Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
|
|
- Esko Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2. POLIITTINEN HISTORIA MILLAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA? MODERNI HISTORIANKÄSITYS HISTORIANTUTKIMUKSEN JA POLITIIKAN YHTEISENÄ KEHYKSENÄ 1.1. Historia opetusten ja todisteiden varastona 1.2. Historia kehityksen ja edistyksen yhdistäminä ainutkertaisina tapahtumina ja tekoina 1.3. Kokemusten ja odotusten jännite historiassa ja politiikassa 1.4. Historian tekeminen tieteeksi 2. KANSAKUNTA JA KANSALLISVALTIO HISTORIANTUTKIMUKSEN JA POLITIIKAN YHTEISENÄ KEHYKSENÄ 2.1. Historia on mennyttä politiikkaa, politiikka on nykyistä historiaa 2.2. Poliittisen historian haastajat 2.3. Historia kansallisena tieteenä Suomessa 3. HISTORIALLISEN TIEDON MUUTTUVUUS 3.1. Luotettavaa historiaa? 3.2. Merkityksellistä historiaa? 1. MODERNI HISTORIANKÄSITYS HISTORIANTUTKIMUKSEN JA POLITIIKAN YHTEISENÄ KEHYKSENÄ 1.1. Historia opetusten ja todisteiden varastona - menneiden tapahtumien kirjallinenkin kertominen vanha ilmiö; Herodotos ja erityisesti Thukydides (peloponnesolaissodan historia) antiikin Kreikassa 400-luvulla eaa. - jonkun tai jonkin historiat ja niiden opetukset samantapaisina toistuvia tilanteita varten - kiertokulku antiikin aikakäsityksissä - kristillinen aikakäsitys: menneisyys Jumalan luomistyöstä ja johdatuksesta sekä aikojen lopusta ja viimeisestä tuomiosta kertovia todisteita
2 - renessanssin historiankirjoitukseen antiikista periytyvä ajatus: historia magistra vitae (elämän opettaja), historia eri tilanteisiin siirrettävien opetusten varasto 1.2. Historia kehityksen ja edistyksen yhdistäminä ainutkertaisina tapahtumina ja tekoina luvulla oppineiden uusi ajan- ja historiankäsitys: tapahtumien ja tekojen ainutkertaisuus ja sidonnaisuus etenevään aikaan, valistus ja romantiikka eri tavoin luomassa tätä käsitystä (Reinhart Koselleck: Vergangene Zukunft, 1979, engl. Futures Past) - menneen ja tulevan uudenlainen erottaminen toisistaan, samalla ajatukset kehityksestä ja edistyksestä yhdistämään menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta - tälle modernille ajan- ja historiankäsitykselle edellytyksiä laajentuvan eurooppalaisen maailmantalouden (Immanuel Wallerstein) kehittymisestä - ajatus historiasta yhtenä suurena prosessina luo edellytykset historian jäsentämiselle ajanjaksoiksi, esimerkiksi vanha aika, keskiaika, uusi aika - kuitenkin myös tämän jälkeen ajan- ja historiankäsitysten moninaisuus - luonnonrytmin ja sitä murtaneiden katastrofien merkitys ihmisten elämänkulussa - myös historia magistra vitae näkemyksen jatkuva elinvoima (esimerkiksi Paasikiven tapa käyttää historiaa) - modernin historiankäsityksen postmodernistinen kyseenalaistaminen: suurten kertomusten kritiikki 1.3. Kokemusten ja odotusten jännite historiassa ja politiikassa - modernin historiankäsityksen ominaispiirteenä jännite kokemustilan ja odotushorisontin välillä (Koselleck) - mennyt avautui syitä ja seurauksia arvioivan tarkastelun kohteeksi (historiantutkimus) - tuleva avautui muutosta ja epävarmuutta hallitsemaan pyrkivän inhimillisen toiminnan perspektiiviksi (politiikka) 1.3. Historian tekeminen tieteeksi - historismi Saksassa 1800-luvun alkupuolella; monet sen korostukset yhteisiä historioitsijoiden tuolloiselle itseymmärrykselle myös muualla; monilla ohjeilla pysyvää myöhempää merkitystä, monet kyseenalaistettu myöhemmin (ks. jäljempänä 3.1.) - koetettava tavoittaa menneisyys wie es eigentlich gewesen (Leopold von Ranke 1824) - kutakin aikakautta tarkasteltava sen omilla ehdoilla - eläydyttävä menneeseen pureutumalla lähteisiin, lähdekritiikki - itsensä sammuttaminen - historia nykyisestä erillistä, mutta esittää itsensä oikein toimivan historioitsijan välityksellä -> historia yhtä aikaa menneisyys ja sen esitys
3 - historian ja luonnontieteiden määritteleminen erilaisen tiedon aloiksi - luonnontieteet ja hengentieteet (Geisteswissenschaften) - historiantutkimus tiedettä siinä missä luonnontiedekin, mutta toisella tavalla - erontekoja: ymmärtävä - selittävä, singularisoiva generalisoiva - kansakunnat maailmanhistorian keskeisinä toimijoina: 1700-luvun lopulta lähtien vahvistuva ajatus; menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta yhdistävän kehityksen pääjuonne - historian poliittisuus: historiantutkimuksen kehittyminen kansakuntaa ja kansallisvaltiota perustelevan tiedon tuottamisena 1800-luvulla 2. KANSAKUNTA JA KANSALLISVALTIO: HISTORIANTUTKIMUKSEN JA POLITIIKAN YHTEINEN KEHYS 2.1. Historia on mennyttä politiikkaa, politiikka on nykyistä historiaa - lainaus: englantilainen historioitsija Edward A. Freeman, historiantutkimuksen sidos kansallisvaltioiden rakentamiseen ja vahvistamiseen luvulla - valtiollisen toiminnan tuottamat lähteet, arkistolaitos osana kansallisvaltioiden muotoutumista, samoin tilasto (statistiikka = valtiotieto) - politiikka hallitsijoiden ja valtiomiesten valtiotaitoa, kuitenkin myös Ranskan vallankumouksesta lähtien kokemukset joukkojen vallankumouksellisesta liikehdinnästä - saksalainen historismi saksalaisen kansakunnan valtiollisen yhdistämisen projektissa; Heinrich von Treitschke 1850-luvulla: yhteiskunnan tutkiminen valtion sijasta epänormaalin ajan ilmiö - englantilainen whig-historia: Britannian poliittisen edistyneisyyden ja maailmanvallan historia, esim. Thomas Macaulay 1800-luvun puolivälissä 2.2. Poliittisen historian haastajat Kulttuurihistoria vastaan poliittinen historia luvun historiantutkijoillakin kiistaa siitä, mikä historiassa tärkeätä - saksalainen "metodikiista" (Methodenstreit) ja 1900-luvun vaihteessa, siinä asetelmana Karl Lamprecht ja kulttuurihistoria vastaan poliittinen historia - kulttuurihistoria : keskeistä historiassa kollektiiviset ilmiöt, kuten sosiaalisten ryhmien ja kansan elämää - poliittinen historia : individualisoiva, suurmiehiä korostava suhde historiaan
4 - ei kyse työnjaosta eri elämänalueita selvittävien historiantutkimuksen alojen välillä, vaan kiista siitä, mikä oli merkittävää historiassa, millaiset voimat liikuttivat historiallista prosessia - Lamprechtille kulttuuri = historian kokonaisuus, vastakohtana poliittisesti, taloudellisesti tai sivistyksellisesti rajautuville historian osille - poliittinen historia a) kuvasi ja selitti poliittisia (valtiollisia) ilmiöitä, b) selitti näitä ilmiöitä politiikalla (valtiomiesten valtiotaidolla), c) piti näin ymmärrettyä politiikkaa varsinaisena historiana - Suomessa Lamprechtilla parempi menestys kuin Saksassa, Väinö Voionmaa ja Gunnar Suolahti yhteiskuntahistoriallisen tradition luojina - "metodikiistan" osapuolilla kuitenkin yhteinen käsitys kansakunnista maailmanhistorian keskeisinä toimijoina - kiistakysymys: mikä liikuttaa kansakuntia ja siten historiaa? Poliittisen historian myöhemmät kriitikot ja uudistajat - Lamprechtista linjoja historiantutkimuksen myöhempien uudistajien näkemyksiin - ranskalaiset annalistit (Lucien Febvre, Marc Bloch, Fernand Braudel): poliittinen historia rajoittunutta tapahtumien tason historiaa - saksalainen yhteiskuntahistoria (Hans-Ulrich Wehler, Jürgen Kocka): modernisaatioon liittyvät prosessit ja rakenteet ensisijaisia, politiikan selittäminen niiden pohjalta - brittiläinen sosiaalihistoria (Eric Hobsbawm, E. P. Thompson): history from below vastaan history from above - italialainen mikrohistoria (Carlo Ginzburg, Giovanni Levi): sekä perinteisen poliittisen historian että modernisaatioteoreettisen yhteiskuntahistorian kritiikki - naishistoria (Natalie Zemon Davis, Joan Wallach Scott): miehiseen elämänalueeseen (=julkiseen sfääriin) keskittyvän poliittisen historian kritiikki - kaikissa näissä keskeistä (kapeasti ymmärretyn) poliittisen historian kritiikki, samalla tärkeitä avauksia politiikan ja poliittisuuden laajempaan (yhteiskunnallisempaan) käsittämiseen 2.3. Historia kansallisena tieteenä Suomessa - seuraavassa suomalaisen historiantutkimuksen vaiheita kansallisten tehtävänasettelujen näkökulmasta - jako oman maan historiaan ja yleiseen historiaan esimerkiksi Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien - kummassakin historian yhteys kansalliseen toimijuuteen: yleisen historian tutkimuksessa ajatus kunkin kansakunnan osallistumisesta ihmiskunnan yleisen kulttuuriperinnön siirtämiseen ja kartuttamiseen
5 - historian tehtävät kansakunnan rakentamisen vaiheessa yleisesti: valtion historia kansallisen voiman osoituksena tai kansan historia sen valtiota luovan potentiaalin osoituksena; suomalaisessa historiantutkimuksessa jälkimmäinen linja etualalla Kansakunnan rakentaminen - historiankirjoitusta Turun akatemiassa 1700-luvulla ja siinä myös tietojen keräämistä suomalaisista kansantavoista ja -runoista (Henrik Gabriel Porthan) ilman ajatusta Suomesta erillisenä poliittisena yksikkönä - Napoleonin sotien yhteydessä Venäjä valloittaa Suomen alueen Ruotsilta (Suomen sota ), Suomi suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumin hallinnollisesti autonomiseksi osaksi; 1800-luvulla erillisen suomalaisen kansakunnan rakentaminen ja historian kiinteä kytkös tähän tehtävään - J. V. Snellman ja hegeliläinen historiankäsitys: tietoisuus maailmanhistoriasta ja kansallinen tietoisuus samaa historiallista edistysaskelta; kansallisvaltio historian tulos; valtion muodostaessaan kansakunta nousee maailmanhistorian toimijaksi ja saa oman historian - Zacharias Topelius: Äger Finska Folket en Historie? (1843): ennen vuotta 1809 "esihistoria" - Elias Lönnrot ja Kalevala 1835/ Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen: Oppikirja Suomen kansan historiassa (1869); Suomen kansa tahtoo ja saa oman historian ja 1900-lukujen vaihteessa valtiolliset ja yhteiskunnalliset uhat suuntaamassa ja eriyttämässä suomalaista historiantutkimusta: - 1) ns. oikeustaistelussa Suomen valtiollisen aseman perusteiden määrittely (J. R. Danielson-Kalmari): poliittinen historia - 2) maatalouden murroksen ja teollistumisen seuraukset, luokkaristiriidat: talous- ja sosiaalihistoria - historian ja politiikan kytkös kummassakin tutkimuksen suuntauksessa - historiantutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden eriytymättömyys (esim. poliittisen historian ja valtio-opin, taloushistorian ja kansantaloustieteen) Kansallisen eheyden etsiminen - itsenäistymisen ja sisällissodan merkitys historiantutkimukselle - vuoden 1918 sodan monet nimitykset: vapaussota, luokkasota, kansalaissota, punakapina (myöhemmin sisällissota, jonka vanhahtava synonyymi on kansalaissota) - historiantutkimuksessa vapaussodan voittaneen kansan etsintä menneisyydestä (Jalmari Jaakkola ja Suomen keskiaika): talonpoikaisen kansan ja idän uhan historia - itsenäisyyshistoria 1930-luvulla: joulukuun 6. päivän tähystysaukko menneisyyteen - toisen maailmansodan jälkeen kansallisen jatkuvuuden puolustus Neuvostoliittoa, kommunismia ja eturistiriidoista lähtevää toimintaa vastaan
6 - samaan aikaan ulkopolitiikkaa uudistavan Paasikiven historiankäsitys: historia opetusten varastona ja toiminnan rajoina - kysymys jatkosodan synnystä haasteena jatkuvuutta puolustaneille historioitsijoille: miten todistaa länteen päin, että asettuminen maailmansodassa eri puolelle kuin läntiset demokratiat oli ollut oikein ja että Suomi kuuluu kylmän sodan maailmassa länteen? Arvi Korhonen ja ajopuuteoria Myyttien purkaminen" ja "realismin vartiointi" luvun sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurinen murros - sosiologian nousu kansallisen eheyden tieteeksi, ristiriitojen tunnustaminen ja säänteleminen - Kekkosen hallitsemistapa ja kommunistien integrointi; Kekkosen ulkopolitiikka ja historiantulkinnat sen perustelemisessa, erityisesti kysymys jatkosodan synnystä - historiantutkimuksen uudet tehtävänasettelut: myyttien purkaminen ja realismin vartiointi (Keijo Korhonen) - Suomi kansainväliseen ympäristöönsä: tästä näkökulmasta autonomisen Suomen synty ja historia (Osmo Jussila, Matti Klinge), ns. sortovuodet, Venäjän vallankumous ja Suomi (Tuomo Polvinen), toinen maailmansota - millaisena kysymyksenä Suomi oli näyttäytynyt muille, ennen kaikkea Venäjälle/Neuvostoliitolle; yhteys Paasikiven-Kekkosen linjan perustelemiseen - kansakuvaan myös sisäiset ristiriidat, vuosi 1918 kansalliseksi murhenäytelmäksi (Jaakko Paavolainen, vuoden 1918 väkivaltaisuuksien tutkija) - historiantutkimus poistamassa menneisyyden ajankohtaisia poliittisia merkityksiä: muistista historiaksi Kansallisten traumojen hoitaminen - kylmän sodan jälkeinen kansainvälinen ilmiö: poliittis-historiallinen tutkimus "kansallisten traumojen" osoittamisena ja käsittelemisenä - Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen kansallisen historian uusi dramaattinen valaistus - vuoden 1918 tulkinnoissa joko sisällissodan voittajien väkivalta kansallisena traumana (Heikki Ylikangas) tai valkoisen vapaussotatulkinnan elvyttäminen - Suomen ja Neuvostoliiton suhteet toisen maailmansodan jälkeen, erityisesti Kekkosen aikana, suomettuminen - Suomea toisessa maailmansodassa koskevien tulkintojen muutos, häviöstä "torjuntavoittoon" - poliittisen päätöksenteon salaisia taustoja selvittävällä historiantutkimuksella vahva tilaus julkisessa keskustelussa
7 - kuitenkin samaan aikaan myös monia uusia lähestymistapoja ja kysymyksenasetteluja, joissa on kyseenalaistettu historiantutkimuksen totunnaisia lähtöoletuksia ja kansallisia näkökulmia - ns. perinteisen poliittisen historian ja ns. uusien historioiden samanaikainen suosio - muistin nostaminen keskeiseksi asiaksi useilta eri suunnilta, muistiboomi (Jay Winter) 3. HISTORIALLISEN TIEDON MUUTTUVUUS - Ranke ym vastasivat kysymyksiin: mikä on luotettavaa historiaa? mikä on merkityksellistä historiaa? - kuitenkin vastauksissa monia ratkaisemattomia ongelmia, joista pitkäaikaisia keskusteluteemoja - irti ajatuksesta, että tutkija voisi tai hänen pitäisi sammuttaa itsensä! - irti ajatuksesta, että historia olisi yhtä kuin valtiollinen historia! 3.1. Luotettavaa historiaa? Lähdekritiikin tärkeys - historismin hyvä pyrkimys alkuperäislähteille mutta mikä on alkuperäislähde? riippuu tutkimuskysymyksestä! - monenlaiset menneen toiminnan jäljet; paljon muutakin kuin arkistojen asiakirjat - lähteet "syntyvät" vasta tutkijan ajattelutyön tuloksena: jotakin aistein havaittavaa tarkastellaan a) menneen toiminnan jälkenä, b) suhteessa johonkin tutkimuskysymykseen - lähteinä käytettävän materiaalin syntymisen, säilymisen ja käytettävyyden rajoitukset ja satunnaisuudet - lähteenä käytettävä dokumentti (tai muu menneen jälki) sisältää informaatiota a) sen aikaansaaneesta teosta ja tekijästä (lähde jäänteenä) ja b) mahdollisesti myös muista tapahtumista (lähde kertomuksena) - ulkoinen lähdekritiikki: mitä tehtävää varten lähde on laadittu? - sisäinen lähdekritiikki: miten lähteen tehtävä on vaikuttanut sen sisältämään informaatioon? Ahtaasti ymmärretyn lähdekritiikin kestämättömyys - lähdekritiikki tärkeätä, mutta ahtaasti ymmärretty lähdekritiikki (= rajoittuminen vain lähteen luotettavuuden punnintaan) ongelmallista - uusien tutkimuskysymysten ja lähdetyyppien myötä entistä monitahoisemmaksi kysymys siitä, minkä jälki jokin lähde on
8 - muutos siinä, millaiset kysymykset merkityksellisiä -> muutos siinä, mitä tutkijoiden pitäisi ottaa tai tehdä lähteikseen - esim. suullinen muistitieto ei enää vain erityisen epäluotettava lähdetyyppi, vaan arvokasta aineistoa tutkittaessa kokemuksia ja niiden työstämistä, muistamista ja myöhempiä poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä 3.2. Merkityksellistä historiaa? Historia ei ole tutkimattomien aukkojen täyttämistä - tieteensisäisten muutosten lisäksi ja niitä pohjustavina muita tekijöitä, jotka muuttavat historiaa - suhde menneisyyteen on nykyisyyttä, kuten myös suhde tulevaisuuteen - kulloinkin merkitykselliset kysymykset muuttuvat - samoin muuttuu se, mikä kulloisessakin nykyisyydessä on itsestäänselvää, mihin taas pystytään ottamaan tutkimuksellista etäisyyttä - muuttuvat arviot menneiden tapahtumien ja tekojen myöhemmistä merkityksistä - tutkijan ulottuvilla tietoa tekojen ja tapahtumien seurauksista, toisin kuin kyseisillä toimijoilla heidän ryhtyessään toimintaan; esim. Britannian pääministeri Neville Chamberlain Münchenin kokouksen jälkeen 1938: "Peace for our time" - poliittis-historiallinen näkökulma: toiminnan tarkasteleminen sen tarkoitusten ja tarkoittamattomien seurausten jännitteen kannalta (Frank Ankersmit) Ajanjaksotkin muuttuvat - usein itsestäänselvyyksinä esim. kansallisen historian ajanjaksot (Ruotsin-vallan aika, autonomian aika, itsenäisyyden aika, sodanjälkeinen aika jne) - kuitenkaan ajanjaksot eivät annettuja lähtökohtia - eivät myöskään vain esitysteknisiä ratkaisuja - periodisoinnitkin tutkimustuloksia ja riippuvat tutkimusaiheesta - periodisoinnit riippuvaisia kulloisestakin nykyisyydestä, esim. "kylmän sodan aika" - vältettävä yleisen poliittishistoriallisen periodisoinnin tunkeminen mitä erilaisimpien elämänalueiden tarkasteluun - ns. korkeaan politiikkaan ja kansallisvaltioihin keskittyvän tutkimusotteen kyseenalaistuminen avannut tässä(kin) uusia näkökulmia
9
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2011
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2011 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2, 6.9.2011. POLIITTINEN HISTORIA MILLAISTA
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2, 7.9.2010. MITÄ POLIITTISTA HISTORIAA
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 3, 13.9.2010. POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUSPROSESSI
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 1, 6.9.2010. KURSSIN ESITTELY Rakenne ja
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luennot: 1. Historian
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 4, 14.9.2010. NATIONALISMIN TUTKIMUS JA
LisätiedotHistoriallinen metodi?
Historiallinen metodi? Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Poliittinen historia Helsingin yliopisto pauli.kettunen@helsinki.fi Metodifestivaali Tampereen yliopisto 30.8.2011 1 Historiallistaminen
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotHYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotHistoria. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 4, 9.10.2012
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotHistoriankirjoitus 1900-luvulla
Muuttuva maailma haastoi historiantutkijat Historia hyvä prosessi? Historiankirjoitus 1900-luvulla Konstruktiivisuus kirjallisuutta vai tiedettä? Relativismi Keskeiset muutokset Moninaiset tutkimusaiheet
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotHISTORIA VUOSILUOKAT 7-8
HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
LisätiedotHistoria /vuosiluokat 5-9
Historia /vuosiluokat 5-9 OPPIAINEEN KUVAUS Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi
LisätiedotHistoria. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii
Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Sali
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op Sali 103 4.11. 18.12.2016 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista
LisätiedotHistorian kansallinen tehtävä ennen ja nyt
S U U N T A V I I V O J A... Historian kansallinen tehtävä ennen ja nyt Historiantutkimuksella on ollut Historiallisen Aikakauskirjan sadan ensimmäisen toimintavuoden aikana tärkeä tehtävä suomalaisessa
LisätiedotKivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
LisätiedotPakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,
Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op KL 2018
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi
LisätiedotUudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen
Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen 9.2.2011 Mistä muutoksen lähdettävä? tehkää parannus! hengellinen uudestisyntyminen
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotNäin elettiin sata vuotta sitten -
Näin elettiin sata vuotta sitten - kotiseutu osana suomalaista historiaa Sari Mäkeläinen TAVOITE Oppimiskokonaisuutena on paikallista museovierailua varten koostettu tehtäväpaketti, jossa huomioidaan myös
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotHISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen
HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotHISTORIA VUOSILUOKAT 5-6
HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.
Lisätiedot5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet
5.14 Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.
Lisätiedot7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6
7.2.9. HISTORIA 193 Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuullisesti toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
LisätiedotJÄLJET. Aika, esineet, muisti
JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään
LisätiedotOPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus)
OPS 2016 ja yhteiskuntaoppi Jukka Rantala,historia Riia Palmqvist, Marko van den Berg Mats Minnhagen (kuvitus) Alakoulun historian Mennyt-sarja rakentuu opettajan kirjan, oppilaan kirjan ja oppilaan taitojen
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotHistoria ja yhteiskuntaoppi
Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
Lisätiedot6.11 Historia. Opetuksen tavoitteet
6.11 Historia Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotSeija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015
Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotKaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän
LisätiedotEUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT MUISTIO Tiivistelmä Tässä muistiossa on tarkoitus
LisätiedotHISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8
HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin
Lisätiedot5.13 Historia. Opetuksen tavoitteet
5.13 Historia Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotValtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori
Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872
Lisätiedot5.14 HISTORIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.14 HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.
Lisätiedot7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä
7.13 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSisällys. Perusteluja... 9 TYÖVÄKI
Sisällys Perusteluja... 9 TYÖVÄKI 1 Tunnustuksia... 21 Työväenliike kaksoisagenttina... 23 Työväenliike kansainvälisenä voimana... 26 Kokonaistyöläinen... 27 Liike ja elämäntapa... 29 2 Työväen ja historian
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.2010 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi:
Lisätiedot9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet
9.2.13 Historia Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen : oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotJukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010
2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT
LisätiedotKIRJALLISUUDEN EKODYSTOPIAT. FT, Toni Lahtinen Tampereen yliopisto
KIRJALLISUUDEN EKODYSTOPIAT FT, Toni Lahtinen Tampereen yliopisto toni.lahtinen@uta.fi Ekologiset dystopiat kulttuuriteollinen trendi? Vuosituhannen vaihteessa luonnon ja kulttuurin suhteesta tuli yksi
LisätiedotTulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
LisätiedotHistoria lv
Historia lv. 2015 2016 MUISTA AINA TARKASTAA AIKATAULUT LUKARISTA/WEBOODISTA! TÄTÄ AIKATAULUA EI PÄIVITETÄ LUKUVUODEN AIKANA. Aloitusopinnot 5111109 Hops (1 op) 7.9. 13.10.2015 Ma 7.9., 10 12 M103 Ti 8.9.,
Lisätiedotmonitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansain-välistä maailmaa. Historia
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotMENNYT, NYKYINEN JA TULEVA
... MENNYT, NYKYINEN JA TULEVA PAULI KETTUNEN Historian poliittisuus ja kansallinen katse Perustellessaan työtään historiantutkijat osallistuvat ajankohtaisten muutosten ja inhimillisen toimijuuden määrittelyyn.
LisätiedotKylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen
LisätiedotRäkna biljetten, laskekaa lippu
Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotHISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.
HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotPAIKALLISUUS ON ILMIÖ
PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotEi vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa
Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
Lisätiedot