Näin elettiin sata vuotta sitten -

Transkriptio

1 Näin elettiin sata vuotta sitten - kotiseutu osana suomalaista historiaa Sari Mäkeläinen TAVOITE Oppimiskokonaisuutena on paikallista museovierailua varten koostettu tehtäväpaketti, jossa huomioidaan myös koulun nuorempien oppilaiden tarpeet museolla vieraillessa. Tehtävien avulla oppilaat pohtivat paikallista elämää noin sata vuotta sitten. Mitä oman kotikunnan museo tarjoaa luokkalaisten historian opiskeluun ja oppimiseen? Mitä asumisen eri aikakausia oppilaat voivat havaita museon tiloissa, miten elämä on ollut erilaista sata vuotta sitten? Esimerkkinä tehtäväpaketissa toimii Pertunmaan Vanha-Rantalan talomuseo, joka toimi maatalona vuosina Tehtäväpaketti on rakennettu kuvista, joiden pohjalta on laadittu lyhyitä, usein muutamilla sanoilla vastattavia kysymyksiä sekä tehtäviä, joiden vastaamisessa harjoitellaan tiedonhankintaa ja tietojen yhdistämistä. Kuva/ tehtäväpaketin ideana on muokattavuus, kuvista ja kysymyksistä voi poimia helposti eritasoisia tehtäväpaketteja eri-ikäisille oppilaille. Liitteenä (liite 1) on yksi versio tehtäväpaketista oppilasryhmille. Museokäynnin voi liittää myös laajempaan kotiseudun historian tarkasteluun peilaten sitä samalla Suomen itsenäistymiseen, vuoden 1918 sisällissotaan ja lukujen Suomen tapahtumiin. Esimerkiksi nämä historialliset tapahtumat mahdollistivat Pertunmaan kunnan synnyn Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa Jakson tavoitteet OPS:n mukaisten historian taitojen mukaisesti historiatiedon hankkiminen aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta kronologian ymmärtäminen vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä historiallinen empatia ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa tilanteissa syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen historiassa auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta ihmisen toiminnan selittäminen ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä 35

2 TOTEUTUS Aihealueen pohjatietoutena käytetään aiemmin opiskeltua 1800-luvun Suomen historiaa sekä Suomen tilannetta Venäjän suuriruhtinaskuntana, autonomisena alueena sekä tapahtumia, jotka mahdollistivat Suomen itsenäistymisen. Aiemmin 8. luokka on opiskellut Suomen ja kotiseudun tapahtumia (yhteensä 10 oppituntia). Ajanjaksona ovat olleet vuodet Aiheina ovat olleet: Koululaitoksen kehittyminen Pertunmaan kunnan koulut aikojen saatossa yksityiskouluista kunnan kouluihin Tunneilla on tutkittu Pertunmaan karttaa ja siihen sijoitettuna kunnan koulua eri aikakausina: miten ja milloin kouluja perustettiin kuntaan (ensimmäiset koulut perustettiin nykyisen kunnan alueelle jo 1800-luvun loppupuolella) ja miksi kouluja oli enimmillään 14. Kansalaissota Materiaalina on käytetty julkaisua 1918 Minä olin siellä. Mitkä tekijät aiheuttivat kansalaissodan synnyn? Miten eri tavoin uutisoitiin tapahtumista sodan eri puolilla? (vastapuolien julkaisemien sanomalehtien uutisoinnin vertailua) Sodan eri kasvot miksi tapahtumasta käytetään niin monia eri nimiä? Sodan vaikutukset yhteiskuntaan Miten sotaa käytiin kotiseudulla? Elämän muutokset maaseudulla Elämä maaseudulla torpparit ja maanomistajat Pertunmaalla Vanha-Rantalan talomuseossa käynti: museoesittely ja ryhmätyöt elämästä maalaistalossa Pertunmaan kunnan synty miksi uusi kunta tarvittiin? Miten elämä oli erilaista kuin nykyisin: liikenne, tiedonkulku, elinkeinot Miten nämä vaikuttivat kunnan toimintaan? Jakson aikana oppilaat opiskelevat aihepiirejä ryhmätöiden, paritöiden, itsenäisen opiskelun sekä opettajajohtoisen opiskelun kautta. Työskentelyssä käytetään materiaaleina oppikirjan lisäksi mm. karttoja, ajanjakson sanomalehtitekstejä ja paikallishistorian tekstejä. Tekstien analysointi ja arviointi ovat jakson aikana merkittävässä roolissa. Vierailu Vanha-Rantalan talomuseossa Vierailun tavoitteena on avata oppilaille konkreettisemmin elämää 1900-luvun alkupuolen maalaistalossa. Vierailuaikaa on varattu 2 oppituntia. Ohjatun museokierroksen lisäksi, oppilaat kuvaavat museoaluetta koulun ipadeilla. Ryhmät voivat esimerkiksi kuvata: asioita, jotka ovat muuttuneet paljon entisajoista nykypäivään museon kiinnostavimmat kohteet. Museokäynnin jälkeen ryhmätyöskentelyä jatketaan seuraavalla historian oppitunnilla tehtävämonisteiden avulla. Jokainen ryhmä saa omat, ainakin osittain eriytetyt tehtävät (liitteenä yhden ryhmän tehtävämoniste). Tehtävämonisteet muokataan ryhmille museokäynnin pohjalta: jokaisella ryhmällä on kuvia esineistä, joista museovastaava oli kertonut laajemmin kuvia, joista joutui ottamaan selvää tai päättelemään. Museokäynti ja tehtävät ohjaavat oppilaita vertailemaan entisajan elämäntapaa nykypäivään esineiden kehityksen tai esimerkiksi käytön helppouden/nopeuden kautta (esim. kahvin keittäminen, vaatteiden silittäminen tai paidan valmistaminen). ARVIOINTI Jakson aikana arviointia tapahtuu osana tuntityöskentelyä: osallistuminen, työskentely, kotitehtävät jne. Jakson lopussa tehdään laaja-alaisempi arviointi. Arvioinnissa oppilaat saavat arvioida niin omaa oppimistaan, museokäynnin ryhmätöiden tekemistä kuin myös sitä miten heidän mielestään jakson tavoitteet saavutettiin. Arviointilomakkeet liitteissä 2 ja 3. MATERIAALIT Hanska, Jalonen, Riikala & Waltari: Memo 8. Edita Kinnunen, Erkki: Kaskesta kasvanut nykykunnaksi kehittynyt. Pertunmaan historia esihistoriasta vuoteen Pertunmaan kunta Minä olin siellä elämää sodan aikana. Suomalaisen kirjallisuuden seura Mäkeläinen, Sari: Kyläkouluista koulukeskukseen Pertunmaan kunnan koululaitoksen kehittyminen Suomen historian II-seminaariesitelmä Jyväskylän yliopistossa Julkaisematon. LIITTEET Esimerkki Vanha-Rantalan talomuseon ryhmätyötehtävistä Oppilaiden tekemä arviointi museokäynnistä Oppilaiden tekemä arviointi jaksosta 36 Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa

3 LIITE 1 Ryhmätyöt Vanha-Rantalan talomuseossa 1. Museossa liikkuessanne huomioikaa miten 1900-luvun alkupuolella maaseudulla elettiin, käytämme näitä huomioita seuraavalla oppitunnilla! 2. Kuvatkaa ipadilla kuvia, a) Joissa kuvaatte asioita, jotka ovat muuttuneet kovasti entisajoista nykypäivään b) Museon kiinnostavimmat kohteet 3. Vastatkaa monisteessa oleviin kysymyksiin Kotoasi varmaan löytyy näiden työkalujen nykyaikaiset versiot mitä nämä ovat ja miten niiden käyttö erosi nykytuotteisiin verrattuna? Miten kaivo toimii? Millä tavoin saisit vettä kotiin tai saunaan? Mikä tämän nimi on? Ota selvää kuinka se toimii. Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa 37

4 Etsi tämä museon alueelta ja kirjoita teksti kokonaisuudessaan. Mistä se löytyy? Haluat tehdä itsellesi uuden pellavapaidan. Olet jo pellollasi kasvattanut pellavat ja nyt on aika muokata pellavista lankaa. Kerro pellavan käsittelyn vaiheet ja numeroi sivulla olevat työvälineet oikeaan järjestykseen. 38 Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa

5 Minkä valmistamiseen näitä on tarvittu? Tunnista kuvan henkilöt. Kirjoita jokaisen henkilön kohdalle nimi + tiedot hänen merkittävimmistä toiminnoistaan. Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa 39

6 LIITE 2 Arvioi ryhmänne toimintaa museokäyntiin liittyen: Ryhmässä olleet oppilaat: 1. Osallistuiko jokainen ryhmäläinen työskentelyyn? 2. Saitteko museokäynnillä tietoja, jotka auttoivat museotehtävien tekemisessä? 3. Miten onnistuitte tiedonetsinnässä? Mitä tietomateriaalia käytitte? 4. Miten mielestäsi onnistuitte ryhmätyössänne? Perustele. 5. Mitä opit museokäynnillä? 40 Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa

7 Liite 3 Syksyn aikana on toteutettu suomen historian jakso. Anna arviosi miten seuraavat tavoitteet ovat toteutuneet: 1 = Tavoitteet toteutuivat tosi hyvin 2 = Tavoitteet toteutuivat hyvin 3 = Tavoitteet toteutuivat melko hyvin 4 = Tavoitteet toteutuivat osittain 5 = Tavoitteet eivät toteutuneet ollenkaan Tavoitteet T2 historiatiedon hankkiminen Aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa Arvioimaan tiedon luotettavuutta T4 kronologian ymmärtäminen Vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa T5 historiallinen empatia Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan vaikuttaneita tekijöitä T5 syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen historiassa Auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille T7 muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen Ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta T9 ihmisen toiminnan selittäminen Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä Mitkä asiat jäivät sinulle mieleen syksyn historian kurssista? Mitkä asiat olivat haastavia? Arvioi omaa työpanostasi jakson aikana. Toiveita seuraavaa historian jaksoa varten Monilukutaidot ja tutkiva ote historian opetuksessa 41