TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä Viite TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU

2 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Tero Marttila, Ramboll Finland Oy Tomi Jutila, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Sanna Sopanen, Ramboll Finland Oy Katariina Koikkalainen, Ramboll Finland Oy Pentti Manninen, Ramboll Finland Oy Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy Kuvaus Kaivoksen ympäristötarkkailun vuosiraportti 214 Viite Kannen kuva: Näytteenottoa Salmisessa Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 1 / 48 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Taustatiedot 3 3. Päästöjen haitallisuus 4 4. Näytteenotto ja analyysit sekä lähivesien luokittelu 6 5. Oulujoen suunta Järvet Salminen Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi Nuasjärvi Joet ja purot Salmisenpuro Kuusijoki Kalliojoki Tuhkajoki Talvijoki Jormasjoki Korentojoki Härkäpuro Vuoksen suunta Järvet Ylä Lumijärvi Lumijärvi Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi Haajaistenjärvi Haapajärvi Joet ja purot Lumijoki Kivijoki Nurmijoki, Koirakoski Sälevä, Nurmijoki, Atrojoki ja Syväri Lähialueen järvet ja lammet Iso-Savonjärvi Hakonen Raatelampi Epävarmuustarkastelu ja muutosehdotukset Epävarmuustarkastelu Muutosehdotukset Yhteenveto Lähdeluettelo 48

4 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 2 / 48 Liitteet Liite 1 Tarkkailualue ja näytteenottopaikat Liite 2 Päästövesien johtamis- ja kulkeutumisreitit lähimpien vesistöjen osalta Liite 3 Käytetyt vedenlaatuparametrit ja luokitteluperusteet Liite 4 Veden laadun tarkkailutulokset 214 Liite 5 Kenttämittausten tulokset Liite 6 Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten tarkkailutuloksia 214 Liite 7 Vesistöjen keskimääräiset metallipitoisuudet eri vuosina Liite 8 Oulujoen suunta kehityskuvaajat Liite 9 Vuoksen suunta kehityskuvaajat

5 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 3 / JOHDANTO Vuonna 214 pintavesien tarkkailua on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen ( Drnro KAI- ELY/1/7./213) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ( Dnro POSELY/26/7./212 ja Dnro POSELY/1427/ ) hyväksymän tarkkailusuunnitelman (Pöyry, ) mukaisesti. Talvivaaran kaivoksen pintavesien tarkkailu perustuu pääasiassa samoihin seurantapaikkoihin, jotka ovat olleet tarkkailussa vuonna 213 ja sitä edeltävinä vuosina. Vuonna 214 tarkkailuun otettiin mukaan muutamia lisäpisteitä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten määräysten mukaisesti. Tarkkailua painotetaan alueille, joihin vesistövaikutukset kohdistuvat eli Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntaan. Tavoitteena on selvittää kaivosalueelta johdettavien vesin vaikutusalueen laajuus ja voimakkuus. Tässä raportissa on esitetty vuoden 214 pintavesien tarkkailun tulokset ja verrattu niitä edellisien tarkkailuvuosien tuloksiin. Soveltuvilta osin tuloksia on verrattu veden laadun eri viite- ja luokitteluarvoihin. Lupia ja päätöksiä on kuvattu tarkemmin erillisessä Tarkkailun taustatiedot raportissa (Osa I). Vuonna 214 Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuului myös pintavesien biologisen tarkkailun osalta perifytonin piilevästön tarkkailu sekä kalataloustarkkailu. Näiden tarkkailun osalta on laadittu omat raportit; osiot VI ja VII. 2. TAUSTATIEDOT Kaivosalueen sijaitsee vedenjakajalla ja alueen Käsiteltyjä jätevesiä ja kuivatusvesiä johdetaan Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin. Oulujoen suuntaan on mahdollista johtaa metallien talteenottolaitokselta prosessin ylijäämävesiä eli LoNe-vesiä (loppuneutraloinnin ylitevesiä), jotka menevät normaalisti käänteisosmoosilaitokselle Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Kaivoksen sekundäärikasan suojapumppausvesiä ja rakennustyömaan vesiä sekä hulevesiä voidaan johtaa käsiteltyinä Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Lisäksi Oulujoen suuntaan on johdettu Härkäpuron ja Kuusijoen kautta Kuusilampeen varastoituja valuma- ja ylijäämävesiä vuodesta 212 lähtien sekä kipsisakka-altaan käsiteltyjä ylijäämävesiä joko suoraan Kuusilammesta tai Latosuon altaan kautta Kuusijokeen loppuvuodesta 213 lähtien. Vuoksen suuntaan on mahdollista johtaa käsiteltyjä vesiä Kortelammen tai Torvelansuon käsittely-yksiköiltä. Vuoksen suuntaan voidaan johtaa myös LoNe-vettä (loppuneutraloinnin ylitevettä) eteläisen jälkikäsittely-yksikön (Kortelampi) kautta tai suoraan altaiden ohitse. Vesien johtamista ja käsittelyä on käsitelty tarkemmin erillisessä vesipäästöjen raportissa (Osa III). Vuonna 214 kaivosalueelta johdettiin ulos vesistöihin yhteensä noin 4,82 miljoonaa kuutiota käsiteltyjä jätevesiä, joista noin 2,74 milj. m 3 (noin 57 %) johdettiin pohjoiseen Oulujoen vesistöön ja noin 2,8 milj. m 3 (noin 43 %) etelään Vuoksen vesistöön. Vuoden 214 kokonaisvesimäärä oli lähes miljoona kuutiota vähemmän kuin vuonna 213. Kaivosalueen vesien juoksutukset vesistöihin tapahtuivat pääosin alkuvuodesta tammikuusta kesäkuun puoliväliin saakka. Huhti toukokuussa kevättulvien aikaan juoksutus oli suurimmillaan. Loppuvuodesta vesistöön juoksutetut vesimäärät olivat alkuvuoteen verrattuna vähäiset Talvivaaran kaivoksen louhinta ja malminkäsittely on ollut keskeytettynä marraskuusta 213 lähtien, mutta metallitehtaan tuotanto on ollut käynnissä 214 koko vuoden lyhyitä katkoja lukuun ottamatta sekä reilun kahden viikon konkurssista johtuvaa katkosta marraskuussa.

6 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 4 / PÄÄSTÖJEN HAITALLISUUS Talvivaaran kaivos on laajamittaista teollista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöluvan sallimissa rajoissa päästöjä vesistöihin ja siten vaikutuksia ympäristöön. Vaikutukset aiheutuvat veden otosta (Kolmisopen säännöstely) sekä toiminnan aiheuttamista vesipäästöistä. Vesipäästöjen haitta-aineet koostuvat pääosin malmista peräisin olevista metalleista sekä natriumin ja sulfaatin osalta jossain määrin myös kaivoksella käytettävistä kemikaaleista. Kaivoksen päästövesissä ei ole orgaanisia yhdisteitä, myös ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Metallien talteenottoprosessissa ja hajukaasujen pesussa käytettävä lipeä aiheuttaa koholla olevia natriumpitoisuuksia päästövesiin. Purkuvesissä on sekä malmista että rikkihaposta peräisin olevaa sulfaattia. Ennakkoarviointeja suuremmat vesipäästöt liittyvät päästöveden sisältämään natriumiin ja sulfaattiin, koska liukoinen natriumsulfaatti ei saostu kunnolla puhdistusprosessissa. Ympäristöön johdettavien vesien käsittely jakaantuu aktiiviseen ja passiiviseen vaiheeseen. Aktiivisessa vaiheessa metallit saostetaan hydroksideina veden ph:n säätämisellä selkeästi emäksiselle tasolle sammutetun kalkin avulla. Aktiivikäsittelyn jälkeen vedet johdetaan ympäristöön passiivisten käsittelymenetelmien (esim. laskeutusaltaat, kosteikot) kautta. Vesien johtamista ja käsittelyä on käsitelty tarkemmin erillisessä vesipäästöjen raportissa (Osa III). Ympäristöön johdettavien vesien ph on korkea (emäksinen) johtuen kalkkikäsittelystä. Myös alkaliteetti ja kalsiumpitoisuudet ovat korkeita sekä veden kokonaiskovuus erittäin kova. Natriumsulfaattipitoisuus aiheuttaa kohonneita sähkönjohtavuuden arvoja. Suolapitoisuus näkyy purkuvesien ja luonnonvesien välisenä tiheyserona, jolloin päästövedet voivat kertyä erityisesti kerrostuneisuuskaudella järvien alusveteen. Metallien osalta erityisesti mangaani on ollut koholla vesistöissä. Sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksia voidaankin pitää hyvinä indikaattoreina kaivoksen vesipäästöjen aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa. Alla on esitetty parametrikohtaisesti kuvaus ympäristöön johdettavien vesien haitallisuudesta. Sulfaatti Sulfaatti ei ole toksinen yhdiste, mutta se aiheuttaa vesistöjen suolaantumista sekä vesien mahdollista kerrostumista. Myös eräät vesikasvit ja eliöt ovat sille herkkiä (yli 1 mg/l pitoisuuksissa) ja suurissa pitoisuuksissa (useita tuhansia mg/l) sulfaatista on myös haittaa kaloille. Sulfaatti aiheuttaa vesistövaikutuksia myös esim. sulfaatin pelkistyessä hapettomissa olosuhteissa mikrobiologisesti sulfideiksi (H 2 S ja HS - ). Sulfaatin pelkistyminen on mahdollista vain, jos käytettävissä on riittävä määrä hiiltä, hapettomat pelkistävät olosuhteet sekä sulfaatin pelkistämiseen kykeneviä mikrobeja. Orgaanisesta aineksesta muodostuu reaktiossa hiilidioksidia ja vettä. Rikkivety (H 2 S), jota muodostuu reaktiossa, on myrkyllinen eliöille jo erittäin pieninä pitoisuuksina. Rikkivety myös kerääntyy pohjan lähellä oleviin vesikerroksiin. Sulfaatin pelkistyminen sulfidiksi johtaa hapettomissa olosuhteissa myös niukkaliukoisten metallisulfidien (esim. FeS) muodostumiseen. Tämä voi johtaa pohjasedimentin raudan kierron tyrehtymiseen, koska ferrosulfidien muodostuminen vähentää ferriraudasta pelkistävissä olosuhteissa muodostuvan liukoisen ferroraudan määrää. Ferroraudan määrä on ravinnekuormituksen kannalta oleellista, koska se sitoo liukoisen fosfaattifosforin niukkaliukoisempaan muotoon ja ferroraudan määrän väheneminen voi siten johtaa fosforin sisäisen kuormituksen kasvuun. Sulfaattipitoisuuden kasvu ei tosin suoraan johda sisäisen fosforikuormituksen kasvuun vaan se on riippuvainen myös pohjasedimentteihin sitoutuneista muista metalleista. Talvivaaran alapuolisissa vesistöissä ei ole havaittu fosforipitoisuuden kohoamista, vaikka vesistöjen sulfaattipitoisuudet ovatkin olleet koholla. Kerrostuneiden järvien alusveden happitilanteen paraneminen ja hapetus-pelkistysolosuhteiden muuttuminen pelkistävistä hapettaviin voi myös aiheuttaa alusveden ph:n laskua ferrosulfidin ja ferroraudan reaktioiden myötä. Sedimenttiin sitoutuneen ferrosulfidin hapettuminen rikin oksidien

7 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 5 / 48 kautta rikkihapoksi voi johtaa alusveden ph:n alenemiseen. Vastaavasti ferrorauta hapettuu ferriraudaksi, joka veden kanssa hydrolysoituessaan happamoittaa myös alusvettä. Hapan vesi liuottaa myös muita metalleja sedimentistä lisäten niiden pitoisuuksia alusvedessä. Metallit Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (122/26) sekä sen muutoksessa (868/21) on esitetty raja-arvoja tietyille metalleille. Asetuksen tarkoituksena on suojella pintavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Asetuksessa nikkelin ympäristölaatunormi on 2 µg/l, kadmiumin,8-,25 µg/l ja lyijyn 7,2 µg/l. Arvioitaessa vesinäytteiden seurantatuloksia voidaan ympäristölaatunormiin (EQS) lisätä arvio luontaisesta taustapitoisuudesta valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista mukaisesti (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1. VNa 868/21 mukaiset luontaisen taustapitoisuuden arviot kadmiumin, nikkelin, lyijyn ja elohopean osalta erilaisissa järvi- ja jokiolosuhteissa. Makeissa vesissä nilviäiset ja äyriäiset ovat osoittautuneet herkimmiksi metallin vaikutuksille. Ympäristöhallinnon kemikaalirekisterin mukaan mangaanin [Mn(II)] LC5 -arvo äyriäiselle (vesikadmium nikkeli lyijy elohopea µg/l µg/l µg/l µg/l Järvet vähähumuksiset järvet,2 1,1,18 humuksiset järvet,2 1,2,2 runsashumuksiset järvet,2 1,7,23 Joet kangas- ja savimaat,2 1,3,18 turvemaat,2 1,5,23 Metallien luontaiset taustapitoisuudet vaihtelevat suuresti riippuen mm. kallio- ja maaperän sekä valuma-alueen ominaisuuksista. Asetuksen mukaisesti kohteissa, joissa pitoisuudet ovat geologisista syistä korkeita, voidaan asiantuntija-arviolla poiketa taustapitoisuuden arvoista. Talvivaaran alueen taustapitoisuudet ovat tavanomaisia tasoja korkeammilla tasoilla. Mustaliuskealueen puroissa nikkelipitoisuudet ovat olleet 2-15 µg/l ja kadmiumpitoisuudet,2-,54 µg/l Ympäristölaatunormi (vuosikeskiarvona) mustaliuskealueella nikkelin osalta voidaan kohottaa µg/l tasolle ja kadmiumin osalta,1-,8 µg/l tasolle (Kauppi ym. 213). Jormasjärven osalta Geologian tutkimuskeskus on arvioinut liukoisen nikkelin osalta taustapitoisuudeksi 2 µg/l ja Laakajärven osalta 1 µg/l. Tällöin Jormasjärven osalta liukoisen nikkelin ympäristölaatunormina (vuosikeskiarvona) voidaan käyttää 22 µg/l ja Laakajärven osalta 21 µg/l (Kauppila, 213). Talvivaaran uudessa annetussa ympäristölupapäätöksessä on asetettu ympäristönlaatunormi 33 µg/l nikkelipitoisuudelle ns. sekoittumisvyöhykkeiden alueilla. Päätöksen mukaisesti liukoisen nikkelin pitoisuus saa ylittää edellä mainitun ympäristönlaatunormin sekoittumisvyöhykkeellä. Sekoittumisvyöhyke on Oulujoen osalta kaivosalueelta Kolmisoppeen ja Vuoksen osalta Kivijärveen asti. Talvivaaran kaivoksen prosessivesissä esiintyy mangaania, joka saadaan pääosin poistettua vesienkäsittelyssä. Kaivosalueelta ympäristöön kulkeutuvissa jätevesissä on kuitenkin havaittu kohonneita mangaanipitoisuuksia varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Mangaani on todettu olevan yksi vähiten myrkyllisimmistä hivenaineista (WHO, 211). Suomessa, pintavesissä, mangaanipitoisuudet ovat karkeasti laskettuna vaihdelleet laajoissa rajoissa, µg/l. Suuri vaihtelu johtuu kallio- ja maaperän laadun vaihtelusta eri puolilla Suomea. Talvivaaran alueella vuosina tehtyjen mittausten perusteella mangaanin taustapitoisuuden vaihtelee välillä <5 14 µg/l. Alueilla, joilla metallien luontaiset taustapitoisuudet ovat korkeita, eliöt ovat tyypilliset sopeutuneet vallitseviin pitoisuuksiin ilman haittavaikutuksia.

8 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 6 / 48 kirppu, 21 vuorokauden altistus) on 5 7 µg /l. Vastaava LC-arvo kaloille on 2 91 µg/l (kirjolohi, 28 vuorokauden altistus). Britannian ympäristöhallinnon määrittelemä liukoisen mangaanin ohjearvo makean veden eliöstön suojelemiseksi on vuosikeskiarvona 3 µg/l ja maksimipitoisuutena 3 µg/l. Mangaanin toksiset vaikutukset riippuvat kuitenkin veden sisältämän humuksen määrästä sekä veden kovuudesta. Kanadan osavaltion Brittiläisen Kolumbian ympäristöhallinnon määrittelemät ohjearvot vaihtelevat siten veden kovuuden mukaan µg/l (akuutit vaikutukset) ja µg/l (krooniset vaikutukset). 4. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT SEKÄ LÄHIVESIEN LUOKITTELU Vuoden 214 aikana Talvivaaran kaivoksen päästövesien vaikutuksia tarkkailtiin Oulujoen vesistön suunnalta välillä Salminen Nuasjärvi ja Vuoksen vesistön suunnalta välillä Ylä Lumijärvi Syväri. Näytteenottopisteitä vesistötarkkailussa oli yhteensä 4 ja näytteitä otettiin pisteistä riippuen 1-2 kertaa vuodessa. Näytteenotto suoritettiin ja analyysit tehtiin ohjelmien ja niihin tehtyjen lisäysten mukaisesti. Joitain poikkeamia ohjelmiin aiheutti esimerkiksi vaikea jäätilanne. Pisteiden tiedot ja poikkeamat näytteenottoon on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 4-1) ja pisteiden sijainnit liitteessä 1. Taulukko 4-1. Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupisteet vuonna 214. Paikka Tunnus Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Näytteenotto Huom. P I krt/v Oulujoen suunta Salminen Sal Salmisenpuro Salpu Kalliojärvi Kal Korentojoki Kor Härkäpuro Härp Kuusijoki Kuujo Kalliojokisuu Kal su Kolmisoppi Kol Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki Tuh Talvijoki Talvijoki Jormasjärvi Jor Jormasjärvi syv Jor Jormasjärvi pohjoinen UUSI 4 Jormasjoki FM Nuasjärvi, Jormaslahti FM Nuasjärvi FM * Vuoksen suunta Ylä-Lumijärvi Ylu Lumijärvi Lujä Lumijoki 1, silta Lum Kivijärvi 2 Kiv Kivijärvi 7 Kiv Kivijärvi 1 Kiv Kivijoki 4 Kivj Laakajärvi 9 Laa Laakajärvi 13 Laa Laakajärvi 81 Laa Laakajärvi 12 Laa Kiltuanjärvi Kil Haajaistenjärvi UUSI 1 Haapajärvi Haa * Nurmijoki, Koirakoski Koirak Sälevä UUSI 4 Nurmijoki Itäkoski UUSI 4 Atrojoki Koivukoski UUSI 4 Syväri UUSI 2 Kaivospiirin ulkopuoliset järvet Iso-Savonjärvi IsoS Hakonen Hako Raatelampi Raa *Maaliskuun näytteitä ei voitu ottaa vaarallisen jäätilanteen vuoksi

9 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 7 / 48 Näytteiden otosta ja analysoinnista vastasi tammikuun osalta Nab Labs Oy, jonka laboratoriot ovat FINASin akkreditoimia testauslaboratorioita. Nab Labsilla on käytössä standardin SFS En ISO/IEC 1725 mukainen laatujärjestelmä. Helmi joulukuun ajalta näytteiden otosta vastasi Ramboll Finland Oy ja näytteiden analysoinnista Ramboll Analytics ympäristölaboratorio Lahdessa. Ramboll Analytics on FINASin akkreditoima (SFS-EN ISO/IEC 1725:25) testauslaboratorio T39, jonka kaikki keskeiset analyysit on akkreditoitu. Näytteistä analysoitiin tarkkailuohjelman mukaiset fysikaalis kemialliset määritykset, ja lähes kaikki määrityksissä käytetyt menetelmät ovat akkreditoituja. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat. Virtavesien ekologista ja kemiallista tilaa ei ole tarkasteltu kokonaisravinteiden eikä klorofylli-apitoisuuksien suhteen, koska etenkin kaivosalueen lähimpien vesistöjen tilaan vaikuttavat eniten veden muut fysikaalis-kemialliset ominaisuudet kuin ravinteisuus. Täten ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksiin perustuva ekologinen tilaluokittelu ei antaisi oikeaa kuvaa vesistöjen oikeasta ekologisesta tilasta. Alusveden osalta veden rehevyyttä ei ole luokiteltu, koska tuotanto tapahtuu valoisassa kerroksessa. Alusveden ravinnepitoisuuksia käytetään erityisesti kun arvioidaan ravinteiden kulkeutumista päällysveteen perustuotannon käyttöön. Suolaisuudesta huolimatta on todennäköisesti tilanteita, jolloin ravinnerikasta vettä pääsee tuottavaan vesikerrokseen vaikka vesi ei täydellisesti sekoitukaan. Lisäksi liikkumaan kykenevät siimalliset kasviplanktonlajit voivat hakea ravinteita alempaa. Kaikki vesistötarkkailun tulokset vuodelta 214 on esitetty liitteessä 4 ja kenttämittauksien tulokset liitteessä 5. Vedenlaadun luokittelussa käytetyt parametrit sekä luokittelurajat on esitetty liitteessä OULUJOEN SUUNTA Tässä luvussa on käsitelty Oulujoen vesistön purkureitin tarkkailupisteiden tulokset väliltä Salmisenpuro Nuasjärvi. Vedenlaadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Alueen järvet ovat luontaisesti lämpötilakerrostuneita sekä kesällä että talvella, mikä on aiheuttanut alusveteen monin paikoin heikon happitilanteen, joka kuitenkin luonnontilaisissa vesissä helpottuu lämpötilakerrostuneisuuden purkautuessa. Alueen vesistöt ovat luontaisesti happamia ja alkaliteetti eli puskurointikyky happamoitumista vastaan on ollut ennen kaivostoiminnan alkua tyydyttävällä tai välttävällä tasolla. Alueen vesistöille on tyypillistä myös ruskeavetisyys, mikä johtuu suuresta humusaineiden määrästä. Humusleimaisille pintavesille on tyypillistä matalahko ph, korkeat väriarvot (< 5 mg Pt/l), värittömiä vesiä korkeampi kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvo (>1 mg O 2 /l) sekä kirkkaita vesiä korkeammat kokonaistypen (>4 µg/l) ja raudan (>4 µg/l) pitoisuudet. Kiintoainepitoisuudet ja sameus ovat ennen kaivostoiminnan alkua olleet alhaisella tasolla. Sisävedet ovat tyypillisesti vähäsuolaisia eivätkä alueen vesistöjen arvot ole alun perin poikenneet luonnontilaisten vesien arvoista. Sulfaatin pitoisuus on alueella ollut luontaisestikin lievästi koholla, johtuen mustaliuskeen esiintymisestä alueella. (Pöyry 29) Alueen järvien rehevyystasossa on luontaista vaihtelua. Rehevimpiä ovat Salminen ja Kalliojärvi.

10 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 8 / Järvet Salminen Salminen on ollut vuodesta 21 lähtien luonnontilaisesta poiketen voimakkaasti kerrostunut, mikä on aiheutunut suolaisen veden kertymisestä alusveteen. Pysyvän kerrostumisen syntyminen on estänyt veden syvyyssuuntaisen sekoittumisen ja heikentänyt alusveden laatua. Salmisen päällysveden happitilanne vaihteli vuonna 214 hyvän ja tyydyttävän välillä. Sen sijaan alusveden happitilanne oli aiempien vuosien tapaan huono koko vuoden. Vesi oli selvästi hapanta sekä päällys- (ph=4,5 5,8) että alusvedessä (ph=3,9 4,1) ja alkaliteetin (<,2-,23 mmol/l) perusteella puskurikyky oli tammikuuta lukuun ottamatta huono. Päällysveden kemiallinen hapenkulutus pysyi samalla tasolla (17 33 mg/l) kuin mihin se nousi vuonna 213. Arvo on hieman korkeampi kuin tyypillisissä humusvesissä. Päällysvedessä kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä, kun taas alusveden kiintoainemäärät vaihtelivat, pitoisuuksien ollessa suuria kesä elokuussa. Samoina kuukausina myös sameusarvot olivat korkeimmillaan. Päällysveden sulfaattipitoisuudet (ka=334 mg/l) laskivat huomattavasti vuodesta 213, jolloin keskiarvopitoisuus oli mg/l. Myös sähkönjohtavuudet laskivat edellisvuosista, ollen alimmillaan kesäkuussa (38 ms/m). Sen sijaan alusveden sulfaattipitoisuuksissa oli havaittavissa nousua elokuun alempaa pitoisuutta lukuun ottamatta. Korkeimmillaan sulfaattipitoisuudet olivat lokakuussa, jolloin pitoisuus oli 9 3 mg/l (ka=1 mg/l). Ero päällysveden ja alusveden sulfaattipitoisuuksissa oli näin ollen merkittävä. Sähkönjohtavuus korreloi vahvasti suolapitoisuuden kanssa. Päällysvedessä havaittiinkin arvojen selvä lasku, kun taas alusveden sähkönjohtavuus pysyi samalla tasolla ( ms/m) (Kuva 5-1) kuin edellisinä vuosina. Tulosten perusteella Salmisen kerrostuneisuuden purkautumisesta ei ole merkkejä. Kuva 5-1. Salmisen sähkönjohtavuuden ja lämpötilan kehitys vuosina Päällysvedessä liukoisten metallien pitoisuudet nousivat loppuvuotta kohden ja esimerkiksi liukoisen nikkelin pitoisuus oli lokakuussa samalla tasolla kuin edellisvuoden korkeimmat pitoisuudet (~5 µg/l). Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi 21 µg/l (EQS+tausta) ei ylittynyt vuosikeskiarvona (2,5 µg/l). Nikkelin keskimääräiset pitoisuudet pysyivät edellisvuotta alemmalla tasolla. Myös mm. alumiinin pitoisuus nousi selvästi loppuvuotta kohden, ollen lokakuussa korkeammalla kuin vuoden 213 näytteenottokierroksilla (1 5 µg/l). Liukoisen uraanin keskiarvo oli,93 µg/l ja liukoisen kadmiumin,3 µg/l eli edellisvuoden tasolla. Kadmium ei ylittänyt ympäristölaatunormia,1 µg/l (EQS+tausta). Mangaanipitoisuus vaihteli välillä µg/l (ka µg/l), pitoisuus oli pienempi kuin vuoden 213 tarkkailussa, jolloin pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (ka 493 µg/l). Alusveden metallipitoisuudet ovat päällysvettä korkeammat alhaisen happipitoisuuden seurauksena. Nikkelipitoisuudet nousivat hieman edellisvuodesta, ollen keskimäärin 5 µg/l ja ylittäen selvästi nikkelin ympäristönlaatunormin sekoittumisvyöhykkeessä. Myös koboltin (ka=77 µg/l) ja sinkin (ka=86 µg/l) pitoisuuksissa oli huomattavissa selvää nousua. Liukoisen uraanin keskipitoisuus alusvedessä vuonna 214 oli 43 µg/l. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo (1,7 µg/l) ylitti ympäristölaatunormin (EQS+tausta). Mangaanipitoisuus vaihteli välillä 38-62

11 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 9 / 48 µg/l (ka 462 µg/l), pitoisuus oli suurempi kuin vuoden 213 tarkkailussa, jolloin pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (ka 398 µg/l). Salmisen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat päällysvedessä välillä µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä µg/l. Avovesikaudella (touko lokakuu) kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 17,3 µg/l (12 25 µg/l) ja kokonaistypen keskipitoisuus vastaavasti 447 µg/l (34 61 µg/l). Molemmat pitoisuudet viittaavat keskiravinteisuuteen. Nitraatti nitriittityppeä esiintyi päällysvedessä kesä- ja syyskuun näytteenottokierroksilla 9 14 µg/l ja ammoniumtyppeä µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat lievästi korkeampia kuin päällysvesissä tyypillisesti. Fosfaattifosforia esiintyi vähän (2,3 2,9 µg/l). Päällysveden klorofylli pitoisuudet olivat tyypillisiä karuille vesille (ka=1,85 µg/l). Salmisen alusveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin alhaiset, vaihdellen välillä <2 11 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Nitraatti nitriittityppeä esiintyi verrattain vähän 1 14 µg/l ja fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat määritysrajan (<2 µg/l). Ammoniumtyppeä esiintyi µg/l eli huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Alusveden ammoniumtypen pitoisuudet ovat hapettomille vesille tyypillisesti korkeat Kalliojärvi Kalliojärvi on ollut pysyvästi kerrostunut vuodesta 211 lähtien. Kerrostuneisuus johtuu tiheän sulfaattipitoisen veden kertymisestä alusveteen. Päällysveden happitilanne oli edellisvuosiin verrattuna hyvä, mutta alusveden happitilanne säilyi huonona kautta koko tarkkailujakson. Päällysveden ph-taso vaihteli lievästi happaman ja happaman välillä, ollen alimmillaan lokakuussa (ph= 5,3). Alusvesi oli hapanta (ph=3,8 4,9). Alkaliteetti oli alusvedessä huono ja vaihteli päällysvedessä välttävän ja hyvän välillä. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot vaihtelivat välillä 15 2 nousten selvästi vuoden 213 arvoista. Arvot viittaavat humuksisuuteen, mutta voivat myös heijastaa muutoksia orgaanisessa kuormituksessa. Päällysveden kiintoainepitoisuudet olivat pieniä ja vesi lievästi sameaa. Alusveden kiintoainepitoisuudet olivat hieman päällysvettä suuremmat ja sameutta esiintyi enemmän. Sulfaattipitoisuudet olivat päällysvedessä korkeimmillaan helmikuussa (1 mg/l). Pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin edellisvuonna etenkin kesäkuukausien aikana. Alusveden sulfaattipitoisuudet (4 11 mg/l) olivat käytännössä samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna ja selvästi korkeampia kuin päällysvedessä. Järvi säilyi läpi vuoden suolakerrostuneena (Kuva 5-2). Kuva 5-2. Kalliojärven kenttämittausten tulokset vuonna 214 sähkönjohtavuuden osalta.

12 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 1 / 48 Liukoisten metallien pitoisuudet jatkoivat päällysvedessä laskevaa trendiä edellisvuodesta. Vuosikeskiarvo vuoden 214 tarkkailussa oli liukoisen koboltin osalta,74 µg/l (213: 4,23 µg/l) ja nikkelin osalta 147 µg/l (213: 151 µg/l). Mangaanin kokonaispitoisuus vuosikeskiarvona oli µg/l (213: µg/l). Oulujoen suunnan sekoittumisvyöhykkeelle asetettu ympäristölaatunormi (33 µg/l), joka edellisvuosina on ylittynyt nikkelin osalta, ei ylittynyt vuonna 214, maksimipitoisuuden ollessa lokakuun kierroksella 27 µg/l. Liukoisen uraanin pitoisuudet olivat koko vuoden alle 1 µg/l. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo,3 µg/l ei ylittänyt ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Alusveden metallipitoisuudet olivat päällysvettä korkeammalla tasolla, mutta pitoisuudet olivat osin laskeneet ja osin nousseet vuodesta 213. Vuosikeskiarvo liukoisen koboltin osalta vuonna 214 oli 11,7 µg/l (213: 9,54 µg/l) ja nikkelin osalta 44 µg/l (213: 416 µg/l). Mangaanin vuosikeskiarvo oli 48 6 µg/l (213: µg/l). Liukoisen nikkelin vuosikeskiarvo ylitti sekoittumisvyöhykkeelle asetetun ympäristölaatunormin. Myös kadmiumin vuosikeskiarvopitoisuus (,15 µg/l) ylitti ympäristölaatunormin,1 µg/l (EQS+tausta). Kalliojärven päällysveden ravinnepitoisuuksien vaihtelu ei ollut yhtä huomattavaa kuin vuonna 213. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 6 14 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä µg/l, ollen korkeimmillaan alkuvuodesta. Avovesikauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 1,4 µg/l (7,7-14 µg/l ja kokonaistypen 49 µg/l (43-54 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus viittaa vähäravinteisuuteen, kun taas kokonaistyppipitoisuudet keskiravinteisuuteen. Fosfaattifosforia oli Kalliojärven päällysvedessä erittäin vähän (<2 2,4 µg/l), mikä on avovesikaudelle tyypillistä. Nitraatti nitriittitypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 7 88 µg/l ja ammoniumtypen välillä µg/l. Edellisvuoteen verrattuna epäorgaanista typpeä esiintyi suhteellisesti enemmän nitraatti nitriittityppenä kuin ammoniumtyppenä. Klorofylli-a-pitoisuus vaihteli välillä 1,7 3,1 µg/l, jotka viittaavat karuihin tai lievästi reheviin vesistöihin. Kalliojärven alusveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,5 7,8 µg/l, pitoisuuksien kasvaessa loppuvuotta kohti. Alusveden kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja olivat samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin tammikuussa, minkä jälkeen pitoisuudet tasaantuivat. Typestä suuri osa esiintyi ammoniumtyppenä ( µg/l), nitraatti nitriittitypen alittaessa jokaisella määrityskerralla määritysrajan (<4 µg/l). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat erittäin korkeita, mikä aiheutuu kuormituksesta ja heikosta happitilanteesta. Fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat myös määritysrajat (<2 µg/l) Kolmisoppi Kolmisopen vesimassat ovat päässeet sekoittumaan vuoden 214 kevään ja syksyn täyskiertojen yhteydessä ja järvi on säilyttänyt luonnonmukaisemmat piirteet verrattuna Salmiseen ja Kalliojärveen. Järven päällysveden happipitoisuus vaihteli huonon ja erinomaisen välillä, kun taas alusvedessä happitilanne oli huono tai enintään välttävä. Päällys- ja alusveden ph-arvot ovat samaa luokkaa (ph=5,4 6,4), viitaten happamiin oloihin. Alkaliteetin perusteella puskurikyky on huono/välttävä. Kiintoainepitoisuus oli sekä päällys- että alusvedessä määritysrajan alapuolella/hyvin alhainen ja vesi oli joko kirkasta tai lievästi sameaa. Päällysveden keskimääräiset sulfaattipitoisuudet (ka=18 mg/l) alittivat edellisvuoden tason. Pitoisuuksien vuoden 213 nouseva suuntaus taittui alkuvuodesta 214, mutta loppuvuodesta havaittiin jälleen nouseva suuntaus, joka on seurausta järven syystäyskierrosta. Alimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa (99 mg/l). Alusvedessä sulfaattipitoisuudet ovat nousseet edellisvuosina, mutta pitoisuudet laskivat vuoden 214 aikana, ollen keskimäärin 429 mg/l. Matalimmillaan sulfaattipitoisuus oli elokuussa (22 mg/l). Kolmisopesta lähtevän veden happitilanne oli vuoden 214 aikana keskimäärin tyydyttävä ja ph vaihteli välillä 5,6 6,6. Sulfaattipitoisuuksissa vuonna 213 havaittu nouseva trendi katkesi vuosien vaihteessa ja pitoisuudet olivat alimmillaan huhtikuussa (38 mg/l). Pitoisuudet

13 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 11 / 48 nousivat kuitenkin lokakuussa edellisvuoden keskitasolle (34 mg/l) (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kuva 5 2. Kolmisopesta lähtevän veden sulfaattipitoisuuksien kehitys vuosina Myös sähkönjohtavuusarvot pienenivät vuoteen 213 verrattuna. Kolmisopen kerrostuneisuus on ensisijassa lämpötilariippuvaista. Sulfaatin aiheuttamat tiheyserot äärevöittävät lämpötilakerrostuneisuutta jossain määrin (Kuva 5-3).

14 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 12 / 48 Kuva 5-3. Kolmisopen kenttämittausten tulokset vuonna 214 sähkönjohtavuuden ja lämpötilan osalta. Päällysveden liukoisen nikkelin pitoisuudet laskivat edellisvuodesta, keskiarvon ollessa 15 µg/l. Päällysveden nikkelipitoisuus alitti siten sekoittumisvyöhykkeen ympäristönlaatunormin. Myös muut metallipitoisuudet laskivat tai pysyivät edellisvuosien mukaisesti pieninä. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat keskimäärin,2 µg/l ja liukoisen uraanin,18 µg/l. Myös alusvedessä oli nähtävissä sama laskeva suuntausmetallipitoisuuksissa, liukoisen nikkelin keskipitoisuuden ollessa 23,7 µg/l, kadmiumin,25 µg/l ja liukoisen uraanin,22 µg/l. Liukoisen kadmiumin pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin,1 µg/l (EQS+tausta) sekä päällys- että alusvedessä. Metallipitoisuuksissa oli havaittavissa lievää laskua edellisvuoteen verrattuna. Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 14,7µg/l, liukoisen kadmiumin,2 µg/l ja liukoisen uraanin,2 µg/l. Myös mangaanipitoisuudet olivat alhaiset huhtikuussa (15 µg/l) vaihteluvälin ollessa koko tarkkailujaksolla 15 1 µg/l. Kolmisopen päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 8,6 15 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä µg/l. Avovesikauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 9,3 µg/l (1 12 µg/l) viittaa vähäravinteisuuteen ja kokonaistyppipitoisuus 473 µg/l (4 52 µg/l) keskiravinteisuuteen. Nitraatti nitriittityppeä esiintyi vuoden aikana µg/l ja ammoniumtyppeä 6 44 µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä tai alittivat määritysrajan (<2 2,1 µg/l). Päällysveden klorofylli a keskipitoisuudet avovesikaudella (5,6 µg/l) viittaa lievästi rehevien vesistöjen arvoihin. Kolmisopen alusveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,9 15 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä µg/l. Nitraatti nitriittipitoisuudet vaihtelivat välillä 14 2 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet välillä µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä (<2 2,2 µg/l) Jormasjärvi Jormasjärven Talvilahden syvänne (Jor5) Jormasjärven Talvilahden syvänteen päällysveden happitilanne oli hyvä tai erinomainen vuoden 214 aikana. Alusveden happitilanne oli Talvilahden syvänteessä hyvä lokakuussa, muilla kierroksilla välttävä tai huono. Päällys- ja alusveden vesi on alueelle tyypillisesti melko hapanta (ph=4,8 6,3). Vesi oli keväällä ja syksyllä lievästi sameaa, kesällä kirkasta ja kovuudeltaan erittäin pehmeää tai pehmeää. Päällysveden sulfaattipitoisuudet laskivat alkuvuonna vuoteen 213 verrattuna, mutta nousivat loppuvuonna korkeammalle kuin aikaisempina vuosina, ollen kesä lokakuun kierroksilla 12 mg/l (ka=9 mg/l). Keskiarvotarkastelussa pitoisuudet ovat tasaisesti nousseet päällysvedessä vuo-

15 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 13 / 48 desta 211 lähtien. Myös alusveden suolaantuminen jatkui, mikä näkyy yhä kasvavina sähkönjohtavuusarvoina (ka=44,2 ms/m) (Kuva 5-3) sekä sulfaattipitoisuuden nousuna (ka=154,8 mg/l) syvyyssuuntaisen kerrostumisen aikana. Täyskiertojen aikana sulfaatti on tasaisesti vesimassassa, mutta kerrostuneisuuskausina pääosin alusvedessä. Sulfaattipitoisuuden nousu ei ole vaikuttanut järven hydrologiaan ja täyskierrot esiintyvät edelleen normaalisti. s-joht. ms/m Jormasjärvi Jor5 päällysvesi alusvesi Kuva 5-3. Jormasjärvi Jor5 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina Päällysveden nikkelipitoisuudet olivat hieman korkeammalla kuin vuonna 213 keskiarvopitoisuuden ollessa 17,2 µg/l. Keskiarvopitoisuus alitti liukoisen nikkelin ympäristölaatunormin 22 µg/l. (EQS+tausta) Myös muissa metallien keskipitoisuuksissa oli havaittavissa lievää nousua edellisvuoteen verrattuna, mutta pitoisuudet laskivat loppuvuotta kohden. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo oli,19 µg/l ja uraanipitoisuus alitti jokaisella kierroksella määritysrajan (,1 µg/l). Liukoisen kadmiumin keskiarvopitoisuus ylitti ympäristölaatunormin,1 µg/l (EQS+tausta). Mangaanipitoisuus oli vuonna 214 keskimäärin 18 µg/l. Alusveden metallipitoisuudet sen sijaan laskivat loppuvuotta kohti, liukoisen nikkelin keskipitoisuuden ollessa 15,8 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli vuonna 214,17 µg/l ja liukoisen uraanin,13 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin,1 µg/l (EQS+tausta). Jormasjärven keskiosan syvänne (Jor3) Jormasjärven keskiosan syvänteen päällysveden happitilanne oli läpi vuoden hyvä. Alusveden happitilanne oli hyvä lokakuussa, mutta muuten välttävä. ph:n arvot (ph=5,3 6,3) ilmentävät sekä päällys- että alusvedessä alueelle luontaisesti lievästi happamia oloja. Päällysvesi oli joko kirkasta tai lievästi sameaa. Samoin kuin Talvilahden syvänteessä myös keskiosan syvänteen päällysveden sulfaattipitoisuudet nousivat, ollen syyskierroksilla 12 mg/l vuosikeskiarvon ollessa 7,7 mg/l. Alusveden sulfaattipitoisuuksissa vuonna 211 havaittu nouseva trendi jatkui, vaikkakin pitoisuudet putosivat loppuvuonna verrattuna alkuvuoden pitoisuuksiin. Sulfaattipitoisuuksien vuosikeskiarvo oli 156,7 mg/l, kun se vuonna 213 oli 72,2 mg/l ja vuonna ,7 mg/l. Sulfaattipitoisuuden kanssa korreloivat sähkönjohtavuusarvot ovat myös selkeästi nousseet vuodesta 211 lähtien (Kuva 5-4). Tulosten perusteella kaivoksen päästövesien vaikutus on nähtävissä Jormasjärvessä sulfaattipitoisuuden kohoamisena (Kuva 5-5). Talvikerrostuneisuuden aikana mitattiin selvästi aiempaa korkeampia sulfaattipitoisuuksia, mutta pysyvää kerrostuneisuutta ei järveen muodostunut.

16 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 14 / 48 s-joht. ms/m Jormasjärvi Jor päällysvesi alusvesi Kuva 5-4. Jormasjärvi Jor3 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina Päällysveden metallipitoisuuksissa ei ollut nähtävissä merkittäviä muutoksia. Vuosikeskiarvopitoisuudet olivat nikkelin osalta 8,4 µg/l, kadmiumin osalta,8 µg/l ja uraanin osalta,12 µg/l. Nikkelipitoisuudet ovat olleet koholla jo vuonna 28 ennen kaivoksen purkuvesien johtamista vesireitille. Metallipitoisuuksissa ei ole nähtävissä selviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Alusveden liukoisen nikkelin vuosikeskiarvo oli 13,5 µg/l ja kadmiumin,14 µg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin vuosikeskiarvopitoisuudet alittivat ympäristölaatunormit, lukuun ottamatta kadmiumin alusveden pitoisuutta (Kuva 5-5). Kuva 5-5. Jormasjärven keskiosan syvänteen (Jor3) päällys- ja alusveden sulfaatti ja nikkelipitoisuuden kehitys vuosina Jormasjärven pohjoinen syvänne (Jormasjärvi pohjoinen, ennen Jormasjärvi uusi) Jormasjärven pohjoisen syvänteen pintaveden happitilanne oli erinomainen. Kesäkuussa kyllästysaste oli 122 %. Ylikyllästeisyys viittaa kiihtyneeseen levätuotantoon. Alusvedessä hapen kyllästys oli lokakuussa hyvällä tasolla ja muutoin välttävä/tyydyttävä. Päällys- (ka 6,12) ja alusveden (ka 5,98) ph oli happamalla tasolla, eivätkä arvot eronneet toisistaan. Alkaliteetin (,4-,8 mmol/l) perusteella puskurikyky happamoitumista vastaan on huono/välttävä. Kemiallisen hapenkulutuksen keskiarvot päällys- ja alusvedessä (ka 12,7 mg O 2 /l ja 11,6) viittaavat humuksisuuteen. Sameuden perusteella päällys- ja alusvesi on kirkasta. Päällysveden sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä ms/m (ka 22 ms/m) ja alusveden välillä ms/m (ka 27 ms/m) (Kuva 5-6).

17 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 15 / 48 s-joht. ms/m 35 jormasjärvi pohjoinen päällysvesi alusvesi Kuva 5-6. Jormasjärvi pohjoinen sähkönjohtavuuden arvot vuonna 214. Päällysvedessä sulfaattipitoisuudet kasvoivat muiden järven pisteiden tapaan loppuvuotta kohti keskipitoisuuden ollessa 9 mg/l. Vuonna 213 näytteitä ei pohjoiselta pisteeltä otettu, mutta vuoden 212 sulfaattipitoisuuksien keskiarvo päällysvedessä oli 48 mg/l. Syvänteen alusvedessä sulfaattipitoisuudet olivat hieman korkeammat (ka=111,4 mg/l). Metallipitoisuuksissa ei sen sijaan ollut nähtävissä selvää nousua aiempien vuosien keskiarvoihin verrattuna. Nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta), lukuun ottamatta kadmiumin alusveden vuosikeskiarvopitoisuutta,12 µg/l. Jormasjärven pisteiden ravinteet Jormasjärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Talvilahden syvänteessä välillä 6,4 12 µg/l, Jormasjärven syvänteessä välillä 6,2 12 µg ja pohjoisessa syvänteessä välillä 6 1 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Talvilahden syvänteessä välillä µg/l, Jormasjärven syvänteessä välillä µg/l ja pohjoisessa syvänteessä välillä µg/l. Kaikkien pisteiden avovesikauden keskiarvot viittaavat vähäravinteisuuteen. Nitriitti nitraattitypen määrä Jormasjärven tarkkailupisteiden päällysvedessä vaihteli välillä 2 96 µg/l ja ammoniumtypen pitoisuus välillä Epäorgaanisen typen osuudet kokonaistypestä olivat jotakuinkin samansuuruisia jokaisella pisteellä. Fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat jokaisella pisteellä määritysrajan (<2 µg/l). Klorofylli a keskipitoisuudet viittasivat jokaisella pisteellä lievästi rehevien vesistöjen arvoihin (3,65 6,25 µg/l). Alusveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli Jormasjärven pisteillä välillä 6,2 19 µg/l, ollen jotakuinkin samalla tasolla kuin pisteiden päällysvedessä. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat alusvedessä välillä 26 6 µg/l, ollen korkeimmillaan Talvilahden syvänteessä (29 6 µg/l). Myös kokonaistypen pitoisuudet olivat lähellä päällysveden pitoisuuksia. Nitraatti nitriittipitoisuudet vaihtelivat pisteillä välillä µg/l ja ammoniumtypen pitoisuudet välillä µg/l. Epäorgaanista typpeä oli suurin määrä Talvilahden syvänteessä suhteutettuna kokonaistyppipitoisuuksiin. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä (<2 4,1 µg/l) Nuasjärvi Jormaslahti Nuasjärven Jormaslahden pisteen päällysveden happipitoisuus oli vuonna 214 hyvä tai erinomainen. Päällysvesi oli alueelle tyypillisesti lievästi hapanta, ph:n vaihdellessa välillä 6,1 6,8. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 9,5 81 mg/l. Keskipitoisuus (46,9 mg/l) oli korkeampi kuin vuonna 213 (24,8 mg/l). Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 4,2-2 ms/m (ka 12,9 ms/m) (Kuva 5-7)

18 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 16 / 48 s.joht (ms/m) Jormaslahti Kuva 5-7. Nuasjärvi Jormaslahden sähkönjohtavuuden arvot vuonna 214. Liukoisen nikkelin pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,3 1 µg/l, eli samalla tasolla kuin edeltävinä vuosina. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli,5 µg/l ja liukoisen uraanin pitoisuudet alittivat määritysrajat. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormit (EQS+tausta). Jormaslahden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat vuonna 214 välillä 1 17 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 3 5 µg/l. Avovesikauden aikana kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 13,7 µg/ ja keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 34 µg/l, joista molemmat viittaavat vähäravinteisuuteen. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä (<2 2,4 µg/l). Nitraatti nitriittityppeä esiintyi 2 77 µg/l ja ammoniumtyppeä 2 1 µg/l. Klorofylli a keskipitoisuus oli 6,2 µg/l, mikä viittaa lievästi rehevien vesistöjen arvoihin. Nuasjärvi 23 (eteläinen syvänne) Nuasjärven eteläiseltä syvänteeltä ei saatu näytettä vaarallisen jäätilanteen vuoksi maaliskuun kierroksella. Päällysveden happitilanne oli vuoden 214 aikana erinomainen ja alusvedessä happitilanne vaihteli välttävästä erinomaiseen ollen parhaimmillaan lokakuussa. Päällys- ja alusvesi oli alueelle tyypillisesti lievästi hapanta tai hapanta, ph:n vaihdellessa välillä 5,9 6,3. Sähkönjohtavuuden arvot päällysveden osalta vaihtelivat välillä 2,4-3,9 ms/m (ka 3,4 ms/m) ja alusveden osalta välillä 4-16,5 ms/m (ka 7,3 ms/m) (Kuva 5-8). s-joht. Nuasjärvi 23 ms/m päällysvesi alusvesi Kuva 5-8. Nuasjärvi 23 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina Syvänteen sulfaattipitoisuudet ovat lievästi nousseet, mutta ovat kuitenkin lähellä alueen taustatasoa (ka=6,5 mg/l). Alusveden keskimääräinen sulfaattipitoisuus oli 22,6 µg/l eikä nousua ollut havaittavissa edellisvuosiin verrattuna ja korkeimmillaan sulfaattipitoisuus on ollut ennen kaivoksen päästövesien johtamista vesistöön (Kuva 5-9).

19 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 17 / 48 Päällysveden keskimääräinen liukoisen nikkelin pitoisuus oli 1,3 µg/l ja liukoisen kadmiumin pitoisuudet alittivat pääasiassa analyysien määritysrajan. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat alusvedessä välillä 1,3 6,8 µg/l ollen korkeimmillaan tammikuussa. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta) sekä päällys- että alusvedessä. Tulosten perusteella kaivoksen vaikutus ei ole selkeästi nähtävissä Nuasjärven vedenlaadussa (Kuva 5-9). Kuva 5-9. Nuasjärven päällys- ja alusveden sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 3 41 µg/l. Avovesikauden keskipitoisuudet olivat kokonaisfosforin osalta 13 µg/l (1 17 µg/l) ja kokonaistypen osalta 34 µg/l (3 4 µg/l), joista molemmat viittaavat vähäravinteisuuteen. Nitraatti nitriittityppeä oli päällysvedessä 2 31 µg/l ja ammoniumtyppeä 6,3 12 µg/l. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat vuoden 214 tarkkailussa pienempiä kuin edeltävänä vuonna. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä (2,3 2,7 µg/l). Klorofylli a keskipitoisuus avovesikaudella (4,7 µg/l) viittaa lievästi rehevien vesistöjen arvoihin. Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä µg/l. Pitoisuudet olivat samankaltaisia kuin päällysvedessä toisin kuin vuonna 213, jolloin pitoisuudet alusvedessä olivat päällysvettä korkeampia. Nitraatti nitriittitypen pitoisuus vaihteli välillä µg/l ja ammoniumtypen pitoisuudet välillä µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alusvedessä lievästi suuremmat kuin päällysvedessä (4 4,2 µg/l). 5.2 Joet ja purot Salmisenpuro Salmisenpuron happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Puroveden ph vaihteli happaman ja lievästi happaman välillä (ph=4,8 6,8). Kovuudeltaan vesi oli pehmeää tai erittäin pehmeää. Kiintoainesta havaittiin vaihtelevia määriä, kirkkainta vesi oli kesäkuussa. Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä ms/m (ka 18 ms/m) (Kuva 5-1). s-joht. ms/m Salmisenpuro Kuva 5-1. Salmisenpuron sähkönjohtavuuden kehitys vuosina

20 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 18 / 48 Salmisenpuron sulfaattipitoisuudet laskivat edellisvuodesta ja olivat vuoden aikana korkeimmillaan alkuvuodesta. Keskimääräinen sulfaattipitoisuus vuonna 214 oli 571,2 mg/l (Kuva 5-11). Kuva Sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys Salmisenpurossa Liukoisen nikkelin pitoisuudet laskivat edellisvuodesta vuoden keskipitoisuuden ollessa 15,4 µg/l, mutta pitoisuudet lähtivät syksyllä jälleen nousuun ollen korkeimmillaan 48 µg/l. Myös liukoisen alumiinin pitoisuudet nousivat loppuvuotta kohden ollen korkeimmillaan lokakuussa 1 3 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli,2 µg/l ja liukoisen uraanin,7 µg/l. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus oli keskimäärin 15 mg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta) (Kuva 5-11). Salmisenpuron kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 17 µg/l (ka=13,4 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä µg/l (ka=628 µg/l). Avovesikaudella (touko lokakuu) fosforin keskiarvopitoisuus oli 13 µg/l (1 17 µg/l) ja typpipitoisuuden 48 µg/l (31 59 µg/l). Fosforipitoisuudet viittaavat vähäravinteisuuteen ja typpipitoisuudet keskiravinteisuuteen Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan, ammoniumtyppeä esiintyi µg/l ja nitriitti nitraattityppeä µg/l Kuusijoki Kalliojokeen laskevan Kuusijoen happitilanne oli hyvä miltei koko vuoden lokakuuta lukuun ottamatta. Joen ph vaihteli runsaasti happamasta emäksiseen (ph=6,2 9,8) joten kaivoksen päästövesien kalkitsemisen vaikutus oli nähtävissä veden laadussa. Vuoden loppupuolella ympäristöön johdettiin puhdistettuja ylitevesiä Torrakkapuron ja Latosuon pisteiltä. Kiintoaineen määrissä oli vaihtelua. Vesi Kuusijoessa oli erittäin kovaa lukuun ottamatta heinäkuun kierrosta jolloin vesi oli erittäin pehmeää. Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä ms/m ja keskiarvo oli 26 ms/m. Keskimääräinen sähkönjohtavuuden arvo vuonna 214 oli hieman korkeampi kuin vuonna 213 (187 ms/m) (Kuva 5-12) s-joht. ms/m Kuusijoki Kuva Kuusijoen sähkönjohtavuuden kehitys vuosina

21 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214 OSA V: PINTAVESIEN LAATU 19 / 48 Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Kuusijoessa välillä mg/l ollen keskimäärin 1 92 mg/l. Pienimmillään pitoisuudet olivat heinäkuussa ja suurimmillaan huhtikuussa. Vaihteluväli oli pääosin samankaltainen kuin vuonna 213 (Kuva 5-13). Kuva Sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 41,3 µg/l, liukoisen kadmiumin,37 µg/l ja liukoisen uraanin,46 µg/l eli hieman vuotta 213 pienemmät. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat laajalti ollen korkeimmillaan tammikuussa, jonka jälkeen pitoisuudet laskivat nopeasti. Loppuvuodesta havaittiin uudelleen pitoisuuksien kohoamista, joka kuitenkin taittui joulukuussa. Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (33 µg/l) sekoittumisvyöhykkeelle ylittyi vuosikeskiarvona (41 µg/l). Myös liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (EQS+tausta) (Kuva 5-13). Kuusijoen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 9 62 µg/l (ka=18,5 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä (ka=877,7 µg/l). Pitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin vuonna 213. Avovesikaudella kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 26,2 µg/l (14 62 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 733 µg/l (46 13 µg/l). Fosforin ja typen määrä viittaa runsasravinteisiin olosuhteisiin. Ammoniumtypen pitoisuudet vaihtelivat kesä syyskuussa välillä 6,7 25 µg/l ja nitraatti nitriittitypen välillä µg/l. Fosfaattifosforia oli vastaavalla jaksolla 2,2 6,1 µg/l Kalliojoki Kalliojoen happitilanne oli pääosin hyvä tai erinomainen vuonna 214, lukuun ottamatta kesäkuun alkua jolloin happitilanne oli tyydyttävä. Joen ph oli alueen jokivesille tyypillisesti hieman happamalla tasolla ollen keskimäärin 6,4. Sähkönjohtavuus on vuoden 213 huippupitoisuuden jälkeen ollut alle 15 ms/m, ollen hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 212 (Kuva 5-14). s-joht. ms/m Kalliojokisuu Kuva Kalliojokisuun sähkönjohtavuuden kehitys vuosina Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Kalliojoessa välillä mg/l ollen keskimäärin 385 mg/l (Kuva 5-15). Vuonna 213 sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l ja keskipitoisuus oli 83 mg/l.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 25.4.2016 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖTARKKAILU 2013 16X154566 16X170605 6.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IVa Pintavesien laatu Talvivaara Sotkamo Oy Osa IVa Pintavesien laatu 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Raportti 2.10.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Talvivaaran kaivosyhtiö on jatkanut kesän ajan kalkkikäsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 217 Päivämäärä 8.9.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 20.4.2017 Viite 1510023730 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2016 OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU TERRAFAME OY OSA V: PINTAVESIEN

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 9M609005 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE993 3.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Katsaus Julkaistavissa 16.10.2014 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut vuoden 2014 alusta syyskuun alkuun mennessä yhteensä n. 4,5 miljoonaa

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 216 Päivämäärä 13.1.217 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q3 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Katsaus Dnro KAIELY/632/2015 10.7.2017 Julkinen Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Terrafame Oy:n kaivoksen käsiteltyjen kaivosvesien kuormitusta ja alapuolisten vesistöjen

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 216 Päivämäärä 16.9.216 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013 Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 212 16UEC5 25.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 212 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 212 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012

TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012 Tiedote 19.9.212 Julkaisuvapaa 2.9.212 klo 1. TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 212 Talvivaaran kaivoksen vesistöpäästöjä ja alapuolisten vesistöjen tilaa tarkkaillaan kattavasti ympäristöluvassa

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta Tiedote Dnro KAIELY/632/2015 16.9.2016 Julkinen Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun Tausta Terrafame Oy:n kaivosalueelta johdetaan vesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin.

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011

LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 1 TALVIVAARAN TOIMINTA VESISTÖPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEKSI Vesien kierrätyksen lisääminen entisestään Vesien kierrätyksen lisääminen ja kemikaalikulutuksen optimointi Vedenlaatuvaikutusten

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

YHTEENVETO Vesistökuormitusta Ilmapäästöjen vesistöihin

YHTEENVETO Vesistökuormitusta  Ilmapäästöjen vesistöihin YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2012 tarkkailusuunnitelman ja valvovan viranomaisen esittämien täydennysten sekä kaivoksen teettämien lisäselvitysten mukaisesti. Tavanomaiseen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Luonnonympäristön nykytila

Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3.1 Hankealueen sijainti Kaivospiirin nykyinen laajuus on noin 65 neliökilometriä ja kaivospiirin laajennusalueen pinta-ala on noin 71 neliökilometriä.

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M607035 24.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 9M607035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus 1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2014 Päivämäärä 27.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA IX: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PÖLYLASKEUMATARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Ympäristölautakunta, 15.8.2012 48 liite 1

Ympäristölautakunta, 15.8.2012 48 liite 1 Ympäristölautakunta, 15.8.2012 48 liite 1 Ympäristölautakunta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL 293 90101 OULU Viite: PSAVI/58/04.08/2011 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUVAN

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin YLIMÄÄRÄISTEN VESIEN JOHTAMINEN 2013 16X154037.BA7201 11.6.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin 1 Sisältö

Lisätiedot

Julkisselvittäjä, asianajaja, varatuomari Jari Salminen Fabianinkatu 29 B, Helsinki

Julkisselvittäjä, asianajaja, varatuomari Jari Salminen Fabianinkatu 29 B, Helsinki (./) 0 UJ I (./) c::: UJ > UJ Pohjois-Suomen alueha llintovirasto PL 293, 90101 Oulu kirjaamo. pohjois@avi.fi Eversheds Asianajotoimisto Oy Fabianinkatu 29 B FI-00100 Helsinki Finland T: +358 (0)10 684

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2012 16UEC0005 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Vastuuvapauslauseke Työ on suoritettu normaalilla perusteellisuudellamme ja ammattitaidollamme pätevien ja

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014, YHTEENVETO

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014, YHTEENVETO Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.5.2015 Viite 1510010636 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014, YHTEENVETO

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO

TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY 8.9.2016 KLO 18-20 KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO HANKKEEN TAUSTA Vaasan hallinto-oikeus (VHO) antoi 28.4.2016 päätöksen koskien Nuasjärven purkuputkea ja Oulujoen

Lisätiedot

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy Kunnanhallitus 142 23.06.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy 124/00.04/2014 KHALL 142 Ympäristötarkastaja Talvivaara Sotkamo Oy (myöhemmin Talvivaara)

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot