eet vuonna 200 Raportteja Espoosta 1/2008
|
|
- Aimo Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Espoon kaupungin Interne ernetpalaut alauttee eet vuonna 2 7 Raportteja Espoosta 1/28
2 Espoon kaupungin keskushallinto Hallintokeskus Kehittämis- ja tutkimusryhmä Postiosoite: Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 27 ESPOON KAUPUNKI Käyntiosoite: Espoonkatu 3, Espoo Puhelin: (9) Faksi: (9) Sähköposti: Internet-osoite: Julkaisun jakelu ja myynti Puhelin: (9) , , Espoon kaupungin painatuskeskus 28 ISSN
3 RAPORTTEJA ESPOOSTA 1/28 Espoon kaupungin Internetpalautteet vuonna Juhani Määttälä ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings- och utredningsgrupp City of Espoo Research and Development 28
4 ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ KUVAILULEHTI Tekijä(t) Juhani Määttälä Nimike ESPOON KAUPUNGIN INTERNET-PALAUTTEET VUONNA Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, Kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero Tiivistelmä ISBN-numero - Julkaisuaika 28 Osanumero 1/28 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 3 s. Painopaikka Espoo Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Espoon kaupungin saamat Internet-palautteet vuonna. Verkkopalautteita saatiin vuonna yhteensä Palautteiden määrä supistui edellisestä vuodesta 13 %. Verkkopalautejärjestelmässä kuntalainen voi osoittaa palautteensa johonkin 28 aihealueeseen tai suoraan niihin mahdollisesti sisältyviin kohteisiin, jotka kattavat kaupungin koko toiminnan asumisesta yrityspalveluihin. Raportissa tarkastellaan jokaista aihealuetta ja niitä kohteita, joita järjestelmän jakaumista oli mahdollista saada. Palautteiden jakaantuminen aihealueittain on pysynyt edellisvuoteen verrattuna melko samankaltaisena, mutta joitakin eroja voidaan havaita. Kuntalaiset ovat antaneet palautteita edellisvuotta enemmän erityisesti kaupungin taloudesta, kuluttajaneuvonnasta sekä kartoista ja tonteista. Kyseisten palautteiden määrä on noussut vähintään 78 %. Palautteiden määrä laski eniten hallintoon ja päätöksentekoon, asumiseen sekä terveydensuojeluun liittyvissä asioissa. Internet -palautejärjestelmässä palautteen antaja sijoittaa palautteensa joihinkin seuraavista palautetyypeistä: kiitokset, kommentti, kysymys, moitteet tai toimenpide-ehdotus. Suurin osa palautteista oli kysymyksiä (32 %), toimenpide-ehdotuksia (31 %) ja moitteita (26 %). Pieni osa palautteista oli kommentteja (7 %) ja kiitoksia (4 %). Näistä palautetyypeistä on aihealueittain tarkempaa tietoa raportissa. Kuntalaiset ovat saaneet vastauksen palautteeseensa keskimäärin seitsemässä vuorokaudessa. Kaupungin sisäinen suositus vastausajaksi on viisi vuorokautta. Pisimmät keskimääräiset vastausajat koskivat aihealueena vanhustenhuoltoa (39 vuorokautta). Verkkopalautteiden joukossa oli 12 vanhentunutta palautetta, joihin ei vastattu lainkaan. Asiasanat Internet, asiakaspalaute, palaute, Espoo, verkkopalaute, kaupunki, palvelut, palautejärjestelmä Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (9) PL 12 faksi (9) ESPOON KAUPUNKI tieto@espoo.fi
5 ESBO STAD UTVECKLING OCH UTREDNING PRESENTATIONSBLAD Författare Juhani Määttälä Titel ESPOON KAUPUNGIN INTERNET-PALAUTTEET VUONNA 26 (Synpunkter inlämnade via Esbo stads webbplats ) Utgivare (Ämbetsverk eller institution) Utgivningsår Antal sidor, bilagor Esbo stad, utveckling och utredning Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN Sammandrag ISBN - 28 Nummer 1/28 Språk finska 3 s. Tryckningsort Esbo Utredningens syfte var att reda ut synpunkter inlämnade via Esbo stads webbplats. Antalet lämnade meddelanden uppgick till Antalet meddelanden minskade jämfört med föregående år med 13 procent. Systemet med synpunkter via webben ger kommuninvånarna möjligheter att rikta sina synpunkter till ett av 28 ämnesområden eller direkt till objekt som ingår i dem och som täcker stadens hela verksamhet från boende till företagstjänster. Rapporten tar upp varje temaområde och de objekt som kan utläsas ur systemet. Fördelningen enligt ämnesområde är snarlik fjolårets, men vissa skillnader kan iakttas. Mer än i fjol har det inkommit synpunkter på stadens ekonomi, konsumentrådgivning samt kartor och tomter. Ökningen i fråga om dessa är minst 78 procent. Mest sjönk antalet synpunkter i fråga om förvaltning och beslutsfattande, boende samt hälsoskydd. Den som ger synpunkter väljer en av följande meddelandetyper: beröm, kommentar, fråga, kritik eller förslag till åtgärd. De flesta meddelandena var frågor (32 %), förslag till åtgärd (31 %) och kritik (26 %). En liten del var kommentarer (7 %) och beröm (4 %). Dessa typer tas ämnesvis upp mer detaljerat i rapporten. Att få svar har i genomsnitt tagit sju dygn. Stadens interna rekommendation är fem dygn. De längsta genomsnittliga svarstiderna gällde ämnesområdet Äldreomsorg (39 dygn). Bland inlämnade synpunkter fanns 12 meddelanden som blivit inaktuella och som inte besvarades alls. Ämnesord Internet, kundsynpunkter, synpunkt, Esbo, webbsynpunkt, staden, tjänster. Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning PB Esbo stad tel fax tieto@espoo.fi
6 ESIPUHE Espoon kaupungin Internet -sivuilla on mahdollisuus antaa palautteita kaupungin palveluista. Palautteita saatiin vuonna yhteensä Palautteiden määrä supistui edellisestä vuodesta 13 %. Palautteen antajat määrittelevät palautejärjestelmässä itse, että haluavatko antaa kiitokset, kommentin, kysymyksen, moitteet vai toimenpide-ehdotuksen. Lisäksi palaute osoitetaan johonkin 28 aihealueeseen tai suoraan niihin mahdollisesti sisältyviin kohteisiin asumisesta yrityspalveluihin. Eniten palautteita saatiin kaduista, teistä ja toreista, liikunnasta sekä E- palveluista. Näitä palveluita käyttävät myös useimmat kuntalaiset. Terveyspalveluista ja liikenteestä saatiin seuraavaksi eniten palautteita. Espoon kaupunki kerää palautteita kuntalaisilta monin eri tavoin. Verkkopalaute on vain yksi tapa palautteen saamiseksi. Verkkopalautteen etu kuntalaisen kannalta on palautteen antamisen helppous ja epämuodollisuus sekä järjestelmän sisältämä varmuus siitä, että palaute menee eteenpäin organisaatiossamme. Palautteisiin vastaavat ns. vastausringit, jotka hoitavat oman aihealueensa saaman palautteen käsittelyn. Palautteista on tuotettu vuosittain raportti vuodesta 22 lähtien. Asiakas sai palautteeseensa vastauksen keskimäärin seitsemässä vuorokaudessa. Verkkopalauteraportin laati hallintosuunnittelija Juhani Määttälä kehittämis- ja tutkimusryhmästä. Espoossa Markku Takala kehittämisjohtaja
7 9 SISÄLLYS 1 Johdanto Katsaus verkkopalautteisiin Asuminen E-palvelut Hallinto ja päätöksenteko Kaavoitus Kadut, tiet ja torit Kartat ja tontit Kaupungin talous Kirjasto Kulttuuri Kuluttajaneuvonta Liikenne Liikunta Matkailu Nuoriso Opetus ja koulut Päivähoito Rakentaminen Sosiaalipalvelut Terveydensuojelu Terveyspalvelut Turvallisuus Vanhustenhuolto Vesi ja jätevesi WWW-sivut Yhteispalvelupiste Ympäristö Yrityspalvelut Muu palaute Johtopäätökset...3
8 1
9 11 1 Johdanto Palaute on tärkeää palveluiden laadun parantamisessa. Palautteet antavat mahdollisuuden palveluiden arviointiin ja niiden kehittämiseen. Laadukkaat palvelut ovatkin koko Suomen kansallisen kilpailukyvyn perusta. Espoon kaupungilla on ollut vuodesta 22 lähtien käytössään verkkopalautejärjestelmä, johon kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palaute kaupungin eri palveluista. Verkkosivujen kautta palautteen antaminen on vaivatonta. Palautteen etenemistä ja mahdollisia toimenpiteitä voi myös seurata järjestelmän kautta. Verkkopalautejärjestelmästä on kasvamassa merkittävä palvelu, jonka avulla kaupungin toimintaa pyritään edelleen kehittämään. Tärkeä arvioinnin kohde verkkopalautejärjestelmässä on myös se, mitä kaupunki on vastannut palautteen antajalle ja mitä toimenpiteitä palautteen johdosta on tehty. Verkkopalautteisiin vastaaminen on palautteen antajalle merkki siitä, että hänen viestinsä on huomioitu. Palveluiden laadun parantamiseksi on tärkeää, että palautteista seuraa myös todellisia toimenpiteitä. Raportissa perehdytään Espoon kaupungille vuonna tulleisiin verkkopalautteisiin. 2 Katsaus verkkopalautteisiin Espoon kaupunki sai vuonna yhteensä verkkopalautetta. Palautteiden määrä pysyi ennallaan vuosina 23-26, mutta supistui viime vuonna Kuva 1. Verkkopalautteiden määrä vuosina 22 Verkkopalautejärjestelmässä on 28 aihealuetta, joihin voidaan antaa palaute. Tässä raportissa tarkastellaan jokaista aihealuetta ja niitä kohteita, joita järjestelmän jakaumista oli mahdollista saada. Verkkopalautejärjestelmässä palautteen antaja luokittelee palautteensa
10 12 palautetyypin mukaan joko kiitoksena, kommenttina, kysymyksenä, moitteena tai toimenpide-ehdotuksena. Näitä palautetyyppejä käsitellään tarkemmin kunkin aihealueen kohdalla. Taulukko 1. Verkkopalautteet aihealueittain vuosina 26 ja Palautteet aihealueittain 26 Muutos lkm osuus lkm osuus lkm Asuminen 18 3 % 52 2 % -52 % E-palvelut 4 11 % % -11 % Hallinto ja päätöksenteko 99 3 % 44 1 % -56 % Kaavoitus 15 3 % 59 2 % -44 % Kadut, tiet ja torit % % -8 % Kartat ja tontit 36 1 % 64 2 % 78 % Kaupungin talous 16 % 4 1 % 15 % Kirjasto 54 1 % 53 2 % -2 % Kulttuuri 69 2 % 58 2 % -16 % Kuluttajaneuvonta 3 % 6 % 1 % Liikenne 22 6 % 21 6 % -5 % Liikunta % % -12 % Matkailu 21 1 % 23 1 % 1 % Nuoriso 9 % 1 % 11 % Opetus ja koulut % % -3 % Päivähoito 83 2 % 71 2 % -14 % Rakentaminen 66 2 % 64 2 % -3 % Sosiaalipalvelut % 73 2 % -4 % Terveydensuojelu 18 % 9 % -5 % Terveyspalvelut 23 6 % % 22 % Turvallisuus 25 1 % 19 1 % -24 % Vanhustenhuolto 34 1 % 25 1 % -26 % Vesi ja jätevesi 3 1 % 36 1 % 2 % WWW - sivut % % -47 % Yhteispalvelupiste 13 % 1 % -23 % Ympäristö % 19 6 % 7 % Yrityspalvelut 1 % 1 % % Muu palaute % 96 3 % -32 % Yhteensä % % -13 %
11 13 Kuvassa 2 on viiden suurimman aihealueen verkkopalautteet vuonna Kadut, tiet ja torit Liikunta E-palvelut Terveyspalvelut Liikenne Kuva 2. Verkkopalautteet viiden suurimman aihealueen mukaan vuonna Vuonna annetut verkkopalautteet olivat tyypiltään yleisimmin Espoon kaupungille kohdistettuja kysymyksiä (32 %). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (31 %) ja moitteet (26 %). Vuoden palautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 26. Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 161 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 2. Palautetyypit vuosina 26 ja Palautetyyppi 26 lkm osuus lkm osuus Kiitokset % 12 4 % Kommentti 34 8 % % Kysymys % % Moitteet % % Toimenpide-ehdotus % % Yhteensä % %
12 14 Kuvassa 3 on palautetyyppien jakauma vuosina 26 ja Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 3. Palautetyypit (%) vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa vuosina 26 ja oli sähköposti. Taulukko 3. Verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 26 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 26 lkm osuus lkm osuus WWW-sivut % 73 2 % Sähköposti % % Posti 44 1 % 37 1 % Puhelin 83 2 % 67 2 % Fax 1 % Palaute ei edellytä vastausta % % Yhteensä % % Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo oli vuosina 26 ja seitsemän vuorokautta. Vuonna 26 vastattiin suoraan 321 palautteeseen. Vuonna suoraan vastattuja palautteita oli 456 kappaletta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 26 ja aihealueittaiset vastausajat.
13 15 Taulukko 4. Vastausaika palautteen saamisesta aihealueittain vuosina 26 ja Palautteet aihealueittain 26 vastausaikojen vastausaikojen keskiarvo keskiarvo (vrk) (vrk) Asuminen 4 6 E-palvelut 2 3 Hallinto ja päätöksenteko 3 1 Kaavoitus 3 7 Kadut, tiet ja torit 8 7 Kartat ja tontit 2 2 Kaupungin talous 9 7 Kirjasto 2 3 Kulttuuri 15 1 Kuluttajaneuvonta 4 3 Liikenne 6 4 Liikunta 3 4 Matkailu 3 3 Nuoriso 4 4 Opetus ja koulut 1 7 Päivähoito 7 5 Rakentaminen Sosiaalipalvelut Terveydensuojelu 12 4 Terveyspalvelut 5 6 Turvallisuus 5 4 Vanhustenhuolto Vesi ja jätevesi 4 3 WWW - sivut 5 6 Yhteispalvelupiste 13 5 Ympäristö 8 7 Yrityspalvelut 8 2 Muu palaute 6 15 Keskimääräinen vastausaika 7 7 Keskimääräisesti pisimmät vastausajat palautteisiin vuonna koskivat vanhustenhuoltoa (39 vuorokautta). Seuraavaksi pisimmät keskimääräiset vastausajat olivat seuraavilla aihealueilla: rakentaminen (21 vuorokautta), muu palaute (15 vuorokautta), sosiaalipalvelut (14 vuorokautta), hallinto ja päätöksenteko (1 vuorokautta) sekä kulttuuri (1 vuorokautta). Keskimääräinen vastausaika on merkittävästi lyhentynyt sosiaalipalveluissa (25 vuorokaudesta 14 vuorokauteen), terveydensuojelussa (12 vuorokaudesta 4 vuorokauteen), yhteispalvelupisteessä (13 vuorokaudesta 5 vuorokauteen), yrityspalveluissa (8 vuorokaudesta 2 vuorokauteen) ja kulttuurissa (15 vuorokaudesta 1 vuorokauteen). Huomattava pidentyminen on ollut seuraavilla aihealueilla: vanhustenhuolto (17 vuorokaudesta 39 vuorokau-
14 16 teen), muu palaute (6 vuorokaudesta 15 vuorokauteen), hallinto ja päätöksenteko (3 vuorokaudesta 1 vuorokauteen) ja rakentamisessa (16 vuorokaudesta 21 vuorokauteen). Verkkopalautteiden joukossa oli vuonna yhteensä 12 vanhentunutta palautetta, joihin ei ole vastattu. Aihealueista eniten vastaamatta jättämistä tapahtui muissa palautteissa (4 kpl). Taulukko 5. Vastaamattomat palautteet aihealueittain vuosina 26 ja Aihealueet 26 Asuminen 1 E-palvelut 1 Kadut, tiet ja torit 1 Kulttuuri 3 Rakentaminen 1 Sosiaalipalvelut 3 2 Vanhustenhuolto 4 3 Yhteispalvelupiste 1 WWW -sivut 3 Muu palaute 4 Yhteensä Asuminen Asumisesta saatiin vuonna yhteensä 52 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (25 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (12 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 26. Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 4 E-palvelut E-palveluista saatiin vuonna yhteensä 358 verkkopalautetta (11 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat rekisteröitymistä, E-palveluita ja työväenopiston kurssihakua.
15 E-palvelut Avoimet työpaikat Päivähoitohakemus Rekisteröityminen Tilavarauspalvelu Työväenopiston kurssihaku Venepaikat Kuva 4. E-palveluiden verkkopalautteet kohteittain vuosina 26 ja Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (218 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (7 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 26. Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 24 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 5. E-palveluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 26 kahdesta vuorokaudesta vuoden kolmeen vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 35 palautetta (1 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 62 vuorokautta.
16 18 5 Hallinto ja päätöksenteko Kaupungin hallinnosta ja päätöksenteosta saatiin vuonna yhteensä 44 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (21 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 28 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 6 Kaavoitus Kaavoituksesta saatiin vuonna yhteensä 59 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (22 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (17 palautetta) ja moitteet (1 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 37 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 7 Kadut, tiet ja torit Kaduista, teistä ja toreista saatiin vuonna yhteensä 72 verkkopalautetta (22 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (359 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (148 palautetta) ja kysymykset (143 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus 26 Kuva 6. Katuihin, teihin ja toreihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja
17 19 Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 26 kahdeksasta vuorokaudesta vuoden seitsemään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 192 palautetta (27 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 8 vuorokautta. 8 Kartat ja tontit Kartoista ja tonteista saatiin vuonna yhteensä 64 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (21 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (2 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (14 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 26. Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli moitteissa, joita vuonna tehtiin kolmetoista enemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 7. Karttoihin ja tontteihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 26 että vuonna kaksi vuorokautta. Verkkopalautteiden joukossa oli kolme palautetta (5 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kymmenen vuorokautta ja enimmillään 23 vuorokautta.
18 2 9 Kaupungin talous Kaupungin taloudesta saatiin vuonna yhteensä 4 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (18 palautetta) ja moitteita (13 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kolmetoista enemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 8. Kaupungin talouteen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 26 yhdeksästä vuorokaudesta vuoden seitsemään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä yhdeksän palautetta (23 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 34 vuorokautta. 1 Kirjasto Kirjastosta saatiin vuonna yhteensä 53 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (17 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (16 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (1 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna.
19 21 11 Kulttuuri Kulttuurista saatiin vuonna yhteensä 58 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (18 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (17 palautetta) ja moitteet (11 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna. 12 Kuluttajaneuvonta Kuluttajaneuvonnasta saatiin vuonna yhteensä kuusi verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kommenteissa, joita vuonna tehtiin kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. 2, , ,5 Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 9. Kuluttajaneuvontaan liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 26 neljästä vuorokaudesta vuoden kolmeen vuorokauteen. 13 Liikenne Liikenteestä saatiin vuonna yhteensä 21 verkkopalautetta (6 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (118 palautetta). Seuraavaksi
20 22 yleisimpiä olivat moitteet (4 palautetta) ja kysymykset (37 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kommenteissa, joita vuonna tehtiin seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus 26 Kuva 1. Liikenteeseen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 26 kuudesta vuorokaudesta vuoden neljään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 33 palautetta (16 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 44 vuorokautta. 14 Liikunta Liikunnasta saatiin vuonna yhteensä 384 verkkopalautetta (12 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (118 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (115 palautetta) ja kysymykset (99 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
21 Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus 26 Kuva 11. Liikuntaan liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 26 kolmesta vuorokaudesta vuoden neljään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 7 palautetta (18 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 182 vuorokautta. 15 Matkailu Matkailusta saatiin vuonna yhteensä 23 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (9 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kommentit (5 palautetta) ja kysymykset (5 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin viisi vähemmän kuin edellisenä vuonna. 16 Nuoriso Nuorisosta saatiin vuonna yhteensä kymmenen verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (4 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin kolme enemmän kuin edellisenä vuonna.
22 24 17 Opetus ja koulut Opetuksesta ja kouluista saatiin vuonna yhteensä 174 verkkopalautetta (5 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä ja työväenopistoa Opetus ja koulut Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Työväenopisto Kuva 12. Opetuksen ja koulujen verkkopalautteet kohteittain vuosina 26 ja Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (73 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (52 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (3 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kahdeksan vähemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 13. Opetukseen ja kouluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja
23 25 Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 26 kymmenestä vuorokaudesta vuoden seitsemään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 48 palautetta (28 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 65 vuorokautta. 18 Päivähoito Päivähoidosta saatiin vuonna yhteensä 71 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (32 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (22 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin yhdeksän vähemmän kuin edellisenä vuonna. 19 Rakentaminen Rakentamisesta saatiin vuonna yhteensä 64 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (38 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (16 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli moitteissa, joita vuonna tehtiin kolmetoista vähemmän kuin edellisenä vuonna. 2 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluista saatiin vuonna yhteensä 73 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (23 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (22 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (16 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 26 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 21 Terveydensuojelu Terveydensuojelusta saatiin vuonna yhteensä yhdeksän verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (4 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kommenteissa ja toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin kolme vähemmän kuin edellisenä vuonna.
24 26 22 Terveyspalvelut Terveyspalveluista saatiin vuonna yhteensä 281 verkkopalautetta (9 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat koko kaupunkia ja Espoonlahtea Terveyspalvelut Espoon keskus Espoonlahti Koko kaupunkia koskeva Leppävaara Matinkylä-Olari Sairaala- ja laitospalvelut Tapiola Kuva 14. Terveyspalveluiden verkkopalautteet kohteittain vuosina 26 ja Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin moitteina (134 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (68 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin seitsemäntoista enemmän kuin edellisenä vuonna Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 15. Terveyspalveluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti.
25 27 Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 26 viidestä vuorokaudesta vuoden kuuteen vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 58 palautetta (21 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 125 vuorokautta. 23 Turvallisuus Turvallisuudesta saatiin vuonna yhteensä 19 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (9 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, moitteissa ja toimenpideehdotuksissa. Vuonna tehtiin kysymyksiä ja moitteita neljä vähemmän ja toimenpideehdotuksia neljä enemmän kuin edellisenä vuonna. 24 Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta saatiin vuonna yhteensä 25 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (1 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli moitteissa, joita vuonna tehtiin kuusi vähemmän kuin edellisenä vuonna. 25 Vesi ja jätevesi Vedestä ja jätevedestä saatiin vuonna yhteensä 36 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (18 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kahdeksan enemmän kuin edellisenä vuonna. 26 WWW-sivut WWW-sivuista saatiin vuonna yhteensä 122 verkkopalautetta (4 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (44 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (38 palautetta) ja kysymykset (27 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 35 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
26 Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 16. WWW-sivuihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 26 viidestä vuorokaudesta vuoden kuuteen vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli kolme vanhentunutta palautetta (2 %), joihin ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä 25 palautetta (2 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 85 vuorokautta. 27 Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupisteestä saatiin vuonna yhteensä kymmenen verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (5 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kommenteissa ja toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. 28 Ympäristö Ympäristöstä saatiin vuonna yhteensä 19 verkkopalautetta (6 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (95 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (51 palautetta) ja moitteet (32 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin yksitoista enemmän kuin edellisenä vuonna.
27 Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus Kuva 17. Ympäristöön liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 26 ja Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Yleisimmin haluttu vastaustapa oli sähköposti. Verkkopalautteisiin suositeltiin vastattavan viiden vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta. Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 26 kahdeksasta vuorokaudesta vuoden seitsemään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 5 palautetta (26 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 92 vuorokautta. 29 Yrityspalvelut Yrityspalveluista saatiin vuonna yksi verkkopalaute ( % kaikista palautteista). Tyypiltään se oli kysymys samoin kuin edellisen vuoden ainoa palaute. 3 Muu palaute Muuta palautetta saatiin vuonna yhteensä 96 kappaletta (3 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (3 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (26 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (23 palautetta). Suurin lukumääräinen ero vuoteen 26 verrattuna oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin seitsemäntoista vähemmän kuin edellisenä vuonna.
28 3 31 Johtopäätökset Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vuodesta 22 lähtien antaa palautetta Espoon kaupungin palveluista verkkopalautejärjestelmässä. Järjestelmän tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua ja yleisesti koko kaupungin toimintaa yhä laadukkaammaksi. Palautteet antavat mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Vuosittain tehtävä raportti antaa tietoa ja vertailupohjan tuleville vuosiraporteille. Siitä on muodostunutkin käytäntö. Vuonna annettiin yhteensä verkkopalautetta. Raportissa on jakaumat aihealueittain aiheista (siltä osin kuin tieto oli saatavilla), palautetyypeistä, halutuista vastaustavoista, vastausaikojen keskiarvoista, suoraan vastatuista ja palautteista, joihin ei ole vastattu sekä joihin on vastattu myöhässä. Viimeksi mainituista on ilmoitettu myös lyhin ja pisin kesto (vuorokausina).
29 Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä Katuosoite Espoonkatu 3, Espoo Postiosoite PL 12, 27 ESPOON KAUPUNKI Puhelinvaihde (9) Telefax (9) Internet-osoite Sähköposti Henkilökohtainen sähköposti Tietopalvelua antaa koko yksikön henkilökunta. Julkaisujen jakelu ja myynti puh. (9) , (9) , (9) Yksikköömme kuuluvat: Kehittämisjohtaja Markku Takala puh. (9) Johtamisen ja strategiaprosessin kehittäminen, projektitoiminnan ohjaus Tutkimusjohtaja Teuvo Savikko puh. (9) Tutkimuskoordinointi, ulkoiset yhteydet Tutkimussihteeri Irene Ilmaranta puh. (9) Keskushallinnon IT-laitteiden tilausvastuuhenkilö, asianhall. järjestelmän varapääkäyttäjä, Kronodoc-sovelluksen pääkäyttäjä Tutkimussihteeri Tuula Jahn puh. (9) Internet-lomakkeet Tutkija Teija Jokiranta puh. (9) Väestöennusteet, väestönmuutosten ennakkotiedot Tutkimussihteeri Maire Kaukonummi puh. (9) Taskutilasto Kehityspäällikkö Kirsi Lehto-Ollila puh. (9) Laadun ja projektitoiminnan kehittäminen Tutkija Petri Lintunen puh. (9) Rakennustilastot, työttömyystilastot, paikkatiedot, aluesarjat Järjestelmäsuunnittelija Kirsti Mettälä puh. (9) Väestörekisterit, seudulliset rekisterit Tutkija Tuula Miettinen puh. (9) Espoo alueittain -julkaisu, tutkimukset Tutkija Arja Munter puh. (9) Väestö- ja työssäkäyntitilasto Hallintosuunnittelija Juhani Määttälä puh. (9) Organisaatiokaaviot, johtosäännöt ja selvitykset Tutkimussihteeri Sirpa Nykänen puh. (9) Julkaisujen taitto, graafiset esitykset Tutkija Santeri Paakko puh. (9) Projektitehtävät, paikkatiedot Toimistosihteeri Anja Pöhö puh. (9) Toimistoasiat Hankejohtaja Jorma Valve puh. (9) Strategiset hankkeet Tutkimussihteeri Eija Österholm puh. (9) Asuntojen hintatilasto, postitusrekisteri
30 Raportteja Espoosta -sarjassa ilmestyneitä julkaisuja 24-1/24: Kuntalainen osallistujana 2/24: Espoon väestöennuste /24: Espoon ruotsinkielisten väestöennuste /24: Espoon väestönkehityksen mahdollisuudet - skenaariotarkastelu vuosille /25: Asumisen uudet onnelat 2/25: Espoon väestöennuste /25: KuntaSuomi 24 -kuntalaistutkimus 4/25: Työhyvinvointi Espoon kaupungin työpaikoilla 24, Kunta 1 -työhyvinvointitutkimuksen Espoo-kohtaiset tulokset 5/25: Kuntalaisnäkökulmia palveluihin, vuoden 24 Espoon kaupungin Internet-palaute 1/26: Kuntalaisnäkökulmia palveluihin, Espoon kaupungin Internetpalautteet vuonna 25 2/26: Espoon väestöennuste /26: Espoon pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluohjaus, raportti /: Espoon kaupungin Internet-palautteet vuonna 26 2/: Espoon asuntoraportti 3/: Espoon väestöennuste
Raportteja Espoosta 1/2007. eet vuonna Juhani Määttälä
Raportteja Espoosta 1/27 Espoon kaupungin Interne ernetpalaut alauttee eet vuonna Juhani Määttälä RAPORTTEJA ESPOOSTA 1/27 Espoon kaupungin Internetpalautteet vuonna Juhani Määttälä ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS-
Kuntalaisnäkökulmia palveluihin
RAPORTTEJA ESPOOSTA 1/26 Kuntalaisnäkökulmia palveluihin Espoon kaupungin Internet-palautteet vuonna 25 Juhani Määttälä ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings- och utredningsgrupp
eet vuonna 2008 Raportteja Espoosta 2/2009
Espoon kaupungin Interne ernetpalaut alauttee eet vuonna Raportteja Espoosta 2/2009 Espoon kaupungin keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusryhmä Postiosoite: Espoon kaupunki Kehittämis-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 18.03.2015 Sivu 1 / 1 3855/00.01.01/2014 23 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja asiakaspalautteiden käsittelystä teknisessä keskuksessa vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Maritta
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3855/00.01.01/2014 93 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja asiakaspalautteen käsittelystä teknisessä keskuksessa vuoden 2014 alkupuolella Valmistelijat / lisätiedot:
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
Suomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 19.10.2016 Sivu 1 / 1 4305/2016 00.01.01 98 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuodesta 2016 Valmistelijat / lisätiedot:
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.
Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig
Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.
Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut. PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut PKS-neuvottelukunta 26.5.29 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Toimenpide 1 Ruotsinkielisiä sähköisiä palveluja kehitetään osana pääkaupunkiseudun yhteistä seutuportaalia
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 3520/00.01.01/2015 93 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteen käsittelystä teknisessä keskuksessa alkuvuoden 2015 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Maritta
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja
TIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden
Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 3520/2015 00.01.01 17 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteiden käsittelystä teknisessä keskuksessa vuoden 2015 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Maritta
Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16
PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö
KONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE
KONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE 47 Verksamhet i kommunens dottersammanslutningar och koncerndirektiv Genom ägarstyrningen ska det ses till att kommunkoncernens fördel som helhet beaktas i verksamhet i kommunens
Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla
VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten
Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija
Vanha-Espoon asukasfoorumi 14.5.2019 Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija 14.5.2019 Keskeisiä havaintoja lähivuosista Espoo on vahvasti kasvava kaupunki, jossa asukkaita nyt 284 000.
Ullavan metsäautoteiden nimeämiset
KOKKOLAN KAUPUNKI/KARLEBY STAD PaikkatietopalveluUGeodatatjänster Paikkatietoi nsinööri/g ls-ingenjör VIRANHALTIJAPAATOS TJÄNSTEMANNABESLUT 14.8.2014 7S Ullavan metsäautoteiden nimeämiset N imistötoimikunnan
Arkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna 2015
1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna Taulukko 1. Hyvinvointitoimialan palveluista annetut palautteet: kiitos, ehdotus, moite, kommentti, kysymys, vikailmoitus, luokittelematon v.212-212
Toimitusnumero/ Förrättningsnummer
1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde 638-439-876-3 Vattenområde, 638-439-878-1 Venepaikka, 638-439-878-2 Hiekanottopaikka, 638-439-878-3 Båtstrand, 638-439-878-4 Båtplats,638-439-878-5
Koulutoiminnan kokonaisselvitys/ Helhetsutredning för skolverksamheten. Iltakoulu/Aftonskola
Koulutoiminnan kokonaisselvitys/ Helhetsutredning för skolverksamheten Iltakoulu/Aftonskola 6.4.2016 Ohjelma klo 18.00-20.30/Program kl. 18.00-20.30 - Tervetuloa, kaupunginvaltuuston pj. Arja Isotalo/Välkommen,
KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,
Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016
20.09.2016 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 115 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS
Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 23.9.2011 Maanomistajat, rajanaapurit, viranomaiset ja osalliset Viite: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 mukaisesti Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS
Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016
15.11.2016 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 143 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Till riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:
Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby
Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,
Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:
12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.
Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet
Dnro Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 75/2014/1
9k/51 Gpt D()) 3 9,ö Aluehallintovirasto Etelä-Suomi Dnro 28.5.2014 Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Kungjort på Helsingfors stads anslagstavla KUULEMINEN VALITUKSEN JOHDOSTA a.?-4/1,1
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan
Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017
18.01.2017 Sivu 1 / 1 115/2017 00.02.02 15 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta
Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun
Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit
Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG
MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG
Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna 2016
1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna 2016 Taulukko 1. Hyvinvointitoimialan palveluista annetut palautteet: kiitos, ehdotus, moite, kommentti, kysymys, vikailmoitus, luokittelematon v.2012-2016
ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja
Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
Siilinjärven kunta. Asukaskysely
Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin
Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500
Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!
ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN
Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400
Språkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen
Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
Paikka Lahnuksen koulun 6.luokka, luokkahuone 208
PÖYTÄKIRJA 1 (1) 27.9.2018 LAHNUKSEN KOULU Johtokunnan kokous Aika keskiviikko 19.9.2018 klo 18.00 Paikka Lahnuksen koulun 6.luokka, luokkahuone 208 Läsnä Jakelu Tiia Kalmi, puheenjohtaja Jussi Kaasinen,
Kuntapalvelut l t Espoossa 2010
Kuntapalvelut l t Espoossa 2.2. HM 1 FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti Espoon
Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741
KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.