Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
|
|
- Helena Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 3, POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUSPROSESSI 1. MITEN TUNNISTAA TUTKIMUKSEN? 2. TUTKIMUSPROSESSIN RATKAISUT 2.1. Aiheenvalinta, lähestymistapa, näkökulma, kysymyksenasettelu 2.2. Lähteet, lähdekritiikki ja metodi(t) 3. TUTKIMUSKOHDE JA YLEISÖ 3.1. Rekonstruktio ja argumentaatio 3.2. Menneiden tapahtumien edellytykset ja seuraukset 4. MUUTTUVA HISTORIA 4.1. Ajanjaksojen muuttuvuus ja vaihtelu 4.2. History is an argument without end HUOM. Tutkimusprosessin tuntemus ei ole vain tutkijan ammattitaidon osa, vaan se on tarpeen myös tutkimusten lukemisessa ja hyväksikäyttämisessä. 1. MITEN TUNNISTAA TUTKIMUKSEN? - kokeellisten luonnontieteellisten tutkimusten ideaali: joku toinen voisi toistaa saman tutkimusprosessin ja päätyisi samoihin tuloksiin: teoria->hypoteesit->aineisto->testaus- >tulokset; esitystapana tutkimusprosessin mukainen raportti
2 - yhteiskuntatieteissä tällainen positivismi vanhastaan kiistanalainen ja 1970-luvun jälkeen menettänyt asemiaan; tutkimusraporteissa kuitenkin usein tämäntyyppinen rakenne, jossa tutkimustulokset lopussa - historiantutkimuksen esitystapana harvoin tutkimusprosessin askeleiden mukainen raportti - tyypillisesti (ei välttämättä aina) tulosten esitys yhtä kuin menneitä tapahtumia kuvaava ja selittävä kertomus kokonaisuudessaan - tutkimusprosessista yleensä johdannossa tutkimustehtävän perustelun yhteydessä, lopussa yhteenveto - kuitenkin tieteellisyyden kriteeri: perustuttava hyväksyttävään ja arvioitavaan päättelyyn, jonka avulla luotu johdonmukainen tulkinta menneen jäljille (lähteille) - tutkimusprosessin vaiheet osin toisiaan seuraavia, osin toisiinsa limittyviä ja joka tapauksessa toisistaan riippuvaisia 2. TUTKIMUSPROSESSIN RATKAISUT 2.1. Aiheenvalinta, lähestymistapa, näkökulma, kysymyksenasettelu - historiantutkimus olemassa olevan historiallisen tiedon kriittistä arvioimista - olemassa oleva historiallinen tieto ei pelkästään aikaisemman tutkimuksen tuottamaa, historiantutkimus vain osa historianesityksistä - tutkimuskysymys suhteessa olemassa olevan tiedon puutteellisuuteen - tutkija tekee koko ajan valintoja, jotka hänen pyrittävä tekemään selviksi ja perustelemaan Tutkimusaiheen valinta: - väärä kuvitelma historiasta valmiina odottavien tutkimuskohteiden varastona ja tutkijan työstä tutkimattomien aukkojen täyttämisenä - oma kiinnostus, kokemus merkityksellisyydestä, tyytymättömyys olemassa oleviin käsityksiin
3 Lähestymistapa: - tutkija sijoittaa itsensä ja tutkimustyönsä tutkimustraditioiden ja -keskustelujen kentälle - tutkija osallistuu työllään johonkin keskusteluun Näkökulma: - tutkija sijoittaa tutkimansa ilmiöt yleisempään asiayhteyteen (kontekstiin) - esimerkki 1: suomalainen kommunismi: erilaiset kuvat, jos näkökulmana työväenliikkeen historia tai Neuvostoliiton kansainvälispoliittiset tavoitteet - esimerkki 2: henkilöhistoriallinen tutkimus: otetaanko henkilö tarkasteluun mahdollisimman laajasti vai keskitytäänkö johonkin elämänalueeseen (esim. poliittiseen toimintaan)? käytetäänkö henkilöhistoriaa keinona käsitellä jotain laajempaan ilmiötä vai korostetaanko kyseisen henkilön ainutkertaisuuden tavoittamista? - näkökulmia voidaan arvioida niiden hedelmällisyyden perusteella - esimerkki: Suomen valtion kehittyminen ns. autonomian aikana: onko näkökulmana suomalaiskansallisten pyrkimysten ja kansallisen tietoisuuden laajeneminen (kuten perinteisesti suomalais-kansallisessa historiantutkimuksessa) vai Suomi yhtenä Venäjän imperiumin reuna-alueena? (kuten Osmo Jussilan ja Kristiina Kalleisen tutkimuksissa) - anakronismin vaara tehtäessä näkökulmaa koskevia ratkaisuja - kyseessä kuitenkin nimenomaan tutkijan näkökulma, josta hän selvittelee menneiden toimijoiden näkökulmia (esim. mitkä vaihtoehdot heille avoimina, mitkä asiat annettuja selviöitä) Kysymyksenasettelu: - tutkittavien ilmiöiden ja laajemman kontekstin suhde: tätä koskevat kysymykset ja hypoteesit - tutkimus ei etene aukkoja täyttämällä, vaan esittämällä uusia kysymyksiä myös jo tutkituista kohteista - uusimman tutkimuksen kumoamat myytit ja virhetulkinnat voivat olla kiinnostavia: mihin perustuneet, miten vaikuttaneet? (D. C. Watt); esimerkki: Suomen vuoden 1918 sodan valkoinen ja punainen totuus
4 - kysymyksenasettelu osa tutkimusprosessia, sen alkuvaiheen tehtävänä, ohjaa tutkimustyötä, elää, täsmentyy ja muovautuu sen myötä - uudet kysymykset osa hyvän tutkimuksen tuloksia 2.2. Lähteet, lähdekritiikki ja metodi(t) Miten lähteet syntyvät? - "arkistot avautuvat : uudet lähdelöydöt ja julkisuus - lähteistä tulee lähteitä vasta tutkijan ajattelutyön tuloksena - uuden aineiston löytyminen tai avautuminen voi antaa virikkeen tutkimukselle, mutta silloinkaan tutkimuskysymys ei nouse suoraan tuosta aineistosta - mikä tahansa aistein havaittava voidaan tehdä lähteeksi, mutta vasta tutkijan ajattelutyön tuloksena - lähteeksi tekeminen: jotakin (esim. kirjettä) tarkastellaan a) menneen toiminnan jälkenä ja b) suhteessa johonkin tutkimuskysymykseen - valtaosa materiaalista syntynyt muihin tarkoituksiin kuin historiantutkimuksen aineistoksi (esim. valtionhallinnon ja järjestöjen jokapäiväisen toiminnan tarpeisiin) - oletettu myöhempi käyttö historiallisena lähteenä kylläkin vaikuttanut usein (esim. valtiomiesten ja poliitikkojen päiväkirjat; mitä kirjattu paperille ja säilytetty) - lähteinä käytettävän materiaalin syntymisen ja säilymisen satunnaisuudet; useimmista teoista ja tapahtumista ei tunnistettavia jälkiä - muutokset siinä, missä määrin ja millaisia jälkiä jää (esim. kirjeenvaihto - puhelinkeskustelut - sähköposti) Aineiston käytön rajoitukset: - historiantutkimuksen, arkistolaitoksen ja julkisuusperiaatteen kytkökset - julkisen ja yksityisen aineiston ero - ulkopoliittisen aineiston erityisasema: luvanvaraisuuden ja salassapidon määräajat Lähdekritiikki:
5 -lähdekritiikin keskeisyys akateemisen historiantutkimuksen synnyssä ja itseymmärryksessä - pyrkimys alkuperäislähteille - mikä on alkuperäislähde? riippuu tutkimuskysymyksestä! - lähteenä käytettävä dokumentti (tai muu menneen jälki) sisältää informaatiota a) sen aikaansaaneesta teosta ja tekijästä (lähde jäänteenä) ja b) mahdollisesti myös muista tapahtumista (lähde kertomuksena) - ulkoinen lähdekritiikki: mitä tehtävää varten lähde on laadittu? - sisäinen lähdekritiikki: miten lähteen tehtävä on vaikuttanut sen sisältämään informaatioon? - ahtaasti ymmärretyn lähdekritiikin ongelmat: rajoittuminen vain lähteen luotettavuuden punnintaan; olennaista kysyä, minkä toiminnan jälki jokin lähde on - muutos siinä, millaiset kysymykset merkityksellisiä -> muutos siinä, mitä tutkijoiden pitäisi ottaa tai tehdä lähteikseen - esim. suullinen muistitieto ei enää vain erityisen epäluotettava lähdetyyppi, vaan keskeinen lähde esim. tutkittaessa ajan jäsentämisen tapoja ja niiden muutoksia - uusien tutkimuskysymysten ja lähdetyyppien myötä entistä monitahoisemmaksi kysymys siitä, minkä jälki jokin lähde on Metodi: - kysymyksenasettelun ja lähdeaineiston suhde - metodi yleisesti = tutkimustyötä ohjaava monitasoinen ja tahoinen päättelyprosessi, tien tarkkailemista (meta-hodos) - erilaiset erityiset metodit luovasti apuvälineiksi kysymyksenasettelun ja aineiston antamien mahdollisuuksien ja asettamien vaatimusten mukaan - usein apuvälineinä erilaiset kvalitatiiviset menetelmät (esim. diskurssianalyysi, retoriikan tutkimus), mutta poliittisessa historiassakin myös kvantitatiivisia (tilastollisia) menetelmiä (esim. Pilvi Torstin tutkimuksissa historiatietoisuudesta laajoja haastattelu- ja kyselyaineistoja ja niiden kvantitatiivisia analyyseja),
6 3. TUTKIMUSKOHDE JA YLEISÖ 3.1. Rekonstruktio ja argumentaatio - kaksi puolta yhdessä ja samassa tutkimusprosessissa ja esityksessä (Jorma Kalela: Historiantutkimus ja historia, 2000) - rekonstruktio: miten tutkija selittää ja tulkitsee inhimillisen toiminnan jälkiä - argumentaatio: suhde yleisöön ja olemassaolevaan tietoon, vakuutettava tulosten merkitys suhteessa näihin - historiantutkijan pyrittävä suhtautumaan tutkimuskohteeseensa vieraana kulttuurina - varottava olettamasta, että tutkijalla ja tutkittavilla samat kulttuuriset koodit ja mallit - myös "oman kulttuurin tarkasteleminen "vieraana"; "tarkastele Suomea tuttuna ulkomaana" (Kari Palonen) - historiantutkimusten niin kuin muunkin kirjallisuuden vastaanotto: erilaiset mahdolliset yleisöt (nykyiset ja tulevat lukijat), media; tutkijan tarkoitusperistä pitkälti riippumatonta merkitysten antamista 3.1. Menneiden tapahtumien ja tekojen edellytykset ja seuraukset - historiallinen rekonstruktio ei rajoitu vain menneen tapahtuman tai teon edellytyksiin, vaikuttimiin tai tarkoituksiin - tutkija ei voi vapautua menneen tapahtuman tai teon seurausten tietämisestä tai kysymisestä - tutkijan ulottuvilla tekojen ja tapahtumien seurauksista tietoa, jota ei kyseisillä toimijoilla heidän ryhtyessään toimintaan; esim. Britannian pääministeri Neville Chamberlain Münchenin kokouksen jälkeen 1938: "Peace for our time" - historiallinen näkökulma: toiminnan tarkasteleminen sen tarkoitusten ja tarkoittamattomien seurausten jännitteen kannalta (Frank Ankersmit)
7 4. MUUTTUVA HISTORIA 4.1. Ajanjaksojen muuttuvuus ja vaihtelu - usein itsestäänselvyyksinä esim. kansallisen historian ajanjaksot (Ruotsin-vallan aika, autonomian aika, itsenäisyyden aika, sodanjälkeinen aika jne) - kuitenkaan ajanjaksot eivät annettuja lähtökohtia - eivät myöskään vain esitysteknisiä ratkaisuja - periodisoinnitkin tutkimustuloksia ja riippuvat tutkimusaiheesta - vältettävä yleisen poliittishistoriallisen periodisoinnin tunkeminen mitä erilaisimpien elämänalueiden tarkasteluun - ns. korkeaan politiikkaan ja kansallisvaltioihin keskittyvän tutkimusotteen kyseenalaistuminen avannut tässä(kin) uusia näkökulmia - ennen kaikkea: periodisoinnit riippuvaisia kulloisestakin nykyisyydestä, esim. "kylmän sodan aika" 4.2. History is an argument without end - lainaus hollantilaiselta historioitsijalta Pieter Geyliltä 1950-luvulta - pyrkimys totuuteen ja lopullisen totuuden saavuttamattomuus - tieteensisäisten muutosten lisäksi ja niitä pohjustavina muita tekijöitä, jotka muuttavat historiaa - suhde menneisyyteen on nykyisyyttä, kuten myös suhde tulevaisuuteen - kirkkoisä Augustinus noin vuonna 400: on kolme aikaa: menneen nykyisyys, nykyisen nykyisyys ja tulevan nykyisyys. Menneen nykyisyys on muisti, nykyisen nykyisyys on havainto ja tulevan nykyisyys on odotus. - menneen nykyisyys laajemmin: menneen jäljet (lähteet) ja niitä koskevat tulkinnat; vain näiden kautta mahdollista tutkia menneisyyttä - menneen jälkien manipuloinnin mahdollisuus: Menneisyyden muuttuvuus on Ingsocin opissa keskeinen piirre. Menneet tapahtumat, niin väitetään, eivät ole ehdottomasti olevaisia, ne pysyvät vain kirjoitetuissa asiakirjoissa ja ihmisten muistissa. Menneisyys on
8 sitä, mitä asiakirjat ja muistitieto sanovat. Ja koska Puolue täysin hallitsee kaikki historialliset asiakirjat ja myös jäsentensä muistin, menneisyys on tietysti sellainen kuin Puolue tahtoo. (George Orwell: Vuonna Porvoo 1971 [alkuteos 1949], s. 236). - HISTORIAN muuttuvuuden syyt kuitenkin myös syvemmällä: - kulloinkin merkitykselliset kysymykset muuttuvat - samoin muuttuu se, mikä kulloisessakin nykyisyydessä on itsestäänselvää, mihin taas pystytään ottamaan tutkimuksellista etäisyyttä - esimerkiksi nationalismin tutkimuksen kasvu kansallisvaltion kyseenalaistuessa, tästä viimeisessä luennossa
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2. POLIITTINEN
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2011
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2011 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2, 6.9.2011. POLIITTINEN HISTORIA MILLAISTA
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luennot: 1. Historian
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 1, 6.9.2010. KURSSIN ESITTELY Rakenne ja
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Lisätiedot15.2.2013 (RENTOLA) Lukacs: Historiainnostuksen kasvu ja vaikutukset historiantutkimukseen? Onko ilmiötä havaittavissa Suomessa?
A1.1. Historiantutkimuksen metodologia 7.2.2014 (Kimmo Rentola) 1. Mitä vaatimuksia Kalela asettaa historiantutkijan argumentaatiolle? 2. Mikä on mielestäsi Arki ja prosessi- kirjan hyödyllisin artikkeli
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotKieltä ja kulttuuria
Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSuomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 17 2/2010. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_10/ukkonen_2_10.pdf] Kirja-arvio Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotArkistoala historioitsijan työllist
Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotKivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotHistoriallinen metodi?
Historiallinen metodi? Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Poliittinen historia Helsingin yliopisto pauli.kettunen@helsinki.fi Metodifestivaali Tampereen yliopisto 30.8.2011 1 Historiallistaminen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotVero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala
Vero-oikeuden graduseminaari 2016-2017 - käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn Apulaisprof. Tomi Viitala Oppimistavoitteet Tutkielma on tiedettä, mutta tutkimustulokset eivät ole tärkeintä Tärkeintä
LisätiedotNykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin
Nykydokumentointiprojekti käytännössä: kysymyksenasettelusta kokemuksiin 1.11.2010 TAKO-koulutuspäivä 1.11.2010 1 Nykydokumentointiprojektin lähtökohdat Kokoelma- ja tutkimusstrategia Ajankohtaisuus Yhteiskunnallinen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLataa Yhteiskunnallinen lääketutkimus. Lataa
Lataa Yhteiskunnallinen lääketutkimus Lataa ISBN: 9789515707581 Sivumäärä: 253 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.96 Mb Sosiaalifarmasia on tutkimusala, jossa sovelletaan yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
LisätiedotJukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010
2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT
LisätiedotEi vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa
Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotAIHEEN KEHITTELY. Seminaarisessio 2 ARTS3016.KAND TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE JA SEMINAARI. Antti Pirinen, Aalto ARTS, Muotoilun laitos 2017
AIHEEN KEHITTELY Seminaarisessio 2 ARTS3016.KAND TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE JA SEMINAARI Antti Pirinen, Aalto ARTS, Muotoilun laitos 2017 Millainen on hyvä opinnäyte? Millainen on hyvä opinnäyte? Aiheeltaankiinnostava
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotParas kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki
Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,
LisätiedotEUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio
EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotDokumentti- ja tekstiaineistot. Tekstiaineistojen miellyttäviä piirteitä. Kirjalliset lähteet. Aineiston määrä
Dokumentti- ja tekstiaineistot KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 ensin käsitellään tekstejä faktanäkökulmasta. teksteistä etsitään informaatiota jostain tekstien ulkopuolisesta asiasta. Tämä edellyttää lähdekritiikkiä
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotPÖRSSIYHTIÖIDEN VIESTINNÄLLISET ONGELMAT
PÖRSSIYHTIÖIDEN VIESTINNÄLLISET ONGELMAT JOHTAJUUSVIESTINNÄN TUTKIMUS 2019 #mediallistuminen Sidosryhmät odottavat yhtiön arvojen mukaisia tekoja hallitustasolta lähtien. Mediallistuminen on tullut jäädäkseen
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
ARVIOINTIMATRIISI Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
Lisätiedot