POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

2 MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten välinen suhde on koko ajan muutoksessa Historiallisesti yleinen ja yhtäläinen äänioikeus uusi ilmiö Äänestämistä pidetään kuitenkin joskus melko itsestään selvänä, ja joskus jopa tehottomana vaikuttamiskeinona 1980-luvun jälkeen eri kriisi- ja haasteteoriat ovat seuranneet toinen toisiaan, vaikka demokratia ei päälle päin näytäkään olevan uhattuna (demokratia on kylmän sodan jälkeenkin ollut voitokas ja elintaso on noussut entisestään) Huoli demokratian sisäisistä haasteista, ei niinkään ulkopuolisesta uhasta Kriittisyys poliittisen järjestelmän toimijoita ja instituutioita kohtaan kasvanut Vaalidemokratian haasteet ja uudet osallistumismuodot Poliittisten puolueiden rooli muuttunut

3 Nykypäivän kansalaiset voidaan jakaa useampiin alaryhmiin ja sukupolviin: Vanhemmat sukupolvet ovat kasvaneet ja sosialisoituneet tietynlaiseen poliittiseen käyttäytymiseen (usein myös kiinnittyneet tiettyihin puolueisiin). Luottamus auktoriteetteihin vahvempi Nuorempien keskuudessa usein tietynlaista juurettomuutta, vaikka kiinnostus politiikkaa kohtaan voikin olla suurta. Poliittiset puolueet saattavat tuntua vähemmän merkityksellisiltä tai ehkä liian kapeilta osallistumisareenoilta.

4 POLIITTINEN OSALLISTUMINEN TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

5 Politiikan monimutkaistuminen yhteisten intressien ja ratkaisujen löytäminen voi olla vaikeaa Yhteistyö muiden ryhmittymien tai yksilöiden kanssa riippuen kysymyksistä Puolueiden rooli pienenee entisestään? (puolueilla tosin vielä tärkeä tehtävä edustuksellisissa demokratioissa ja poliittisessa päätöksenteossa) Politiikan areenat, joissa kansalaisten intressit voivat kohdata, lisääntyvät (niin edustuksellisen demokratian kuin suoran demokratian puitteissa)

6 MONITASOINEN EUROOPPA: KANSALAISTEN VAI VALTIOIDEN YHTEISÖ? (RAUNIO, 2014) EU kansalaisten näkökulmasta vielä melko etäinen Miten EU:n poliittista järjestelmää voisi kehittää niin, että se kiinnostaisi ja aktivoisi kansalaisia enemmän? Yksittäisen kansalaisen ääni hukkuu helposti reilun puolen miljardin kansalaisen EU:ssa Äänestäminen EU-parlamentin vaaleissa yhä alhaista lähes kaikissa EU-maissa Äänestämisen mielekkyys voi kadota, jos aitoja mahdollisuuksia vaikuttamiseen ei ole. Integraatio nähdään myös eliitin projektina: kansalaiset tukevat passiivisesti enemmän kuin antavat aktiivista hyväksyntää Integraation legitimiteetti ja kannatus riippuu EU:n kyvystä toteuttaa kansalaisten etujen mukaista politiikkaa samalla, kun kansalaisten poliittinen osallistuminen ja mielenkiinto kohdistuvat jatkossakin enemmän heitä lähempänä tapahtuvaan päätöksentekoon

7 LUENTOPÄIVÄKIRJOJEN JA REFERAATIN PALAUTUS Luentopäiväkirjat palautetaan sähköpostitse mennessä. Kymmenestä á 2h luennosta kirjoitetaan yhteensä 8 päiväkirjaa, eli noin 8 liuskaa (ks. ensimmäisellä luennolla annetut ohjeet). Viimeisen luennon lisäksi yhden 2h-luennon voi jättää väliin) Kirjareferaatti (3-4 sivua, ks. ohjeet ensimmäiseltä luennolta) palautetaan sähköpostitse maria.back@uta.fi mennessä Kestilä-Kekkonen, E. & P-E Korvela (toim.) (2017) Poliittinen osallistuminen. Vanhan ja uuden osallistumisen jännitteitä. Jyväskylän yliopisto: SoPhi. 2.pdf?sequence=1

8 KESKUSTELU 1. Kuinka vakava edustuksellisen demokratian kriisi on? Syrjäyttävätkö uudet osallistumismuodot edustuksellisen demokratian, vai ovatko ne tervetullutta lisää? 2. Onko Suomessa tällä hetkellä liikaa, liian vähän vai sopivasti kansalaisosallistumista? 3. Pitäisikö äänestysikää laskea? Aktivoisiko se nuorempia kansalaisia äänestämään? 4. Onko demokratian kannalta hyvä vai huono asia, että kaikki eivät osallistu? 5. Poliittinen luottamus vai epäluottamus? Kumpi aktivoi kansalaisia osallistumaan? 6. Onko yhteisöllisyys katoamassa/muuttumassa Suomessa? Miten esim. sosiaalinen media voi parantaa/rapauttaa yhteisöllisyyttä ja osallistumista?

9 KURSSIPALAUTE Kiitos osallistumisestasi kurssille! Toivomme, että täytät kurssipalautelomakkeen ja palautat sen opettajalle luennon päätyttyä. Palautteen saa halutessaan antaa nimettömänä. Palautetta voi lähettää myös sähköpostitse tai