. Sitä kommentoi vajaa viidennes kalastajista. Kalastusta haittaavina tekijöinä tai muina kommentteina mainittiin jokialueilla lisäksi mm. seuraavat: paljon kalastajia, asutus, veden tummuus, rapumerrat, matoonkijat, lupa-automaatti olisi hyvä, kalastuskausi voisi jatkua pidemmälle syyskuuhun, kirjolohta voisi korvata taimenella ja harjuksella, valvontaa ja istutusten jälkeistä rauhoitusta voisi lisätä.

43 9M Taulukko 24 Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Jormaskylän osakaskunnan alueella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentteja esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki n Kalastushaittoja ei mielestäni ole Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen 66 * * Kalastuslupien kalleus 6-1 Kalojen makuvirheet Pieni virtaama ajoittain * Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Heikko saalis Vesikasvien runsaus Vesistön liettyminen Rantapusikot * ei kysytty 4.6 Ravustus Jormaskylän osakaskunnan alueella ravusti v henkilöä yhteensä 400 merralla (taulukko 25). Ravustusta harjoitettiin pääasiassa Jormasjärvellä ja Jormasjoella. Jormasjärvellä oli 17 ja Jormasjoella/jokisuulla 15 ravustajaa. Varsinaisella Nuasjärvellä ravustusta kokeili 3 ravustajaa. Kokonaissaalis oli 4800 rapua eli keskimäärin 161 rapua/ravustaja ja 0,4 kpl mertavuorokautta kohden. Saaliista saatiin Jormasjärvestä 73 % ja Jormasjoesta/jokisuusta 26 %. Rapukannan rakenne vaikuttaa normaalilta, sillä pieniä takaisin laskettavia rapuja oli Jormasjärvellä ja Jormasjoella varsin runsaasti. Pienten rapujen määrä on vain suuntaa-antava, sillä samat ravut voivat tulla pyydyksiin useita kertoja pyyntikauden aikana. Nuasjärven rapukanta vaikuttaa melko heikolta ja se keskittynee Jormasjokisuun lähialueelle. Ravun yksikkösaalis, 0,4 kpl/md, oli pieni, mikä johtui varsin suuresta mertavuorokausien määrästä. Suuri mertavuorokausien määrä kertyi melko pitkästä pyyntiajasta, joka oli Jormasjärvellä keskimäärin 30 ja Jormasjoella/jokisuulla 29 päivää. Taulukko 25 Ravustustiedot Jormaskylän osakaskunnan alueella v Alue Ravustajia Mertoja Merta- Saalis Saalis Vapautetut kpl vuorokausia kpl kpl/md kpl Jormasjärvi , Jormasjoki/jokisuu , Nuasjärvi ,27 30 Yhteensä , Yhteenveto kalataloustarkkailusta Sähkökoekalastusten mukaan Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen kalasto oli niukka ja yksilötiheydet olivat pieniä. Kallio- ja Lumijoelta saatiin vain hiukan ahventa ja särkeä, Tuhkajoelta saatiin näiden lisäksi pienin tiheyksin taimenta ja madetta. Tuhkajoessa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jonka merkittävät lisääntymisalueet ovat joen alimmilla koskialueilla. Verkkokoekalastusten mukaan Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven kalasto oli niukka ja

44 9M lajistoltaan melko yksipuolinen. Kalasto koostui kaikilla järvillä pääasiassa ahvenesta ja särjestä. Näiden lisäksi kalastoon kuuluivat kiiski ja hauki sekä Kivijärvellä myös muikku. Jormasjärven kalastuskirjanpidon verkkokalastus keskittyi talveen ja tärkeimmät saalislajit olivat kuha, hauki ja made. Harvoilla verkoilla (# mm) saadun kuhan yksikkösaalis oli kohtalainen. Hauen ja mateen yksikkösaaliit olivat pieniä. Siikaa, taimenta ja ahventa saatiin verkoilla vain satunnaisesti. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla saatiin kuhaa ja haukea varsin hyvin. Kalastustiedustelun mukaan Kolmisopella kalasti v vain 2 kalastajaa ja saaliiksi saatiin vähän haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Jormasjärvellä kalasti 60 kalastajaa ja Tuhka- sekä Jormasjoella 280 vapakalastajaa. Kokonaissaalis Jormasjärvellä oli 3,2 t, joka oli pääasiassa kuhaa ja haukea. Tuhka- ja Jormasjoen kalastus keskittyi pyyntikokoisena istutetun kirjolohen kalastukseen. Sen ohella saatiin vähän mm. haukea, ahventa, taimenta ja harjusta. Ravustusta harjoitti Jormasjärvellä ja Jormasjoella 30 ravustajaa, joiden kokonaissaalis oli 4800 rapua. 5 SEDIMENTIN LAATU Sedimentin laadun tutkimuksesta on vastannut Geologian tutkimuskeskus. Raportti alueen järvien sedimentin laadusta on osana IV c. 6 VIITTEET Armitage P.D., Moss D., Wright J.F. & Furse M.T The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water Research 17: Beavan L., Sadler J. & Pinder C The invertebrate fauna of a physically modified urban river. Hydrobiologia 445: Eloranta, P. & Soininen, J Ecological status of some Finnish rivers evaluated by using benthic diatom communities. Journal of Applied Phycology 14:1-7. Eloranta, P., Karjalainen S. M. & Vuori K.-M Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Hämäläinen H. & Huttunen P Inferring the minimum ph of streams from macroinvertebrates using weighted averaging regression and calibration. Freshwater Biology 36: Jarlman, A Suullinen tiedonanto, marraskuu Krebs C.J Egology; The experimental analysis of distribution and abundances. 3 rd ed., Harper & Row, New York, US, 800 s. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus. Lapin Vesitutkimus Oy 2005a. Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöt, vedenlaatu ja vesitalous sekä kaivoshankkeen vaikutukset niihin. Moniste.

45 9M Lapin Vesitutkimus Oy 2005b. Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoshankkeen YVAselostus. Lapin Vesitutkimus Oy 2005c. Selvitys Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta. Lapin Vesitutkimus Oy 2006a. Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöjen vesitalous ja vedenlaatu. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 2006b. Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalasto. Kesän 2005 sähkökoekalastusten tulokset. Lapin Vesitutkimus Oy Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran järvien pohjaeläimet täydennys. Lapin Vesitutkimus Oy Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoksen rakennusvaiheen vesistötarkkailu Moniste. Lavoie, I., Somers, K. M., Paterson, A. M. ja Dillon, P. J Assessing scales of variability in benthic diatom community structure. Journal of Applied Phycology 17: Lehmusluoto, P.O Veden pieneliötoiminnoista ja niiden mittaamisesta radioaktiivisen hiilen avulla. Vesianalyyttisiä menetelmiä. Suomalaisten kemistien seura s Liljaniemi P Pohjaeläinanalyysit järvien tilan seurannassa onkamojärven ja Särkijärven (Pohjis-Karjala) pohjaeläimistö Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Liljaniemi P Simojoen vesistöalueen pohjaeläinkartoitus. Julkaisussa: Nenonen S. & Liljaniemi P. (toim.), Simojoen tila ja kunnostus Simo-life. Suomen ympäristö 13/2007: Nikunen, E., Leinonen, R., Kemiläinen, B., & Kultamaa, A Environmental properities of chemicals Voulme 1. Environment Guide 71. Sinnish Environment Institute. NorBAF The Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater. < Päivityksiä Omnidia-ohjelmaan, lokakuu Nurmi P Eräiden Suomen järvien pohjaeläimistö valtakunnallisen seurannan tulokset vuosilta Suomen ympäristö s. Paasivirta L Uusia pohjaeläinindeksejä järvien, jokien ja Itämeren biomonitorointiin. Vesistöjen velvoitetarkkailu koulutustilaisuus, moniste. 8 s. Prygiel, J., Carpentier, P., Almeide, S., Coste, M., Druart, J.-C., Ector, L., Guillard, D., Honoré, M.-A., Iserentant, R., Ledeganck, P., Lalanne-Cassou, C., Lesniak, C., Mercier, I., Moncaut, P., Nazart, M., Nouchet, N., Peres, F., Peeters, V., Rimet, F., Rumeau, A., Sabater, S., Straub, F., Torrisi, M., Tudesque, L., Van de Vijver, B., Vidal, H., Vizinet, J. ja Zydek, N Determination of the biological diatom index (IBD NF T ): results of an intercomparison exercise. Journal of Applied Phycology 14: PSV-Maa ja Vesi Oy AvestaPolarit Chrome Oy Kemin kaivos. Vesieliöstön metallipitoisuusmääritykset. Moniste. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoshankkeen tarkkailusuunnitelma. Moniste.

46 9M Pöyry Environment Oy Mondo Minerals Oy Sotkamon tehdas. Velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta Osa III Kalataloudellinen tarkkailu. Moniste. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rosenberg D.M.& Resh V.H Freshwater biomonitoring and benthic macroinvertebrates. Chapman & Hall, New York, US, 488s. Samalkorpi, I. & Horppila, J Ravintoketjukunnostus. Teoksessa: Ulvi, T. & Lakso, E. (toim). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114: Syke Jokien biologisten tekijöiden valtakunnallinen perusseuranta ympäristöhallinnossa Ohjeet näytteenottoon ja näytteiden käsittelyyn. Suomen ympäristökeskus, moniste. 14 s. Tolonen K., Hämäläinen H. & Vuoristo H Syvänteiden pohjaeläimet järvien ekologisen tilan luokittelussa. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Vuori K-M Vesisammal- ja vesiperhosmenetelmät jokivesistöjen haitallisten aineiden riskinarvioinnissa ja seurannassa. Suomen ympäristö 571. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 89 s. Vuori K-M., Bäck S., Hellsten S., Karjalainen S-M., Kauppila P., Lax H-G., Lepistö L., Londesborough S., Mitikka S., Niemelä P., Niemi J., Perus J., Pietiläinen O-P., Pilke A., Riihimäki J., Rissanen J., Tammi J., Tolonen K., Vehanen T., Vuoristo H. & Westberg V Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Suomen ympäristö s. Wallace J.B., Grubauh J.W & Whiles M.R Biotic indices and stream ecosystem processes: results from an experimental study. Applied Ecology 6:

47 Jor Tuh1 S5 S4 Ait S3läh Kol aja r iirin osp Kaiv Jor5 Kol1 ja lin to Pa S2 Kal su Kor S1 Kolmisopen avolouhos Kal1 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sal Hako1 Phako Kuus Härp1 Här Hoik kesä Hoik talvi Syvä kesä Syvä talvi Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Kai Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kip1 Kipsisakka-altaat Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Mun Val Mus 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Pirt1 Myl kesä Myl talvi ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö iir sp in ja ra Ylu Mäk IsoS Lum S6 S7 Mäk Vesistötarkkailupiste Pohjaeläinnäytepiste S7 Sähkökoekalastuspiste Vesikasvilinja Osa IVa Kiv1 Liite 1.1 1:40 000

48 FM12 FM6 FM8 Jor3 Ait S3 S4 Kol läh Kor S1 Kal1 Patolinja Kol1 Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Kaivospiirin raja Tuh1 S5 Jor5 S2 Kal su Sivukiven läjityslue Kipsisakka-altaat Val Mus Sal Hoik kesä Hoik talvi Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Tehdasalue 1. vaiheen liuotusalue Myl kesä Myl talvi Kuus Hako1 Phako Härp1 Här Syvä kesä / talvi Kai Mun Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Sivukiven Kuusilammen läjitysalue avolouhos Sivukiven läjitysalue Kip1 Pirt1 Kaivospiirin raja Ylu Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mäk IsoS Lum Kiv2 S6 S7 Kiv1 Laa9 Laa10 Mäk S7 Vesistötarkkailupiste Pohjaeläinnäytepiste Sähkökoekalastuspiste Vesikasvilinja Osa IVa Liite 1.2 1:

49 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy s= väri suodatettu * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Salminen ) 1,0 0,6 8,0 56 5,5 < 0,01 2,6 < 2,0 1, ) 3,5 2,4 6,1 45 5,3 < 0,01 2,5 < 2,0 1, ) 6,0 4,0 2,1 16 5,2 < 0,01 2,6 < 1,3 1, ,0 8,0 0,3 0,4 0,3 0,7 4,0 28 5,0 < 0,02 2,7 <1,0 0, ,0 8,0 0,3 0,4 0,3 3,9 7,5 57 5,5 0,05 2,9 <1,0 0, ,0 8,0 0,3 0,4 0,3 4,7 < 0,2 < 1 5,3 0,06 3,0 5,4 5, < ,0 7,5 0,6 0,6 0,1 0,3 7,3 50 5,4 0,05 2,6 1,4 3, ,0 7,5 0,6 0,6 0,1 3,8 3,8 59 5,0 < 0,02 2,7 <1,0 0, < ,5 7,5 0,6 0,6 0,1 4,7 0,1 0,5 5,5 0,11 3,3 1,3 5, < ,0 8,0 0,5 0,5 0,7 7,0 49 5,5 0,06 2,8 <1,0 1, ,0 8,0 0,5 0,5 3,7 3,0 23 5,1 < 0,02 2,7 <1,0 0, < ,0 8,0 0,5 0,5 4,7 < 0,2 < 1 5,4 0,09 2,9 9, < ,0 0,4 4, ,0 8,0 0,4 9,0 7,6 66 5,3 0,02 1,8 2,5 9, ,0 8,0 0,4 7,8 7,2 61 5,2 < 0,02 1,7 2, ,0 8,0 0,4 5,7 7,0 56 5,2 < 0,02 1,7 3, ,0 1,0 17, ,0 8,0 1,0 14,8 8,3 82 5,7 0,04 1,7 3,8 8, < ,0 8,0 1,0 6,7 6,9 56 5,2 0,02 1,8 2, < ,0 8,0 1,0 6,0 6,6 53 5,2 0,02 1,8 1,5 8, < ,0 0, ,0 8,0 0,6 13,0 6,6 63 5,6 0,04 2,0 2,2 3, < ,0 8,0 0,6 8,2 2,7 23 5,3 0,03 2,0 3,9 6, < ,0 8,0 0,6 7,2 3,3 27 5,4 0,04 2,0 3,6 5, < ,0 0,8 7, ,0 8,0 0,8 15,8 5,2 52 5,2 0,03 2,4 <1,0 3, < ,0 8,0 0,8 8,9 1,0 9 5,4 0,05 2,0 1,9 6, < ,0 8,0 0,8 6,7 5,4 0,05 2,0 4, < ,0 0, ,0 7,0 0,4 15,0 7,2 71 5,6 0,05 2,2 1,4 4, < ,0 7,0 0,4 8,7 0,8 7 5,3 0,05 2,3 <1,0 4, < ,0 7,0 0,4 6,2 0,3 2 5,5 0,06 2,1 7, < ,0 0,4 2, ,0 7,0 0,4 14,8 6,5 64 5,4 0,04 2,7 1,6 2, < ,0 7,0 0,4 11,0 1,0 9 5,3 0,04 2,4 1,5 3, < ,0 7,0 0,4 7,8 < 0,2 < 1 5,5 0,06 2,1 5, s < ,0 0, ,0 8,0 0,3 10,5 6,9 62 5,5 0,04 2,6 3,6 4, ,0 8,0 0,3 10,0 5,6 50 5,2 0,03 2,7 3,4 4, ,0 8,0 0,3 8,3 0,1 0,5 5,5 0,07 2,3 8, s < ,3 0,6 1, ,0 7,3 0,6 6,3 8,6 70 5,8 0,06 2,7 2,6 3, ,5 7,3 0,6 6,2 8,2 66 5,8 0,06 2,7 1,6 4, ,0 7,3 0,6 6,2 8,3 67 5,8 0,06 2,7 2,8 3, Liite 2.1/1

50 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Salminen ) 1,0 < 4 < 3 1,7 < ) 3,5 < 4 < 3 1,0 < ) 6,0 < 4 < 3 1,8 < ,0 0,5 4 1, ,0 0,4 3 1, ,0 0,8 3 1, ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,33 0,71 1,5 230 < < 2 < , ,3 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 1,3 0,71 1,3 330 < < 2 < , ,3 < 15 < ,5 < 3 10 < 5 < 10 0,81 0,75 0, < < 2 < , ,4 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,20 0,7 0,9 460 < < 2 < < ,74 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,23 0,4 1,3 370 < < 2 < < ,65 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,35 0,5 1,4 400 < < 2 < < ,64 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,37 0,9 0,7 440 < < 2 < < ,89 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,34 0,6 0,7 450 < < 2 < < ,80 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,59 0,4 1,1 440 < < 2 < < ,70 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,5 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.1/2

51 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Kalliojärvi ) 1,0 0,8 4,8 34 5,4 < 0,01 2,3 < 1,0 1, ) 3,5 3,4 10,0 78 5,3 < 0,01 2,6 < 1,0 1, ) 1,0 5,0 0,3 0,4 0,3 0,7 10,5 73 5,6 0,05 2,4 < 1,0 1, ,0 5,0 0,3 0,4 0,3 4,3 2,6 20 5,2 0,03 3,7 < 1,0 0, < ,0 5,0 0,5 0,7 0,0 0,8 10,1 71 5,6 0,05 2,4 < 1,0 3, ,0 5,0 0,5 0,7 0,0 4,6 2,0 16 5,3 0,04 3,9 < 1,0 1, < ,0 5,0 0,5 0,5 1,0 8,8 62 5,5 0,05 2,5 < 1,0 2, ,0 5,0 0,5 0,5 4,1 1,8 14 5,3 0,05 3,9 < 1,0 0, < ,0 0,6 9, ,0 5,0 0,6 11,2 8,7 79 5,4 0,02 1,6 < 1,0 4, < ,0 5,0 0,6 7,8 8,0 67 5,3 < 0,02 1,7 1,9 4, ,0 1,1 10, ,0 5,0 1,1 15,8 8,7 88 5,6 0,03 1,6 2,5 4, < ,0 5,0 1,1 10,0 7,4 66 5,4 0,03 1,8 2,0 5, < ,0 0, ,0 5,0 0,7 14,2 7,4 72 5,8 0,04 1,8 1,2 1, < ,0 5,0 0,7 11,4 2,4 22 5,7 0,07 2,5 3,0 3, < ,0 0, ,0 5,0 0,8 17,4 6,7 70 5,6 0,04 2,1 1,6 2, < ,0 5,0 0,8 14,8 4,2 41 5,3 0,03 2,1 2,1 3, < ,1 0, ,0 5,1 0,6 15,2 7,0 70 5,7 0,05 2,1 < 1,0 2, < ,0 5,1 0,6 9,0 6,0 52 5,7 0,05 2,2 < 1,0 4, < ,3 0, ,0 5,3 0,7 14,5 6,7 66 5,6 0,04 2,2 2,7 1, < ,0 5,3 0,7 13,8 6,7 65 5,6 0,04 2,2 4,0 1, < ,0 0,5 9, ,0 5,0 0,5 11,4 8,3 76 5,6 0,04 2,3 1,8 1, < ,0 5,0 0,5 11,1 7,5 68 5,7 0,05 2,3 1,1 1, < ,1 3, ,0 5,1 6,2 9,3 75 6,1 0,08 2,4 1,3 1, ,0 5,1 6,1 9,0 72 5,8 0,05 2,4 1,1 1, Liite 2.2/1

52 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Kalliojärvi ) 1,0 < 4 < 3 1,6 < ) 3,5 < 4 < 3 < 1 < ) 1,0 0,4 6,2 4, ,0 0,7 4,2 1, ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,48 0,78 1,4 240 < < 2 < , ,4 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,58 5,2 1,2 300 < < 2 < , ,2 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,17 0,7 0,9 340 < < 2 < < ,74 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 0,6 0,8 380 < < 2 < < ,79 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,23 0,8 0,7 360 < < 2 < < ,83 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,20 0,8 0,7 360 < < 2 < < ,86 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.2/2

53 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu ) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 3) Tulokset KAI, Tuhkajoki 5 aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Korentojoki ,5 1,2 0,4 0,7 0,0 0,2 10,6 73 5,8 0,07 2,5 2,4 3, ,2 1,0 0,4 15,2 7,2 72 5,5 0,04 2,2 5,9 7, < 5 < ,2 1,0 0,4 14,6 7,2 71 5,1 0,01 2,5 0,5 1, < 5 8 Kalliojoki, suu ) 0,5 < 0,1 12,0 83 5,3 < 0,01 3,5 1,8 2, ,2 0,4 0,4 0,1 0,4 0,4 11,3 78 5,7 0,06 3,7 2,0 2, ,2 0,4 0,1 10,9 75 5,5 0,04 3,8 2,7 3, ,3 0,5 0,5 1,0 10,7 75 4,7 < 0,02 7, ,2 0,5 0,5 10,3 5,9 53 5,4 0,02 2,5 3,9 3, ,2 0,4 0,4 12,8 9,2 87 5,2 < 0,02 4,5 3,3 3, < ,2 0,4 0,4 11,7 8,0 74 5,5 0,03 3,0 1,3 2, ,2 0,4 0,4 18,3 7,0 74 5,3 0,03 3,4 1,6 3, ,2 0,4 0,3 13,1 8,2 78 6,1 0,07 3,0 3,2 4, ,2 0,5 0,3 13,9 7,6 74 5,2 < 0,02 3,8 0,5 1, ,2 0,4 0,4 9,9 8,5 75 5,2 < 0,02 3,8 0,5 1, ,2 0,5 0,5 5,5 9,9 79 5,8 0,05 4,1 3,7 5, Aittopuro , ,03 0,01 0,1 12,2 84 6,3 0,09 2,9 1,4 2, ,5 1,0 1,0 12,8 8,6 81 6,2 0,08 2,5 < 1,0 1, < ,5 1,0 0,4 9,9 9,0 80 6,1 0,07 2,5 < 1,0 1, < 5 26 Kolmisoppi lähtevä ,2 0,5 0,5 0,0 0,0 0,5 10,5 73 5,8 0,05 4,8 < 1,0 2, ,5 1,0 0,6 10,7 74 5,8 0,06 3,3 < 1,0 2, ,2 0,5 0,5 0,8 10,1 71 5,9 0,07 3,5 5,3 2, ,1 0,3 0,3 10,2 8,8 78 5,7 0,04 2,5 1,4 2, ,1 0,3 0,3 15,5 9,0 90 5,4 0,02 2,5 2,4 1, < ,2 0,5 0,5 11,5 8,0 73 5,8 0,03 2,5 2,0 2, ,1 0,3 0,3 18,2 5,6 0,03 2,6 < 1,0 1, < ,3 0,6 0,5 16,2 8,6 87 5,8 0,04 2,6 4,4 1, < ,2 0,5 0,4 13,9 7,7 75 5,6 0,03 2,8 3,7 1, < ,2 0,3 0,3 12,0 8,2 76 5,5 0,03 3,0 6,2 3, ,1 0,3 0,3 5,9 9,6 77 5,8 0,04 3,0 4,5 7, Tuhkajoki ,1 0,2 0,2 10,8 74 5,8 0,05 3,4 < 1,0 2, ) 0,1 0,9 0,8 1,4 3,9 6, ) 0,1 0,7 5,5 5,3 0,02 2,5 2,0 3, ,2 0,5 0,5 16,6 8,2 84 5,8 0,04 2,6 1,9 1, < ,3 0,6 0,6 13,2 7,7 73 5,7 0,04 2,9 4,0 3, Liite 2.3/1

54 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu ) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 3) Tulokset KAI, Tuhkajoki 5 aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Korentojoki ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,25 0,73 2,3 200 < < 2 < , ,5 < 15 < ,2 < 3 < 10 < 5 < 10 0,22 0,6 1,5 570 < < 2 < < ,83 < 15 < ,2 < 3 < 10 < 5 < 10 0,27 0,5 1,5 460 < < 2 < < ,77 < 15 < 6 Liite 2.3/2 Kalliojoki, suu , ,2 5 8,< ,2 7 < ,28 0,8 8,6 500 < < 2 < < 0, ,5 < 15 < , ,2 < 3 < , ,2 4 < , ,35 0,7 6,1 420 < < 2 < < ,0 < 15 < ,2 < 3 < ,2 4 < ,49 0,7 6,5 510 < < 2 < < ,98 < 15 < ,2 4 < ,2 3 < Aittopuro ,5 < 3 < ,15 0,64 4,4 190 < 10 8 < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 0,5 3,0 250 < < 2 < < ,92 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 0,5 2,6 310 < 10 9 < 2 < < ,92 < 15 < 6 Kolmisoppi lähtevä ,2 1,6 2, ,5 < 3 < ,17 0,73 6,0 290 < < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,2 < 3 < ,1 < 3 < ,1 < 3 < ,2 < 3 < ,1 < 3 < ,15 0,6 4,8 350 < < 2 < < ,71 < 15 < ,3 < 3 < ,2 < 3 < ,23 0,6 4,7 370 < < 2 < < ,8 < 15 < ,2 < 3 < ,1 < 3 < Tuhkajoki ,1 < 3 < ,25 0,77 6,7 200 < 10 9 < 2 < , ,9 < 15 < ) 0, ) 0, ,2 < 3 < ,15 0,6 4,9 330 < < 2 < < ,73 < 15 < ,3 < 3 < ,26 0,6 4,7 450 < < 2 < < ,81 < 15 < 6

55 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset LVT * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 2) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Kolmisoppi ) 1,0 0,4 11,0 77 5,3 < 0,01 3,5 1,4 1, ) 7,0 2,2 9,2 67 5,4 < 0,01 3,1 < 1,0 1, ) 12,5 3,2 5,0 37 5,4 <0,01 3,3 1,4 1, ,0 13,5 0,6 0,4 0,4 0,4 10,9 75 5,7 0,05 3,6 < 1,0 2, ,0 13,5 0,6 0,4 0,4 2,5 7,7 56 5,3 0,02 3,2 < 1,0 1, ,5 13,5 0,6 0,4 0,4 3,6 4,7 35 5,3 0,03 3,4 1,4 2, ,0 13,0 0,5 0,6 0,0 0,6 10,5 73 5,4 0,03 3,6 < 1,0 2, ,5 13,0 0,5 0,6 0,0 2,6 6,3 46 5,3 0,03 3,2 < 1,0 1, ,0 13,0 0,5 0,6 0,0 3,5 4,3 32 5,3 0,03 3,4 < 1,0 1, ,0 13,0 0,5 0,5 0,5 10,6 74 5,1 < 0,02 5,4 1,5 3, ,5 13,0 0,5 0,5 2,5 7,9 58 5,3 0,02 3,5 1,4 1, ,0 13,0 0,5 0,5 3,3 3,9 29 5,3 0,03 4,0 6, ) 1,0 13,1 0,7 0,6 0,1 0,3 10,4 72 5,0 0,02 5,4 3, ) 7,0 13,1 0,7 0,6 0,1 2,4 7,7 56 5,2 0,02 3,7 1, ) 12,1 13,1 0,7 0,6 0,1 3,0 5,0 37 5,2 0,03 4,1 6, ,0 0,8 5, ,0 13,0 0,8 9,8 8,8 78 5,3 < 0,02 2,4 1,4 2, ,5 13,0 0,8 6,7 8,9 73 5,2 < 0,02 2,4 2,7 2, ,0 13,0 0,8 5,5 8,7 69 5,2 < 0,02 2,4 1,8 2, ,0 1,0 3, ,0 13,0 1,0 12,8 9,3 88 5,4 0,02 2,5 1,0 2, < ,5 13,0 1,0 8,1 8,3 70 5,5 0,03 2,5 < 1,0 2, < ,0 13,0 1,0 7,1 8,6 71 5,3 0,02 2,4 < 1,0 2, < ,5 0, ,0 13,5 0,8 14,4 7,8 76 5,7 0,03 2,5 2,4 1, ,0 13,5 0,8 10,0 7,1 63 5,4 0,02 2,5 < 1,0 1, ,5 13,5 0,8 8,4 7,1 61 5,4 0,03 2,5 1,3 1, ,0 0, ,0 13,0 0,7 17,6 8,1 85 5,7 0,03 2,6 1,6 1, < ,5 13,0 0,7 11,0 5,0 45 5,3 0,02 2,5 1,1 1, ,0 13,0 0,7 9,8 4,6 41 5,3 0,02 2,5 1,4 1, ,0 1, ,0 13,0 1,0 15,0 7,6 75 5,7 0,03 2,6 1,6 1, < ,0 13,0 1,0 14,1 7,1 69 5,7 0,04 2,8 1,4 1, < ,0 13,0 1,0 9,8 3,5 31 5,4 0,03 2,6 1,4 3, ,0 0,9 8, ,0 13,0 0,9 14,8 7,7 76 5,6 0,04 2,8 1,6 1, < ,5 13,0 0,9 14,2 6,4 62 5,4 0,03 3,0 1,6 1, < ,0 13,0 0,9 9,8 3,1 27 5,5 0,04 2,7 3,8 5, ,0 0,7 8, ,0 13,0 0,7 12,5 7,8 73 5,6 0,04 2,9 1,3 1, ,5 13,0 0,7 11,5 6,8 62 5,6 0,04 3,0 < 1,0 2, ,0 13,0 0,7 11,3 8,1 74 5,5 0,03 3,0 1,3 1, ,0 0,6 2, ,0 13,0 0,6 7,2 8,9 74 5,8 0,04 3,0 5,8 8, ,5 13,0 0,6 7,1 8,9 73 6,0 0,05 3,3 6,2 8, ,0 13,0 0,6 7,1 10,0 83 5,8 0,04 3,0 6,1 8, Liite 2.4/1

56 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu ) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Kolmisoppi ) 1,0 5,7 3, ) 7,0 < 4 < ) 12,5 < 4 < ,0 4 6, ,0 1,4 2, ,5 1,4 3, ,0 5 < ,18 0,8 7,6 450 < < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,5 < 3 < ,13 0,79 5,3 340 < < 2 < < 0, ,3 < 15 < ,0 < 3 < ,18 0,88 6,2 340 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,0 4 < ,5 4 < , ) 1, ) 7, ) 12, ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 3 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 3 < ,5 3 < ,0 < 3 < ,10 0,6 5,0 310 < < 2 < < ,76 < 15 < ,5 < 3 < ,09 0,5 4,8 340 < < 2 < < ,62 < 15 < ,0 3 < ,11 0,5 4,9 340 < < 2 < < ,60 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,19 0,6 4,8 370 < < 2 < < ,78 < 15 < ,5 < 3 < ,13 0,6 4,9 420 < < 2 < < ,81 < 15 < ,0 3 < ,29 0,5 4,4 390 < < 2 < < ,66 < 15 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < Liite 2.4/2

57 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Jormasjärvi ) 1,0 18,0 1,3 0,4 0,3 0,4 12,9 89 5,8 0,04 3,6 0,9 3, ) 5,0 18,0 1,3 0,4 0,3 2,1 10,8 78 5,8 0,04 3,4 0,4 2, ) 10,0 18,0 1,3 0,4 0,3 2,6 8,2 60 5,6 0,05 3,6 0,7 2, ) 17,0 18,0 1,3 0,4 0,3 3,4 2,8 21 5,9 0,12 4,1 1,5 3, ,0 18,0 0,7 0,5 0,1 0,7 11,6 81 5,9 0,06 3,5 1,2 2, ,0 18,0 0,7 0,5 0,1 2,3 9,0 66 5,7 0,04 3,4 < 1,0 0, ,0 18,0 0,7 0,5 0,1 2,7 7,2 53 5,6 0,05 3,5 < 1,0 0, ,0 18,0 0,7 0,5 0,1 3,5 1,2 9 6,1 0,18 4,5 2,0 2, ,0 18,0 0,5 0,5 0,0 0,3 12,2 84 5,6 0,04 3,7 < 1,0 3, ,0 18,0 0,5 0,5 0,0 2,4 9,0 66 5,3 0,04 3,4 2,4 0, ,0 18,0 0,5 0,5 0,0 2,8 7,5 55 5,4 0,05 3,5 < 1,0 0, ,0 18,0 0,5 0,5 0,0 3,6 1,9 14 5,6 0,15 4,3 1,8 1, ,0 1,2 12, ,0 18,0 1,2 11,0 10,4 94 6,1 0,05 3,0 < 1,0 1, < ,0 18,0 1,2 11,0 9,9 90 6,0 0,04 3,0 1,3 1, < ,0 18,0 1,2 7,8 10,6 89 6,0 0,05 3,0 < 1,0 1, < ,0 18,0 1,2 6,8 10,0 82 5,8 0,04 3,0 < 1,0 1, < ,0 1, ,0 18,0 1,7 18,4 8,4 89 6,6 0,08 3,4 < 1,0 0, < ,0 18,0 1,7 18,1 8,2 87 6,3 0,05 2,9 2,4 1, < ,0 18,0 1,7 17,1 8,0 83 6,2 0,05 2,9 1,2 1, ,0 18,0 1,7 8,9 3,1 27 5,7 0,06 3,2 1,5 4, ,5 1,2 7, ,0 18,5 1,2 15,4 8,1 81 6,3 0,06 3,0 < 1,0 1, ,0 18,5 1,2 14,5 8,3 81 6,3 0,05 3,0 < 1,0 0, ,0 18,5 1,2 14,1 8,1 79 6,0 0,05 3,0 < 1,0 1, ,5 18,5 1,2 11,0 3,0 27 5,7 0,07 3,3 2,6 3, ,0 1,7 4, ,0 18,0 1,7 7,7 10,0 84 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0, ,0 18,0 1,7 7,6 8,7 73 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0, ,0 18,0 1,7 7,6 7,8 65 6,4 0,06 3,0 < 1,0 1, ,0 18,0 1,7 7,4 8,7 72 6,4 0,06 3,1 < 1,0 1, Liite 2.5/1

58 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Jormasjärvi ) 1, ) 5, ) 10, ) 17, ,0 < 3 < ,42 0,86 7,0 320 < 10 9,3 < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,0 < 3 < ,3 0,83 6,7 220 < 10 8,9 < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < ,0 0,85 6,6 230 < 10 9,6 < 2 < < 0, ,5 < 15 < ,0 3 < ,1 0,86 5,9 220 < < 2 < < 0, ,5 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,18 0,8 5,8 200 < < 2 < < ,79 < 15 < ,0 < 3 < ,26 0,8 5,9 200 < < 2 < < ,79 < 15 < ,0 < 3 < ,14 0,8 5,8 230 < < 2 < < ,79 < 15 < ,0 < 3 < ,16 0,7 5,7 330 < < 2 < < ,81 < 15 < ,0 < 3 < ,23 0,7 5,5 200 < 10 9,1 < 2 < < ,87 < 15 < ,0 < 3 < ,13 0,8 5,5 200 < 10 9,0 < 2 < < ,88 < 15 < ,0 < 3 < ,23 0,7 5,5 200 < 10 8,9 < 2 < < ,93 < 15 < ,5 < 3 < ,25 0,7 5,5 240 < < 2 < < ,86 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < Liite 2.5/2

59 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Jormasjärvi syv p ) 1,0 25,2 1,3 0,3 0,2 0,5 12,8 89 5,8 0,04 3,4 0,8 1, ) 5,0 25,2 1,3 0,3 0,2 2,0 11,3 82 5,9 0,05 3,4 0,2 1, ) 13,0 25,2 1,3 0,3 0,2 2,7 9,6 71 5,9 0,05 3,5 0,5 2, ) 20,0 25,2 1,3 0,3 0,2 3,0 7, ) 24,2 25,2 1,3 0,3 0,2 3,6 3,2 24 5,9 0,10 3,8 0,5 2, ,0 27,0 0,7 0,5 0,1 0,7 11,2 78 5,8 0,05 3,4 < 1,0 0, ,0 27,0 0,7 0,5 0,1 2,3 10,6 77 5,9 0,05 3,4 < 1,0 0, ,5 27,0 0,7 0,5 0,1 3,1 8,4 63 5,8 0,06 3,5 < 1,0 0, ,0 27,0 0,7 0,5 0,1 3,9 1,4 11 6,1 0,16 4,2 2,9 1, ,0 27,0 1,0 0,5 0,0 1,3 11,3 80 5,5 0,05 3,5 < 1,0 1, ,0 27,0 1,0 0,5 0,0 2,3 10,4 76 5,5 0,05 3,3 < 1,0 0, ,5 27,0 1,0 0,5 0,0 3,1 8,5 63 5,5 0,06 3,5 < 1,0 0, ,0 27,0 1,0 0,5 0,0 3,7 2,6 20 7,0 0,12 3,9 < 1,0 1, ,0 1,2 10, ,0 26,0 1,2 10,5 9,8 88 6,1 0,05 3,0 < 1,0 1, < ,0 26,0 1,2 10,0 9,4 83 6,2 0,06 3,2 < 1,0 1, < ,5 26,0 1,2 8,5 9,6 82 5,9 0,05 3,0 < 1,0 1, < ,0 26,0 1,2 6,7 10,0 82 5,8 0,04 2,9 1,3 1, < ,0 1,7 7, ,0 27,0 1,7 18,2 8,3 89 6,3 0,05 3,0 < 1,0 1, < ,0 27,0 1,7 18,0 8,0 84 6,3 0,05 3,0 < 1,0 0, ,5 27,0 1,7 17,1 6,1 63 5,9 0,05 3,2 < 1,0 1, ,0 27,0 1,7 9,8 5,4 48 5,8 0,06 3,1 < 1,0 1, ,1 1,2 4, ,0 27,1 1,2 15,4 8,2 82 6,3 0,06 3,0 < 1,0 1, ,0 27,1 1,2 14,4 8,2 80 6,3 0,06 3,0 < 1,0 0, ,5 27,1 1,2 13,2 7,0 67 5,9 0,05 3,1 < 1,0 1, ,0 27,1 1,2 8,9 3,9 33 5,8 0,06 3,3 < 1,0 1, ,0 1,8 2, ,0 27,0 1,8 7,7 9,7 81 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0, ,0 27,0 1,8 7,7 9,8 82 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0, ,5 27,0 1,8 7,6 10,3 86 6,4 0,06 3,0 < 1,0 1, ,0 27,0 1,8 7,6 9,9 83 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0, Liite 2.6/1

60 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Jormasjärvi syv p ) 1, ) 5, ) 13, ) 20, ) 24, ,0 < 3 < ,43 0,84 7,2 210 < 10 9,8 < 2 < < 0, ,5 < 15 < ,0 < 3 < ,1 0,86 6,9 190 < 10 8,2 < 2 < ,1 43 1,5 < 15 < ,5 < 3 < ,0 0,85 6,8 180 < 10 8,1 < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,0 < 3 < ,0 0,84 5,8 200 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,19 0,7 6,0 190 < < 2 < < ,80 < 15 < ,0 < 3 < ,14 0,8 5,9 190 < < 2 < < ,79 < 15 < ,5 < 3 < ,10 0,7 5,9 190 < < 2 < < ,99 < 15 < ,0 < 3 < ,14 0,7 5,9 220 < < 2 < < ,84 < 15 < ,0 < 3 < ,18 0,7 5,5 180 < 10 8,8 < 2 < < ,88 < 15 < ,0 < 3 < ,14 0,7 5,5 180 < 10 8,5 < 2 < < ,85 < 15 < ,5 < 3 < ,17 0,7 5,4 230 < 10 9,8 < 2 < < ,85 < 15 < ,0 < 3 < ,13 0,7 5,6 270 < 10 9,6 < 2 < < ,83 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < Liite 2.6/2

61 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Jormasjoki 9 FM ,5 1,0 1,0 0,4 11,4 79 6,0 0,05 4,7 1,7 0, ,5 1,0 1,0 0,8 11,5 80 6,0 0,06 4,8 1,3 0, ,5 1,0 1,0 13,2 10, ,2 0,06 3,4 < 1,0 0, < ,5 1,0 1,0 18,0 7,9 83 6,4 0,06 3,3 < 1,0 1, ,5 1,0 1,0 15,7 7,4 75 6,3 0,06 3,5 < 1,0 0, ,5 1,0 1,0 7,1 9,8 81 6,4 0,06 3,8 < 1,0 0, Jormaslahti FM ,0 1,7 1,3 0,5 0,3 0,4 11,0 76 6,1 0,05 4,6 < 1,0 0, ,0 1,7 1,2 0,3 0,4 11,8 82 6,0 0,06 6,0 < 1,0 1, ,0 1,2 3, ,0 2,0 1,2 14,4 9,6 94 6,3 0,07 5,9 < 1,0 0, < ,5 1,7 6, ,0 2,5 1,7 17,3 8,4 88 6,6 0,08 4,8 1,5 1, ,5 1,5 1, ,0 2,5 1,5 15,7 8,2 83 6,3 0,07 4,0 < 1,0 1, ,5 1,5 5, ,0 1,5 1,5 7,6 10,4 87 6,7 0,09 3,5 1,5 1, Liite 2.7/1

62 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Jormasjoki 9 FM ,5 < 3 < ,22 1, < < 2 < < 0, ,5 < 15 < ,5 < 3 < ,20 0, ,5 < ,5 < 3 < ,14 0,8 7,4 170 < < 2 < < ,83 < 15 < ,5 < 3 < ,11 0,8 7,3 180 < 10 8,6 < 2 < < ,92 < 15 < ,5 < 3 < Liite 2.7/2 Jormaslahti FM ,0 < 3 < ,31 1, < < 2 < < 0,05 < 5 1,5 < 15 < ,0 < 3 < ,23 0, ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,21 1, < 10 9,9 < 2 < < ,0 < 15 < ,0 < 3 < ,15 0,9 9,1 180 < 10 8,6 < 2 < < ,94 < 15 < ,0 < 3 < 10 5 < 10

63 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Nuasjärvi 23 FM ,0 25,0 1,3 0,5 0,3 0,4 10,7 74 6,3 0,09 2,7 < 1,0 0, ,5 25,0 1,3 0,5 0,3 2,1 9,4 68 6,2 0,09 6,1 < 1,0 0, ,0 25,0 1,3 0,5 0,3 2,1 9,0 65 6,2 0,15 30 < 1,0 0, ,0 25,0 1,2 0,5 0,4 10,4 72 6,3 0,10 2,6 < 1,0 0, ,0 25,0 1,2 0,5 0,7 10,5 73 6,2 0,10 2,7 < 1,0 0, ,0 25,0 1,2 0,5 2,0 9,3 67 6,1 0,09 6,3 < 1,0 0, ,0 25,0 1,2 0,5 2,0 9,2 67 6,2 0,11 20,4 < 1,0 0, ,0 25,0 1,2 0,5 2,3 8,3 60 6,2 0,14 20,3 < 1,0 1, ,0 25,0 1,2 0,5 2,7 6,3 46 6,2 0,17 42,2 < 1,0 1, ,0 1,7 9, ,0 25,0 1,7 11,8 11, ,6 0,06 3,1 < 1,0 1, < < ,5 25,0 1,7 8,7 9,7 83 6,5 0,08 2,8 1,4 2, < ,0 25,0 1,7 6,0 9,7 78 6,3 0,09 3,5 1,3 1, < ,0 1,6 8, ,0 25,0 1,6 17,3 8,3 86 6,8 0,09 2,8 < 1,0 1, ,5 25,0 1,6 15,9 7,7 78 6,5 0,09 2,8 < 1,0 0, ,0 25,0 1,6 10,7 5,7 51 6,2 0,12 3,5 < 1,0 1, ,0 17,0 6, ,0 25,0 17,0 15,9 8,2 83 6,8 0,10 2,8 1,0 0, ,0 25,0 17,0 15,8 8,1 82 6,8 0,10 2,8 1,5 1, ,0 25,0 17,0 15,7 7,8 79 6,8 0,10 2,9 1,4 1, ,0 25,0 17,0 15,7 7,7 78 6,8 0,10 2,9 < 1,0 1, ,0 25,0 17,0 15,5 6,7 67 6,6 0,10 3,1 < 1,0 1, ,0 25,0 17,0 14,3 6,5 63 6,4 0,12 3,2 < 1,0 1, ,0 25,0 17,0 14,3 6,5 63 6,5 0,12 3,2 < 1,0 1, ,0 2,0 7, ,0 25,0 2,0 8,6 10,5 90 6,8 0,10 2,7 < 1,0 0, < ,5 25,0 2,0 8,6 9,9 85 6,8 0,10 2,7 1,6 0, < ,0 25,0 2,0 8,5 10,1 86 6,8 0,10 2,7 1,7 1, < 5 28 Liite 2.8/1

64 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Nuasjärvi 23 FM ,0 < 3 < 10 5 < 10 0,13 0,91 2,3 120 < 10 9,0 < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < ,24 1, < 10 9,3 < 2 < < 0, ,9 < 15 < ,0 < 3 < ,4 3, < < 2 < < 0, ,5 < 15 < ,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,12 0, ,0 0,5 0,16 0, ,0 8,2 0,27 0, ,0 < 3 < ,85 1, ,0 23 1,4 2, ,0 < 3 < ,9 3, ,0 < 3 < 10 < 5 < ,5 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 0,9 3,7 110 < 10 9,8 < 2 < < ,83 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,9 3,7 120 < < 2 < < ,84 < 15 < ,0 < 3 < 10 7,0 < 10 0,24 0,9 5,3 130 < < 2 < < ,98 < 15 < ,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,17 0,8 3,3 90 0,25 6,8 < 2 < < ,88 < 15 < ,0 1,5 0,10 0, ,0 1,6 0,11 0, ,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,10 0,8 3,6 90 0,25 6,7 < 2 < < ,88 < 15 < ,0 2,2 0,10 0, ,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,10 0,8 4, ,8 < 2 < < ,92 < 15 < ,0 2,2 0,10 0, ,0 < 3 < 10 < 5 < ,5 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.8/2

65 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 s = väri suodatettu tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset LVT * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 2) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Ylä-Lumijärvi ) 1,0 0,4 11,0 76 6,3 0,13 4, ,0 1,5 0,4 0,4 0,4 0,4 9,3 64 6,3 0,24 5, ,0 1,5 0,4 0,5 0,2 0,4 6,1 42 6,2 0,19 5, s ,0 1,5 0,5 0,5 0,8 11,3 79 6,8 0,29 6, ,0 2,0 0,5 9,1 9,3 81 4,7 < 0,02 10, ,5 1,5 3, ,0 1,5 1,5 13,1 8,8 84 4,7 < 0,02 14,5 8,6 9, , ,5 1,0 0, ,5 1,0 14,2 7,9 77 6,4 0,12 8, ,5 0, ,0 1,5 0,7 13,2 8,6 82 6,7 0,21 8, ,5 0,6 2, ,5 1,5 0,6 19,1 8,2 89 6,5 0,21 10,1 9, ,5 1,0 0,3 4, ,5 1,0 0,3 15,0 8,1 80 6,9 0,30 11,6 1, ,6 1,2 1,0 6, ,6 1,2 1,0 13,0 8,1 77 4,0 < 0,02 40,8 9,3 7, ,5 1,5 3, ,5 1,5 1,5 8,9 10,1 87 5,9 0,04 27,2 4,8 4,2 40 7, ,6 1,2 0, ,6 1,2 0,3 9,9 8,3 73 6,7 0,32 12, s ,2 1,0 1, ,6 1,2 1,0 5,7 9,9 79 7,1 0,38 11,5 7, Lumijoki ) 0,2 < 0,1 11,0 77 6,1 0,07 3, ,1 0,3 0, ,5 10,3 71 6,2 0,15 3,7 6, ,3 0,2 10,0 69 6,1 0,15 3, s ,2 0,5 0,2 0,8 9,8 69 6,1 0,14 3, ) 0,1 0,5 3,5 4,7-0, , ) 0,1 0,4 5,8 4,7-0,015 4, ,1 0,3 0,3 6,7 9,2 75 4,8 < 0,02 5,4 4, ) 0,1 0,3 13,2 7,4 71 4,9 7,5 5,6 7, ,1 0,3 0,3 14,2 8,3 81 4,9 < 0,02 8,2 2,0 6, ) 0,1 0,3 0,3 13,9 6,8 66 5,6 0,04 4,5 6, ,1 0,2 0,2 13,2 7,6 72 6,1 0,10 4,8 5, ,1 0,3 0,3 17,1 4,9 51 5,8 0,09 5,3 2, ,1 0,3 0,3 15,4 6,9 69 6,4 0,19 7,7 < 1,0 7, ) 0,1 4, ,2 0,4 0,4 12,9 7,3 69 4,1 < 0,02 24,2 9,7 8, ) 0,1 0,3 0,3 12,0 3, ,2 0,3 0,3 8,3 7,9 67 4,6 < 0,02 15,6 6,0 2, ) 0,1 0,3 0,3 8,4 4, ) ,2 0,3 0,3 9,2 8,1 70 5,8 0,08 7,3 3,2 7, ,1 0,3 0,3 5,7 9,1 73 6,6 0,22 7,3 5,4 7, ,1 0,2 0,2 0,1 10,4 71 5,6 0,05 6,6 < 1,0 2, Liite 2.9/1

66 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu ) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Ylä-Lumijärvi ) 1 < ,4 < ,0 1,0 7,3 3, ,0 < ,37 2,1 3,7 350 < < 2 < , ,1 < 15 < ,0 < 3 5 < , , , , ,42 2, < < 2 < , ,7 20 < ,0 < , ,4 3,0 7,7 980 < < 2 < < ,6 < 15 < , ,5 < , , ,91 2, < ,6 < < ,1 < 15 < , , , ,6 < Liite 2.9/2 Lumijoki ) 0,2 < 4 5,9 2,9 < ,1 0,5 25 2, ,3 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 1,1 2,5 260 < < 2 < < 0, ,3 < 15 < ,2 < 3 11 < ) 0, ) 0, , ) 0, , ) 0, ,29 1,4 6,3 480 < < 2 < , ,8 < 15 < ,1 < ,1 < ,34 1,9 4,2 690 < < 2 < < 10 82,8 2,1 < 15 < ,1 < 3 < ) 0, , ,91 1, < < < ,4 < 15 < ) 0, , ) 0, ) , ,1 < ,

67 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 s = väri suodatettu tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset LVT * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 2) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Kivijärvi Kiv ) 1,0 0,8 10,0 73 5,6 0,05 3,2 6, ) 3,5 3,0 6,4 48 5,6 <0,01 3,0 8, ,0 3,0 0,5 0,4 0,4 0,5 10,8 75 6,1 0,12 3, ,0 3,0 0,2 0,7 0,1 0,6 8,9 62 5,8 0,07 3, s ,0 3,0 0,5 0,6 1,0 9, ,12 4,1 9, ,0 3,0 0,4 8,1 8,6 73 5,3 0,01 2,5 8, ,0 0,7 10, ,0 3,0 0,7 13,2 8,0 76 5,4 0,02 2,7 6,6 9, < ,0 0,8 8, ,0 2,0 0,8 16,2 8,0 81 5,7 0,03 2,8 3,2 3, ,0 0, ,0 3,0 0,7 15,0 7,8 77 5,9 0,04 2,8 1,3 1, ,0 0, ,0 3,0 0,8 19,3 8,5 92 6,1 0,05 2,7 2,6 2, ,0 0, ,0 3,0 0,4 15,4 8,2 82 6,1 0,05 2,9 1,4 2, ,3 0,7 9, ,0 3,3 0,7 15,1 7,6 76 5,8 0,05 4,1 3,6 2, ) 1,0 3,0 0,7 14,8 5, ,0 0, ,0 3,0 0,7 11,4 7,2 66 5,6 0,04 5,2 6,0 4, ) 1,0 11,5 8,1 5, ,0 0, ,0 3,0 0,6 11,6 8,3 76 5,6 0,04 5,2 1,6 2, ,9 0,8 1, ,0 2,9 0,8 6,6 9,4 77 5,9 0,04 4,6 1,3 2, ,0 2,8 0,4 0,5 10,4 72 5,8 0,06 6,1 1,0 3, Kivijärvi Kiv ,0 7,5 0,8 0,5 0,2 1,1 10,1 71 5,4 0,03 2,0 < 1,0 0, ,5 7,5 0,8 0,5 0,2 3,6 6,6 50 5,3 0,03 2,7 1,4 5, ,5 7,5 0,8 0,5 0,2 4,3 4,2 32 5,3 0,03 3,0 4, ) 1,0 3,2 0,6 0,6 0,1 0,3 11,9 82 5,0 0,01 8, ) 2,2 3,2 0,6 0,6 0,1 0,7 10,1 70 5,3 0,04 6, ) 0-2 3,0 0,4 2, ) 1,0 3,0 0,4 14,0 8,5 83 5,4 0,02 2,8 6, ) 2,1 3,0 0,4 13,2 8,2 78 5,4 0,01 2,9 4,8 9, ,0 0, ,0 8,0 0,7 18,2 7,9 84 5,9 0,04 2,6 2,4 2, ,0 8,0 0,7 16,2 7,1 72 5,7 0,04 2,6 1,9 2, ,0 8,0 0,7 11,2 2,9 26 5,5 0,04 2,4 1,3 3, ,0 0,7 6, ,0 8,0 0,7 15,7 7,2 73 5,8 0,05 2,8 1,6 1, ,0 8,0 0,7 15,0 7,2 71 5,8 0,05 2,6 < 1,0 1, ,0 8,0 0,7 10,7 0,8 7 5,6 0,07 2,5 8,8 7, Liite 2.10/1

68 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu ) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Kivijärvi Kiv ) 1,0 < 4 < 10 4,1 < ) 3,5 < 4 4,8 2,9 < ,0 0,4 14 1, ,0 < 3 12 < 5 < 10 0,24 1,0 2,2 340 < < 2 < < 0, ,0 < 15 < ,0 < 3 < 10 < ,0 < , , ,24 0,7 5,5 340 < < 2 < , ,48 < 15 < ,0 < ,0 < 3 < ,16 0,7 4,1 350 < < 2 < < ,94 < 15 < ,0 < 3 < , ,22 0,9 8,1 500 < < 2 < < ,2 < 15 < ) 1, , ) 1, < , , ,0 < Liite 2.10/2 Kivijärvi Kiv ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,22 0,51 1,6 170 < 10 9 < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 0,77 1,8 380 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,28 0,86 2,1 390 < < 2 < < 0, ,6 < 15 < ) ) 2, ) ) ) 2, < 3 < ,12 0,64 3,9 330 < < 2 < < ,9 < 15 < < 3 < ,13 0,63 3,8 320 < < 2 < < ,9 < 15 < < 3 < ,14 0,6 2,8 380 < < 2 < < ,7 < 15 < < 3 < ,15 0,7 3,0 330 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < ,2 0,69 3,0 330 < < 2 < < ,0 < 15 < < 3 < ,14 0,68 2,4 400 < < 2 < < ,8 < 15 < 6

69 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Laakajärvi ,0 1,5 0,3 0,6 0,1 0,2 9,1 63 5,6 0,05 2,4 1,4 8, ,0 1,5 0,5 0,6 0 0,3 9,6 66 5,7 0,06 2,7 7, ) 1,0 2,0 0,6 0,68 0,05 0,4 10,9 75 5,5 0,04 2,0 3,2 7, ,0 1,0 5, ,0 2,0 1,0 12,1 9,5 88 5,4 < 0,02 1,7 3,9 3, < ,5 0,7 4, ,0 2,5 0,7 18,3 8,0 85 5,8 0,04 2,0 1,0 1, < < ,9 0,6 9, ,0 2,9 0,6 14,7 7,7 76 5,6 0,03 2,0 2,2 1, ,0 2,9 0,6 14,6 7,4 73 5,6 0,03 2,0 1,6 1, ,6 1 3, ,0 2,6 1 6,1 9,7 78 5,9 0,03 1,9 2,3 1, ,0 2,6 0,5 0,4 10,5 73 5,1 < 0,02 2,1 < 1,0 0, Laakajärvi Itkonniemi ,0 3,5 0,6 0,6 0,1 0,5 9,3 64 5,2 < 0,02 2,3 < 1,0 1, ,5 3,5 0,6 0,6 0,1 1,3 10,0 71 5,2 < 0,02 2,3 < 1,0 1, ,0 3,5 0,5 0,6 0,0 1,2 8,8 62 5,3 0,03 2,3 < 1,0 2, ,5-1 3,5 0,5 0,6 0,0 0,7 9,7 68 5,2 0,02 2,4 < 1,0 1, ,5 1,0 5, ,0 3,5 1,0 11,8 8,8 81 5,7 0,03 1,8 < 1,0 3, < ,5 3,5 1,0 11,8 8,9 82 5,7 0,03 1,8 < 1,0 2, < ,0 0, ,0 4,0 0,8 18,2 8,7 92 6,0 0,04 1,7 3,1 1, < 5 < ,0 4,0 0,8 17,6 8,4 88 6,0 0,04 1,7 < 1,0 1, < ,2 1,0 8, ,0 4,2 1,0 14,8 8,3 82 6,0 0,04 1,7 < 1,0 0, ,0 4,2 1,0 14,6 8,0 79 6,0 0,04 1,7 < 1,0 0, < ,2 1,0 2, ,0 4,2 1,0 6,8 9,9 81 6,2 0,04 1,7 1,8 1, < ,0 4,2 1,0 6,7 10,0 82 6,1 0,04 1,7 2,8 1, Liite 2.11/1

70 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Laakajärvi ,0 < 3 < 10 < ,26 0,68 1,7 270 < < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,0 < 3 < 10 < ) 1, ,0 < 3 < ,0 < 3 < ,14 0,4 1,9 290 < < 2 < < ,73 < 15 < ,0 < 3 < ,14 0,5 1,5 300 < < 2 < < ,7 < 15 < ,0 < 3 < ,13 0,5 1,5 310 < < 2 < < ,7 < 15 < ,0 < 3 < ,0 < 5 < 5 < 5 < 20 Liite 2.11/ ,0 < 3 < 10 < ,19 0,66 2,0 270 < < 2 < < 0, ,3 < 15 < ,5 < 3 < 10 < ,29 0,65 1,9 270 < < 2 < < 0, ,3 < 15 < ,0 < 3 < 10 < ,5-1 < 3 < 10 < ,0 < 3 < ,5 < 3 < ,0 < 3 < ,15 0,4 1,8 230 < < 2 < < ,61 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,5 1,8 220 < < 2 < < ,59 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,4 1,5 200 < < 2 < < ,61 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,07 0,4 1,5 210 < < 2 < < ,63 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < ,0 < 3 < 10 5 < 10

71 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. s = väri suodatettu aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Mustalampi ,0 6,0 0,5 0,5 0,1 1,2 6,4 45 5,6 0,05 2,5 < 1,0 0, ,0 6,0 0,5 0,5 0,1 3,7 3,4 26 5,6 0,06 2,9 < 1,0 0, ,0 6,0 0,5 0,5 0,1 4,1 1,3 10 5,7 0,09 3,0 2,3 2, , ,0 6,0 1,2 17,6 7,6 80 6,1 0,05 2,2 1,6 1, < ,0 6,0 1,2 11,3 3,1 28 5,6 0,05 2,3 1,5 1, < 5 < ,0 6,0 1,2 6,5 0,4 3 5,6 0,07 2,5 5,8 9, < 5 < ,0 1,0 4, ,0 6,0 1,0 13,9 7,5 73 5,9 0,05 2,3 1,6 1, < ,0 6,0 1,0 11,8 4,3 40 5,8 0,06 2,6 2,2 2, < ,0 6,0 1,0 7,1 < 0,2 < 1 5,7 0,09 2,7 7, s < 5 89 Valkealampi ,0 7,0 0,5 0,5 0,1 2,0 7,2 52 5,9 0,07 2,5 < 1,0 0, ,5 7,0 0,5 0,5 0,1 4,1 3,5 27 5,8 0,09 2,8 < 1,0 0, ,0 7,0 0,5 0,5 0,1 4,7 0,8 6 5,9 0,13 3, ,5 1,7 9, ,0 6,5 1,7 17,2 8,5 88 6,8 0,08 2,5 0,5 1, ,0 6,5 1,7 16,3 8,2 84 6,6 0,08 2,6 2,9 1, ,5 6,5 1,7 8,7 1,2 10 5,9 0,10 3,0 6,2 2, ,7 1, ,0 6,7 1,0 14,9 8,7 86 6,8 0,09 2,5 4,0 1, ,0 6,7 1,0 13,6 6,1 59 6,3 0,10 2,7 1,3 1, ,5 6,7 1,0 8,5 0,1 7 6,2 0,24 4,1 17 2, < Myllylampi ,0 3,5 0,5 0,5 0,3 0,7 0,5 3 5,2 0,05 2, s ,5 3,5 0,5 0,5 0,3 1,4 0,3 2 5,7 0,16 3, s ,5 1,0 0,5 2, ,5 1,0 0,5 18,8 7,7 83 6,5 0,16 8,3 5, ,2 0, ,6 1,2 0,7 14,0 8,5 82 6,5 0,20 8, Liite 2.12/1

72 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Mustalampi ,0 < 3 < ,17 2,1 1,6 170 < < 2 < < 0, ,1 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,16 2,2 1,7 220 < < 2 < < 0, ,2 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,24 2,1 1,7 210 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 2,1 1,3 210 < < 2 < < ,7 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 1,8 1,7 240 < < 2 < < ,7 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,13 1,8 1,7 300 < < 2 < < ,8 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 2,1 1,2 250 < < 2 < < ,8 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 1,9 1,3 250 < < 2 < < ,8 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 1,8 1,3 360 < < 2 < < ,9 < 15 < 6 Liite 2.12/2 Valkealampi ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 2,0 1,5 70 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,22 2,1 1,7 74 < < 2 < < 0, ,8 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,31 2,1 1,5 56 < < 2 < < 0, ,7 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 2,2 1,4 80 < < 2 < < ,3 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 2,2 1,4 80 < < 2 < < ,1 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 2,0 2,2 120 < < 2 < < ,0 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 2,1 1,1 70 < < 2 < < ,1 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,18 2,1 1,3 70 < < 2 < < ,2 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 1,9 1,6 160 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Myllylampi ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,29 0,63 1,0 370 < < 2 < < 0, ,3 < 15 < ,5 < 3 26 < 5 < 10 0,52 0,85 1, < < 2 < < 0, ,3 < , ,5 < 3 < 10 5 < 10 0,31 2,8 7,1 520 < < 2 < < ,1 < 15 < ,6 < 3 < 10 < 5 < 10 0,35 3,1 7,0 410 < < 2 < < ,4 < 15 < 6

73 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Mäkijärvi ,0 11,5 0,7 0,62 0,2 1,2 9,0 64 5,8 0,05 2,1 < 1,0 0, ,5 11,5 0,7 0,62 0,2 3,9 8,4 64 6,0 0,06 2,1 < 1,0 0, ,5 11,5 0,7 0,62 0,2 4,2 4,2 32 5,9 0,10 2,6 < 1,0 0, ,5 1,0 3, ,0 11,5 1,0 16,2 7,7 78 6,1 0,05 1,8 < 1,0 0, < ,5 11,5 1,0 5,1 7,2 57 5,8 0,06 2,0 < 1,0 0, ,5 11,5 1,0 4,4 3,9 30 5,9 0,11 2,5 < 1,0 0, ,0 1,0 2, ,0 11,0 1,0 13,6 7,8 75 5,9 0,05 1,8 < 1,0 0, < ,0 11,0 1,0 7,0 6,8 56 5,8 0,06 2,0 < 1,0 0, ,0 11,0 1,0 4,4 7,9 61 5,9 0,10 2,4 < 1,0 0, Hoikkalampi ,0 8,0 0,8 0,6 0,1 2,0 7,8 54 5,1 0,01 2,3 < 1,0 0, ,0 8,0 0,8 0,6 0,1 3,9 5,4 38 5,1 0,01 2,4 1,8 4, ,0 8,0 0,8 0,6 0,1 4,0 4,9 34 5,2 0,03 2,6 6, ,3 0,7 0,5 3, ,3 0,7 0,5 19,1 7,1 77 5,7 0,04 2,9 < 1,0 1, ,4 0,8 0,5 3, ,4 0,8 0,5 15,6 7,1 72 5,7 0,04 3,0 < 1,0 1, Munninlampi ,0 9,0 0,5 0,5 0,2 1,0 6,9 49 4,6 0,01 2,2 < 1,0 1, ,5 9,0 0,5 0,5 0,2 3,6 4,8 36 4,6 0,01 2,0 1,3 1, ,0 9,0 0,5 0,5 0,2 4,0 0,5 4 4,6 0,01 2,2 < 1,0 1, ,0 0,5 3, ,0 9,0 0,5 19,1 6,9 75 4,7 0,01 2,0 < 1,0 0, < ,0 9,0 0,5 6,5 1,9 15 4,7 0,01 2,0 2,6 7, < ,0 9,0 0,5 5,1 4,7 0,01 2,0 7, < Liite 2.13/1

74 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Mäkijärvi ,0 < 3 12 < ,13 0,51 2,2 210 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < 10 < ,13 0,51 2,2 190 < < 2 < , ,3 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,54 2,3 190 < < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,5 2,0 230 < < 2 < < ,75 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,05 0,5 2,2 200 < < 2 < < ,77 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,5 2,4 200 < < 2 < < ,94 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,4 1,6 260 < < 2 < < ,78 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,17 0,5 1,9 210 < < 2 < < ,78 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,6 2,0 200 < < 2 < < ,95 < 15 < 6 Liite 2.13/2 Hoikkalampi ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 0,6 2,0 330 < < 2 < , ,6 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,66 2,1 340 < < 2 < , ,5 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,71 2,0 340 < < 2 < , ,4 < 15 < , ,3 < 3 < 10 5 < 10 0,15 1,5 2,2 400 < < 2 < < ,1 < 15 < , ,4 < 3 < 10 < 5 < 10 0,18 1,6 1,9 410 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Munninlampi ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,8 0,41 1,5 260 < 10 6 < 2 < < 0, ,68 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,37 0,41 1,7 280 < 10 6 < 2 < < 0, ,68 < 15 < ,0 < 3 10 < 5 < 10 0,54 0,41 1,7 290 < 10 6 < 2 < < 0, ,89 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,06 0,4 1,1 410 < 10 8 < 2 < < ,40 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,4 1,4 390 < 10 8 < 2 < < ,36 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 0,5 1,4 480 < 10 9 < 2 < < ,36 < 15 < 6

75 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Iso-Savonjärvi ,0 14,0 0,7 0,5 0,2 0,9 7,9 55 5,6 0,04 2,0 < 1,0 0, ,0 14,0 0,7 0,5 0,2 4,0 5,1 39 5,6 0,05 2,1 1,1 0, ,0 14,0 0,7 0,5 0,2 4,2 1,3 10 5,8 0,11 2,7 2,3 2, ,0 0,7 6, ,0 14,0 0,7 17,6 7,9 83 6,5 0,08 2,1 1,7 1, < ,0 14,0 0,7 7,5 5,1 43 5,7 0,05 1,8 < 1,0 0, ,0 14,0 0,7 5,9 4,4 35 5,7 0,06 1,9 2,0 2, ,0 1,0 2, ,0 13,0 1,0 14,5 7,6 75 5,9 0,04 1,7 < 1,0 1, < 5 < ,5 13,0 1,0 8,3 3,9 33 5,6 0,05 1,9 < 1,0 1, ,0 13,0 1,0 6,4 3,6 29 5,8 0,07 2,1 4,4 3, Kivipuro ,2 0,4 0,2 9,8 67 5,1 0,01 3,3 < 1,0 1, ,1 0,3 0,3 13,5 5,2 50 4,7 0,01 3,1 < 1,0 0, ,2 0,4 0,3 9,7 4,8 42 4,5 0,01 3,5 1, < 5 7 Pirttipuro ,3 0,5 0,1 0,4 0,2 8,7 60 5,4 0,05 3,7 1,4 2, ,1 0,2 0,2 12,8 4,8 45 4,9 0,01 3,6 5,9 4, < ,1 0,3 0,3 10,6 5,5 50 4,9 0,01 3,6 3,8 3, Liite 2.14/1

76 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Iso-Savonjärvi ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,20 0,47 1,6 190 < < 2 < < 0, ,0 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,48 0,49 1,6 190 < < 2 < , ,1 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 1,0 0,5 1,6 160 < < 2 < < 0, ,2 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,07 0,4 1,4 180 < < 2 < < ,55 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,06 0,4 1,6 200 < < 2 < < ,55 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 0,4 1,6 230 < < 2 < < ,54 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,4 1,1 200 < < 2 < < ,58 < 15 < ,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 0,4 1,3 210 < < 2 < < ,57 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,4 1,3 250 < < 2 < < ,56 < 15 < 6 Liite 2.14/2 Kivipuro ,2 < 3 < 10 < ,18 0,75 6,5 300 < 10 7 < 2 < < 0, ,6 < 15 < ,1 < 3 < 10 5 < 10 0,29 0,7 4,4 540 < < 2 < < ,1 < 15 < ,2 < 3 < 10 7 < 10 0,17 0,6 3,3 950 < < 2 < < ,86 < 15 < 6 Pirttipuro ,3 < 3 < ,28 1,0 7,8 360 < < 2 < < 0, ,5 < 15 < ,1 < ,55 1,1 6,1 560 < < 2 < < ,2 < 15 < ,1 < 3 < ,24 0,7 6,5 490 < < 2 < < ,98 < 15 < 6

77 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0, Hakonen ,0 10,0 0,8 0,5 0,2 1,3 9,0 64 6,1 0,06 4,7 < 1,0 0,2 40 9, ,0 10,0 0,8 0,5 0,2 3,6 7,8 59 5,9 0,07 4,8 < 1,0 0,5 40 9, ,0 10,0 0,8 0,5 0,2 4,1 4,5 34 5,8 0,08 5,1 < 1,0 0, ,0 1,8 5, ,0 11,0 1,8 18,6 8,3 89 6,6 0,06 4,2 < 1,0 1, < 5 < ,5 11,0 1,8 11,2 5,5 50 5,9 0,07 4,3 < 1,0 0,8 40 9, ,0 11,0 1,8 6,2 4,3 35 5,8 0,07 4,3 < 1,0 0, ,0 1,5 5, ,0 14,0 1,5 15,6 8,4 84 6,5 0,07 4,3 1,7 1, < ,0 14,0 1,5 7,8 4,1 34 5,8 0,07 4,4 < 1,0 0,7 50 9, ,0 14,0 1,5 6,5 2,8 23 5,8 0,07 4,6 1,1 1, Pikku-Hakonen ,0 9,0 0,6 0,5 0,1 1,1 10,2 72 5,4 0,03 3,9 < 1,0 0, ,5 9,0 0,6 0,5 0,1 3,7 7,0 53 5,3 0,02 3,8 < 1,0 1, ,0 9,0 0,6 0,5 0,1 4,1 3,5 27 5,2 0,02 3,8 < 1,0 1, ,0 1, ,0 9,0 1,0 17,3 6,5 68 5,7 0,04 3,5 < 1,0 0, < ,5 9,0 1,0 8,2 3,9 33 5,1 < 0,02 3,3 < 1,0 0, ,0 9,0 1,0 5,2 4,6 36 5,4 0,03 3,4 < 1,0 0, ,0 0,7 1, ,0 9,0 0,7 13,2 5,6 53 5,3 0,02 3,5 23 1, < ,5 9,0 0,7 6,7 4,8 39 5,3 0,02 3,4 < 1,0 0, ,0 9,0 0,7 5,1 5,3 42 5,4 0,03 3,4 < 1,0 0, Liite 2.15/1

78 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * , Hakonen ,0 < 3 < ,32 1, < 10 2,5 < 2 < < ,3 < 15 < ,0 < 3 < ,29 1, < 10 5,0 < 2 < < ,3 < 15 < ,0 < 3 < ,28 1, < 10 6,0 < 2 < < ,4 < 15 < ,0 < 3 < ,24 0, < 10 6,5 < 2 < < ,81 < 15 < ,5 < 3 < ,14 0, < 10 7,7 < 2 < < ,80 < 15 < ,0 < 3 < ,19 1, < 10 8,9 < 2 < < ,81 < 15 < ,0 < 3 < ,25 0, < 10 4,8 < 2 < < ,85 < 15 < ,0 < 3 < ,24 0,9 9,9 130 < 10 7,3 < 2 < < ,83 < 15 < ,0 < 3 < ,23 1, < 10 7,3 < 2 < < ,0 < 15 < 6 Liite 2.15/2 Pikku-Hakonen ,0 < 3 < 10 < ,23 0,93 9,6 170 < 10 7,0 < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,5 < 3 < 10 < ,20 1,0 8,2 220 < 10 7,0 < 2 < < 0, ,3 < 15 < ,0 < 3 16 < ,22 1,0 7,9 250 < < 2 < < 0, ,4 < 15 < ,0 < 3 < ,15 0,8 8,1 210 < 10 7,7 < 2 < < ,77 < 15 < ,5 < 3 < ,19 0,7 7,4 240 < 10 7,6 < 2 < < ,73 < 15 < ,0 < 3 < ,19 0,8 7,6 210 < 10 7,7 < 2 < < ,76 < 15 < ,0 < 3 < 10 5 < 10 0,17 0,8 7,1 250 < 10 6,5 < 2 < < ,79 < 15 < ,5 < 3 < 10 < ,22 0,8 7,4 210 < 10 5,8 < 2 < < ,74 < 15 < ,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 0,8 7,3 200 < 10 6,1 < 2 < < ,76 < 15 < 6

79 Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri ajankohtina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja , Kalliojärvi perustila ,7 1, ,1 37 1, < 4 < 10 3 < 40 < < 3 < 10 < ,8 1,0 313 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Kalliojoen suu 2007 < 3 < < < ,7 7,1 477 < < 2 < < ,2 < 15 < 6 Kolmisoppi perustila ,4 2, , , < 4 < < < 3 < ,7 5,8 377 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Kolmisoppi lähtevä 2007 < 4 < 3 42 < 40 3,4 < 1 < 1 < , < 3 < ,6 5,2 337 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Tuhkajoki perustila ,4 1, ,1 52 1, < 4 < < < 3 < ,7 5,4 327 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Jormasjärvi 1) perustila 0,06 0,88 2,8 6-5,3 0 0,03 0, ,88 1,2 Jormasjärvi < 4 < < 40 5, < 3 < ,8 6,1 240 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Jormasjärvi syv p < 4 < < 40 5,4 < 1 < 1 < ,2 40 < < 3 < ,7 6,2 193 < < 2 < < ,1 < 15 < 6 Ylä-Lumijärvi perustila ,7 1, , < < 40 < 2 < 1 < < 0, , < < < ,1 < 15 < 6 Lumijoki 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 2,2 < 1 < < 0,2 104 < , < < < ,9 < 15 < 6 Kivijärvi, Kiv1 perustila 970 1, < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 < 1 < < 0,2 171 < < ,8 5,0 383 < < 2 < < ,2 < 15 < 6 Laakajärvi perustila ,9 Laa < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < ,5 1,7 287 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Mustalampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,4 210 < < 2 < < ,9 < 15 < 6 Valkealampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,3 73 < < 2 < < ,3 < 15 < 6 Liite 3.1

80 Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri ajankohtina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja , Myllylampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 2,2 5,0 433 < < 2 < < ,6 < 15 < 6 Mäkijärvi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < < 3 < 10 < ,5 1,9 233 < < 2 < < ,0 < 15 < 6 Iso-Savonjärvi perustila ,1 2, ,1 90 1, < 3 < 10 < 5 < 10 0,4 1,4 190 < < 2 < < ,7 < 15 < 6 Kivipuro 2007 < 4 < 10 6 < 40 < < 3 < 10 < 5 < 10 0,7 4,7 597 < < 2 < < ,2 < 15 < 6 Pirttipuro 2007 < 4 < < < 3 < ,9 6,8 470 < < 2 < < ,2 < 15 < 6 Kaivoslampi perustila ,7 8, ,1 81 1, < , < < < ,3 < 15 < 6 Syvälampi < , < < < ,2 < 15 < 6 Härkälampi perustila ,2 8, , , < , < < < ,2 < 15 < 6 Härkäpuro , < < < ,2 < 15 < 6 Kuusilampi perustila ,0 3, ,1 25 0,8 Rahvaanmäki , < < < ,1 < 15 < 6 Hakonen 2) perustila ,6 5, ,1 69 1, < 4 < < 40 9, < 3 < , < 10 5 < 2 < < ,0 < 15 < 16 Pikku-Hakonen perustila ,7 5, ,1 47 1, < 3 < ,8 8,3 210 < 10 7 < 2 < < ,0 < 15 < 6 1) useamman näytepisteen keskiarvo, Cu, As, Zn, Ni, Co, Cd, Cr ja Hg määritetty vain yhdestä näytteestä 2) 2007 kesän näytteet luusuasta Liite 3.2

81 Osa IVa Liite 4/1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailun kasviplanktontutkimus v Havaintopaikat sekä näytteiden otto ja käsittely Kasviplanktonnäytteet otettiin Kalliojärvestä (Kal1), Kolmisopesta (Kol1), Jormasjärvestä (Jor3 ja Jor5) sekä Kivijärvestä (Kiv1 ja Kiv2) yleensä 0 2 m:n kokoomanäytteenä klorofyllinäytteen oton yhteydessä (kuva 1). Kivijärven havaintopaikan Kiv1 mataluuden vuoksi näyte edusti 0 1 m:n vesikerrosta. Paikkojen sijainti ja näytteenottopäivämäärät on esitetty taulukossa 1. Näytteiden esikäsittely ja mikroskopointi toteutettiin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan (Ruoppa & Heinonen 2004). Näytteet säilöttiin kentällä happamalla Lugolin liuoksella. Laboratoriossa näytteistä laskeutettiin 10 ml yli yön ja ne mikroskopoitiin Wild M40 käänteismikroskoopilla ja faasikontrastioptiikkaa käyttäen. Pienemmät lajit laskettiin halkaisijan kohdalta kulkevalta kaistalta 900x suurennuksella, mikä vastaa 127 näkökenttää. Suuremmat lajit laskettiin puolelta kammion pohjan alaa. Tilavuuslaskennoissa käytettiin pääsääntöisesti SYKEn biorekisteriin talletettuja tilavuuksia vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kuva 1. Talvivaaran alueen kasviplanktontutkimusten järvet ja havaintopaikat v

82 Osa IVa Liite 4/2 Taulukko 1. Kasviplanktontarkkailun näytepaikat ja näytteiden ottoajat kesällä P koord. I koord. Kesäk. Heinäk. Elok. I Elok. II Kalliojärvi Kal Kolmisoppi Kol Jormasjärvi Jor Jor Kivijärvi Kiv Kiv Tulokset Kaikki tutkitut järvet ovat tyypillisiä humusjärviä, joissa on melko korkea KHK ja väri sekä alhainen sähkönjohtavuus ja ph. Tästä johtuen kasviplanktonin määrä pysyy suhteellisen alhaisena melko korkeista ravinnepitoisuuksista huolimatta. Merkittävä osa ravinteista on orgaaniseen ainekseen sidottua ja on täten vaikeasti planktonin käytettävissä ja kiertää hitaasti. Veden korkea väri rajoittaa tuottavuutta yleensä ja erityisesti ohentaa perustuotantoon soveltuvaa vesikerroksen paksuutta. Samoin voimakas humusväritys hidastaa keväällä tuotannon alkua, mikä näkyi selvästi myös tutkimusalueella kesäkuun näytteiden melko alhaisina biomassoina ja erityisesti yhteisörakenteissa. Kesäkuun alussa tutkituissa järvissä oli yhteisörakenteissa nähtävissä vielä selvä kevätaspekti, jolloin mm. panssarilevät (Dinophyceae) edustavat merkittävää osaa biomassasta. Varsinaista alkukesän tilannetta ei tuloksissa tullut esiin, sillä kesäkuun alun jälkeen seuraava näytteenottoperiodi oli heinäkuun lopussa. Kesäkuun alun jälkeen yhteinen piirre järvien kasviplanktonyhteisöille oli limalevän (Gonyostomum semen, Raphidophyceae) runsaus. Vain Jormasjärven selkäalueen havaintopaikalla (Jor3) limalevän massat olivat vähäisiä. Laji on tyypillinen etenkin melko matalissa ja ruskeavetisissä järvissä, missä se vaeltaa syvemmältä aina päällysveteen saakka. Se välttää kirkkaammin valaistuja vesikerroksia, joten niissä laji pysyy pääasiassa näytteenottosyvyyden alapuolella. Koska limalevä ottaa tarvitsemansa ravinteet pääosin syvemmältä, mihin se yöksi vaeltaa, voivat biomassat ja klorofylliarvot olla päivällä pintavesissä vallitseviin pintaveden ravinneoloihin nähden korkeita.

83 Osa IVa Liite 4/3 Yhtenä merkittävänä ja humusvesille tyypillisenä piirteenä oli sinilevien (Cyanophyceae; Cyanoprokaryota) vähyys kaikilla paikoilla ja koko kesän ajan. Suhteelliset osuudet olivat useimmiten jopa alle 1 % biomassasta, suurimman arvon ollessa 3.6. Kolmisopessa, missä sinilevien suhteellinen osuus oli 5,4 %, mutta samaan aikaan kokonaisbiomassakin oli alhainen. Elokuussa kaikissa järvissä esiintyi limalevän ohella melko runsaana myös piileviä, joista runsaimpina esiintyivät järvien tyypille ominaiset taksonit Asterionella formosa, Rhizosolenia spp. ja Tabellaria flocculosa. Viherleviä esiintyy happamissa ja niukkaelektrolyyttisissä vesissä yleensä vähän, ja niin myös tutkituissa järvissä. Tavallisimmat lajit olivat Chlamydomonas spp., Monoraphidium contortum ja Koliella spiculiformis, jota viimemainittua oli heinäkuun lopussa Kivijärvessä (Kiv 1) erittäin runsaasti. Vaikka biomassat olivatkin limalevän ansiosta eutrofian tasolla, ei varsinaisia eutrofiaa indikoivia lajeja näytteissä juuri ollut. Tyypillisiä rehevien vesien silmäleviäkään (Euglenophyta) ei ollut kuin hyvin pieninä tiheyksinä (taulukot 2 ja 3, kuvat 2 ja 3). Happamuudesta ja veden alhaisesta elektrolyyttipitoisuudesta huolimatta järvet ovat tyypiltään mesotrofisia (Jormasjärvi ja Kolmisoppi) tai eutrofisia (Kalliojärvi ja Kivijärvi): Kesän keskiarvot Kok. P ( µg l 1 ) Kpl bio massa (mg m ) Klorof. a (mg m 3 ) Jormasjärvi Jormasrvi Kolmisopp i Kalliojärvi Kivijärvi Kivijärvi Kaivostoiminnan vaikutuksesta on odotettavissa lajiston yksipuolistumista metallien toksisten vaikutusten kasvaessa. Toisaalta ravinteiden runsauden ansiosta joidenkin lajien biomassat saattavat kasvaa suuriksi, varsinkin jos veteen joutuvat metallist saavat samalla aikaan humuksen saostumista ja veden kirkastumista. Happamille humusvesille ominaisesti myös taksonimäärät olivat varsin alhaisia, Jormasjärvessä taksonia/ 10 ml:n näyte ja muissa vain taksonia/ 10 ml:n näyte (tauukko 2).

84 Osa IVa Liite 4/4 Taulukko 2. Talvivaaran alueen järvien kasviplanktonin biomassat ja taksonimäärät 10 ml näytteissä kesällä Leväryhmä Kal Kal Kal Kal Kol Kol Kol Kol Cyanophyceae 0,0 0,0 3,9 8,3 16,6 0,0 0,0 16,6 Chlorophyceae 52,3 44,8 65,1 89,7 4,4 25,3 0,1 6,0 Conjugatophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 Euglenophyceae 0,0 0,0 6,1 39,4 0,0 0,8 0,0 0,0 Chrysophyceae 52,5 77,8 115,5 88,9 80,0 69,7 21,6 52,5 Xanthophyceae 0,5 0,0 0,0 0,0 22,4 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 23,4 160,7 711,6 747,9 5,5 89,6 210,4 194,0 Cryptophyceae 48,3 0,4 96,5 118,0 25,7 59,4 1,4 29,4 Raphidophyceae 1263,6 728,0 348,4 3469,7 41,6 2808,0 2189,2 988,0 Dinophyceae 138,7 43,1 25,0 6,3 112,5 72,0 5,4 2,6 Yhteensä Taksonimäärä Leväryhmä Jor Jor Jor Jor Jor Jor Cyanophyceae 2,9 11,6 18,6 3,1 22,7 26,5 Chlorophyceae 61,1 169,3 45,3 22,4 102,4 8,0 Conjugatophyceae 2,0 0,4 0,3 2,7 7,3 5,0 Euglenophyceae 2,6 2,3 2,0 0,0 1,8 1,0 Chrysophyceae 127,8 433,0 162,0 50,3 191,8 126,5 Xanthophyceae 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 76,5 144,3 1504,9 39,3 174,5 1382,1 Cryptophyceae 51,4 248,9 121,7 67,5 157,6 35,8 Raphidophyceae 0,0 286,0 431,6 0,0 78,0 135,2 Dinophyceae 1023,7 134,8 54,3 380,1 128,3 92,2 Yhteensä Taksonimäärä

85 Osa IVa Liite 4/5 Leväryhmä Kiv Kiv Kiv Kiv Kiv Kiv Cyanophyceae 25,7 0,0 8,3 8,5 3,9 12,2 Chlorophyceae 41,5 557,5 151,0 93,1 208,5 35,7 Conjugatophyceae 0,0 0,2 0,0 0,4 0,4 0,0 Euglenophyceae 2,0 13,7 21,9 9,7 11,5 3,0 Chrysophyceae 184,2 447,1 71,3 33,1 87,8 68,7 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 11,1 523,6 772,1 219,5 441,9 97,9 Cryptophyceae 44,2 63,7 363,6 398,9 58,9 366,3 Raphidophyceae 0,0 3172,0 5306,6 0,0 4694,3 582,4 Dinophyceae 310,6 9,9 10,0 16,9 8,5 0,0 Yhteensä Taksonimäärä Kuva 2. Kasviplanktonin biomassat Talvivaaran alueen tutkituissa järvissä kesällä 2008.

86 Osa IVa Liite 4/6 Kuva 3. Kaviplanktonin biomassat ja yhteisörakenteet ilman limalevän (Gonyostomum semen) osuutta Talvivaaran alueen tutkituissa järvissä kesällä Taulukko 3. Talvivaaran alueen järvien kasviplanktonin leväryhmien suhteelliset biomassaosuudet (%) kesällä Leväryhmä Kal Kal Kal Kal Kol Kol Kol Kol Cyanophyceae 0 0 0,3 0,2 5,4 0,0 0,0 1,3 Chlorophyceae 3,3 4,2 4,7 2,0 1,4 0,8 0,0 0,5 Conjugatophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Euglenophyceae 0,0 0,0 0,4 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Chrysophyceae 3,3 7,4 8,4 1,9 25,9 2,2 0,9 4,1 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 7,2 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 1,5 15,2 51,9 16,4 1,8 2,9 8,7 15,0 Cryptophyceae 3,1 0,0 7,0 2,6 8,3 1,9 0,1 2,3 Raphidophyceae 80,0 69,0 25,4 76,0 13,5 89,9 90,2 76,6 Dinophyceae 8,8 4,1 1,8 0,1 36,4 2,3 0,2 0,2 Yhteensä

87 Osa IVa Liite 4/7 Leväryhmä Jor Jor Jor Jor Jor Jor Cyanophyceae 0,2 0,8 0,8 0,5 2,6 1,5 Chlorophyceae 4,5 11,8 1,9 4,0 11,8 0,4 Conjugatophyceae 0,1 0,0 0,0 0,5 0,8 0,3 Euglenophyceae 0,2 0,2 0,1 0,0 0,2 0,1 Chrysophyceae 9,5 30,3 6,9 8,9 22,2 7,0 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 5,7 10,1 64,3 7,0 20,2 76,3 Cryptophyceae 3,8 17,4 5,2 11,9 18,2 2,0 Raphidophyceae 0,0 20,0 18,4 0,0 9,0 7,5 Dinophyceae 75,9 9,4 2,3 67,2 14,8 5,1 Yhteensä Leväryhmä Kiv Kiv Kiv Kiv Kiv Kiv Cyanophyceae 4,2 0,0 0,1 1,1 0,1 1,1 Chlorophyceae 6,7 11,6 2,3 11,9 3,8 3,1 Conjugatophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Euglenophyceae 0,3 0,3 0,3 1,2 0,2 0,3 Chrysophyceae 29,7 9,3 1,1 4,2 1,6 5,9 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 1,8 10,9 11,5 28,1 8,0 8,4 Cryptophyceae 7,1 1,3 5,4 51,1 1,1 31,4 Raphidophyceae 0,0 66,2 79,1 0,0 85,1 49,9 Dinophyceae 50,1 0,2 0,1 2,2 0,2 0,0 Yhteensä

88 1 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 1 2 Kalliojärvi Kal Kalliojärvi Kal Ryhmä Vol/unit Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC ,59 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC ,68 Aulacoseira tenella BAC ,25 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC , ,00 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC , ,76 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL ,77 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL ,48 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO ,77 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL , ,29 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL ,92 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR ,77 Bicosoeca mitra CHR ,72 Bicosoeca planctonica CHR , ,54 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR , ,75 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR ,42 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR ,30 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR ,40

89 2 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 1 2 Kalliojärvi Kal Kalliojärvi Kal Ryhmä Vol/unit Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 Dinobryon borgei CHR ,63 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR ,39 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR ,24 Kephyrion boreale CHR ,62 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR , ,88 Mallomonas caudata CHR ,86 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR , ,24 Mallomonas punctifera CHR , ,31 Mallomonas sp. p. CHR ,20 Monas coronifera CHR ,85 Ochromonas sp. CHR , ,07 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR ,28 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR ,26 Synura spp. (solu) CHR ,85 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY ,48 Cryptomonas erosa p µm CRY ,44 Cryptomonas erosa p µm CRY ,44 Cryptomonas gracilis CRY ,36 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN ,11 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN ,56 Gymnodinium uberrimum DIN , ,01 Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN , ,05 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN ,46 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP , ,00 Istmochloron trispinatum XAN ,48 Taxa

90 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kalliojärvi Kal Kalliojärvi Kal Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,67

91 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kalliojärvi Kal Kalliojärvi Kal Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

92 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kolmisoppi Kol Kolmisoppi Kol Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7232

93 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kolmisoppi Kol Kolmisoppi Kol Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

94 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kolmisoppi Kol Kolmisoppi Kol Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,63

95 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kolmisoppi Kol Kolmisoppi Kol Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

96 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Jormasjärvi 5 Jor Jormasjärvi 5 Jor Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,35

97 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Jormasjärvi 5 Jor Jormasjärvi 5 Jor Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

98 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR Jormasjärvi 5 Jor Jormasjärvi syv 3 Jor Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 40 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,05

99 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Jormasjärvi 5 Jor Jormasjärvi syv 3 Jor Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

100 13 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Jormasjärvi syv 3 Jor Jormasjärvi syv 3 Jor Ryhmä Vol/unit Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC ,45 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC , ,50 Aulacoseira distans v. alpigena BAC , ,74 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC , ,21 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC ,18 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC , ,18 Fragilaria tenera BAC , ,84 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC ,56 Rhizosolenia järnefeltii BAC ,90 Rhizosolenia longiseta BAC , ,41 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC , ,08 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL ,80 Chlamydocapsa planctonica CHL ,80 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL ,80 Coenococcus fottii CHL ,48 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL , ,05 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL , ,45 Elakatothrix lacustris CHL , ,71 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL ,23 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL , ,18 Planktosphaeria gelatinosa CHL ,21 Polytoma uvella CHL ,87 Scenedesmus denticulatus CHL ,10 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL ,08 Gloeotila sp. CHL,ULO , ,04 Koliella longiseta CHL,ULO ,55 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL ,83 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL ,67 Paramastix globosa CHL,VOL ,79 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR ,10 Bitrichia longispina CHR ,05 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR ,43 Chrysococcus cordiformis CHR ,22 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR , ,36 Chrysolykos planctonicus CHR , ,82 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR ,19 Dinobryon bavaricum CHR , ,45

101 Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa 14 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Jormasjärvi Jormasjärvi syv 3 Jor syv 3 Jor Ryhmä Vol/unit Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

102 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kivijärvi 1 Kiv Kivijärvi 1 Kiv Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,50

103 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kivijärvi 1 Kiv Kivijärvi 1 Kiv Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

104 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kivijärvi 1 Kiv Kivijärvi 1 Kiv Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,53

105 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kivijärvi 1 Kiv Kivijärvi 1 Kiv Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

106 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kivijrvi 2 Kiv Kivijrvi 2 Kiv Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,13

107 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN Gymnodinium palustre DIN Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN Peridinium polonicum DIN Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kivijrvi 2 Kiv Kivijrvi 2 Kiv Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

108 Liite 5

109

110 Liite 6 Kalliojoki (kuva Pekka Majuri) Tuhkajoki (kuva Pekka Majuri) Lumijoki (kuva Pekka Majuri)

111 SUDE NUMBER RIVER DATE Sampling code Temperature Particularities 1018 KALLIOJOKI 08/01/2009 KAL1 6.0 näytteenottoaika , näytteenottosyvyys 20 cm, pohja kivi + vesisammal ja rihmalevä, virtausnopeusluokka II, ei varjostusta, vedessä voimakas humus, metsäinen alue, P I (kkj), näytteenotto EET, laskenta EAN, Omnidia 5.2 NorBAF-päivityksin, NorBAFlaskentakäytäntö Liite 7.1 IPS SLA OESCY 10AP GENRE CEE SHE WAT QUAUTY NOTES _ TOI IBO Ol-CH EPI-O 10P LOBO SIO TIO IOSE/ _..-.._-._-~ Number of species 20 Diversity 2.27 Genera number 10 Population 405 Evenness 0.53 i Number % Code ou Oesignation * : taxon IBO IPS S IPS V I J -----_._~ ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt * EMEI Eunotia meisteri Hustedt * EINC Eunotia incisa Gregory var.incisa * EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills varo bilunaris * TFLO Tabellaria flocculosa(roth)kützing * AULC Aulacoseira lacustris (Grunow) Krammer ACHN ACHNANTHES J.B.M. Bory de St. Vincent " ETEN EETE Eunotia tenella(grunow)hustedt * NIGR Nitzschia gracilis Hantzsch * GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt * AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth * ABIO ABRT Achnanthes bioretii Germain(=Psammothidium) * FRAG FRAGILARIA H.C. Lyngbye FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer * NITl NITlSCHIA A.H. Hassall PINU PINNULARIA C.G. Ehrenberg PSCA Pinnularia subcapitata Gregory varo subcapitata * ALVO PLVO Achnanthes -- levanderi Hustedt AFOR Asterionella.. formosa Hassall * 4 1 IDSE/ degradation non-existent organic pollution non-existent anthropogenic eutrophication non-existent.. Pöyry - Eeva-Leena Anttila i I i

112 SLlDE NUMBER RIVER DATE Sampling code Temperature Particularities 1016 TUHKAJOKI 05/01/2009 TUH2 6.0 näytteenottopvä , näytteet kiviitä, näytteenottosyvyys 20 cm, pohja kivi + vesisammal ja rihmalevä, virtausnopeusluokka II, varjostus +, metsä, vedessä voimakas humus, P I (kkj), näytteenotto EET + PEM, laskenta EAN, Omnidia 5.2 NorBAF-päivityksin, NorBAFlaskentakäytäntö Liite 7.2 IPS SLA DESCY IDAP GENRE CEE SHE WAT ~---_ TDI IBD DI-CH EPI-D IDP LOBO SID TID IDSE/5 f--f QUALlTY NOTES / 20 Population 418 r Numbe, O.f specie.s 37 Number % Code ou Diversity Evenness Le,e,.,um"e, 17 * : taxon IBD IPS S IPS V Designation --._ TFLO Tabellaria f1occulosa(roth)kützing * EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills varo bilunaris * EUNO - EUNOTIA C.G. Ehrenberg FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer * GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt * EMEI Eunotia meisteri Hustedt * EINC Eunotia incisa Gregory var.incisa * ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt * TABE TABELLARIA C.G. Ehrenberg AFOR Asterionella formosa Hassall * ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann * EPUN Eunotia pectinalis(kütz.)rabenhorst var.undulata (Ralfs) Rabenhorst * NAVI NAVICULA J.B.M. Bory de S1. Vincent FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst * STCU Stenopterobia curvula (W.Smith) Krammer * NPAD Nitzschia palea (Kützing) W.Smith var.debilis(kützing)grunow in CI. & Gru * ZZZZ Pennate diatoms - Diatomées pennees FRSP Frustulia species NCRY Navicula cryptocephala Kützing * AULA AULACOSEIRA G.H.K. Thwaites PSCA Pinnularia subcapitata Gregory var. subcapitata * CYMB CYMBELLA C.Agardh EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck * NHMD NNOT Navicula heimansioides Lange-Bertalot * PINU PINNULARIA C.G. Ehrenberg TFEN Tabellaria fenestrata(lyngbye)kützing * ASUC KASU Achnanthes suchlandtii Hustedt * BRCS Brachysira sp ENSP Encyonema species EUIN Eunotia intermedia (Krasske ex Hustedt) Nörpel & Lange-Bertalot * FCBI SCBI Fragilaria construens f. binodis (Ehr.) Hustedt * FCGR FGRA Fragilaria capucina Desmazieres var.gracilis(oestrup) Hustedt * FCON SCON Fragilaria construens (Ehr.) Grunow f.construens (Staurosira) * FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer * FCVA Fragilaria capucina Desmazieres var.vaucheriae(kützing)lange-bertalot * FPIN SRPI Fragilaria pinnata Ehrenberg var. pinnata (Staurosirella) * MCCO - Meridion circulare (Greville) Agardh var.constrictum (Ralfs) Van Heurck * IDSEl degradation low _MMorganic pollution non-existent anthropogenic eutrophication non-existentlwwm Pöyry - Eeva-Leena Anttila

113 1. SLlDE NUMBER RIVER DATE Sampling code Temperature Particularities 1019 LUMIJOKI 08/01/2009 LUM1 6.0 näytteenottoaika , näytteet kiviitä, pohja kivi + rihmalevä ja vesisammal, virtausnopeusluokka II, varjostus +, näytteenottosyvyys 20 cm, vedessä voimakas humus, metsä, näytteenotto EET + PEM, laskenta EAN, Omnidia 5.2 NorBAF-päivityksin, NorBAF-laskentakäytäntö Liite 7.3 IPS SLA DESCY IDAP GENRE CEE SHE WAT QUALlTY NOTES / 20 --_._..- -_._ ~ TOI IBD DI-CH EPI-D IDP LOBO SID TID IDSE/5 -_ "._.---". " _._--- 0, Number of species 22 Diversity 2.69 Population 407 Evenness 0.60 L"Umbe, 11 I I * Number % Code ou Designation : taxon IBD IPS S IPS V EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills varo bilunaris * ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt * EMEI Eunotia meisteri Hustedt * TFLO Tabellaria f1occulosa(roth)kützing * EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg FCGR FGRA Fragilaria capucina Desmazieres var.gracilis(oestrup) Hustedt * AFOR Asterionella formosa Hassall * PSCA Pinnularia subcapitata Gregory var. subcapitata * FCRP Fragilaria capucina Desm. ssp. AJmpens (Kütz.) Lange-Bert. ex Bukhl. * FVIR Fragilaria virescens Ralfs * ZZZZ Pennate diatoms - Diatomées pennees TVEN Tabellaria ventricosa Kützing * AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth * ENYM Eunotia nymanniana Grunow in Van Heurck SANG Surirella angusta Kützing * NMED CHME Navicula mediocris Krasske * ACHN ACHNANTHES J.B.M. Bory de Sl. Vincent FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer * EUIN Eunotia intermedia (Krasske ex Hustedt) Nörpel & Lange-Bertalot * APET RPET Achnanthes petersenii Hustedt KLB91 p67f37/24-40 * AULA AULACOSEIRA G.H.K. Thwaites EINC Eunotia incisa Gregory var.incisa * 5 1,.tl._ -*. IDSE/ degradation non-existent organic pollulion non-existent anthropogenic eutrophication non-existent... Pöyry - Eeva-Leena Anttila i

114 Liite 8. Osa I. Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinten yksilömäärät sekä kohdekohtaiset pohjaeläimistön tilaa ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut tutkimuspaikoilla, kun tutkimuspaikkakohtaiset näytteet on yhdistetty (ADULT = aikuinen; juv. = nuori toukkavaihe). Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi Näytemäärä Yhteenlaskettu haavinta-aika (min.) Nematoda Nematoda sp Oligochaeta Oligochaeta sp Sphaeriidae Pisidium sp Hydracarina Hydracarina Crustacea Asellus aquaticus Ephemeroptera Baetis niger Baetis rhodani Baetis subalpinus Baetis sp Heptagenia dalecarlica Heptagenia fuscogrisea Heptagenia sulphurea Heptagenia sp Leptophleebiidae Plecoptera Diura bicaudata Diura nanseni Isogenus nubecula Isoperla spp Xanthoperla apicalis Taeniopteryx nebulosa Nemoura spp Amphinemura borealis Protonemura sp Capnopsis schilleri Capnia vidua Capnia sp Leuctra nigra Leuctra sp Trichoptera Rhyacophilidae Ceratopsyche silfenii Hydropsyche angustipennis Hydropsyche contupernalis Hydropsyche siltalai Hydropsyche pellucidulla Hydropsyche sp Arctopsyche ladogensis Neureclipsis bimaculata Polycentropus flavomaculatus Polycentropus irroratus Plectrocnemia conspersa Plectrocnemia conjucta

115 Liite 8. Osa II Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Plectrocnemia sp Polycentropodidae (juv.) Lype reducta Orthotrichia sp Oxyethira sp Ithytrichia sp Limnephilus sp Limnephilidae Micrasema gelidum Micrasema sp Lepidostoma hirtum Leptoceridae Phryganea bipunctata Molannodes tinctus Beraea sp Sericostoma personatum Odonata Gordulegaster boltoni Somatochlora metallica Coleoptera Elmis aenea Elmis aenea ADULT Oulimnius tuberculatus Oulimnius tuberculatus ADULT Limnius volcmari Hydraena sp. ADULT Donaciinae Sialidae Sialis fuliginosa Sialis sp Diptera Dicranota sp Limoniidae Simuliidae Ceratopogonidae Chironomidae Atherix ibis Chelifera sp Hemerodromia sp Empididae (juv.) Limnophora sp Diptera Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi Näytemäärä Yhteenlaskettu haavinta-aika (min.) Yksilömäärä Lajimäärä EPT-lajimäärä Shannon-Wiener -indeksi 1,9 1,6 2,5 1,4 2,6 2,4 BMWP-indeksi ASPT-indeksi 6,1 5,8 6,8 7,2 7,3 7,1

116 Liite 9. Osa I. Shannon-Wiener diversitetti-indeksin laskennassa käytetty pohjaeläinaineisto Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi Näytemäärä / haavinta-aika 3 / 3 6 / 3 3 / 3 6 / 3 3 / 3 6 / 3 Nematoda Nematoda sp Oligochaeta Oligochaeta sp Sphaeriidae Pisidium sp Hydracarina Hydracarina Crustacea Asellus aquaticus Ephemeroptera Baetis niger Baetis rhodani Baetis subalpinus Heptagenia dalecarlica Heptagenia fuscogrisea Heptagenia sulphurea Leptophleebiidae Plecoptera Diura bicaudata Diura nanseni Isogenus nubecula Isoperla spp Xanthoperla apicalis Taeniopteryx nebulosa Nemoura spp Amphinemura borealis Protonemura sp Capnopsis schilleri Capnia vidua Capnia sp Leuctra nigra Leuctra sp Trichoptera Rhyacophilidae Ceratopsyche silfenii Hydropsyche angustipennis Hydropsyche contupernalis Hydropsyche siltalai Hydropsyche pellucidulla Arctopsyche ladogensis Neureclipsis bimaculata Polycentropus flavomaculatus Polycentropus irroratus Plectrocnemia conspersa Plectrocnemia conjucta Lype reducta Psychomyia pusilla

117 Liite 9. Osa II Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi Orthotrichia sp Oxyethira sp Ithytrichia sp Limnephilus sp Limnephilidae Micrasema gelidum Micrasema sp Lepidostoma hirtum Leptoceridae Phryganea bipunctata Molannodes tinctus Beraea sp Sericostoma personatum Odonata Gordulegaster boltoni Somatochlora metallica Coleoptera Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volcmari Hydraena sp. ADULT Donaciinae Sialidae Sialis fuliginosa Sialis sp Diptera Dicranota sp Limoniidae Simuliidae Ceratopogonidae Chironomidae Atherix ibis Chelifera sp Hemerodromia sp Limnophora sp

118 Liite 10. Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinnäytteistä havaitut pohjaeläinheimot, jotka ovat mukana BMWPjärjestelmässä sekä heimojen pisteytys (Armitage ym. 1983). Heimo Pistearvo Ephemeroptera: Heptageniidae, Leptophlebidae Plecoptera: Taeniopterygidae, Leuctridae, Capniidae, Perlodidae, Chloroperlidae Trichoptera: Phryganeidae, Leptoceridae, Lepidostomatidae, Brachycentridae, 10 Sericostomatidae, Beraedidae Plecoptera: Nemouridae Trichoptera: Rhyacophilidae, Polycentropodidae, Limnephilidae 7 Trichoptera: Hydroptilidae 6 Coleoptera: Elminthidae Diptera: Simuliidae 5 Ephemeroptera: Baetidae Megaloptera: Sialidae 4 Mollusca: Sphaeriidae 3 Diptera: Chironomidae 2 Oligochaeta: Oligochaeta 1

119 Liite 11. Osa I. Vuonna 2008 tutkittujen virtavesien pohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit sekä pohjaeläinten yksilömäärät (juv. = nuori toukkavaihe; adult = aikuinen; pupa = kotelovaihe) Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Näytekoodi H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 Nematoda Nematoda sp Oligochaeta Oligochaeta sp Sphaeriidae Pisidium sp Hydracarina Hydracarina Crustacea Asellus aquaticus Ephemeroptera Baetis niger Baetis rhodani Baetis subalpinus Baetis sp Heptagenia fuscogrisea Heptagenia sulphurea Leptophlebia marginata Leptophlebia sp Plecoptera Diura bicaudata Diura nanseni Isoperla obscura Isoperla spp Xanthoperla apicalis Taeniopteryx nebulosa Nemoura avicularis Nemoura cinerea Nemoura flexuosa Nemoura spp Amphinemura borealis Protonemura meyeri Protonemura sp Capnopsis schilleri Leuctra nigra Leuctra sp Trichoptera Rhyacophila nubila Rhyacophillidae (juv.) Ceratopsyche silfenii Hydropsyche siltalai Hydropsyche pellucidulla Hydropsyche sp Arctopsyche ladogensis Neureclipsis bimaculata Polycentropus flavomaculatus Polycentropus irroratus Plectrocnemia conspersa Polycentropodidae (juv.) Lype reducta Oxyethira sp Ithytrichia sp Limnephilus sp Limnephilidae Micrasema gelidum Lepidostoma hirtum Phryganea bipunctata

120 Liite 11. Osa II. Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Näytekoodi H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 Odonata Gordulegaster boltoni Coleoptera Elmis aenea Elmis aenea ADULT Oulimnius tuberculatus Oulimnius tuberculatus ADULT Limnius volcmari Hydraena sp. ADULT Sialidae Sialis fuliginosa Diptera Dicranota sp Simuliidae Ceratopogonidae Chironomidae Chironomidae PUPA Chelifera sp Hemerodromia sp Empididae (juv.) Limnophora sp

121 Liite 12. Vuoden 2008 syvännepohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät, neliömetrikohtaiset arvot sekä CI-indeksi sekä CI-indeksin luokkarajat Talvivaaran alueen järvien pohjaeläimistö ( yks/n ) Leg. Pöyry Environment Oy, det. L. Paasivirta Kivijärvi Kalliojärvi Kolmisoppi Näytepaikka, pvm, syvyys KIV 1; syv. 5,5m; kkj yks. mg. KAL 1; syv 4,5m; kkj yks. mg. KOL1; syv.11m; kkj yks. mg. Näyte Yht. mg m2 m Yht. mg m2 m Yht. mg m2 m2 Harvasukasmadot, Oligochaeta 4 28 Tubifex tubifex Uncinais uncinata Sulkahyttyset, Chaoboridae Chaoborus flavicans Surviaissääsket, Chironomidae Procladius sp Zalutschia zalutschicola Chironomus anthracinus Chironomus plumosus Cladopelma viridulum Sergentia sp Tanytarsus sp Yhteensä CI-bioindeksi ( Paasivirta 1997 ) 1,33 2,25 2,19 Pohjan rehevyys rehevä liev. rehevä rehevä Talvivaaran Jormasjärven pohjaeläimistö ( yks/n ) Leg. Pöyry Environment Oy, det. L. Paasivirta Jormasjärvi Jormasjärvi CI-indeksin luokkarajat (Paasivirta 1997) Näytepaikka, syvyys JOR 3; syv 25m; kkj yks. mg. JOR 5; syv 18m; kkj yks. mg. Pohjan ravinteisuus CI Näyte Yht. mg m2 m Yht. mg m2 m2 Hyvin rehevä alle 1,24 Harvasukasmadot, Oligochaeta , ,4 Rehevä 1,25-2,24 Tubifex tubifex Lievästi rehevä 2,25-2,75 Spirosperma ferox Lievästi karu 2,76-3,24 Simpukat, Bivalvia , ,2 Karu 3,25-4,24 Pisidium sp Hyvin karu 4,25-5 Äyriäiset, Crustacea 2 13,84 1 6,92 Cyclopoida Sulkahyttyset, Chaoboridae Chaoborus flavicans Surviaissääsket, Chironomidae , ,5 Procladius sp Chironomus anthracinus Chironomus plumosus Chironomus plumosus-t. (tenuistylus) Sergentia sp Tanytarsus sp Yhteensä CI-bioindeksi ( Paasivirta 1997 ) 2,00 1,92 Pohjan rehevyys rehevä rehevä

122 Liite 13 Tutkimustodistus (1) Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli OULU Näytetiedot Näyte Pohjaeläimet Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Menetelmä Yksikkö Pohjaeläimet Tuhkajoki Pohjaeläimet Kalliojoki Pohjaeläimet Lumijoki Kuiva-aine Alihankinta % Hg ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,05 0,04 0,04 tuorep. As ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,06 0,05 0,05 tuorep. Ba ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 4,7 3,7 2,1 tuorep. Cd ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,32 0,28 0,10 tuorep. Co ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 3,2 3,9 1,3 tuorep. Cu ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 3,6 3,6 4,7 tuorep. Ni ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 8,8 6,9 2,4 tuorep. Pb ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,16 0,16 0,21 tuorep. Zn ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg tuorep Alihankinta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

123 Liite 14 Tutkimustodistus (3) Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli OULU Näytetiedot Näyte Kalat Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Kuiva-aine Hg ICP-OES/MS As ICP-OES/MS Ba ICP-OES/MS Yksikkö % mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte , Hauki 1 Kalliojärvi 21 0,66 0,04 0, , Hauki 2 Kalliojärvi 21 0,77 0,02 0, , Hauki 3 Kalliojärvi 22 0,80 0,02 0, , Hauki 4 Kalliojärvi 22 0,79 0,04 0, , Hauki 5 Kalliojärvi 22 1,19 0,04 0, , Hauki 6 Kolmisoppi 23 0,61 0,06 0, , Hauki 7 Kolmisoppi 23 1,00 0,05 0, , Hauki 8 Kolmisoppi 22 1,20 0,07 0, , Hauki 9 Kolmisoppi 22 1,18 0,11 0, ,Hauki 10 Kolmisoppi 22 1,09 0,05 0, ,Hauki 11 Jormasjärvi 21 0,60 0,02 0, ,Hauki 12 Jormasjärvi 23 0,59 0,04 0, ,Hauki 13 Jormasjärvi 22 0,62 0,05 0, ,Hauki 14 Jormasjärvi 22 0,62 0,06 0, ,Hauki 15 Jormasjärvi 22 0,88 0,10 0, , Hauki 16 Kivijärvi 22 0,67 0,03 0, , Hauki 17 Kivijärvi 19 0,62 0,02 0, , Hauki 18 Kivijärvi 21 0,65 0,05 0, , Hauki 19 Kivijärvi 22 0,44 0,04 0, , Hauki 20 Kivijärvi 21 0,66 0,04 0,04 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

124 Tutkimustodistus (3) Analyysi Cd ICP-OES/MS Co ICP-OES/MS Cu ICP-OES/MS Ni ICP-OES/MS Yksikkö mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte , Hauki 1 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,10 <0, , Hauki 2 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,09 <0, , Hauki 3 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,06 <0, , Hauki 4 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,09 <0, , Hauki 5 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,09 <0, , Hauki 6 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,07 <0, , Hauki 7 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,09 <0, , Hauki 8 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,12 <0, , Hauki 9 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,14 <0, ,Hauki 10 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,10 <0, ,Hauki 11 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,16 <0, ,Hauki 12 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,12 <0, ,Hauki 13 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,09 <0, ,Hauki 14 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,16 <0, ,Hauki 15 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,10 <0, , Hauki 16 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,15 <0, , Hauki 17 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,12 <0, , Hauki 18 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,13 <0, , Hauki 19 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,11 <0, , Hauki 20 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,13 <0,02 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

125 Tutkimustodistus (3) Analyysi Pb ICP-OES/MS Zn ICP-OES/MS Yksikkö mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Näyte , Hauki 1 Kalliojärvi <0,01 5, , Hauki 2 Kalliojärvi <0,01 5, , Hauki 3 Kalliojärvi <0,01 5, , Hauki 4 Kalliojärvi <0,01 4, , Hauki 5 Kalliojärvi <0,01 5, , Hauki 6 Kolmisoppi <0,01 4, , Hauki 7 Kolmisoppi <0,01 6, , Hauki 8 Kolmisoppi 0,01 7, , Hauki 9 Kolmisoppi <0,01 8, ,Hauki 10 Kolmisoppi <0,01 6, ,Hauki 11 Jormasjärvi <0,01 8, ,Hauki 12 Jormasjärvi <0,01 5, ,Hauki 13 Jormasjärvi <0,01 5, ,Hauki 14 Jormasjärvi <0,01 6, ,Hauki 15 Jormasjärvi <0,01 5, , Hauki 16 Kivijärvi <0,01 6, , Hauki 17 Kivijärvi <0,01 5, , Hauki 18 Kivijärvi <0,01 5, , Hauki 19 Kivijärvi <0,01 4, , Hauki 20 Kivijärvi <0,01 5,4 Alihankinta: Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

126 Liite 15 Tutkimustodistus (1) Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli OULU Näytetiedot Näyte Ravut Näyte otettu Elokuu 2008 Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Menetelmä Yksikkö Rapu Talvilahti (Jormasjärvi) Rapu Kiikonniemi (Jormasjärvi) Kuiva-aine Alihankinta % Hg ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,03 0,03 tuorep. As ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,41 0,41 tuorep. Ba ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 3,8 2,7 tuorep. Cd ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 2,2 1,8 tuorep. Co ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 4,0 3,2 tuorep. Cu ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg tuorep. Ni ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 1,7 1,0 tuorep. Pb ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,04 0,01 tuorep. Zn ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg tuorep Alihankinta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

127 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 16.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr), mertavuorokaudet (merta-d), saalis (kg), rapu (kpl). KOLMISOPPI Katiskat kk pkk hauki ahven made V 2-6,1 - VI 3 4,6 1,4 - VII 3-6,3 - VIII 2-5,2 - IX ,3 X ,7 V-VIII 10 4, kg/pkk 0,460 1,900 0,000 IX-X kg/pkk 0,000 0,000 5,000 V-X 13 4, kg/pkk 0,354 1,462 1,154 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Katiskojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII-VIII). JORMASJÄRVI Verkot # mm kk pkk taimen siika hauki kuha ahven made I 58 1,8 2 8,7 74,5-19,9 II ,5 III ,2 1 6,1 IV ,2-4 VIII 12-2, IX ,2 - - XII 16-2,2-4,9 - - I-IV 228 1,8 4 48,7 191,9 1 38,5 kg/pkk 0,008 0,018 0,214 0,842 0,004 0,169 VIII , kg/pkk 0,000 0,242 0,000 0,167 0,000 0,000 IX-XII ,2 0 7,1 0 0 kg/pkk 0,000 0,088 0,000 0,284 0,000 0,000 I-XII 265 1,8 9,1 48, ,5 kg/pkk 0,007 0,034 0,184 0,758 0,004 0,145 Vetouistelu kk kalastus- kalastus- vapoja hauki kuha ahven kertoja aika h käytössä VI ,7 10,4 0,3 VII ,6 3,8 1 VIII ,6 13,5 0,3 VI-VIII ,9 27,7 1,6 kg/kkr 0,952 1,204 0,070 Maderysät kk pkk made II III II-III kg/pkk 3,720

128 Iskukoukut Liite 16.2 kk pkk hauki I 54 29,6 II 60 19,7 XII 12 8 I-XII ,3 kg/pkk 0,455 Kurenuotta (10 x 120 m) Nuotattiin 4 päivänä noin 15 vetokertaa (VII-IX). Pientä muikkua (7 cm) runsaasti. Iso muikku hävinnyt kokonaan. Saaliiksi otettaava muikkua vain 2 kg. Rapumerrat kk ravustajia merrat merta-d saalis vapaut. kpl kpl kpl VII VIII IX VII-IX kpl/md 0,384 0,476 TALVILAHTI (erotettu ed. taulukoista) Verkot # 50 mm kk pkk taimen siika hauki kuha ahven made I 10 1,8-0,7 6,1-6,8 II ,5 3,5 III ,1-1,1 VIII 12-2,9-2,0 - - IX 9 0,000 0, ,2 0 0 I-III 26 1,8 0 2,7 8,2 0,5 11,4 kg/pkk 0,069 0,000 0,104 0,315 0,019 0,438 VIII 12 0,0 2,9 0 2,0 0,0 0,0 kg/pkk 0,000 0,242 0,000 0,167 0,000 0,000 IX 9 0,000 0, ,2 0 0 kg/pkk 0,000 0,000 0,000 0,244 0,000 0,000 I-IX 47 1,8 2,9 2,7 10,2 0,5 11,4 kg/pkk 0,038 0,062 0,057 0,217 0,011 0,243 Rapumerrat kk ravustajia merrat merta-d saalis vapaut. kpl kpl kpl VIII kpl/md 0,067 0,211 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantumishaitta vähäinen (I-III, VIII lp-ix lp).

129 S5 S3 S4 S1 S2 S6 S7 Liite Liite Sähkökalastuskohteet Sähkökalastuskohteet 1: :40 000

130 Sähkökoekalastukset Kalliojoella, Tuhkajoella ja Lumijoella Liite 18.1 S1 Kalliojoki, yläosa, kaivospiirin rajan alapuoli ( / ) 10x20 m =200 m 2, syv. 0,1-0,6 x 0,4 m, virt. 0,5-1,4x 1,0 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. 1 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. - kalastettu kahteen kertaan, ei saalista S2 Kalliojoki, alaosa ( / ) 8x25 m =200 m 2, syv. 0,2-0,9 x 0,5 m, virt. 0,5-1,5x 1,0 m/s. Pohja kivikko-louhikko 95 %, sora 5 %, ei pintakiviä. Fontinalis dal. 7 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 ahven 1, ,00 14 ahven 2 kpl, mm, 28 g S3 Tuhkajoki, Niskalankoski, Kolmisopen alapuoli ( / ) 10x20 m =200 m 2, syv. 0,2-0,6 x 0,4 m, virt. 0,2-1,5x 1,0 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä 7 %. Fontinalis dal. 40 %. Ei rihmamaisia viherleviä, pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä puhdasta, alla vähän ruskeaa sakkaa. Vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. Osin rännimäinen koski, ranta-alueet kuivilla aliveden aikana. Työkoneiden joen yliajo aiheutti lyhytaikaista voimakasta samennusta koealalla ja joen yläosalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 0, , ahven 0, ,50 15 särki - 0,50-0,50 6 1, taimen 1 kpl, 286 mm, 271 g (2-v.) ahven 1 kpl, 136 mm, 29 g särki 1 kpl, 109 mm, 12 g S4 Tuhkajoki ( / ) 9x22 m =198 m 2, syv. 0,2-0,7 x 0,4 m, virt. 0,1-1,1x 0,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 99 %, sora 1 %, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. 5 %, Equisetum fluv. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä puhdasta, alla vähän ruskeaa sakkaa. Vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 0,51 0,51-1, ahven 0, ,51 26 made 0, ,51 2 2, taimen 2 kpl, 168 mm 51 g (1-v.), 396 mm 680 g (5-v.) ahven 1 kpl, 175 mm, 52 g made 1 kpl, 75 mm, 3 g

131 S5 Tuhkajoki, Myllykoski, latoliiterin kohta ( / ) Liite ,5x19 m =219 m 2, syv. 0,2-0,6 x 0,45 m, virt. 0,3-1,5x 1,0 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, sora +, pintakiviä 4 %. Fontinalis dal. 20 %, Hygrohypnum sp. 2 %. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), ei pohjasakkaa. Sammal + puhdasta. Vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 0,46 0,46-0,92 17 made - 0,46-0, ,38 30 taimen 2 kpl, 75 mm 3 g (0-v.), 148 mm 35 g (1-v.) made 1 kpl, 136 mm, 29 g S6 Lumijoki, ylempi koeala ( / ) 5x30 m =150 m 2, syv. 0,2-0,9 x 0,5 m, virt. 0,5-1,2x 0,9 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 2 %, Fontinalis ant. 1 %, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 ahven 0, ,67 15 ahven 1 kpl, 125 mm, 22 g S7 Lumijoki, alempi koeala ( / ) 5,5x25 m =138 m 2, syv. 0,2-0,7 x 0,4 m, virt. 0,3-1,8x 1,2 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 1 %, Hygrohypnum sp. 1 %, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 ahven 0,72 0,72-1,44 25 särki - 0,72-0, ,16 68 ahven 2 kpl, mm, 34 g särki 1 kpl, 183 mm, 60 g

132 Tuhkajoen ylimääräiset koealat Liite 18.3 Kalastettu kertaalleen taimennäytteiden keräämiseksi dna-määrityksiä varten. Tuhkajoki S3 10x40 m = 400 m2 taimen 4 kpl (mm/g): 233/146, 277/209, 315/410, 243/183 (kivikko-louhikkokoskea) made 1 kpl, 18 cm ahven 1 kpl, 15 cm 10x50 m = 500 m2 (kivikko-louhikkokoskea) särki 1 kpl, 21 cm Tuhkajoki S4 8x15 m = 120 m2 (kivikko-louhikkokoskea) ei saalista Tuhkajoki, Sahinkoski, S4:n yläpuolella 12x50 m + 15x30 m = 1050 m2 (laajoja hyviä pienpoikashabitaatteja, pohjakivet pääosin pieniä, paljolti nivamaista koskea) taimen 63 mm, 2 g taimen 152 mm, 40 g hauki 1 kpl, 28 cm ahven 5 kpl, 7-18 cm made 1 kpl, 12 cm 10x70 m = 700 m2 (louhikkokoskea, ei pienpoikasalueita) ahven 11 kpl, 6-12 cm made 1kpl, 9 cm Tuhkajoki, Myllykoski, S5:n alapuoli 13x70 m = 910 m2 taimen 5 kpl, 78, 73, 65, 60, 69 mm, 18 g taimen 223 mm, 129 g taimen 173 mm, 52 g 13x60 = 780 m2 taimen 4 kpl (mm/g): 160/37, 155/39, 232/134, 157/41 harjus 1 kpl, 114 mm, 11 g ahven 1 kpl, 7 cm Tuhkajoki, Myllykosken alaosa 17X60 m = 1020 m2 (Matalaa hyvää pienpoikashabitaattia, kalastettu hyvä alue lähes kokonaan. Muualla Tuhkajoessa jyrkähköä louhikkokoskea, jossa 0-vuotiasta vain satunnaisesti). taimen 14 kpl (0-v.) taimen 14 kpl (mm/g): 232/150, 165/49, 137/27, 159/41, 162/45, 165/49, 148/37, 163/44, 149/31, 281/255, 155/39, 151/36, 150/32, 149/32

133 Liite 19 Kalliojoki S1 Kalliojoki S2

134 Tuhkajoki S3 Tuhkajoki S4

135 Tuhkajoki S5 Lumijoki S6

136 Lumijoki S7

137 1 Jarmo Koskiniemi Liite 20 Kotieläintieteen laitos Helsingin yliopisto p Muistio: Tuhkajoen taimenkannan geneettinen selvitys Näytteet Pöyry Environment Oy toimitti kotieläintieteen laitoksen ja RKTL:n genotyypityslaboratorioon tutkittavaksi taimennäytteitä DNA-määrityksiä (mikrosatelliittimuuntelu) varten marraskuussa Näytteitä oli yhteensä 150 kpl. Tuhkajoesta oli 50 näytettä ja lisäksi saatiin vertailunäytteet Kitkajärven kannasta (50 kpl) ja Oulujoen kannasta (50 kpl). Tavoitteena oli selvittää, onko Tuhkajoen taimenkanta alkuperäinen vai onko se sekoittunut vertailunäytteiden kantoihin, joita on istutettu lähialueelle Jormasjärveen ja Jormasjokeen. Vertailuun otettiin lisäksi aiemmin tutkittu Rautalamminreitin kanta, jota myös on istutettu alueelle, sekä Iijoen taimenkanta. DNA:n eristys, PCR-reaktiot ja kapillaarielektroforeesiajot Näytteet olivat etanoliin säilöttyjä kudospaloja. DNA eristettiin Qiagen DNEasy Tissue eristyskitillä, ja DNA:n saanto ja laatu todettiin spektrofotometrimittauksilla normaaliksi. Liukoista DNA:ta saatiin 400 ul kustakin näytteestä, ja DNA:n pitoisuuden todettiin olevan mikrogrammaa/mikrolitra. Näytteestä analysoitiin 16 mikrosatelliittilokuksen muuntelu. Käytetyt laboratoriorutiinit olivat samat, mitä aikaisemminkin on käytetty taimenella RKTL:n ja kotieläintieteen laitoksen genotyypityslaboratoriossa. Määritetyt mikrosatelliitit olivat BS131, SSosl311, SSosl417, SSosl438, Str15INRA, Str60INRA, Strutta58, OneU9, SSa197, SSa407, SSa85, Str73INRA, Str85INRA, SSa289, SSsp1605 ja SSsp2201. Eristettyä DNA:ta kului reaktioihin n. 100 ul, ja jäljelle jäänyt n. 300 ul pakastettiin ja säilöttiin kotieläintieteen laitoksen ja RKTL:n DNA-varastoon. PCR-reaktiot analysoitiin genotyypityslaboratorion Abi-kapillaarielektroforeesilaitteella ja laitteistoon kuuluvalla GeneMapper-ohjelmistolla. Tuloksia Geneettisiä eroja kuvattiin geneettisen etäisyyden avulla. Geneettinen etäisyys on suhteellinen mitta, joka kuvaa genomin eri lokusten alleeli- eli geenimuotofrekvenssien eroja populaatioiden välillä. Suurimmillaan etäisyys on 1, mikä tarkoittaa, että verrattujen populaatioiden kaikkien geenimuotojen frekvenssit ovat täsmälleen samat, ja pienimmillään 0, mikä tarkoittaa, että populaatioissa ei ole lainkaan samoja alleeleita. Käytännössä hyvin suuri, lähellä yhtä oleva etäisyys havaitaan vain lajien välillä, ja populaatioiden erot ovat yleensä selvästi alle 0,5. Geneettistä etäisyyttä kasvattaa pitkäaikainen isolaatio populaatioiden välillä. Hyvin pieni etäisyys tarkoittaa että populaatiot ovat tai ovat olleet

138 2 lähihistoriassa yhteydessä toisiinsa. Etäisyydet laskettiin Population ohjelmalla ( Geneettiset etäisyydet kuvattiin graafisesti dendrogrammilla, jossa kannat yhdistetään erojen perusteella puurakenteeksi. Samaan haaraan yhdistyvät geneettisesti keskenään samanlaisimmat kannat. Puurakenteessa haarojen pituudet määräytyvät geneettisen etäisyyden perusteella. Puurakenne laskettiin Population ohjelmalla ja piirrettiin Treeview-ohjelmalla ( Perinnöllisen muuntelun määrä kannoissa kuvattiin heterotsygotia-asteen, havaitun keskimääräisen alleelimäärän (tutkitun 16 lokuksen alleelimäärien keskiarvo) ja alleelirikkauden avulla. Alleelirikkaus huomioi otoskoon vaikutuksen alleelimäärään redusoimalla isommat näytekoot pienempien tasolle. Yleensä isommissa näytteissä havaitaan enemmän alleeleita kuin pienemmissä näytteissä, joten pelkkä havaittu alleelimäärä voi kuvata paitsi kantojen alleelimäärän eroa, niin myös otoskokojen eroa. Heterotsygotia- aste on pienimmillään 0 ja on lähellä 1:stä hyvin runsaasti muutelevissa populaatioissa. Tyypillinen arvo kaloilla on 0,5-0,8. Muuntelun mitat laskettiin Fstat-ohjelmalla ( Populaatiorakennetta tutkittiin myös yksilögenotyyppipohjaisella 'individual assignment' - testillä, missä kullekin kalalle määritettiin kanta, johon sen genotyyppi parhaiten sopii. Testit tehtiin 'maximum likelihood' -periaatteella, jossa lasketaan kunkin kalan genotyypin todennäköisyys eri kannoissa Hardy-Weinberg-tasapainomallin perusteella. Sopivin kanta on se, jossa HW-todennäköisyys on suurin. Testit tehtiin GenAlEx-ohjelmalla ( Samalla ohjelmalla katsottiin aineistosta myös uniikialleelit (alleelit jotka esiintyvät vain jossain yhdessä vertailussa olevassa näytteessä). Mikäli tutkitut populaatiot ovat geneettisesti erilaisia, kukin yksittäinen kala sopii parhaiten juuri omaan kantaansa, ja kussakin kannassa havaitaan jonkin verran uniikkialleeleita. Jos taas populaatiot ovat sekoittuneita tai muuten geneettisesti samanlaisia, useat kalat sopivat geneettisesti hyvin myös muihin kantoihin, eikä uniikkialleleita esiinny. Menetelmiä ja niiden taustoja selvitetään tarkemmin ohjelmien kotisivuilla.

139 3 Taulukko 1. Otoskoot (N), heterotsygotia-asteet (H), alleelimäärät (Nall) ja alleelirikkaudet (R). Otoskoko ei ole täsmälleen sama kuin analysoitujen kalojen määrä, koska kaikista näytteistä ei saatu tulosta kaikkiin lokuksiin. N H Nall R Kitkajarvi 49,3 0,57 4,9 4,7 Tuhkajoki 50,0 0,65 5,9 5,7 Oulujoki 49,6 0,69 7,5 7,2 Iijoki 163,5 0,69 7,9 7,0 Rautalamminreitti 240,0 0,66 11,5 8,5 Taulukko 2. Geneettiset etäisyydet. Etäisyyksien minimi oli 0,15, maksimi 0,32 ja keskiarvo 0,23. Kitkajarvi Tuhkajoki Oulujoki Iijoki Tuhkajoki 0,32 Oulujoki 0,26 0,18 Iijoki 0,23 0,27 0,19 Rautalamminreitti 0,29 0,19 0,15 0,22 Taulukko 3. Individual assignment-testit Näytteiden kalojen (rivit) sijoittuminen eri kantoihin (sarakkeet). Kitkajarvi Tuhkajoki Oulujoki Iijoki Rautalamminreitti Kitkajarvi Tuhkajoki Oulujoki Iijoki Rautalamminreitti

140 Kuva 1. Dendrogrammi. 4

141 5 Taulukko 4. Uniikkialleelit Populaatio Lokus Alleeli Frekvenssi Kitkajarvi SSa ,410 SSa ,030 Tuhkajoki SSa ,020 SSa ,020 SSa ,100 Str15INRA 214 0,030 Oulujoki BS ,010 SSa ,011 Iijoki SSa ,028 SSa ,009 SSa ,003 SSosl ,006 SSsp ,003 Str73INRA 141 0,016 Rautalamminreitti BS ,019 SSa ,008 SSa ,015 SSa ,015 SSa ,002 SSa ,013 SSa ,002 SSa ,004 SSa ,017 SSa ,027 SSa ,010 SSa ,017 SSa ,002 SSa ,019 SSa ,058 SSa ,015 SSa ,002 SSa ,006 SSa ,319 SSosl ,004 SSosl ,002 SSosl ,004 SSsp ,015 SSsp ,019 SSsp ,029 SSsp ,010 SSsp ,013 SSsp ,002 SSsp ,063 SSsp ,021 SSsp ,004 SSsp ,015 SSsp ,015 SSsp ,004 SSsp ,004 SSsp ,008 SSsp ,010 SSsp ,008 Str60INRA 201 0,002 Str73INRA 147 0,004 Strutta ,050 Strutta ,002

142 6 Johtopäätös Alleelimäärä ja heterotsygotia-aste ovat Tuhkajoen kannassa suurempia kuin Kitkajärven kannassa, mutta pienempiä kuin Oulujoen kannassa sekä Rautalamminreitin ja Iijoen kannoissa. Kaikista kannoista löytyi uniikkialleeleita, ja Tuhkajoen kannasta jonkin verran enemmän kuin Kitkajärven ja Oulujoen kannasta. Koko aineistossa valtaosa uniikkialleeleista löytyi Rautalamminreitin kannasta. Heterotsygotia-asteet ja alleelimäärät olivat kaikissa kannoissa taimenelle tyypillisiä. Tuhkajoen geneettiset etäisyydet olivat saman suuruiset Oulujokeen ja Rautalamminreittiin, ja hieman pienemmät kuin vertailussa mitatut etäisyydet keskimäärin. Etäisyydet olivat samaa luokkaa kuin Oulujoen etäisyys Iijokeen. Kaikkein pienein etäisyys oli Oulujoen etäisyys Rautalammiin.Tuhkajoen etäisyys Kitkajärveen oli suurin kaikista tässä selvityksessä mitatuista etäisyyksistä. Kitkajärven etäisyys oli suuri kaikkiin vertailussa olleisiin kantoihin. Ryhmittelyssä Oulujoki, Rautalamminreitti ja Tuhkajoki yhdistyvät samaan haaraan, mutta kaikki verratut kannat erottuvat dendrogrammissakin selvästi omiin haaroihinsa. Individual assignment -testissä kaksi Tuhkajoen kalaa sijoittui genotyyppinsä perusteella Oulujokeen ja vastaavasti kaksi Oulujoen kalaa Tuhkajokeen. Lisäksi yksi Rautalamminreitin kala sijoittui Tuhkajokeen. Tulokset viittaavat hyvin pieneen tai olemattomaan sekoittumiseen ja assignment-testin tulos on sama kuin etäisyyksien ja ryhmittelyn perusteella: kaikki kannat ovat selvästi toisistaan erillisiä. Tuhkajoen kanta on selvästi oma erillinen kantansa. Ero Oulujoen kantaan ja Rautalamminreitin kantaan on hieman pienempi kuin Kitkajärven kantaan, mutta kaikki erot kuitenkin hyvin selviä.

143 Liite Liite Verkkokalastuskohteet 1 Verkkokalastuskohteet : :20 000

144 Liite Liite Verkkokalastuskohteet Verkkokalastuskohteet 1 : :20 000

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 9M609005 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE993 3.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 212 16UEC5 25.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 212 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 212 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M608035 27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013 Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 11.3.215 Viite 1511636-7 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 1 TALVIVAARAN TOIMINTA VESISTÖPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEKSI Vesien kierrätyksen lisääminen entisestään Vesien kierrätyksen lisääminen ja kemikaalikulutuksen optimointi Vedenlaatuvaikutusten

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

YHTEENVETO Vesistökuormitusta Ilmapäästöjen vesistöihin

YHTEENVETO Vesistökuormitusta  Ilmapäästöjen vesistöihin YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2012 tarkkailusuunnitelman ja valvovan viranomaisen esittämien täydennysten sekä kaivoksen teettämien lisäselvitysten mukaisesti. Tavanomaiseen

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 217 Päivämäärä 8.9.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 25.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3 KÄYTTÖTARKKAILU

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 25.4.2016 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Raportti 2.10.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Talvivaaran kaivosyhtiö on jatkanut kesän ajan kalkkikäsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Katsaus Julkaistavissa 16.10.2014 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut vuoden 2014 alusta syyskuun alkuun mennessä yhteensä n. 4,5 miljoonaa

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Luonnonympäristön nykytila

Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3.1 Hankealueen sijainti Kaivospiirin nykyinen laajuus on noin 65 neliökilometriä ja kaivospiirin laajennusalueen pinta-ala on noin 71 neliökilometriä.

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 29.3.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010, Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 216 Päivämäärä 16.9.216 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖTARKKAILU 2013 16X154566 16X170605 6.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IVa Pintavesien laatu Talvivaara Sotkamo Oy Osa IVa Pintavesien laatu 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Katsaus Dnro KAIELY/632/2015 10.7.2017 Julkinen Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Terrafame Oy:n kaivoksen käsiteltyjen kaivosvesien kuormitusta ja alapuolisten vesistöjen

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 27.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 23.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu 9M609005 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.9 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8 Osa I Tarkkailun taustatiedot Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8, Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 216 Päivämäärä 13.1.217 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q3 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 19.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa II Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot