Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Transkriptio

1 Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen historiahankkeen käynnistysseminaari Helsinki

2 Toimihenkilöliikkeen historiallinen tutkimus? miksi ja kenelle merkittävää? historia? liike? toimihenkilö? 2

3 3

4 Merkitys? näkökulma suomalaisen yhteiskunnan yleiseeen muutokseen tärkeä erityisenä yhteiskunnallisena ilmiönä merkityksellinen tutkimusyhteisölle, toimihenkilöjärjestöjen toimijoille ja jäsenille sekä yhteiskunnan kehityksestä ja rakenteista kiinnostuneille 4

5 Historia? onko jollakin asialla vain historiallista arvoa vai suorastaan historiallista merkitystä? historia on läsnä instituutioissa, ideologioissa, konflikteissa, identiteeteissä historiallinen tieto kyseenalaistaa nykyisyytemme itsestäänselvyyksiä historiallinen tieto on aineksena toimijoiden itseymmärryksessä historiallinen näkökulma: toimintatilanteiden edellytykset ja epävarmuudet historiallinen näkökulma: kokemuksen ja odotuksen jännite elämänmenossa ja järjestötoiminnassa 5

6 Historiantutkimus ja jokapäiväinen historia historiantutkimus vain pieni osa historiakäsitysten kenttää menneisyyden kuvia luodaan ja historiaan vedotaan politiikassa, kulttuurissa, mediassa, talouselämässä, järjestötoiminnassa tutkimustiedon suhde tähän jokapäiväiseen historiaan? otettava vakavasti osana inhimillistä toimintaa sen sijaan että vain osoitettaisiin epäluotettavaksi tutkimustiedon kriittinen suhde historian käyttämiseen oman toiminnan oikeuttamisena historiatietoisuus yhteiskunnallisen liikkeen ulottuvuutena 6

7 Liike? toimihenkilöliike : muutakin kuin kattokäsite eri järjestöille? käsitteeseen liittyvä tutkimuksellinen haaste: liike kollektiivinen toiminta elämänkäytännön ja järjestökäytännön suhde jäsenyys, edustus, aktiivisuus solidaarisuus ja ristiriidat kritiikin kohde, toimija, tavoite historian merkitys: vrt. työväenliike niin sanottujen vanhojen yhteiskunnallisten liikkeiden prototyyppinä: idea, että yhteiskuntaluokka/liike toimii historiankulun (edistyksen) agenttina 7

8 Toimihenkilö? käsitteen lyhyt historia: tuotantokomitealaki 1946 neutraali työoikeudellinen uuskäsite, vrt. työmies miten toimihenkilöstä järjestöjä kokoava käsite? missä määrin ihmisten omankuvan ainekseksi? järjestöjen kamppailu siitä, miten ihmiset tulkitsevat asemansa monien ryhmien vaikea tulkita asemaansa työväestön ja porvariston tai ruumiillisen ja henkisen työn erottelujen avulla (esim. rukkasvirkamiehet ) kolme juonnetta: henkinen työ, teollinen keskiluokka, palkansaajaosapuoli 8

9 Henkinen työ kansallisessa yhteisössä eronteko ja yhteisyys suhteessa kansaan : henkinen ja työ yhteiskunnan aivot ruumiillisen ja henkisen työn poliittinen ristiriita uuden edustajia ja vanhan puolustajia: yksilön sosiaalinen nousu ja ryhmän puolustusasema nousevia ryhmiä vastaan koulutuksen korostus ja ylioppilastulvan vastustus palkansaajuus ja vertailutyytymättömyys 9

10 Esimiehet ja virkailijat teollisessa organisaatiossa teollisen keskiluokan taloudelllinen, sosiaalinen ja poliittinen merkitys taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen sovun visiot työnantajan luottamusmies ja palkansaaja sosiaalisten etuuksien erot ja niiden hämärtyminen tuntipalkka, kuukausipalkka jälleen: yhteinen palkansaajuuden viitekehys luomassa uutta tietoisuutta työntekijän ja toimihenkilön erosta vrt. vanha sosiaalinen erottelu: vuorineuvos, insinoori, virkailija, työnjohtaja, työläinen 10

11 Palkansaajaosapuoli työmarkkinoiden sopimus- ja neuvottelujärjestelmä toisen maailmansodan jälkeen kaksi erillistä juonnetta kietoutuu yhteen: työväenluokan leiriajattelu ja henkisen työn statuskamppailun perinne työnantajaosapuolen tekeminen yksityisellä ja julkisella sektorilla työehtosopimusjärjestelmän ulottaminen toimihenkilöihin ja virkamiehiin 11

12 Sitoumusten jännitteet yrityksen, valtion tai kunnan edustaminen <-> oma työmarkkinaintressi työnantajan edustaminen <-> oma työmarkkinaintressi työn professionaaliset sisällöt <-> oma työmarkkinaintressi työhön liittyvä sitoutuminen toisten ihmisten (potilaiden, kasvatettavien, hoivattavien) elämiseen <-> oma työmarkkinaintressi näiden jännitteiden vaihteleva ja muuttuva merkitys järjestötoiminnassa mihin tekijään perustuva yhteisetu järjestäytymisen perusteena? työnantaja? koulutus? ammatti? toimiala? 12

13 Palkkatyöyhteiskunta ja toimihenkilöliike palkkatyöyhteiskunnan nousu ja toimihenkilöistyminen sosiaaliturva, sosiaaliset palvelut, työmarkkinajärjestelmä, sukupuolijärjestelmä kolmikantaperiaate ja tulopolitiikka käänne 1980-luvulla: joustavuus, yrittäjyys, julkisen ja yksityisen rajan hämärtyminen palkansaajuuden ja yrittäjyyden rajan hämärtyminen toimihenkilön ja työntekijän rajan hämärtyminen tiedon ja osaamisen Suomi elinikäinen oppiminen mahdollisuutena ja pakkona portfolio: itsensä tuotteistaminen, oma eläminen projektina miten käy toimihenkilöliikkeen edellytyksille: palkansaajuus yhteisenä kehyksenä työntekijän ja toimihenkilön erottelulle? 13

14 Nykyisyyden epävarmuudet virikkeinä uusille historiallisille kysymyksenasetteluille historiantutkimuksen sovinnainen perustelu: tietoa siitä, miten tähän on tultu voittajien historiaa kiinnostavampaa avata historiallisia kysymyksenasetteluja nykyisyytemme ristiriitaisuudesta ja epävarmuudesta historiallisen tutkimuksen vältettävä menneisyyden alistaminen nykyisyyden esihistoriaksi JA tuotettava tietoa, joka auttaa nykyisyyden kriittistä ymmärrystä 14