Historia ja yhteiskuntaoppi

Transkriptio

1 Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa aineksia rakentaa identiteettiä, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. 5. luokka 6. luokka 7. luokka Tavoitteet oppii: oppii: oppii: ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden kertomaan jonkin historiallisen tapahtuman hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa tulkintoja, jotka saattavat syy- ja seuraussuhteita käyttämään monipuolisesti muuttua uusien lähteiden tai ymmärtämään lähteitä tarkastelutapojen myötä yhteiskunnallisten ymmärtämään aatteiden ymmärtämään erilaisia tapoja muutosten vaikutukset vaikutukset yhteiskunnassa jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä ihmisten elämään eri aikakausilla selittämään yksilön toiminnan tarkoitusperiä ja esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika esittämään muutoksille syitä. vaikutuksia tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen Keskeiset sisällöt Omat juuret ja historiallinen tieto: oman perheen ja kotiseudun (Savonlinna Etelä-Savo - Itä- Suomi) historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen. Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit suomalaisten alkuperä, sukulaiskansat kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synny ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään. esihistoriallinen aika Itä- Suomessa (asuinpaikkoja, kalliomaalauksia, löydöksiä) Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Ateenan ja Rooman Keskiaika Uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Olavinlinnan merkitys lähiseudulle (tutustuminen Olavinlinnaan) Uuden ajan murros Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana suomalaisen elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina Savonlinna osana Venäjää (Vanha-Suomi, Savonlinna rajaseutuna) 1. MURROSTEN AIKA 1800-luku Euroopassa ja Suomessa Uuden vuosisadan vaihde Napoleonin valta ja sen mureneminen Suomen sota ja autonomia syntyy: Savonlinna osana Venäjää, Vanha Suomi Wienin kongressin seuraamukset: konservatismi, liberalismi, nationalismi Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate elämää 1800-luvun Suomessa ja Savonlinnassa 1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa 1

2 kulttuuri ja yhteiskunta antiikin heijastuminen tähän päivään (esim. demokratia vs. diktatuuri, rahan käyttö) suomalaisen kulttuurin muotoutuminen: Agricola Savonlinnan elinkeinot: kaskeaminen, peltoviljely (kuninkaankartanot), erätalous, tervanpoltto Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri a) kaupankäynnin kehitys b) kulttuurin kehitys c) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys d) väestössä tapahtuneet muutokset. Valittuun teemaan liitetään paikallishistoriallinen näkökulma. Teollinen vallankumous teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään kaupungistuminen Savonlinnan teollistumisen alkuvaiheet: Laitaatsillan telakka, Savolan saha, panimoteollisuus, liikenneyhteyksien kehittyminen (rautatie, Saimaan kanavan rakentaminen) Murrosten aika Suomessa sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Savonlinnan sanomalehtien näkemyksiä 1900-luvun vaihteesta 2. IMPERIALISMIN AIKAKAUSI Suurvaltapolitiikasta Suomen itsenäistymiseen Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Vuoden 1918 tapahtumat Savonlinnassa Esimerkkejä mahdollisista työtavoista opetuskeskustelut oppimista tekemällä opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille ryhmätyöskentely tutkielma projektityöskentely pienryhmätyöskentely draama opetuskeskustelut oppimista tekemällä opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille ryhmätyöskentely tutkielma projektityöskentely pienryhmätyöskentely simulonti 2

3 Arviointi Hyvä osaaminen 6. luokan päättyessä Tiedon hankkiminen menneisyydestä osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys, eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin Historiallisen tiedon käyttäminen osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta. tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. 8. luokka Tavoitteet Keskeiset sisällöt oppii ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin käyttämään monipuolisesti lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa selittämään yhteiskunnallisten vaikuttajien toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia. 3. MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA JA TOINEN MAAILMANSOTA Suomi maailmansotien välisenä aikana itsenäisyyden alkuvaiheet: Suur-Suomi ajattelu, Lapuanliike 1930-luvun Suomi 1920-luvun Savonlinna Laman ja totalitarismin aika maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Savonlinna II maailmansodassa 4. KOHTI NYKYAIKAA Suomi 1950-luvulta nykypäivään elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen kansainvälistyvä Suomi Suomi EU:n jäsenenä puutalo-savonlinnan katoaminen: elinkeinojen, liikennevälineiden ja tekniikan kehitys Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun kylmä sota 3

4 maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin: Afrikka, Aasia, Lähi-Itä, Latinalainen Amerikka II maailmansodan jälkeen terrorismin vastainen sota Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen b) kulttuurin kehitys c) tasa-arvoisuuden kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys Esimerkkejä mahdollisista työtavoista opetuskeskustelut ryhmätyöskentely tutkielma projektityöskentely pienryhmätyöskentely opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille simulointi Arviointi Hyvä osaaminen 8. luokan päättyessä Tiedon hankkiminen menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella ennen toimittiin toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota. pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 4

5 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiuksia kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi, suvaitsevaksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin tulee antaa perustiedot pohjoismaisen hyvinvointivaltion toiminnasta sekä sen edustukselliseen demokratiaan pohjautuvasta päätöksentekojärjestelmästä. 9. luokka Tavoitteet Sisällöt saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta tuntee Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sisäistää perheeseen liittyvät säännöt ja oppii käyttämään julkisia ja yksityisiä palveluja vastuullisesti ymmärtää suomalaisen oikeusjärjestelmän ja turvallisuuspolitiikan perusteet tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset saa valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon ja keskusteluun ymmärtää yksilön ja Suomen aseman kansainvälisessä päätöksentekojärjestelmässä oppii kriittisesti käyttämään ja tulkitsemaan tilastojen, eri medioiden ja tietoverkkojen tarjoamaa informaatiota yhteiskunnasta ja talouselämästä oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana ymmärtää Suomen talouteen liittyvät sisäiset ja ulkoiset tekijät saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen. 5. YKSILÖ HYVINVOINTIVALTIOSSA Yksilö yhteisön jäsenenä nimi ja kansalaisuus moniarvoistuva Suomi kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Suomalainen perhe parisuhde yhteiskunnan tuet perheille asumisen eri muodot Laki ja turvallisuus poliisi turvaa yksilölle oikeudelliset seuraamukset tuomioistuinten toiminta turvallisuuspolitiikka 6. DEMOKRATIAN RAKENTEET Edustuksellinen demokratia vaikuttaminen kotikunnassa, valtiossa ja Euroopan unionissa puolueet vaalit ja äänestäminen kunnallinen päätöksentekojärjestelmä sekä palvelujen tarjonta eduskunta, hallitus, presidentti Euroopan unioni ja sen päätöksenjärjestelmä Media ja tietoyhteiskunta sanomalehdistö ja sähköinen viestintä kuluttajansuoja ja mainonta 5

6 7. SUOMI OSANA KANSAINVÄLISTÄ TALOUSJÄRJESTELMÄÄ Työ ja toimeentulo yksilön taloudenpito ja valinnat kuluttajana nuori työntekijä: työsopimus ja työlainsäädäntö työmarkkinajärjestöt talouden toimialat talousjärjestelmät taloudellinen kasvu ja suhdannevaihtelut yritysmuodot yrittäjyys: hyödykkeet, tuotannontekijät Suomen talous kilpailu markkinataloudessa pankkijärjestelmä Suomi osana emua ulkomaankauppa julkinen talous globalisaatio Työtavat Arviointi Hyvä osaaminen 9. luokan päättyessä vierailut ja vierailijat opetuskeskustelut ryhmätyöskentely tutkielma projektityöskentely pienryhmätyöskentely opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille simulonti Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 6