Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Transkriptio

1 Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja Museovirasto

2 Kansanperinteen keruu Suomessa Olennainen osa kansakunnan rakentamista 1800-luvulta lähtien 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keskeinen toimija: suullisen kansanrunouden keruu, tutkimus, julkaiseminen Esineelliseen ja arkeologiseen jäämistöön keskittyivät Suomen muinaismuistoyhdistys (1870), Arkeologinen toimisto (1884, nyk. Museovirasto) ja Valtion historiallinen museo (1893, nyk. Suomen Kansallismuseo) Ketkä keräsivät suullista kansanrunoutta? Alkuaikoina lähinnä tutkijat ja yliopisto-opiskelijat Kansanihmisiä mukaan keruutoimintaan vähitellen, erityisesti 1870-luvulta lähtien Keruutyössä itseoppineiden kerääjien merkitys kasvoi 1930-luvulla

3 Arkiston ja kerääjien motiivit Mihin arkisto käytti kerääjiä? Työmuurahaisina kansanperinteen kirjallistamisessa Kansakunnan historian konstruoinnissa Modernin kansallisen identiteetin rakentamisessa Mihin kerääjät käyttivät arkistoa? Henkilökohtaiset motiivit: kirjalliset ambitiot, palkkiot Aatteelliset motiivit: isänmaallisuus, heimoaate, kotiseutuaate, teosofia jne.

4 Ethnos ja demos Kansankerääjien toiminnassa yhdistyi kaksi kansa-käsitystä Ethnos = kansa kielellisenä ja kulttuurisena kokonaisuutena: Keruun sisällöllinen tavoite ja aineistojen käyttötarkoitus Demos = kansa yhteiskunnallisena toimijana: Kansankerääjät kansalaisvelvollisuuden suorittajina

5 Mitä arkistoon haluttiin? Mitä saatiin? Arkistoon haluttiin aitoa kansanperinnettä Mahdollisimman vanhaa ja kollektiivista Epäaito kansanperinne merkittiin f-tunnuksella 1930-luvulta vuoteen 1977 Valtaosa kerääjistä omaksui arkiston käsitykset hyvästä ja keräämisen arvoisesta perinteestä, mutta osa haastoi arkiston näkemyksiä Ilmenee sekä saatekirjeissä että lähetetyissä aineistoissa

6 Miksi ja miten kerätä? Vilho Itkonen ( ) Kiertelevä työmies; sosialisti ja teosofi Keräsi kansanrunoutta ja taikoja luvuilla Lähetti lisäksi omia runojaan ja esseitään SKS:aan Teosofinen näkökulma kansanperinteeseen Kritisoi tutkijoita materialismista ja kansanuskon vähättelystä: ymmärtävä asenne oikea tapa lähestyä kylätaikureita Suomalaisesta kansanuskosta löytyy intialais-hindulaisnasaretilais-spiritistis-tiedollinen pohja Perinteen ytimessä ikuiset totuudet: historiallisen arvon lisäksi myös käytännön arvoa tulevaisuudessa Kansainvälinen painotus: kansanperinne edustaa ihmisyyttä laajemmassa kuin kansallisessa merkityksessä

7 Millaista aineistoa kerätä? Ulla Mannonen ( ) Pientilan tytär Uudeltakirkolta, elätti perheensä erilaisilla töillä maatöistä pyykinpesuun ja ompeluun Keräsi perinnettä luvuilla, ns. suurkerääjä Lähetti arkistoon myös tuoreita aineistoja ja valokuvia sekä henkilökohtaisia muistojaan ja kirjoitelmiaan Haastoi ajatukset siitä, että aineistojen arvo olisi sidoksissa niiden ikään ja kollektiivisuuteen Aineistojen iän suhteellisuus: aikaa myöten uusi muuttuu vanhaksi Yksityisten muistelmien tuleva tieteellinen arvo

8 Kenen perinnettä kerätä? Matti Simola Syntynyt 1920-luvun jälkipuoliskolla Kiertelevä työmies ja kauppias Lähetti SKS:aan 1950-luvulla romanien perinnettä, jota oli kerännyt ja kirjannut päiväkirjoihinsa oma-aloitteisesti luvulta lähtien eri puolilla Suomea Haastoi aineistoillaan arkiston keruuideologiaa Arkistossa aineistoja hämmästeltiin, koska ne eivät sopineet suomalaisen kansanperinteen perinnelajeihin ja teemoihin Simola oli edelläkävijä: vasta 1960-luvun lopulla SKS alkoi ensimmäisen kerran tietoisesti kerätä romanien lauluja ja muuta perinnettä

9 Perinteenkeruu erilaisten katsomusten ja vallankäytön kenttänä Nuorten Akatemiaklubi Kati Mikkola Perinteenkeruun toimijoilla erilaisia suhtautumistapoja: tieteeseen, kristinuskoon, kansanuskoon, politiikkaan, isänmaallisuuteen jne. Erilaisia vallan muotoja: Kertojien valta: mitä kertovat ja jättävät kertomatta Kerääjien valta: kuka aineistoissa pääsee ääneen ja miten Arkiston työntekijöiden valta: kerääjille annetut ohjeet ja palaute, toisinaan myös aineistojen torjuminen Tutkijoiden valta: aineistojen tulkinta ja niiden luotettavuuden ja arvon arviointi

10 Miten kivi leivässä muuttuu manteliksi puurossa? Nuorten Akatemiaklubi Kati Mikkola Ajankulun arvaamattomuus suhteessa aineistojen arvoon Esim. Itkosen, Mannosen ja Simolan lähetykset Monet aikoinaan torjutuista tai ylenkatsotuista aineistoista ovat nykytieteen näkökulmasta kiinnostavia Monipuolistavat ja jopa muuttavat kuvaa menneisyydestä, esim. arjen historian, kirjallistumisen, nationalismin ja maallistumisen tutkimus

11 Tutkimukseni laajempi kehys Monitieteinen 1800-luvun kansankirjoittajien tutkimus Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa (ns. Annan salonki, koord. Anna Kuismin, verkosto toiminut vuodesta 2001) Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa (SA, joht. Laura Stark, ) Itseoppineet kirjoittajat ja kirjallistumisen prosessit luvun Suomessa (SA, joht. Lea Laitinen, ) Kansantieto ja kiistämisen käytännöt: kulttuurisen tiedon muodot perinneaineistoissa (Koneen Säätiö, joht. Pia Olsson, 2011) Matala katse luokkiin, ideologioihin ja kirjoittamisen käytäntöihin: sosiaalisista rajoista ja niiden ylityksistä luvun Suomessa (SA, joht. Anna Kuismin ) Reading and Writing from Below: Toward a New Social History of Literacy in the Nordic Sphere During the Long Nineteenth Century (NOS-HS, joht. Taru Nordlund, koord. Anna Kuismin )

12 Kiitos!