Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?"

Transkriptio

1 P4. Suomalaisten maailmat (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan? Pernaa & Niemi: Miten Jorma Kalelan mukaan suomalainen proletaarikapina erosi muista eurooppalaisista kansannousuista? (Erkka Railo) 1. Jukka Nevakiva kutsuu vuotta 1948 käänteen vuodeksi. Mitä hän sillä tarkoittaa? 2. Pernaa ja Niemi: Miten Jorma Kalelan mukaan suomalainen proletaarikapina erosi mista eurooppalaisista kansannousuista? (RAILO) Jussila et al.: Kerro lyhyesti, miten Suomen ulkopolitiikka muuttui kesästä 1918 syksyyn 1936? Pernaa et al.: Miten Suomi muuttui 1800-luvun kehitysmaa-suomesta toisen maailmansodan alkuun Vesa Saarikosken mukaan? (RAILO) Jussila et al.: Nevakivi kuvaa Mauno Koiviston presidenttikausia paluuna parlamentaariseen demokratiaan, mitä hän tällä tarkoittaa? Pernaa et al.: Miten Jorma Kalelan mukaan suomalainen proletaarikapina erosi muista eurooppalaisista kansannousuista? (RAILO) Jussila ym.: Jukka Nevakivi kutsuu vuotta 1948 käänteen vuodeksi. Mitä hän sillä tarkoittaa? Pernaa et al.: Mitä eri tulkintoja tutkijat ovat esittäneet Suomen asemasta Venäjän keisarikunnan osana vuosina ? (RAILO) Jussila: Mikä on Jussilan tulkinta Venäjän keisarikunnan ja sen autonomisen suurruhtinaskunnan Suomen välisten suhteiden kehityksestä Nikolai II valtakaudella Pernaa et. al: Miten Suomi syntyi?,ksyyy Jorma Kalela. Mikä on hänen vastauksensa? (RAILO) Jussila ym.: Jukka Nevakivi kutsuu vuotta 1948 käänteen vuodeksi. Mitä hän tarkoittaa? Pernaa ym.: Miten Jorma Kalelan mukaan suomalainen proletaarikapina erosi muista

2 eurooppalaisista kansannousuista? (RAILO) 1. Pernaa ym.: Mikä oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa globalisaation hallitseva tulkinta suomalaisessa politiikassa Kalelan mukaan? Jussila ym.: Kuvaile Suomen itsenäistymisen vaiheita vuodesta 1905 kesään (JOKISIPILÄ) Pernaa, Niemi et al: Suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmät kehitystrendit luvulle. Jussila et al: Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen vaikutukset Suomen kansainväliselle asemalle (JOKISIPILÄ) Pernaa, Niemi et al.: Miksi kirjan kannessa on moottorisahan kuva? Perustele kirjan sisältöön nojaten. Jussila et al: Miksi Suomesta ei tullut toisen maailmansodan seurauksena Tšekkoslovakian ja Saksan demokraattisen tasavallan kaltaista kansandemokratiaa? (JOKISIPILÄ) Jussila et al.: Suomen kansakunnan synty ja julkisen poliittisen elämän alkuvaihe luvun jälkipuoliskolla. Pernaa, Niemi et al.: Pientilavaltaisuuden vaikutukset Suomen kehitykseen? (PERNAA) Mitä tarkoitetaan seuraavilla tenttikirjoissa esiintyvillä termeillä? a) Suurlakko b) yleislakko c) yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö d) ETYK e) kehitysmaa-suomi f) Kasinotalous Mistä 1960-luvun murroksessa oli kyse? Vertaile kirjojen tulkintoja (PERNAA) Mitä tarkoitetaan seuraavilla tenttikirjoissa esiintyvillä termeillä? a) kasinotalous b) Reporadio c) yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö d) ETYK e) kehitysmaa-suomi f) kansanrintamahallitus Hyvinvointivaltion rakentaminen. Kuka rakensi, milloin ja miksi? (RAILO)

3 Pernaa, Niemi: Mitkä olivat Kalelan mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen keskeiset merkkipaalut? Jussila et. al.: Kuvaile niitä muutospaineita, joita kylmän sodan päättymisvaihe aiheutti Suomen ulkopolitiikalle ja poliittiselle kulttuurille (PERNAA) Mitä tarkoitetaan seuraavilla tenttikirjoissa esiintyvillä termeillä? a) kanssasotija b) Reporadio c) Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö d) ETYK e) kehitysmaa-suomi f) Sateenkaarihallitus 1960-luku: esittele perustellen, mitä Suomessa tuona ajanjaksona tapahtui O12 (PERNAA) Mitä tarkoitetaan seuraavilla tenttikirjoissa esiintyvillä termeillä: a) suurlakko b) kansanrintama c) torjuntavoitto d) vapaakauppa e) kasinotalous f) ystävyyspolitiikka Hyvinvointivaltion rakentaminen, kuka rakensi, milloin ja miksi? (RAILO) Pernaa Niemi: 1. Kuvaile maailmansotien välisen ajan merkittäviä kehitystrendejä suomalaisessa yhteiskunnassa Jussila Hentilä Nevakivi: 1. Mikä on Jussilan tulkinta Venäjän keisarikunnan ja sen autonomisen suuriruhtinaskunnan Suomen välisten suhteiden kehityksestä Nikolai II:n valtakaudella? (RAILO) Pernaa Niemi: 1. Mikä oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa globalisaation hallitseva tulkinta suomalaisessa politiikassa Jorma Kalelan mukaan? Jussila Hentilä Nevakivi 1. Miten keskeisten suomalaisten poliittisten instituutioiden (presidentti, eduskunta, hallitus) suhteet muuttuivat Kekkosen kauden lopulta 2000-luvulle? (RAILO) Pernaa Niemi 1. Mihin tapahtumasarajaan Juhani Mylly viittaa otsikolla Asutuspolitiikasta suureen muuttoon? Kuvaile tätä tapahtumasarjaa ja sen keskeisiä seurauksia Jussila Hentilä Nevakivi

4 1. Mikä on Jussilan tulkinta helmikuun manifestista? (JOKISIPILÄ) Pernaa Niemi 1. Miten Suomen pientilavaltaisuus vaikutti maan modernisoitumiskehitykseen? Jussila Henilä Nevakivi 1. Kuvaile Suomen itsenäistymisvaiheen tärkeimpiä tapahtumia vuodesta 1905 vuoteen (JOKISIPILÄ) Pernaa Niemi 1. Suomi, NL ja toisen maailmansodan jälkeinen ystävyyspolitiikka Jussila Hentilä Nevakivi 1. Suomalaisen kansakunnan synty 1800-luvun jälkipuoliskolla (JOKISIPILÄ) Pernaa Niemi 1. Kuvaile maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä kehitystrendejä suomalaisessa yhteiskunnassa Jussila Hentilä Nevakivi 1. Kuvaile niitä muutospaineita, joita kylmän sodan päättymisvaihe aiheutti Suomen ulkopolitiikalle ja poliittiselle kulttuurille (PERNAA) Jussila ym., Pernaa ym.: 1. Miten ja miksi Suomi syntyi? 2. Agraari-Suomi 3. Käsitteet reporadio, porvarillinen, reformismi, Finn-EFTA, (PERNAA) Jussila, Kalela: 1. Miksi ja miten Suomi syntyi? Vertaile kirjoissa esitettyjä selityksiä 2. Mistä 1960-luvun murroksessa oli kyse? Vertaile kirjojen tulkintoja. 3. Suomen ja Nevuostoliiton suhteet? Vertaile kirjojen tulkintoja (PERNAA) Jussila: Agraari-Suomi Pernaa, Niemi: Toisen maailmansodan keskeiset seuraukset Suomelle Esittele perustellen Kekkosen presidenttikauden keskeiset saavutukset (PERNAA)

5 Pernaa, Jussila: 1. Miksi Suomi itsenäistyi? 2. Toisen maailmansodan keskeiset seuraukset Suomelle 3. Esittele kolme Kekkosen presidenttikauden keskeistä saavutusta (LINTUNEN) Visuri: Mihin Visuri viittaa "uudella kylmällä sodalla"? Pernaa & Niemi: Globalisaation eri puolet Jorma Kalelan mukaan. Meinander: Selitä lyhyesti a) mikä oli noottikriisi b) mikä oli sateenkaarihallitus c) kuka oli Andrei Zdanov d) mikä oli Zavidovon vuoto e) miten Suomen historiaan liittyy Hessenin prinssi Friedrich Karl (LINTUNEN) Visuri: Jatkosodan jälkiselvittelyt Suomessa Meinander: Selitä lyhyesti: a) mitä tarkoittaa suomettuminen b) kuka oli Andrei Zdanov c) kuka oli Viktor Vladimirov Pernaa & Niemi: Valtalaki ja sen merkitys (LINTUNEN) Visuri: Paasikiven kauden päätös Visurin mukaan Meinander: Selitä lyhyesti a) Mäntsälän kapina b) yöpakkaskriisi Pernaa & Niemi: Porvoon valtiopäivien merkitys suomalaisille (LINTUNEN) Meinander: Maanhankintalaki 1944 Visuri: Kekkosen linjan synty Paavonen & Kangas: Tulopoliittinen järjestelmä ja sen synty Suomessa Pernaa & Niemi: Miten Suomen sota erosi Euroopan muista "proletaarikapinoista" Kalelan mukaan? (LINTUNEN) Meinander: Rienauksen viehätys, kulttuuriset murrokset 1960-luvun Suomessa Visuri: "Jäiden lähtö" Euroopassa Pernaa & Niemi: Yhteiskuntamoraalin ongelma Jorma Kalelan mukaan

6 (LINTUNEN) Meinander: Mitä sotaa Suomessa käytiin 1918? Visuri: Jatkosodan jälkiselvittelyt Suomessa Paavonen & Kangas: Moderni maatalouspolitiikka Paavosen mukaan (LINTUNEN) Meinander: Lapuan liikkeen nousu ja tuho Pernaa & Niemi: Miten Jorma Kalelan mukaan suomalainen proletaarikapina erosi muista eurooppalaisista kansannousuista? Visuri: Miten Visuri kuvaa Suomen turvallisuuspoliittisen linjan vakiintumisen? Kangas: Miten konsensuspolitiikka kehittyi Suomessa? (LINTUNEN) Meinander: Miten Koiviston valinta presidentiksi muutti Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa Meinanderin mukaan? Paavonen: Miten suomalainen yhteiskunta muuttui 1900-luvun kuluessa Paavosen mukaan? Visuri: Miten Suomi reagoi kylmän sodan päättymiseen? (KASANEN) Meinander: Ruma-relluma-rilluma-rei Kulttuurieliitin ja populaarikulttuurin suhde 1950-luvun Suomessa. Pernaa & Niemi: Kuvaile maailmansotien välisen ajan suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen vaikuttaneita tekijöitä Saarikosken mukaan. Visuri: Paasikiven linja Visurin mukaan (KASANEN) Meinander: Yöpakkaskriisi Meinanderin mukaann Pernaa & Niemi: Kuvaile suomalaisen ystävyyspolitiikan syntyä ja tasoja Pernaan mukaan

7 Visuri: Miten kylmä sota alkoi? (RAILO) Meinander: Mutta jos kyse on poliittisesta ilmastosta, on selvää, että jotain olennaista vuoden 1982 vallavaihdoksessa muuttui, kirjoittaa Meinander kuvatessaan Mauno Koiviston valtaannousua. Mitkä asiat Meinanderin mukaan muuttuivat? Paavonen & Kangas: Miten taloudellinen integraatio on vaikuttanut Suomen ulkomaankaupan suuntautumiseen ja viennin koostumukseen aina 1960-luvun alusta alkaen? Visuri: Mitä tarkoitti Marshall-apu? Mikä oli sen tausta ja mitkä sen tavoitteet olivat? Pernaa & Niemi: Miten Kalelan mukaan Suomessa on tulkittu globalisaatiota, ja mitä seurauksia tällä tulkinnalla on ollut Suomen sisäpoliittiseen kehitykseen vuosituhannen vaihteessa? (RAILO) Meinander: Kuvaile ja 1930-lukujen taitteen äärioikeistolaista liikehdintää Suomessa. Paavonen & Kangas: Millaista keskustelua Suomessa on käyty suunnitelma- tai sekatalouteen siirtymisestä? Visuri: Mitä haasteita Suomen hallituksella oli jatkosodan välirauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen syksyllä 1944 Visurin mukaan? Pernaa & Niemi: Mihin tapahtumasarjaan Juhani Mylly viittaa otsikolla Asutuspolitiikasta suureen muuttoon? Kuvaile tapahtumasarjan keskeisiä seurauksia (RAILO) Meinander: Kuvaile Suomen taloudellista kehitystä itsenäistymisestä toiseen maailmansotaan. Paavonen: Mitä Paavonen tarkoittaa puhuessaan suomalaisesta korporatismista? Pernaa & Niemi: Pernaan mukaan Suomen suhteesta NL:oon/Venäjään on olemassa kaksi eri tulkintaa: kertomus ystävyydestä ja kertomus petturuudesta. Kerro, mitkä ovat näiden kahden tulkinnan keskeiset piirteet ja millä tavoin nämä tulkinnat ovat syntyneet. Visuri: Miten Suomen ulkopoliittinen asema kehittyi Pariisin rauhansopimuksen (1947) allekirjoittamisesta noottikriisiin (1961)?

8 (RAILO) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: 1. Lapuan liikkeen nousu ja tuho. Jakobsson: Muutos neuvostohallituksen suhtautumisessa Suomen puolueettomuuspolitiikkaan oli johdettavissa Tšekkoslovakian kriisistä, kirjoittaa Jakobsson Suomen ja NL:n suhteista 1960-luvun lopulla. Kerro mihin muutokseen Jakobsson viittaa ja millä tavoin Jakobsson näkee tämän muutoksen liittyvän Tšekkoslovakian kriisiin. Pernaa & Niemi: Miten Vesa Saarikoski selittää suomalaisen yhteiskunnan suhteellisen vakauden maailmansotien välisenä aikana? (RAILO) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Vuoden 1918 sodan eri nimet ja niiden käytön perustelut Jakobsson: Millaisen tulkinnan Jakobson esittää noottikriisistä? Pernaa & Niemi: Mitä Kalela tarkoittaa artikkelissaan perinteisen politiikan loppumisella? Visuri: Millaisen arvion Visuri esittää Paasikivestä presidenttinä? (RAILO) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Vertaa Koiviston ja Kekkosen tapoja käyttää valtaa ulko- ja sisäpolitiikassa Jakobsson: Jakobssonin tulkinta Paasikiven linjasta Pernaa & Niemi: Suomen ja Länsi-Euroopan integraatio toisen maailmasodan jälkeisellä kaudella Paavosen mukaan Visuri: Miten kylmä sota alkoi? Meinander: Meinanderin käsitys noottikriisistä.

9 (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Helmikuun manifesti ja sen merkitys. Visuri: Jatkosodan jälkiselvittelyt Suomessa. Jakobsson: Millaisen kuvan Jakobsson luo Kekkosesta presidenttinä? Meinander: Presidentinvaali Pernaa & Niemi: Suomalaisen proletaarikapinan erityispiirteet Jorma Kalelan mukaan (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Lapuanliikkeen nousu ja tuho. Visuri: Miten Suomi reagoi kylmän sodan päättymiseen? Jakobsson: Vietnamin sota Jakobssonin mukaan. Meinander: Välirauhan aika. Pernaa & Niemi: Yhteiskunnallinen kysymys ja porvarillinen reformismi Jorma Kalelan mukaan (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Maaliskuun vallankumous 1917 ja sen vaikutukset Suomessa. Visuri: Kekkosen linjan synty Visurin mukaan. Jakobsson: Ydinaseeton Pohjola Jakobsonin mukaan. Meinander: Baltian vapautuminen ja presidentti Koiviston suhtautuminen siihen (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Millaisia muutoksia Suomen poliittisessa kulttuurissa tapahtui 1960-luvulla? Visuri: Mitä Visuri tarkoittaa uudella kylmällä sodalla 1980-luvun alussa?

10 Jakobsson: Millaisen kuvan Jakobsson luo Hruštševista? Meinander: Selvitä molempien prosessien eteneminen a) sotasyyllisyysoikeudenkäynti b) rauhansopimus NL:n kanssa. Pernaa & Niemi: Mitä Saarikoski tarkoittaa välieurooppalaisella kontekstilla? (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Selvitä, mitä tapahtui Porvoon maapäivillä Häikiö: Mikä on Häikiön näkemys vuoden 1973 poikkeuslaista? Pernaa & Niemi: Mitä Kalela tarkoittaa artikkelissaan perinteisen politiikan loppumisella? (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: 1. Suurlakko. 2. Sateenkaarihallitus. Häikiö: Millaisen kuvan Häikiö luo presidentti Kekkosesta? Pernaa & Niemi: Mitä syitä sortovuosien syntyyn Timo Soikkanen tuo artikkelissaan esille?

11 (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: 1. Noottikriisi 2. Zavidovin vuoto. Häikiö: Millaiseksi Häikiö maalaa Suomen itsenäisyyskehityksen, jos maa olisi jäänyt osaksi Ruotsia? Pernaa & Niemi: Globalisaation eri puolet Jorma Kalelan mukaan (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Vuoden 1918 sodan eri nimet ja niiden käytön perustelu. Häikiö: Millaisena Häikiö näkee Danielson-Kalmarin merkityksen Suomen autonomialle. Pernaa & Niemi: Suomen ja Länsi-Euroopan integraatio toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella Paavosen mukaan (LINTUNEN) Jussila, Hentilä ja Nevakivi: Lapuan liike ja sen poliittinen valta. Häikiö: Miten Häikiö analysoi Suomen selviämistä vaaran vuosista sotien jälkeen? Pernaa & Niemi: Suomalaisen proletaarikapinan erityispiirteet Jorma Kalelan mukaan (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Luettele Venäjän keisari-suuriruhtinaat vuosilta hallitsemisaikoineen. 3. Talvisota. Häikiö: Miksi Suomesta ei Häikiön mukaan tullut kansandemokratiaa? Meinander: Toisen maailmansodan jälkeinen kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen muutos Suomessa. Pernaa ym.: Vertaile liitteenä olevaa Mikko Uolan tekstiä kirjan tekstiin. Esitä miten Uolan tulkinta eroaa kirjasta.

12 (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Luettele Venäjän keisari-suuriruhtinaat vuosilta hallitsemisaikoineen. 3. Talvisota. Häikiö: Miksi Suomesta ei Häikiön mukaan tullut kansandemokratiaa? Meinander: Toisen maailmansodan jälkeinen kulttuurinen, sosiaalinen ja poliittinen muutos Suomessa. Pernaa ym.: Vertaile liitteenä olevaa Mikko Uolan tekstiä kirjan tekstiin. Esitä miten Uolan tulkinta eroaa kirjasta (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Luettele Venäjän keisari-suuriruhtinaat vuosilta hallitsemisaikoineen. 3. Suurlakko Häikiö: Miksi Suomesta ei Häikiön mukaan tullut kansandemokratiaa? Meinander: EU-jäsenyys. Pernaa ym.: Vertaile Pernaa ym.:n näkemyksiä Uolan artikkeliin (KAUKORANTA) 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Luettele Venäjän keisari-suuriruhtinaat vuosilta hallitsemisaikoineen. 3. Välirauha. 4. Vertaile liitteenä olevaa Mikko Uolan tekstiä kirjan tekstiin. Esitä miten Uolan tulkinta eroaa kirjasta. 5. Kekkonen Häikiön mukaan.

13 (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Venäjän keisari-suuriruhtinaat vuosilta , toimikausineen. 2. Määrittele ja aseta historiallisiin yhteyksiinsä (lyhyesti) seuraavat käsitteet: a) Helmikuun manifesti b) Kasinotalous c) ETYK d) asekätkentä. 3. Suomen tie itsenäiseksi. Pernaa ym.: 1. Analysoi teosta oheisen kirja-arvostelun (liite) pohjalta. 2. Miten vuosi 1809 on merkittävä Suomen historiassa? Kirjassa on esitetty eri tulkintoja tapahtumasta. Mikä on oma tulkintasi? Perustele (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Luettele Venäjän keisari-suuriruhtinaat vuosilta , toimikausineen. 3. Määrittele ja aseta historiallisiin yhteyksiinsä (lyhyesti) seuraavat käsitteet: a) yöpakkaskriisi b) noottikriisi c) ETYK d) asekätkentä. Pernaa ym.: 1. Missä mielessä vuotta 1848 voidaan pitää käänteen vuotena Suomen historiassa? 2. Analysoi teoksen antamaa kuvaa Suomen sisällissodasta liitteenä olevan Häikiön artikkelin valossa. 3. Miten vuosi 1809 on merkittävä Suomen historiassa? Kirjassa on esitetty eri tulkintoja tapahtumasta. Mikä on oma tulkintasi? Perustele (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Määrittele ja aseta historiallisiin yhteyksiinsä (lyhyesti) seuraavat käsitteet: a) yöpakkaskriisi b) noottikriisi c) ETYK d) asekätkentä. 3. Talvisodan ihmeen taustat. Pernaa ym.: 1. Analysoi teoksen antamaa kuvaa Suomen sisällissodasta liitteenä olevan

14 Häikiön artikkelin valossa. 2. Miten vuosi 1809 on merkittävä Suomen historiassa? Kirjassa on esitetty eri tulkintoja tapahtumasta. Mikä on oma tulkintasi? Perustele (KAUKORANTA) Jussila ym: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Määrittele ja aseta historiallisiin yhteyksiinsä (lyhyesti) a) Lapuan liike b) noottikriisi c) Pariisin rauha d) vapaussota. 3. Talvisodan ihmeen taustat. Pernaa ym.: 1. Miten vuosi 1809 on merkittävä Suomen historiassa? Kirjassa on esitetty eri tulkintoja tapahtumasta. Mikä on oma tulkintasi? Perustele. 2. Analysoi teoksen antamaa kuvaa Suomen sisällissodasta liitteenä olevan artikkelin valossa (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Luettele Suomen presidentit ja heidän toimikautensa. 2. Määrittele lyhyesti a) kasinotalous b) noottikriisi c) Pariisin rauha d) vapaussota. 3. Kekkosen tie presidentiksi. Meinander: 1. Hyvinvointivaltion rakentaminen. 2. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Pernaa ym.: 1. Analysoi teoksen antamaa kuvaa (1918 tapahtumat) liitteenä olevan Häikiön artikkelin valossa. 2. Miten vuosi 1809 on merkittävä Suomen historiassa?

15 (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Millä perusteella voidaan vuotta 1948 pitää käänteen vuotena? 2. Määrittele lyhyesti ja aseta historiallisiin yhteyksiinsä seuraavat käsitteet: a) Porvoon maapäivät b) Suurlakko c) Jälkiaktivismi d) Zavidovo e) Lapin sota Meinander: 1. Noottikriisi. 2. Talvisota. Pernaa ym.: 1. Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyyspolitiikka Pernaan mukaan. 2. Analysoi kahta liitteenä olevaa kirja-arvostelua oman, kirjan lukemiseen perustuvan näkemyksesi pohjalta (KAUKORANTA) Jussila ym.: 1. Helmikuun manifesti. 2. Määrittele ja aseta historiallisiin yhteyksiinsä (lyhyesti) seuraavat käsitteet: a) amiraalisenaatti b) Lotta-Svärd c) Rauhanoppositio d) Zavidovo e) Torni. Pernaa, Niemi: 1. Analysoi kahta liitteenä olevaa kirja-arvostelua oman, kirjan lukemiseen perustuvan näkemyksesi pohjalta. 2. Selvitä miksi Suomen sotien jälkeistä jälleenrakennusta voidaan kutsua ihmeeksi.

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Suomen ulkopolitiikka Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne: yhtenäinen kehitys hajoamassa viisi uutta itsenäistä valtiota demokratian läpimurto Ensimmäinen presidentti

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

MEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS.

MEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS. VTT Petri Minkkisen Meksikon 1900-luku Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka on ensimmäinen suomenkielinen Meksikon historiaan keskittyvä teos. Minkkinen on tehnyt Meksikoon liittyvää

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten

Lisätiedot

Yhdistys perustetaan. Kuva G. A. Stoore/Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Yhdistys perustetaan. Kuva G. A. Stoore/Keski-Suomen museon kuva-arkisto Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys perustettiin 1903 Jyväskylän kaupungintalolla, joka oli siihen aikaan vielä kunnallistalo. Saman talon tiloissa on vuosikymmenten kuluessa toiminut mm. Suomen Pankki, poliisi,

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Presidentin ja puolueiden valta

Presidentin ja puolueiden valta Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud

Lisätiedot

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015 Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola 21.4.2015 Valtionvelka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1

Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö. Joulukuun 6.päivä 1917 ilmoitusasia Joulukuun 6. pv. 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin (Hallituksen) ilmoituksen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

Paasikivi-seurat aikansa peilinä Esitelmä Etelä-Pohjanmaan Paasikivi-Seuran 40-vuotisjuhlassa Seinäjoki 10.12.2015 Heikki Paloheimo

Paasikivi-seurat aikansa peilinä Esitelmä Etelä-Pohjanmaan Paasikivi-Seuran 40-vuotisjuhlassa Seinäjoki 10.12.2015 Heikki Paloheimo Paasikivi-seurat aikansa peilinä Esitelmä Etelä-Pohjanmaan Paasikivi-Seuran 40-vuotisjuhlassa Seinäjoki 10.12.2015 Heikki Paloheimo Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat! Jatkosodan loppuvaiheissa,

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

2. Saksan vaikutus Suomen poliittiseen historiaan maailmansotien aikana (6 p.)

2. Saksan vaikutus Suomen poliittiseen historiaan maailmansotien aikana (6 p.) Poliittisen historian arvosteluperusteet 2004 1. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Suomen suuriruhtinaskunta kehittyi 1800 luvun kuluessa yhä enemmän omaksi valtiolliseksi kokonaisuudekseen? (6 p.)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+, Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI HARJOITUSTEHTÄVIÄ: Majoitustoiminta Suomessa ja maailmalla 1. Mainitse hotellitasoisen majoituksen tunnusomaisia piirteitä? 2. Vertaile

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Historia /vuosiluokat 5-9

Historia /vuosiluokat 5-9 Historia /vuosiluokat 5-9 OPPIAINEEN KUVAUS Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta

Lisätiedot

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Tampereen yliopisto. Riku Poser. Suomen ja Saksan suhteet kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa

Tampereen yliopisto. Riku Poser. Suomen ja Saksan suhteet kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa Tampereen yliopisto Riku Poser Suomen ja Saksan suhteet kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa Yhdistyneen Saksan vaikutus Suomen ulkopolitiikan muutoksessa Yleisen historian pro gradu -tutkielma Tampereen

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Maaliskuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Suomen tasavallan presidentin rooli, asema ja tehtävät. Grant: Tarkastele Yhdysvaltojen puolueita. Steiner & Crepaz: Kerro

Lisätiedot

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa ja... 1 Historia 4 Henri Lunnikivi April 18, 2011 Part

Lisätiedot

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942

Lisätiedot

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä. KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi

Lisätiedot

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,

Lisätiedot

PRESIDENTINVAALIT

PRESIDENTINVAALIT PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA Karjala-kysymystä tarkastelevassa kirjassaan Petri Minkkinen selittää sen maailmanlaajuisen viitekehyksen, joka luo puitteet keskustelulle

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla. Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti

Lisätiedot

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100

Lisätiedot

Majoitustoiminta ja palveluosaaminen

Majoitustoiminta ja palveluosaaminen Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: Majoitustoiminta ja palveluosaaminen HARJOITUSTEHTÄVIÄ: Majoitustoiminta Suomessa ja maailmalla 1. Mainitse hotellitasoisen majoituksen tunnusomaisia piirteitä. 2. Vertaile

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Miten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa?

Miten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa? HI4 Sivu 1 Miten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa? 21. helmikuuta 2013 13:24 Suomi on ruotsalainen, YLE http://yle.fi/ohjelmat/1857882 Länsimaiset vaikutteet Arkkitehtuuri Hyvinvointivaltio (kehitetty melko

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa

Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa HUMANISMILLA TULEVAISUUTEEN, 11.4.2017 Ilkka Huhta, Dosentti Kirkot ja sekularisaatio - tutkimushanke In/visible churches

Lisätiedot

I Suomen liittäminen Venäjään Yhteenveto

I Suomen liittäminen Venäjään Yhteenveto Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia I Suomen liittäminen Venäjään Yhteenveto Eurooppa vuoden 1815 jälkeen Suomalaiset olivat 1800- luvun alussa suurvaltapolitiikan pelinappuloita. Kun Ruotsin itäiset

Lisätiedot

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Pekka Visuri Tekstiversio Esitys Paasikiviseurassa Helsingissä 21.3.2016 Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947: Paasikiven linjan synty Suomen irtautuessa sodasta syksyllä 1944 tasavallan

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto

Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto 26.10.2017 Heikki Paloheimo heikki.paloheimo@uta.fi 1 Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste)

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) 1 Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) b) Semipresidentiaalinen järjestelmä (1 piste) c) Digitaalinen kuilu (1 piste) 2 d) Valtiojärki

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Yritysvastuun politiikkaa

Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus )

Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus 28.3.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus on perehtyä

Lisätiedot

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.

Lisätiedot

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan:

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan: YTT, Katri Pynnöniemi Vanhempi Tutkija, Ulkopoliittinen instituutti I TARINAT JA KUUNTELEMISEN TAITO Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä

Lisätiedot