Historiankirjoitus 1900-luvulla

Transkriptio

1 Muuttuva maailma haastoi historiantutkijat Historia hyvä prosessi? Historiankirjoitus 1900-luvulla Konstruktiivisuus kirjallisuutta vai tiedettä? Relativismi Keskeiset muutokset Moninaiset tutkimusaiheet ja lähteet Presentismin tunnustaminen Onko kaikki yhtä merkittävää kaaos? Miten hyväksyä tutkijoiden tuki totalitaarisille liikkeille Saksa ja historismi Rankelaiset metodit ja suurvalta-ajattelu vallitsi toiseen maailmansotaan saakka Poliittinen historia ja valtio edelleen persoona Tuki Hitlerille: tutkimuksissa Suur-Saksa ja vahva johtaja Annalistit ensimmäinen vakava vastavoima saksalaiselle historismille Areena: aikakauskirja Annales d histoire et économique 1929 lähtien Totaalinen historia talous, kulttuuri, arki Mentaliteetit maailmankuvan ja inhimillisen maailman rakentuminen ja ymmärtäminen ajassa 1

2 Lähtökohtana tutkimuskysymys, ei faktojen jäljittäminen sinällään Yksilöstä yhteisöön yleistykset yksilö yhteisön jäsenenä Silta yhteiskuntatieteisiin Annalistit toisen maailmansodan jälkeen Kvantitatiivinen menetelmä Totaalinen historia Mentaliteettien ja arjen historian uusi nousu 1970-luvulla Tutkimusryhmät Marc Bloch ( ) Koulukunnan perustaja Lucien Febvren kanssa Kiinnostunut keskiaikaisesta maankäytöstä ja kyläyhteisöistä ja feodalismista Annales-aikakauskirja Febvren kanssa keskusteluareena historioitsijoille ja yhteiskuntatieteilijöille perinteisen aikakausijaon haastaminen yhteisö humanistisille tieteille Tavoitteli laajempaa ja humaanimpaa kuvaa menneisyydestä Mentaliteetit Les caractères originaux de l histoire rurale française (1931) 1949: Historian puolustus (Apologie pour l histoire ou métier d historien) Historia nykyisyyteen ulottuva ja ajassa liikkuva ihmistiede Ruokkii mielikuvitusta ja mahdollistaa inhimillisen kertomuksen ymmärtämisen Monipuoliset lähteet Vertailu varottava oman ajan arvotuksia sanasto tapahtumien kuvaamiselle Lucien Febvre ( ) Toinen annalistisen koulukunnan perustajista Eri tieteenalojen soveltaminen Historian ja maantieteen välinen suhde 1922: La terre et l evolution humaine yhteiskunta ja sosiaaliset olot vaikuttivat suhteeseen ympäristöön 1942 pääteos Rabelaisin uskonnollisuudesta: yksittäisestä ongelmasta laajaan näkökulmaan 2

3 Fernand Braudel ( ) Annalistien perillinen? totaalinen historia, maantiede, yhteiskuntatieteet Poikkesi traditiosta mentaliteeteista struktuureihin historialliset aikatasot Strukturalisti yksilöiden ja tapahtumien merkitys tutkijan konstruoidessa suhteen yksittäisten ilmiöiden välille Maantieteellinen ympäristö tärkeä toiminnan muokkaaja 1949: La Méditerranée et le monde méditérranéen à l époque de Philippe II Historian kolme ajallista tasoa Aika ei etene tasaisesti Longue durée: vuosisadat Konjuktuurit: sukupolvet Histoire événementielle: yksittäiset tapahtumat 1. Uusi sosiaalihistoria 1960-luvulla Marginaalit, suuret joukot Vastaus poliittiselle ja elitistiselle kollektiiviselle historialle 1960-luvun yhteiskunnallinen liikehdintä Marx ja teollistuminen työväenluokan näkökulmasta Historian demokratisoituminen Aiemmin huomiotta jääneet ryhmät mm. naishistoria ja feminismin läpimurto Perinteisen suuren kertomuksen kritiikki: kenen historiaa se oli? Unohtuneista toimijoista tekijöitä, joita valtavirta ei voinut enää unohtaa Tavallisten kansalaisten rooli totalitäärisissä liikkeissä 3

4 2. Mikrohistoria Tilastojen sijaan yksilöt Pienen ihmisen subjektiivinen kokemusmaailma Carlo Ginzburg, Giovanni Levi Kyseenalaistettiin käsitys menneisyyden representaatioista lähteet diskurssiivisia esityksiä historiallinen narraatio tutkijan konstruktio Tieto ei todellisuutta vaan rakentuu tietämisen prosessissa Hayden White Historiantutkimus kirjallista toimintaa, ei tiedettä Valintoja, aukkojen täydentämistä ja tapahtumien välisten suhteiden määrittämistä syntyvät tutkijan työssä ja ovat puolueellisia Lingvistinen käänne ja poststrukturalismi Ludvig Wittgensteinin ja Ferdinand de Saussuren kielifilosofia Jacques Derrida Sanat tuottavat jatkuvasti muuttuvia merkityksiä Tekstit vain teksteinä: tekijän kuolema Teksteillä ei suhdetta todellisuuteen: kaikki yhtä arvokasta ja relativistista Väittelyn kohteena Hayden White White rinnastaa historiankirjoituksen kaunokirjallisuuteen : loputon relativismi Frank Ankersmit: tutkimukset suhteessa aiempiin tutkimuksiin, ei todellisuuteen Tulkinta ja kysymyksenasettelu Tunnistettavuus edellyttää kosketuspintaa aiempiin tutkimuksiin (vrt. Ann Rigney) 4

5 White kieltää menneisyyden olemassaolon? tapahtuneet tapahtumat, jotka tutkijan tietoisuuden tavoittamattomissa joskus olemassa olleet tapahtumat Empiirikot kieltävät konstruktiivisuuden luottaen edelleen lähteisiin ja lähdekritiikkiin Relativismi vs. empirismi Keskitien kulkijat Historiallisen tiedon ja sen totuudellisuuden määrittely: tulkintoja Tunnustetaan tutkijan arvomaailman osuus ja historian narratiivinen luonne Pätevä ja eettinen tutkimusprosessi sekä tiedeyhteisön valvonta tuottaa luotettavia tulkintoja Peter Gay: mahdottomien tulkintojen eliminointi ja mahdollisten tulkintojen rajaaminen todennäköisiin Itsenäisen Suomen rakennusprosessi Kielikiista, nationalismi ja suur-suomi ajattelu Tutut teemat: Suomen asema ja oman historian alkupiste Kieliryhmiä yhdisti: valkoinen Suomi ja Venäjävastaisuus Kansallista yleinen historia kuihtui Uudet linjat sodan jälkeen Yltiökansallinen historiakuva tuomittiin Mikä on historian tehtävä, miten ja mitä tutkittava historiantutkimuksella yhteiskunnallinen tehtävä? Pentti Renvall ( ) Historia palautettava tieteeksi Ilmiön merkitys, ei se, mistä se on tullut Asema ajallisessa ympäristössään ja niiden muodostama kokonaisuus Lähteet ja lähdekritiikki, ei spekulaatio 5

6 Yleisen historian uusi nousu Kansainvälisyydestä hyväksyttyä Arvi Korhonen kehitti opetusta ja tutkijakoulutusta ulkomaat, Suomen suhde ulkomaihin, suomalaisten toiminta ulkomailla Kansainvälistyminen ja ulkomaiset vaikutteet 6