Historia /vuosiluokat 5-9
|
|
- Ilona Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Historia /vuosiluokat 5-9 OPPIAINEEN KUVAUS Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Oppilaita ohjataan toimimaan yhdessä vastuullisesti monikulttuurisessa kouluyhteisössä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Oppilaita ohjataan tutustumaan koulun paikalliseen toimintaympäristöön, tekemään siitä havaintoja ja kytkemään havaintojaan historialliseen tietoon. AIHEKOKONAISUUDET Kasvu ihmisyyteen Oppilasta tuetaan hänen kasvussaan vastuulliseksi ja luovaksi kansalaiseksi, jolla on valmius harkita ja tehdä valintoja ja joka pyrkii yhteiskunnalliseen demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasaarvoon. Häntä tuetaan ottamaan omakohtaista vastuuta omasta ja yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilasta ohjataan toimimaan osana globaalistuvaa maailmaa. Häntä kasvatetaan oman identiteettinsä ja historiansa arvostamiseen ja opastetaan tutustumaan suomalaisen yhteiskunnan ja ympäröivän maailman vaiheisiin. Viestintä ja mediataito Oppilasta kasvatetaan median hallitseman maailman kriittiseksi kansalaiseksi, jolla on median lukutaitoa ja joka pystyy punnitsemaan erilaisten tietolähteiden luotettavuutta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilasta ohjataan osallistumaan yhteisten asioiden vastuulliseen hoitamiseen omassa kouluyhteisössään, paikallisyhteisössä ja koko yhteiskunnassa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan oman koulunsa päätöksentekoon. Heille korostetaan oman aloitteellisuuden merkitystä tulevaisuuden suunnittelussa työntekijänä, yrittäjänä ja aktiivisena vastuullisena kansalaisena.
2 Vastuu ympäristöstä, tulevaisuudesta ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaita kasvatetaan vastuuseen toisista ihmisistä, omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista sekä yhteisestä ympäristöstä. Heitä ohjataan hyvän tulevaisuuden rakentamiseen, kriittiseen kuluttamiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon yhteisissä asioissa. Turvallisuus ja liikenne Oppilaita kasvatetaan kantamaan vastuuta kansalaisen turvallisuudesta globaalistuvassa maailmassa. Ihminen ja teknologia Oppilaita ohjataan näkemään teknologia ihmisen hyvinvoinnin luojana ja kasvatetaan yhteiskunnalliseen vastuuseen teknologian käytöstä. VUOSILUOKAT 5-6 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 5-6 on ohjata oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä, sekä tutustuttaa oppilas oman ja muiden kulttuurien kehitysprosesseihin. Historian opetus auttaa oppilasta perehtymään ajan käsitteeseen, sekä ymmärtämään ihmisen toimintaa ja aineellisen työn arvoa. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään historian niin menneisyytenä, kertomuksena menneisyydestä kuin menneisyyden tutkimisena ja kertomuksen rakentamisena. ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin. ymmärtämään historiallisia käsitteitä kuten aika, kronologia, muutos ja jatkuvuus sekä lähde. ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien tarkastelutapojen myötä. erottamaan faktan ja mielipiteen toisistaan. tunnistamaan esimerkkien avulla muutoksen ja jatkuvuuden historiassa. esittämään muutoksille syitä ja seurauksia. käyttämään historiallista tietoa apuna eläytyessään menneen ajan ihmisen asemaan.
3 SISÄLLÖT 5. vuosiluokka Omat juuret ja historiallinen tieto historiallisen tiedon luonne oma historia, vanhempien ja isovanhempien historia kotiseudun historia Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema läänityslaitos ja sääty-yhteiskunnan syntyminen Suomen liittäminen osaksi Ruotsia 6. vuosiluokka Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä. Suomi Ruotsin valtakunnanosana suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset. Sisältöjen käsittelyssä otetaan jatkuvasti huomioon Suomen historian kehitysvaiheita. Opettaja voi valintansa mukaan opettaa Suomen historiaa rinnakkain yleisen historian kanssa tai aloittaa joko yleisen historian tai Suomen historian opettamisella. Ratkaisun määrää tarkoituksenmukaisuus ja opettajan harkinta.
4 Teemoja Kullakin vuosiluokalla opettaja voi valita aihekokonaisuuksia tukevan teeman, joka voidaan toteuttaa koko lukuvuoden mittaisena tai lyhyempänä projektina. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: a. Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b. kaupankäynnin kehitys c. kulttuurin kehitys d. liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e. väestössä tapahtuneet muutokset ARVIOINTI Oppimisprosessissa arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja, tietoja ja taitoja sekä osallistumista, oma-aloitteisuutta ja asennoitumista historian opiskeluun. Oppimistulosten arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset. Näissä tarkastellaan, kuinka oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä, ymmärtää historian ilmiöitä ja käyttää historiallista tietoa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. VUOSILUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä erottaa faktan mielipiteestä erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan ja selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.
5 VUOSILUOKAT 7-9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. TAVOITTEET Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. SISÄLLÖT 7. vuosiluokka Kurssi 1 Aatteiden ja teollistumisen vuosisata Suomalaiset 1800-luvulla ja kansallisuusaatteen synty Elämää 1800-luvun Suomessa - perhe - asuminen - ruoka ja vaatetus 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - liberalismi ja nationalismi - vallankumousten Eurooppa - Suomi saa autonomian - keisarien Helsinki (Helsingistä pääkaupunki, empire-keskusta, kylpylävieraat, keisarivierailut, venäläisyys uudessa pääkaupungissa) kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. - kansallinen herääminen ja suomalaisuusliike - Lönnrot, Runeberg ja Snellman - suomalaisia kasvatetaan kansakunnan jäseniksi Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään - teollisen vallankumouksen syntyminen - sahateollisuuden nousu Suomessa - teollistumisen vaikutukset Suomen maaseudulla
6 kaupungistuminen - teollistumisen ajan suurkaupunki (esim. Lontoo) - teollisuuskaupunkien ongelmat työläisten Helsinki - perhe - asuminen - työ - ruoka ja vaatetus Kurssi 2 Kilpajuoksu kohti uutta vuosisataa Murrosten aika Suomessa Sääty-yhteiskunnan mureneminen - uudet yhteiskuntaryhmät - suomalaiset perustavat järjestöjä (raittiusseurat, nuorisoseurat, työväenyhdistykset, osuuskunnat) - säätyjen vanhanaikaisuus eduskuntauudistus Suomen venäläistäminen ja sen vastustus - venäläistämistoimet - suomalaisten suhtautuminen venäläistämiseen - Helsinki sortovuosien aikana Suurvaltojen kilpailu ja ensimmäinen maailmansota Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille - Afrikan jako - siirtomaiden hyväksikäyttö Aasiassa ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Helsinki ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset - Venäjän yhteiskunnalliset ongelmat ja levottomuudet Venäjän vallankumoukset 1917 Suomen itsenäistyminen ja sisällissota - levoton vuosi 1917 Suomessa - punaiset ja valkoiset - Suomen itsenäistyminen - kansalaissota - Malmin paikallisia tapahtumia
7 8. vuosiluokka Kurssi 3 Demokratiat ja diktatuurit sotien varjossa Laman ja totalitarismin aika Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa. - diktatuurien Eurooppa - Adolf Hitlerin valtaannousu - elämää kansallissosialistisessa Saksassa Toisen maailmansodan aika Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen - helsinkiläisten sotakokemuksia - Suomen sopeutuminen uusiin oloihin Kurssi 4 Toisen maailmansodan jälkeinen maailma Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään luvun Helsinki - elämää lähiössä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen - yhteiskunta perheiden tukijana Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota - kaksinapainen maailma: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto maailmanpolitiikassa - kolminapainen maailma: Kiina - esimerkkejä kylmän sodan kriiseistä maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat - esimerkkejä kehitysmaista - köyhien ja rikkaiden maiden ristiriitoja Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön - taloudellinen kasvun ja luonnonvarojen kuluttamisen vaikutuksia tiedonvälityksen kehitys - tietotekninen vallankumous globaalistuminen - esimerkkejä globaalistumisesta
8 Teemoja Opettajan valinnan mukaan yksi seuraavista aihekokonaisuuksia tukevista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka. Teemaa voidaan tarkastella omana kokonaisuutenaan tai siten, että sitä seurataan useamman kurssin ajan. a. Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen (Euroopan unioni) b. kulttuurikehitys (nuorisokulttuurit) c. tasa-arvoisuuden kehitys (miesten ja naisten tai jonkin etnisen ryhmän tasa-arvoisuus) d. teknologian kehitys (liikkumis- ja kuljetusvälineiden tai viestintätekniikan kehitys) e. Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys (poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys) Vuosiluokkien 7-8 oppimäärän itsenäinen suorittaminen 1. Peruskoulun historian itsenäinen kurssi 7. vuosiluokalle Kurssin luonne Kurssin suorittaminen korvaa soveltuvin osin 7. luokan oppimäärän. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan tai erityisopettajan valvonnan alaisena. SISÄLLÖT Tiedonhakutehtävät Oppilas etsii useampaa kuin yhtä tietolähdettä käyttäen tietoa neljästä tai viidestä 7. luokan kursseihin kuuluvasta henkilöstä tai ilmiöstä, jäsentää tietoa ja selostaa sitä. Lukutehtävät Oppilas lukee kurssin keskeisistä osista omasta oppikirjastaan noin sivun mittaisen kokonaisuuden ja osoittaa ymmärtäneensä sen keskeiset käsitteet. Oppilas osaa pääpiirteittäin hahmottaa ilmiöiden kronologisen järjestyksen. Hän osaa selostaa lukemaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Työtehtävät Oppilas laatii kirjallisen selostuksen 1-4:stä historiallisesta tapahtumasarjasta. Hän pohtii tapahtumien syitä ja vaikutuksia. 2. Peruskoulun historian itsenäinen kurssi 8. vuosiluokalle Kurssin luonne Kurssin suorittaminen korvaa soveltuvin osin 8. luokan oppimäärän. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan tai erityisopettajan valvonnan alaisena.
9 Sisällöt Tiedonhakutehtävät Oppilas etsii useampaa kuin yhtä tietolähdettä käyttäen tietoa noin viidestä 8. luokan kurssiin kuuluvasta historian henkilöstä tai ilmiöstä ja selostaa löytämäänsä tietoa. Lukutehtävät Oppilas lukee kurssin keskeisistä osista omasta oppikirjastaan noin 50 sivun mittaisen kokonaisuuden, jonka keskeiset käsitteet hän osoittaa ymmärtäneensä. Hän osaa pääpiirteittäin hahmottaa ilmiöiden kronologisen järjestyksen. Oppilas osaa selostaa lukemaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Työtehtävät oppilas laatii kirjallisen selostuksen 1-4:stä historiallisesta tapahtumasarjasta. Hän pohtii tapahtumien syitä ja vaikutuksia. ARVIOINTI Historiassa arvioidaan oppilaan historian tietoja, taitoja ja harrastusta. Se perustuu kurssien aikana osoitettuun jatkuvaan näyttöön, kirjallisiin kokeisiin, työnäyttöön sekä koulutyössä osoitettuun kiinnostukseen ainetta kohtaan. Valinnaisissa kursseissa arviointi perustuu työnäyttöön. Arviointi kohdistuu oppilaan työskentelyyn, hänen ilmaisemiinsa historian tietoihin ja taitoihin sekä koulutyössä ilmeneviin historiaan liittyviin harrastuksiin. Yhteisissä kursseissa sovelletaan numeroarviointia asteikolla 4-10, valinnaisissa kursseissa annetaan suoritusmerkintä hyväksytty/ hylätty. Itsenäisesti suoritetuissa kursseissa sovelletaan numeroarviointia työnäytön pohjalta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä Oppilas osaa eritellä asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
10 Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.
Historia ja yhteiskuntaoppi
Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
Lisätiedot9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet
9.2.13 Historia Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen : oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan
LisätiedotHistoria. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii
Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri
LisätiedotOma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa
Vuosiluokka 5 Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Omat juuret ja llinen tieto oman perheen tai kotiseudun muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen
Lisätiedot7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä
7.13 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma
LisätiedotARVOT JA TOIMINTA-AJATUS
Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.
Lisätiedot7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6
7.2.9. HISTORIA 193 Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuullisesti toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
LisätiedotYhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS
Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot yhteiskunnan
LisätiedotHISTORIA VUOSILUOKAT 5-6
HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.
LisätiedotHISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.
HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
LisätiedotHISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8
HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin
Lisätiedot6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi
6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia Historian tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Oppiaineessa kohtaavat nykyisyys ja menneisyys osana
LisätiedotHistoria. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä
LisätiedotHISTORIA VUOSILUOKAT 7-8
HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotNöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotHYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.
Lisätiedot7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi
173 7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Oppiaineessa kohtaavat nykyisyys ja menneisyys osana historiallista
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotPakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,
Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotHISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen
HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotEspoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
LisätiedotOPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus)
OPS 2016 ja yhteiskuntaoppi Jukka Rantala,historia Riia Palmqvist, Marko van den Berg Mats Minnhagen (kuvitus) Alakoulun historian Mennyt-sarja rakentuu opettajan kirjan, oppilaan kirjan ja oppilaan taitojen
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotHelsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.
Lisätiedot9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka
9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
Lisätiedot7.13. Historia. HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. pakollinen
1 7.13. Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.
LisätiedotMAANTIETO. Oppiaineen tehtävä
MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6
YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
Lisätiedot5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet
5.14 Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
Lisätiedot5.14 HISTORIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.14 HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.
Lisätiedot5.13 Historia. Opetuksen tavoitteet
5.13 Historia Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi
LisätiedotLukio-opintojen säädöstaustaa
Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet
LisätiedotMankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ
Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon
Lisätiedot6.11 Historia. Opetuksen tavoitteet
6.11 Historia Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotOPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)
OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotArviointi Isojoen Koulukolmiossa
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPS / biologia
AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotVALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017
VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7
LisätiedotOpetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotOpas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu
Saarnilaakson koulu Opas valinnaisuuteen Sisällysluettelo 1. Valinnaisuus perusopetuksessa... 2 2. Valinnaiset aineet... 3 3. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit... 3 4. Arviointi... 4 Valinnaiset
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotFORUM HISTORIA 7 8 JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
FORUM HISTORIA 7 8 JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Paikallisen työn avuksi Oppiaineen tehtävä Peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaan historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
Lisätiedot