JÄLJET. Aika, esineet, muisti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄLJET. Aika, esineet, muisti"

Transkriptio

1 JÄLJET Aika, esineet, muisti

2 JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään tulevaisuutta varten? Historian ja elämän ajatteleminen on monella tavoin omien jälkiemme seuraamista. Ihminen jättää kaikkialle jälkiä itsestään. Erilaiset jäljet kertoivat kuinka olemme eläneet, ajatelleet ja toimineet. Tulkitsemalla jälkiä yritämme ymmärtää menneisyyttä, nykyaikaa ja tulevaisuutta. Näyttelyssä JÄLJET - Aika, esineet, muisti asetetaan useita filosofisia ja historiallisia kysymyksiä. Monia kysymyksiä, joille ei ole itsestään selviä vastauksia. Kuinka tulkitsemme historiaamme, nykypäiväämme ja tulevaisuuttamme? Vuonna 2011Västmanlandin lääninmuseo täyttää 150 vuotta. Museon tehtävät ovat vaihdelleet eri aikoina. Erilaisia jälkiä: esineitä, valokuvia, kertomuksia, rakennuksia, kulttuuriympäristöjä on tallennettu, hoidettu ja esitelty. JÄLJET näyttely on esillä Historian tapaan näyttely on prosessi käynnissä oleva työ ja sinä kävijänä olet sen osana. Näyttelyn sisältöä muutetaan koko ajan eri näkökulmat ja teemat lähtökohtina. Järjestämme näyttelyjä, työpajoja ja erilaisia ohjelmia, jotka on kytketty näihin näyttelyssä. Prosessissa löydämme yhdessä vastauksia moniin asetettuihin kysymyksiin. JÄLJET 1: Aika ja muisti avataan 4. syyskuuta JÄLJET 2: Esineet 28. tammikuuta SUURET JÄLJET avataan kesällä 2011 ja siinä on suuria esineitä kokoelmista.

3 AIKA Aika on ennen, nyt ja jälkeen. Elämme eteenpäin mutta ymmärrämme ajassa taaksepäin. Onko elämä ennalta määrätty vai sattumanvarainen? Pyörän tavoin historia toistaa itseään. Tietoisuus itsestämme saa ymmärryksemme ulottumaan ulottuu kellon osoittaman ajan ulkopuolelle. Katso itseäsi peilistä: Kuka minä olen? Minkä osana olen? Mistä tulen? Nämä ovat sekä filosofisia että historiallisia kysymyksiä, jotka yhdistävät menneisyyden tulevaisuuteen. Mitä olen tehnyt? Mitä tulen tekemään jatkossa? Katsottaessa taaksepäin elämän monesti arvaamattomia vaiheita, se saa usein merkityksen. Elämän eri vaiheet luovat elämänpolun, historiallisen jatkumon ja voidaan todeta: Tämä on minun elämäni historia Mitä voimme oppia historiasta ymmärtääksemme omaa aikaamme? Asettamalla kysymyksiä menneestä voimme nähdä selvemmin tulevaisuuteen. Kun katsomme historiallisia tapahtumia, jotka voidaan kytkeä toisiinsa, näemme historiallisen yhteyden.

4 MUSEOIDEN KEHITTYMINEN Kolmikymmenvuotisen sodan ( ) jälkeen Eurooppa oli hajaantunut manner ja siellä tapahtui suuria uskonnollisia ja poliittisia uudistuksia. Tarve rakentaa omia valtioita, niin kutsuttuja kansallisvaltioita, oli suuri. Ruotsin ensimmäiset muinaismuistolait laadittiin 1600-luvulla ja vuonna 1630 nimitettiin ensimmäinen valtakunnanantikvaari lukua leimaa kansallisuusaatteen kasvu. Haluttiin vahvistaa oman valtion identiteettiä ja palattiin historiaan etsimään kulttuurijuuria. Rakennettiin museoita, joista tuli kansallisen ylpeyden symboleja. Niissä säilytettiin kansakunnan aarteita ja esiteltiin kansan ja maan ikivanhoja perinteitä. Ensimmäiset museorakennukset olivat arkkitehtonisia monumentteja ja kokoelmat hämmästyttäviä kaikessa komeudessaan. Ne koostuivat sotasaaliista, taideteoksista sekoitettuina jokapäiväisiin käyttöesineisiin, esihistoriallisista löydöistä ja alkukantaisista esineistä, uusista teknisistä keksinnöistä ja niin edelleen. Joitakin historiallisia vuosilukuja: 1759 vihitään British Museum Lontoossa 1792 vihitään Ruotsin kansallismuseo Tukholmassa 1793 vihitään Louvre Pariisissa 1851 avataan ensimmäinen maailmannäyttely Crystal Palacessa, Lontoossa 1861 Richard Dybeck perusti Westmanlandin muinaismuistoyhdistyksen, josta tuli myöhemmin Västmanlandin lääninmuseo 1865 vihitään Valtion historiallinen museo Tukholmassa 1880 Arthur Haxeliuksen Skandinavisetnografisesta kokoelmasta syntyy Pohjoismainen museo 1881 vihitään Skansen Tukholmassa 1921 pystytettiin ensimmäinen rakennus Vallbyn ulkoilmamuseoon. Tänään museoilla on laajempi tehtävä ja rooli. Museot keräävät, hoitavat tutkivat ja esittelevät yhteistä kulttuuriperintöämme ja pyrkivät laajentamaan kulttuurinäkemystämme ja antamaan syvällisemmän kuvan Ruotsin monipuolisesta historiasta ja moninaisuudesta.

5 VÄSTMANLANDIN LÄÄNINMUSEO 150 VUOTTA 1861 Richard Dybeck perusti Westmanlandin muinaismuistoyhdistyksen yhdistys järjesti ensimmäisen julkisen näyttelynsä Västeråsin sairaalakirkossa (Hospltalskyrkan). Tällöin kokoelmissa oli noin 400 esinettä. Tähän päivään mennessä lääninmuseo on kartuttanut kokoelmansa käsittämään yli esinettä, valokuvaa ja noin 950 hyllymetrin arkiston ja kirjaston. Kokoelmat on vuosien kuluessa rakennettu keräysten, julkisten vetoomusten, ostojen, arkeologisten kaivausten, lahjojen ja lahjoitusten avulla. Se mitä lääninmuseo on kerännyt, hoitanut, esitellyt 150 vuotensa aikana on vaihdellut. Tänään Västmanlandin lääninmuseon tehtävänä on syventää tietoa västmanlandilaisen kulttuuriperinnön moninaisuudesta, välittää ja herättää mielipiteitä, lisätä tietoisuutta menneisyydestä ja rikastuttaa nykypäivän ja tulevaisuuden perspektiiviä. Lääninmuseo toimii koko läänin alueella mutta sillä on kahdet vakinaiset toimitilat: Karlsgatan 2, Västeråsissa ja Westmanna Arvet Halstahammarissa. Toiminta on laajaa ja se on suunnattu kaikille. Priorisoituja kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret. Työskentelemme kulttuuriympäristöjen parissa, eri yhteistyöhankkeissa ja arkisto- ja esinekokoelmiemme parissa. Tuotamme omia näyttelyitä tai lainaamme muilta. Järjestämme erilaisia ohjelmia, kuten näytöksiä ja esitelmiä ja harjoitamme aktiivista pedagogista toimintaa. Taidekonsulenttitoiminta kuuluu myös meidän alaamme.

6 AIKA-AKSELI Menneisyydestä on jälkiä kaikkialla. Historiamme perustuu löytöihin, esineisiin, rakennuksiin, kulttuurijäänteisiin ja siruihin. Mikään näistä ei ole muisti sinänsä. Ne eivät toimi muistina meille. Säilymisajatus on yhteydessä yhteiskunnalliseen itsensä ymmärtämiseen. Kunakin aikana on tehty tulkintoja menneisyydestä. Katsomalla esineitä ja historiaa eri näkökulmista luodaan uusia ajatuksia, uusia tarinoita ja yhteyksiä menneisyyteen. Se mitä valitsemme vaalia ja säilyttää tänään kuvastaa nykypäiväämme tulevaisuudessa. Mutta yhteiskunnassa on ylen määrin esineitä ja tietoa. Mitä jälkiä lääninmuseon pitäisi kerätä, huoltaa ja asettaa näytteille tulevaisuudessa? Mitä jälkiä sinä haluat säilyttää tulevaisuuteen? Hallitsemalla menneisyyden luomme myös vakaamman tulevaisuuden ilman juuria puu kaatuu. Mitä lääninmuseon arkisto- ja esinekokoelmissa on? Mitä on liikaa ja mitä puuttuu? Ovatko matkapuhelimet esineitä, joita pitäisi säilyttää? Pitäisikö tallentaa kaikki vai yksi ainutlaatuinen malli? Esinekokoelmat Västmanlandin lääninmuseossa koostuvat pääasiassa esineistä, joita ihmiset ovat lahjoittaneet toivoen, että ne säilytetään jälkimaailmalle.

7 MUISTI Muistot haalenevat ajan mittaan vanhan valokuvan tavoin. Mitä sinä muistat mitä minä muistan mitä me muistamme? Mitkä muistot ovat meille yhteisiä? Muistammeko samoja asioita ja samasta yhteydestä? Ihminen unohtaa varmasti enemmän kuin mitä hän muistaa. Elämään liittyvillä ajatuksilla, ajattelemalla kuka on, on historiallinen perspektiivi. Silloin ja nyt. Muistiimme jäävät jäljet ovat kokemuksia ja ajatuksia, jotka muovaavat identiteettiämme. Yhteiset muistot auttavat meitä ymmärtämään keitä olemme. Mikä on muistamisen arvoista tulevaisuutta ajatellen? Onko olemassa asioita, joita emme halua muistaa? Museoiden tehtävänä - sekä ennen että nyt on lisätä tietoisuutta historiastamme ja luoda yhteinen historianäkemys luvulla pantiin paljon painoa Ruotsin kansallisvaltiolle ja sen ylpeille perinteille. Mutta 1950-luvulta nykypäiviin on ollut yhä tärkeämpää laajentaa kulttuurinäkemystä ja välittää syvällisempi kuva Ruotsin monipuolisesta historiasta ja moninaisuudesta. Useimmat yhteiskunnat haluavat esittää historiansa menestystarinana ilman minkäänlaisia häpeäpilkkuja. Mutta on olemassa muistikatkoksia henkilöistä, tapahtumista ja kertomuksista, joista yhteiskunta ei ollut kiinnostunut. Missä nämä kertomukset ovat historiankirjoissamme, kokoelmissamme ja yhteisessä muistissamme?

8 KUINKA LAPSET NÄKYVÄT KOKOELMISSAMME? Pieni lapsi tutkii ympäristöään löytämisen ilolla ja uteliaisuudella. Monesti esineet keittiön laatikoissa ovat jännittävämpiä kuin ostetut uudet leikkikalut. Lääninmuseon kokoelmista on toisinaan vaikeata löytää jälkiä lapsista. Muinaisajan esineiden joukosta se on erityisen vaikeaa. Tämä sanoo enemmän muinaisajan löydöistä kuin lapsista muinaisaikoina. Aikaisimmasta historiastamme on säilynyt vain pieniä siruja. Olemme löytäneet rautakaudelta hautoja ja hautalahjoja. Määrittelemällä luiden ikä tiedämme, että lasten hautoihin asetettiin lahjoja. Mutta jos tarkastelemme haudassa olleita esineitä, kyseessä saattaisi yhtä hyvin olla aikuisen hauta: veitsi, solki, muutamia helmiä ja kahva Vasta 1800-luvun esineistön joukosta alkaa löytyä selviä lasten leikkikaluja. Vanhemmat esineet ovat monesti esineitä, joilla on ollut käyttötarkoitus ja joita aikuiset käyttivät. Mutta samalla tavalla kuin desilitran mittaa voidaan tänään käyttää leikkikaluna, ovat aikuisten esineet saattaneet olla lasten leikkikaluja aikaisemminkin. Kokoelma kuvastaa kerääjäänsä. Kerääjä valitsee esineet, joita pitää tärkeinä. Ehkä keräilyn aikaisessa historiassa ei ollut yhtä tärkeää tallentaa lasten esineitä? Voiko muuttunut asenne lapsia kohtaan eri aikoina vaikuttaa siihen, että nuorempien esineiden joukossa on enemmän jälkiä lapsista? Voimme ehkä sanoa, että se kuvastaa muuta yhteiskuntaa. On ehkä niin, että annamme nykyisin lapsille enemmän tilaa yhteiskunnassa? Västmanlandin lääninmuseon tehtävänä on kerätä, tutkia, hoitaa ja asettaa näytteille meidän kaikkien kulttuuriperintöä. Museon toiminnan kohderyhmään kuuluvat kaikki läänin asukkaat, joista lapset ja nuoret ovat erityisesti etusijalla. Tämän tulee näkyä kaikessa museon toiminnassa. Mitä esineitä lasten maailmasta on tärkeää tallentaa tänään? Mikä leikkikalu voi kertoa millaista on olla lapsi 2000-luvun alussa? Tai se ei ehkä ole leikkikalu vaan desilitran mitta laatikossa...