HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Transkriptio

1 HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

2 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan, MITÄ ja KENEN historiaa ja MITEN opetetaan? MIKSI? keskeinen vastakkainasettelu: historian käyttö kansallisen (tai etnisen) yhteenkuuluvuuden rakentamiseksi historia luomassa ajattelutaitoja, etenkin kriittistä lukutaitoa MITÄ? painotusongelmia: esim. poliittista vai kulttuurija sosiaalihistoriaa? KENEN HISTORIAA? kansallista vai maailmanhistoriaa, länsimaista/ eurooppalaista vai muiden kulttuurien historiaa MITEN? Tiedonsiirtoa vai aktiivista ja tutkivaa oppimista

3 Historiaan liittyviä ajattelutapoja ja taitoja tulevaisuuden valmiuksina HISTORIATIETOISUUS (keskeinen, paljon teoretisoitu käsite; mm. J. Rüsen): menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumon tiedostaminen yksilön suhde historiaan - sisältää tietoja, arvoja, ajattelutapoja, uskomuksia kriittinen historiatietoisuus eri tulkintojen etsiminen geneettinen historiatietoisuus: muutoksen ymmärtäminen, tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtiminen menneisyyden kokemuksen pohjalta

4 Historiaan liittyviä taitoja ja ajattelutapoja jtk HISTORIAN TIEDON LUONTEEN YMMÄRTÄMINEN merkitys oman ajan tapahtumien ja prosessien ymmärtämisessä, median viestien ymmärtämisessä Aika, muutos, jatkuvuus Syy-yhteydet ihmisen ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen Lähdekriittiset valmiudet yhteys yleiseen kriittiseen lukutaitoon, mediakritiikkiin (erottelut: fakta/fiktio; fakta/mielipide; ristiriidat, asenteet) Moniperspektiivisyys: sama asia voi näyttäytyä eri osapuolille erilaisena; eri tulkintojen mahdollisuus, ristiriitatiedon suodattaminen; vaihtoehtoisten tulkintojen koettelu (HUOM. EI SAA JOHTAA RELATIVISMIIN ja kaiken kyseenalaistamiseen) Valmius suhtautua kriittisesti historian väärinkäyttöön ja historiasidonnaiseen disinformatioon (nähdä, milloin historian avulla tehdään propagandaa)

5 Historiaan liittyviä taitoja ja ajattelutapoja jtk Historian LUKEMISEN TAITO tulevaisuuden valmiutena (tarkennusta edelliseen diaan) lukeminen ei ole vain tekninen taito vaan liittyy läheisesti ymmärtämiseen ja tulkintaan (funktionaalinen, toiminnallinen lukutaito) lukutaito osana ihmisen kriittistä kompetenssia samalla osana demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta Kriittisyys ei ole ensisijaisesti kielteisyyttä vaan uteliaisuutta, kyseenalaistamista, totuuden etsintää, tiedon ja toiminnan yhteiskunnallisten yhteyksien ja taustalla olevien intressien ymmärtämistä VISUAALINEN LUKUTAITO keskeinen myös historiassa

6 Historiaan liittyviä ajattelutapoja ja taitoja jtk HISTORIA JA IDENTITEETTI historia väistämättä luo pohjaa kollektiivisille identiteeteille (kuka olen keihin samaistun, mihin joukkoon kuulun) [tätä tekee myös emotionaalispainotteinen arjen historiakulttuuriin sisältyvä menneisyyskuva] Historian mahdollisuudet rakentaa demokraattista patriotismia? Liittyy kysymykseen historian näkökulmasta ja ihmiskuvasta HISTORIALLINEN EMPATIA (taito /yritys ymmärtää menneisyyden ihmistä tämän lähtökohdista)

7 2. Historian opetuksen nykytila perusopetuksessa TAVOITTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT Selkeästi taitopainotteiset arvioni mukaan realistiset; Vastaavat alan kotimaisen tutkimuksen luomaa kuvaa (Vänttinen 2009) sekä kansainvälisen historiandidaktiikan valtavirtaa Hiomisen tarvetta sanamuodoissa etenkin alakoulun osalta Kriteerien konkretisointia ehkä tehtävä

8 Historian opetuksen nykytila perusopetuksessa jtk SISÄLTÖ Perusjako alakoulun ja yläkoulun kesken kohdallaan (rajana Ranskan vallankumouksen aika / autonomian ajan alku) Uudemman historian painotus realistinen linja edelleen Seuraavia harkittava: Kansallista historiaa on suhteellisen paljon Nykyiset opetussuunnitelman perusteet eivät jätä juuri tilaa ulkoeurooppalaisten maiden historialle ja kulttuurille ( vrt luokkien kulttuurinen moninaisuus) Sotien historian ja poliittisen historian painotus 8. luokan kurssissa

9 3. Historian opetuksen tulevaisuuden haasteita Interkulttuurinen historian opetus muiden kulttuurien nykyistä parempi huomioon ottaminen opetuksessa ja oppimateriaaleissa (historian opetuksen on kyettävä antamaan nykyistä monipuolisempi kuva maailmanhistoriasta ja eri kulttuureista silti unohtamatta kansallista historiaa) kielelliset valmiudet, etenkin S2-oppilaiden oppimisen tukeminen Historian osa-alueiden painotuksen pohtiminen poliittisen historian tärkeys nykymaailman ymmärtämiseksi, mutta rinnalle lisää kulttuurihistoriaa Huomiota historian arkoihin ja ristiriitaisiin kysymyksiin

10 Historian opetuksen tulevaisuuden haasteita jtk Menetelmällisiä haasteita Taitopainotteisuuden vakiinnuttaminen opetuksen käytäntöön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin tarve (historian opetuksen keskeinen anti oppilaalle on historiallisen ajattelutavan virittäminen, liittyen dynaamiseen ja aktiiviseen yleissivistyksen käsitteeseen) Visuaalinen kulttuuri; internet, sosiaalinen media (ns. monilukutaidon kehittämisen haasteet historian opetuksessa)