Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Transkriptio

1 Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

2 Lähteiden lumoamista paratekstien käyttöön Lähteiden lumoamat: Henry Biaudet, Liisi Karttunen ja suomalainen historiantutkimus Roomassa 1900-luvun alussa (2011, SKS) Historiantutkimus inhimillisenä toimintana: tutkimusprosessi, tutkija tiedeyhteisössä sekä tutkimustulokset Olivatko Biaudet ja hänen oppilaansa ainoita, jotka käyttivät paratekstejä innovatiivisesti?

3 Mikä ihmeen parateksti? 1987 Gérard Genette: Seuils (Paratexts: Thresholds of Interpreation, 1997) Kaikki muu paitsi itse narrativii: mm. nimilehdet, esipuheet, viitteet Keskeiset tehtävät: innostaa lukemaan koko teos sekä ohjata toivottuun lukukokemukseen Jonathan Gray: potentiaalinen kulutus Paratekstien käyttöä tieteellisessä kirjoittamisessa tutkittu vain vähän: haaste ja mahdollisuus

4 Viktorian ajan historiantutkijat ja heidän paratekstinsä 1800-luku ja historiantutkimuksen tieteellistyminen Yliopistollinen oppiaine Metodi, käsitys historiallisen tiedon luonteesta & tutkijan identiteetti Paratekstien käyttö Eri toimijoiden roolit: tutkijat ja kustantajat Kustannustoiminnan vahva kaupallisuus Britanniassa Paratekstien funktiot

5 Lähteet ja menetelmät 1800-luvulla julkaistut tutkimukset Julkiset kannanotot: arvostelut, metodioppaat, luennot, virantäyttöjä koskevat asiakirjat Kirjeenvaihto ja päiväkirjat Tutkijat ja kustantajat Tutkijoiden keskinäinen viestittely Julkisen ja yksityisen mielipiteen mahdolliset erot

6 Esimerkkejä paratekstien käytöstä Edward Augustus Freeman ( ) Antiikin ja Englannin keskiajan historian asiantuntija 1884 Regius Professor of Modern History, Oxford

7 Lukijoiden houkuttelu Kiinnitettävä potentiaalisten lukijoiden huomio & osoitettava tutkimuksen tärkeys Otsikoista kiistaa Alexander Macmillan: Origins of Nations tai General History

8 Lukijoiden ohjeistaminen Tavoite: lukija ymmärtää tutkimuksen oikealla tavalla Edward Freeman: Federalismin, ei antiikin Kreikan historiaa Ei puoluepolitiikkaa, vaan yleisiä moraalioppeja Käytännön ohjeita erilaisille lukijoille

9 Tieteellisen historian määrittäminen Tieteellisen ja populaarin historian erottaminen Viitteet kuuluvat tieteeseen, ei yleistajuiseen historiaan Freeman ja alaviitteet eri lajityypeissä General Sketch of European History: 366 sivua, 0 viitettä Old English History for Children (1869): 333 sivua, 224 viitettä, 0,7 viitettä/sivu History of Federal Government, vol. I: 712 sivua, 1786 viitettä, 2,5 viitettä/sivu

10 Tiedeyhteisön sisäisen järjestyksen & kulissien ylläpito Mielikuva harmonisesta tiedeyhteisöstä vs. epäsopivan tieteellisen käytöksen avoin tuomitseminen John Richard Green Edward Freemanille : I have made up my mind to make no reference to you in any points where we disagree, but only where we agree I will take my chance of people s saying, On this point he has not weighed what Mr. F. has said, rather than enter into controversy with a master and a friend Generally indeed I think the plan is the right one: it takes away from one s notes that air of controversy and personal conflict which is so odious in itself and so likely to hinder the just consideration of historical facts. I used to be eager for fighting, but as one nears forty one gets peaceful, and forty is only twelve months off from me now. (Leslie Stephen (ed.), Letters of John Richard Green)

11 Miksi paratekstien tutkimus on tärkeää? Osoittaa paratekstien konventionaalisen luonteen: tutkijoiden biografiat Kyseenalaistaa romanttisen ajatuksen suuresta nerosta: tutkimukset monen eri toimijan yhteistyön tulosta Tutkimuksissa muutakin kuin tieteellinen diskurssi

12