Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen

Transkriptio

1 Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen

2 Mistä muutoksen lähdettävä? tehkää parannus! hengellinen uudestisyntyminen 1800-luvun herätysliikkeet ihmisjärki uudistaa yhteiskunnan valistus, edistys poistettava yhteiskunnalliset esteet ihmisten luonnollisilta kyvyiltä kehittää itseään valistus ja romantiikka, kasvatus Jean Jacques Rousseau: Émile, 1762; Du contrat social, 1762; yksilön vapaus ja yleistahto Johann Heinrich Pestalozzi; luonnon antamien mahdollisuuksien vapaa kasvu; havainto, harjoitus yhteiskunta asettaa vaatimuksia yksilölle teollinen kapitalismi, kuri, ajan ja tilan uudet rakenteet kansallisvaltiollistuminen ja kansalaisuuden idea kansakoulu, Suomessa 1860-luvulla, Uno Cygnaeus sosiaalinen kysymys ja asiantuntijakasvattajat; koti, perhe, sosiaalinen sukupuolijärjestelmä uusi yhteiskunta luo uuden ihmisen vaihtelevat sisällöt, utopioiden pitkä perinne, historian vaiheteoriat yhteiskunnalliset liikkeet yksilöiden kohoamisena valoon

3 Uutuuksien vastustus yhtäältä 1800-luvulla muotoutuneiden eri ideologioiden erilaiset tavat suhteuttaa toisiinsa modernia ja traditionaalista: onko traditionaalinen yhteisöllisyyttä, jota moderni uhkaa? vai irrationaalisuutta, jonka moderni voittaa? vai näitä molempia yhtä aikaa? toisaalta rahvaan vastarinta ja sen erilaiset perusteet: uutuuksien vastustus osana herravihan traditioita uutuuksien vastustus osana uskonnollista maailmankuvaa esimerkiksi uusien kulutustavaroiden, sanomalehtien ja kirjallisuuden paheksunta Kati Mikkola: Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen (2009)

4

5 Esimerkki: työsuojelu modernisointina tehtaan kuva pelkojen ja toiveiden kiteytymänä 1800-luvun lopulla perifeerisen maan ennakoivat näkökulmat 1889: asetus teollisuustyöntekijäin suojelemisesta, ammattientarkastus 1895: työnantaja vastuunalaiseksi työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta, työtapaturmavakuutus kansainvälisesti ei lainkaan jälkijunassa työsuojelun ja tapaturmavakuutuksen kiinteä yhteys vaarojen käsitteleminen riskeinä väärinkäytösten pelko kansakunnan menestys taloudellisessa kilpailussa tehokkaampi tuotanto ja kunnollisemmat työntekijät

6 6

7 Tieto, tarkastus ja kasvatus tilasto: kohtalonuskon rapauttaminen ja sattuman kesyttäminen ammattientarkastajat normien valvonta työntekijöiden ja työnantajien kasvattaminen ensimmäisen naispuolisen ammattientarkastajan Vera Hjeltin lukuisat aloitteet Työväensuojelus- ja huoltonäyttely ja 1920-luvulla Amerikasta tehtaan huoltokonttori ja Safety First - turvallisuusliike 7

8 Kansanliikkeet 1800-luvun lopulla ja luvun alussa tutkimuksen näkökulmien muutos 1980-luvulla modernin yksilön muodostuminen keskeiseksi ongelmaksi julkisuus, kansalaisuus liikkeiden moninaisuus ja päällekkäisyys kansalliset liikkeet, herätysliikkeet, raittiusliike, vapaapalokunnat, nuorisoseuraliike, osuustoimintaliike, urheiluliike, naisliike, työväenliike (Kansa liikkeessä, 1987) uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan vaihtelevat yhdistelmät eri liikkeissä ja eri vaiheissa henkisen ja siveellisen tason kohottaminen kansanliikkeet loivat kansakunnan poliittiset murrokset ja vanhan rikkoutuminen/uuden avautuminen, esim. Suomen suurlakko 1905 liikkeen organisatorinen jatkuvuus, edustuksellisuus

9 Liike ja arki esimerkkinä työväenliike kaksisuuntaisuus ylhäältä tuleva kasvatus alhaalta tuleva tarpeiden ilmaiseminen kaksijakoisuus liike arkeen kiinnittyvää, mutta arjen yläpuolelle kohoavaa yhden ihmisen kaksi käyttäytymiskoodia (Kari Teräs) ideaalinen ja reaalinen työläinen; molemmat poliittisesti vaikuttavia tekijöitä kiinnittymisen kehät johtajat, aktiivijäsenet, tilapäisjäsenet, kannattajat meidän ja toisten raja työväenliikkeen leiri-ideologia, petturuus luokkatietoisuus tietoisuuden kasvattaminen: herättävä ja valistava työväenluokan etujen ja ihmiskunnan etujen samastuminen: työväenluokka historian agenttina yhteiskunnallisen vallankumouksen objektiiviset ja subjektiiviset edellytykset (esim. Max Adler: Uusia ihmisiä, 1924)