Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.

Transkriptio

1 Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki

2 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi 1800-luvun alussa Ranskan vallankumous, teollinen vallankumous ja työväenluokka utopistisosialismi myöhemmän marxilaisen kritiikin termi täydellisesti rationaalisen yhteiskunnan ohjelmia teollisen modernisaation ja yhteisöllisyyden yhdistäminen Claude Henri de Saint-Simon yhteiskunnallisen järjestyksen täydellistämisen projekti suunnitelmatalous maailman hallitus saint-simonistit ja sosialismin käsite 1830-luvun alussa Charles Fourier ihmisten välisen vetovoiman laki (vrt. Newton) falansterit: ihmisen kommuunityyppiset siirtokunnat ja niiden lopulta maailmanlaajuiset yhteenliittymät työnjaon sijasta työtehtävien kierto naisiakin hallitukseen Robert Owen teollinen harmonia: valistunut yrittäjä, yhteistoiminta, lakinormit, kansainväliset sopimukset työväensuojelusta, koulutus omassa teollisuusyrityksessä (New Lanark Skotlannissa) uudistukset New Harmony Yhdysvalloissa

3 Palkkatyön lakkauttaminen: marxilainen sosialismi Karl Marx ei yhtä kuin marxismi eikä marxismi yhtä kuin marxismileninismi Marxin päätyö: kapitalismin tutkimus Das Kapital. Kritik der politischen Ökonomie (I osa 1867, II ja III osa Marxin kuoleman (1883) jälkeen Friedrich Engelsin toimittamina) pääoma yhteiskunnallisena suhteena pääteemana ei ollut taloudella selittäminen porvarillisen yhteiskunnan ilmiöpinnan ja olemuksen ristiriita tasa-arvo ja vapaus porvarillisen yhteiskunnan ilmiöpinnalla (markkinoilla), riistosuhde olemuksena (tuotannossa) kapitalismi luo haudankaivajansa, työväenluokan kommunismin perspektiivi: korkealle kehittyneet tuotantovoimat, vapaiden tuottajien yhteenliittymä, valtio pakkovaltakoneistona lakkautuu

4 Demokratia ja valtion luonne luokkavallan ylläpitäjänä Marxilla ei yhtenäistä teoriaa valtiosta eikä siitä, miten vallankumous valtio luokkavallan ylläpitäjänä, samalla suhteellinen itsenäisyys (Friedrich Engels) taloudesta ja kapitalistien yksityisistä ja erityisistä intresseistä marxilaisten ja anarkistien (Mihail Bakunin) ristiriidat suhtautumisessa valtioon ja puolueorganisaatioon Ensimmäisessä internationaalissa (vuodesta luvun alkupuolelle) marxilaisten ja lassallelaisten (Ferdinand Lassalle) ristiriidat suhtautumisessa valtioon 1870-luvulla, Marxin kritiikki: väärä kuvitelma, että demokratia sinänsä lakkauttaisi valtion luonteen luokkavallan ylläpitäjänä Der moderne Staat, was auch seine Form, ist eine wesentlich kapitalistische Maschine, Staat der Kapitalisten, der ideelle Gesamtkapitalist. (Friedrich Engels: Die Entwicklung des Sozialismus von der Utopie zur Wissenschaft, 1880/1882)

5 Demokratia kapitalismin kumoamisessa: Toisen internationaalin ( ) marxismi käsite sosiaalidemokratia marxilaisten sosialistien käytössä luvulta sosialismi + työväenliike = sosiaalidemokratia (Karl Kautsky ja Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen Erfurtin ohjelma 1891) kautskylainen marxismi ja demokratian käsitteen liittyminen sosialismin toteuttamiseen: työväenluokan kasvu väestön enemmistöksi ja tietoiseksi historiallisesta tehtävästään yleinen äänioikeus ja poliittinen demokratia tienä valtiovallan valtaamiseen ja sen jälkeen kapitalismin kumoamiseen ja sosialismin toteuttamiseen demokratian sisältöä ja merkitystä koskeneet ristiriidat sosialistisessa työväenliikkeessä: miten kapitalismista sosialismiin? mitä sosialismi? demokraattisuus voitiin samastaa laillisiin keinoihin (Jeppe Neversin tutkimus demokratian käsitteestä Tanskassa)

6 Ratkaisemattomat ongelmat sosialismin tavoite ja käytännön toiminta taistelu toimintaoikeuksista ja kiinnittyminen vallitseviin instituutioihin kaukotavoitteiden (sosialismi) ja lähitavoitteiden (sosiaaliset reformit) dualismi puoluetoiminnan ja ammattiyhdistystoiminnan jännite kansalliset muodot ja kansainvälinen sisältö luokkataistelussa (Marx ja Engels) suhtautuminen imperialismiin ja sotaan ensimmäinen maailmansota hajottaa Toisen internationaalin

7 Sosiaalidemokratia ja kommunismi: kamppailu demokratian merkityksistä kansainvälisen työväenliikkeen hajoaminen ensimmäisen maailmansodan alkaessa internationalismin sijasta sitoutuminen kansallisiin sotaponnisteluihin sodan kestäessä ristiriidat puolueiden sisällä Venäjän vallankumous, maailmansodan loppu- ja jälkivaiheen eurooppalaiset mullistukset työväenliikkeen kahtiajako: suhde demokratiaan, suhde bolsevikkivallankumoukseen jakamassa bolsevikkien johtaja Lenin ja bolsevismin tuominnut luopio Kautsky : demokratian ja imperialismin tulkinnat Lenin: proletariaatin diktatuuri, joka samalla proletaarista demokratiaa Kolmas eli Kommunistinen internationaali (Komintern) 1919 Toisen internationaalin elvyttäminen reformististen sosiaalidemokraattien johdolla jaon kirkastuminen 1920-luvun alkuvuosien aikana

8 Sosialismin ajankohtaisuus ensimmäisen maailmansodan jälkeen laajalti ajatus sosialismin ajankohtaisuudesta kapitalismin kriisi ja sosialismin välttämättömyys poliittinen demokratia ja sosialismin mahdollisuus sosialismi ratkaisuna yhteiskunnan hajoamisen ja talouden kriisin ongelmiin ristiriidat siitä, miten toteutuu ja mitä sisältää