Historiallinen metodi?

Transkriptio

1 Historiallinen metodi? Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Poliittinen historia Helsingin yliopisto Metodifestivaali Tampereen yliopisto

2 Historiallistaminen historiallinen : ei tutkimuskohteen tai -aineiston ominaisuus vaan käsittämis- ja käsittelemistavan metodi : tutkijan itsereflektio tutkimusprosessin eri vaiheissa historiallinen metodi? -> historiallistaminen käänteiden inflaatio kulttuuria ja yhteiskuntaa tutkivissa tieteissä: historiallinen käänne, kielellinen käänne, transnationaalinen käänne historiallisuus poikkitieteellisenä periaatteena ajan, kielen ja tilan merkitysten muutos ja vaihtelu entistä syvempi historiallistaminen poikkitieteellisenä vaatimuksena, joka koskee myös historiantutkimusta: omien näkökulmien ja käsitteiden problematisointi, refleksiivisyys

3 Luennon rakenne institutionalismin historian kritiikki alkuperien etsinnän kritiikki nykyisen historia käsitehistoria nykyisen historiana nationalismin tutkimus nykyisen historiana esimerkit lähinnä hyvinvointivaltion tutkimuksesta, taustana hyvinvointivaltiotutkimuksen pohjoismaisen huippuyksikön NordWelin piirissä tehty työ ( )

4 Historiallinen institutionalismi History matters. It matters not just because we can learn from the past, but because the present and the future are connected to the past by the continuity of a society s institutions. Douglass C. North: Institutions, Institutional Change and Economic Performance. Cambridge University Press 1990, vii

5 Historia kansallisten erityispiirteiden osoittamisena? institutionalismin kehittyminen ja suosio 1980-luvulta yhteiskuntatieteiden historiallisen käänteessä huomio kapitalismin ja hyvinvointivaltion erilaisiin malleihin huomio sekä virallisten että epävirallisten instituutioiden ( pelin sääntöjen ) polkuriippuvuuksiin kansallisen suorituskyvyn erot ja niiden selittäminen kansallisvaltiotoimijan ja ulkoisen toimintaympäristön erottelu historialla taipumus tulla kansallisten pitkäkestoisten erityispiirteiden synonyymiksi tämän ylittämiseksi huomio ylikansalliseen dynamiikkaan ja muutokseen kansallisten instituutioiden ja diskurssien rakentumisessa

6 Historiat ja vertailut yhteiskunnallisina käytäntöinä historialliset tulkinnat osana politiikkaa, taloutta, kulttuuria (kansainväliset/poikkikansalliset) vertailut osana politiikkaa, taloutta, kulttuuria histoire croisée (Michael Werner & Bénédicte Zimmermann) transnational history (esim. Pierre-Yves Saunier, Christoph Conrad) transnationaalinen historia ei vain transnationaalisia ilmiöitä...vaan myös kansallisvaltiollisten yhteiskuntien rakentumista ylikansallisissa muutoksissa ja näiden muutosten toteutumista kansallisissa yhteiskunnissa ja niiden toimin

7

8 Historia alkuperien etsimisenä? viime aikoina suuri kiinnostus esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion alkuperään : sosiologit, politiikantutkijat, historioitsijat(kin) erilaisia ehdotuksia: 1800-luvun modernisaatio tai esiteollisen maalaisyhteisön rakenteet sosialismi tai nationalismi sosiaalidemokratian nousu 1930-luvulla tai uskonpuhdistus ja luterilaisen valtiokirkon rakentaminen ja 1600-luvulla Marc Blochin (Historian puolustus, suom. 2003) kritiikki alkuperän palvontaa kohtaan alku ei selitä ilmiön myöhempiä vaiheita ja muotoja teleologisuus: mennyt rajautuu nykyisyyteen johtavaksi tieksi alkuperän jäljittämisen sijaan katkokset ja jatkuvuudet sekä nykyisyyden ajallinen monikerroksisuus

9 Nykyisen historia A history of the present is concerned with that which is taken-forgranted, assumed to be given, or natural within contemporary social existence, a givenness or naturalness questioned in the course of contemporary struggles. Mitchell Dean: Critical and effective histories. Foucault s method and historical sociology, Routledge, London and New York 1994, 35. vrt. näkemys historiasta menneisyytenä, joka esittää itsensä oikein toimivan historioitsijan välityksellä vrt. vaatimus kunkin aikakauden tarkastelemisesta sen omilla ehdoilla vrt. näkemys historiantutkimuksen aikasidonnaisuudesta vrt. näkemys siitä, että kaikki historia on vastausta nykyongelmiin vrt. näkemys historiasta alkuperien tutkimisena vrt. historiallinen institutionalismi

10 Nykyisen historia historiallistamisena a) suhteuttaa oman tutkimustyön lukuisten eri käytäntöjen yhteydessä tapahtuvaan historiakuvien rakentamiseen sekä vallitsevan luonnollistamiseen b) tunnistaa instituutioiden ja diskurssien ajallisen monikerroksisuuden c) tunnistaa toimijuudessa sisäänrakentuneen historiallisuuden: kokemusten ja odotusten suhde (Reinhart Koselleck) konkreettisessa toimintatilanteessa 1) institutionaaliset ja diskursiiviset ehdot, jotka rajoittavat ja mahdollistavat toimintaa, ja 2) epävarma, avoin ja kiistanalainen tulevaisuus kontingenssi: se mikä on mahdollista mutta ei välttämätöntä tarkoituksellisen toiminnan tarkoittamattomat seuraukset

11 Peace for Our Time. Iso-Britannian pääministeri Neville Chamberlain palaa Münchenistä syyskuussa

12 Käsitehistoria nykyisen historiana totunnaiset dualismit ja niiden kritiikki: 1) tutkijan käsitteet ja tutkittavien käsitteet 2) tieteelliset käsitteet ja yleiskielen käsitteet seuraavassa näiden dualismien kolme ongelmallista käsittämistapaa ja vaatimus niiden ylittämisestä -> käsitehistoria käsittämisen ja käsitteistämisen historiana (Markku Hyrkkänen)

13 (1) Lähdekritiikki: 1800-luvun historismin perintö historioista yhteen historiaan 1700-luvulla ajalliset tapahtumat, ainutkertaisuus, suunta (kehitys, edistys) menneen toimijoiden tarkastelu aikansa ehdoilla, motiivit, ymmärtäminen tutkijan sammutettava itsensä kuitenkin: historian ("kehityksen") oletettiin yhdistävän tutkittavia ja tutkijaa luotettava tieto, wie es eigentlich gewesen (Leopold von Ranke) lähdekritiikki ajatus, että tutkijan ja tutkittavien kielten erilaisuus muodostaa sumuverhon, jonka läpi lähdekriittinen historioitsija tunkeutuu historialliseen todellisuuteen

14 (2) Yksiselitteiset käsitteet: positivistisen yhteiskuntatieteen perintö pyrkimykset tehdä historiasta yhteiskuntatiede toisen maailmansodan jälkeisten positivististen ideaalien mukaisesti tutkijan ja tutkittavan ulkoinen suhde käsitteet ja niiden järjestelmät (eli teoriat) tutkijan välineinä "määrittele käsitteet, joita käytät! yksiselitteisyyden ideaali kielen avulla tapahtuva maailman hallinta (vrt. George Orwell)

15 (3) Ideologiakritiikki: marxilaisen kriittisen teorian perintö olemuksen ja ilmiöpinnan ero antagonistisissa yhteiskuntamuodostumissa, etenkin kapitalismissa tasa-arvo ja vapaus porvarillisen yhteiskunnan pinnalla, alistus ja vieraannuttavat välttämättömyydet porvarillisen yhteiskunnan olemuksena tieteelliset käsitteet voittavat väärän tietoisuuden ja luovat emansipaation edellytyksiä

16 Syvemmän ja laajemman historiallistamisen vaatimus (1) menneiden toimijoiden kieli ei ole vain lähdekritiikin ongelma, vaan maailman käsittämisen ja käsitteistämisen tavat ovat tärkeä osa tutkittavaa toimintaa (esim. Noel Whiteside työttömyyden vaihtelevista ja muuttuvista merkityksistä) (2) arkikieli ei ole vain epätarkkaa ilmaisua, joka ylitetään teoreettisilla käsitevälineillä, vaan refleksiivinen suhde omiin arkisiin käsittämisen ja käsitteistämisen tapoihimme on olennainen osa tutkimusta (3) ideologiakriittisen Besserwisser essentialismin sijasta: tutkimuksen tärkeänä tehtävänä on problematisoida sitä, mikä nykyisyydessä näyttäytyy annettuna ja itsestäänselvänä

17 Esimerkki: pohjoismainen hyvinvointivaltio yhteiskunnan käsittämisen historiana yhteiskunta kehyksenä ongelman- ja ratkaisunmäärittelyissä hyvinvointivaltion muotoutuessa yhteiskunta itsestäänselvyys, joka säröytynyt moderniutta kyseenalaistettaessa ja globalisaation yhteydessä -> hyvä tutkimusaihe nykyisen historialle pohjoismaisen yhteiskunnan (ja hyvinvointivaltion) ajallisia kerroksia: modernisoituva kansallisvaltiollinen yhteiskunta, hyvien kehien yhteiskunta, palkkatyön yhteiskunta, kilpailukyky-yhteiskunta samanaikaisesti elettävät erikestoiset ajanjaksot, vrt. Koselleck ja eriaikaisen samanaikaisuus

18 Nationalismin tutkimus nykyisen historiana nykyisen historiassa tutkittavana oman maailmamme itsestäänselvyydet joihin on tullut jokin särö nationalismin tutkimus näin etäisyydenottoa kansallisvaltiolliseen viitekehykseen, jotta nationalismi kaikessa monimuotoisuudessaan voitaisiin ottaa vakavasti

19

20 Nykyisen historia kansallisen katseen kritiikkinä nationalismi monin tavoin osa globalisaatiota nationalismi ei ainoastaan omaa kansakuntaan kohdistuvia tunteita vaan ylikansallinen ideologia ulkoisten ja sisäisten asioiden erottelu kansainvälinen politiikka kansallisvaltioiden välisinä suhteina yhteiskunta kansallisvaltion rajaamana kokonaisuutena kuitenkin kansallisen katseen kyseenalaistaminen ja uudet kysymykset useita eri suuntia: paikalliseen ja maailmanlaajuiseen, myös glokaaliin globaalihistoria ja etnosentrismin kritiikki kansakuntien ja nationalismin tutkimuksen laajeneminen ja monipuolistuminen

21 Globaali katse? Nykyisen historia sen kritiikkinä?