7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä"

Transkriptio

1 7.13 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehityksen tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä, että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille aineksia rakentaa omaa identiteettiä, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Aihekokonaisuudet sisältyvät luonnollisella tavalla kaikkien vuosiluokkien keskeisiin sisältöihin, eikä niitä ole erikseen mainittu. Oppimista tukee monipuolisten työtapojen käyttö: Niiden tehtävänä on kehittää oppimisen, itsenäisen ajattelun ja ongelmaratkaisujen taitoja. Ne myös lisäävät oppilaan sosiaalisten taitojen hallintaa. Viidennen ja kuudennen luokan oppisisältöjä opetettaessa tulee ottaa huomioon sisällöissä, materiaalien ja työtapojen valinnassa sekä tekstien yhteydessä, että seuraavassa ilmoitetut hyvän osaamisen asiakokonaisuudet ja käsitteet tulisi hallita. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä osaa hankkia tietoa menneisyydestä osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakusien ihmiset ajattelevat eri tavoin osaa käyttää historiallista tietoa osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu Vuosiluokat 7 9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 8 on ohjata ja syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta, vahvistaa hänen omaa moniarvoisuuttaan (identiteettiä) ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

2 Opiskelussa oppilas tutustuu kolmeen suuren kokonaisuuteen, maailman, Euroopan ja Suomen historiaan, joita tarkastellaan sekä makro että mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuudet käsitellään monipuolisesti oppisisältöjen yhteydessä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa hankkia tietoa menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia osaa käyttää historiallista tietoa pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä Paikallishistoria Kotiseutumuseo Oppilaan oman lähihistorian ja kotiseudun historian tuntemuksen kehittyminen esimerkiksi sukupuututkimuksella ja Pietarsaaren kaupungin ja sen lähiseudun vaiheiden tarkastelulla 1400 luvulta 1800 luvulle vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja kehittää historiallista ajantajua.

3 Paikallishistorian, oman perheen ja suvun historian tunteminen lisää myös koulun, kodin ja lähiympäristön yhteistoimintaa. Koulun monikulttuurisuus voidaan ottaa huomioon tutustuttamalla oppilaat maahanmuuttajaoppilaiden kulttuurin menneisyyteen. Pietarsaaren paikallishistorian opetuksen tueksi on saatavilla julkaisu Isoisoisän aikaan, joka on käännetty ruotsinkielisestä julkaisusta På farfarfars tid. Sitä on täydennetty suomenkielisellä näkökulmalla. Kun oppilaalle kerrotaan esimerkiksi rakennusten käyttötarkoituksista tai katujen nimien taakse kätkeytyvästä historiasta, hän oppii ymmärtämään kulttuuriperinnön merkitystä ja aikaisempien sukupolvien elämää ja työtä. Kaupunginmuseo järjestää säännöllisesti erilaisia lapsille suunniteltuja, kaupungin historiaan liittyviä teematapahtumia ja näyttelyitä. Opetuksessa voidaan hyödyntää museon asiantuntemusta ja järjestää esimerkiksi oman kaupunginosan historiaan liittyviä esittelytilaisuuksia tai kävelyretkiä Kulttuurinen katsomuskasvatus esiopetuksessa ja alaluokilla Kulttuurinen katsomuskasvatus kiinnittää lapsen hänen omaan kasvualustaansa ja tutustuttaa hänet myös muihin hänen elämänympäristössään läsnä oleviin kulttuureihin, niiden erilaisiin tapoihin ja arvoihin. Aikuisten tehtävä on vaalia kulttuuriperintöä ja pitää sitä esillä niin, että arvostaminen ja vaaliminen aikanaan siirtyy uudelle sukupolvelle. Oman kaupunkimme kulttuuri on näkyvissä myös sen historiassa ja rakennetussa ympäristössä. Kun lapsi liikkuu kaupungin kaduilla ja kortteleissa, saa ajan käsite hänen ajattelussaan aivan uusia ulottuvuuksia. Esiopetuksen kulttuuri ja katsomuskasvatus juuret: minä, perheeni, sukuni, ystävät, ryhmäkokemukset: pojat ja tytöt, meidän ryhmämme vuotuiset juhlat ja niiden paikalliset perinteet, mitä ja miten juhlitaan, miksi juhlia vietetään? Pietarsaaren historiaan ja kulttuuriin liittyvät juhlat: venetsialaiset, jaakonpäivät, markkinat ja Lucian päivä muiden kulttuurien ja uskontokuntien juhlatavat juhlien ja retkien yhteinen suunnittelu ja toteutus elämää entiseen aikaan: kaupungin historia, vertailu nykypäivään, tutustumiskäynnit historiallisiin kohteisiin ja museoon, ruokakulttuuri

4 7.13 Historia TAVOITTEET Esiopetus ja luokat 1-4 oppilas omaksuu ja oppii arvostamaan perheensä ja sukunsa kotiseudun perinteitä osallistuu pietarsaarelaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen oppii käyttämään kotikaupunkinsa kulttuuritarjontaa tutustuu juhla-aikojen merkitykseen ja niiden paikallisiin traditioihin saa tutustua muiden maiden kulttuureihin 5-6 luokat oppilas oppii tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika. ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tulkitsemistapojen myötä tunnistamaan ihmisen ja luonnon välisen suhteen merkityksen kaikkina aikoina kehittämään ajantajuaan 7-9 luokat oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista ja yhteiskunnallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä ja vertaamaan niissä esitettyjä tietoja sekä esittämään oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallinen tieto voi olla kiistanalaista ja sitä voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja niiden seurauksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa käyttämään historian aikaulottuvuutta arvioidessaan historian ja nykypäivän ilmiöitä

5 7.13 Historia SISÄLLÖT 5-6 luokat OMAT JUURET JA HISTORIALLINEN TIETO Oman perheen historia, oman suvun sukupuu Pietarsaaren perustaminen ja perustajat Pietarsaaren ja lähialueen elinkeinot ja niiden kehitys Vanhojen esineiden kertomaa ESIHISTORIALLINEN AIKA JA ENSIMMÄISET KORKEAKULTTUURIT Ihmisen alkuvaiheet Kivi- pronssi- ja rauta-aika Esihistorialliset kaudet Suomessa Maanviljelyksen synty Egypti Kirjoitustaidon keksiminen LÄNSIMAISEN SIVILISAATION SYNTY Antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri Antiikin heijastuminen nykypäivään KESKIAIKA JA UUDEN AJAN MURROS Uskonnon vaikutus keskiaikaisen ihmisen elämään Ristiretket: Suomen liittäminen osaksi Ruotsin valtakuntaa Elämää keskiajan Suomessa: maaseutu, kaupunki, keskiaikaiset linnat, kirkko ja luostarit, oikeuslaitos Keskiaikaisen maailmakuvan muuttuminen: renessanssi, reformaatio, kohti aurinkokeskeistä maailmakuvaa Löytöretket ja niiden merkitys SUOMI RUOTSIN VALTAKUNNAN OSANA Mikael Agricola ja uskonpudistus Ruotsista suurvalta Suomalaisten elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina Talonpoikien asema: nuijasota Kreivin aika Suomi Venäjän ja Ruotsin välissä Elämää ja edistystä 1700-luvun Suomessa VAPAUDEN AATE VOITTAA ALAA Itsevaltius ja valistus Ranskan vallankumouksen syyt, seuraukset ja sen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri Kaupankäynnin kehitys Kulttuurin kehitys Kuljetusvälineiden kehitys (merenkulku)

6 7.13 Historia SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan ja 1900-luvuilla ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen 7. luokka ELÄMÄÄ 1800-LUVULLA JA KANSALLISUUSAATE Elämää 1800-luvun Suomessa maalla ja kaupungissa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset Euroopassa ja niiden vaikutukset Yksilön ja kansallisuusaatteen nousu Euroopassa ja Suomessa Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa TEOLLINEN VALLANKUMOUS JA SEN SEURAUKSET Teollinen vallankumous ja sen vaikutukset ihmisten elämään Kaupungistuminen, liikenteen kehittyminen, tehtaiden tulo ja työväestön olot Suomen teollistumisen alkuvaiheet ja suurteollisuuden synty Suomessa MURROSTEN AIKA SUOMESSA Sääty-yhteiskunnan mureneminen kohti kansalaisyhteiskuntaa Maalta kaupunkeihin ja Ameriikkaan Suomen venäläistäminen ja sen vastustus POHJOIS-AMERIKKA 1800-LUVULLA Uusi maailma intiaanit alkuperäiset amerikkalaiset Lännen valloitus Yhdysvaltain sisällissota ja sen vaikutus Teollistuva suurvalta IMPERIALISMI Eurooppalaiset valtaavat siirtomaita eri puolilta maailmaa: Afrikka, Kiina, Japani Imperialismin vaikutukset Eurooppaan ja siirtomaihin ENSIMMÄISEN MAAILMASODAN AIKA JA SEN VAIKUTUKSET LÄHIALUEILLA Ensimmäinen maailmasota syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Osa ensimmäisen maailmansodan osiosta voidaan opiskella myös kahdeksannella luokalla

7 7.13 Historia SISÄLLÖT 8. luokka Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan ja 1900-luvuilla ja ITSENÄISEN SUOMEN ALKUTAIVAL ajankohtaisten asioiden seuraamiseen Suomi ja Venäjän vallankumous Suomen itsenäistyminen 7. luokka Jakautunut kansakunta ja sisällissota Itsenäisyyden ensi askeleet ELÄMÄÄ Suomi sotien 1800-LUVULLA välillä JA KANSALLISUUSAATE LAMAN Elämää JA 1800-luvun TOTALITARISMIN Suomessa maalla AIKA ja kaupungissa Maailmantalouden 1800-luvun alun keskeiset romahtaminen valtiolliset ja sen muutokset seuraukset Euroopassa ja niiden vaikutukset Elämää Yksilön demokratioissa ja kansallisuusaatteen ja diktatuureissa nousu Euroopassa ja ja 1930-luvuilla Suomessa TOISEN Kulttuuri MAAILMANSODAN kansallisuusaatteen AIKA heijastajana JA VAARAN Suomessa VUODET TEOLLINEN Toisen maailmansodan VALLANKUMOUS syyt, keskeiset JA tapahtumat SEN SEURAUKSET ja sodan seuraukset Suomi Teollinen toisessa vallankumous maailmasodassa ja sen vaikutukset ja sodasta selviäminen ihmisten elämään Suomen Kaupungistuminen, vaaran vuodet liikenteen kehittyminen, tehtaiden tulo ja työväestön olot SUOMI Suomen 1950-LUVULTA teollistumisen NYKYPÄIVÄÄN alkuvaiheet ja suurteollisuuden synty Suomessa MURROSTEN YYA-sopimuksesta AIKA yhdentyvään SUOMESSA Eurooppaan Elinkeinorakenteen Sääty-yhteiskunnan muutos mureneminen ja sen vaikutukset kohti kansalaisyhteiskuntaa ihmisten elämään Suomalaisen Maalta kaupunkeihin hyvinvointiyhteiskunnan ja Ameriikkaan rakentaminen Suomalaisen Suomen venäläistäminen elämänmuodon ja sen murroksia vastustus IDÄN JA LÄNNEN RISTIRIIDOISTA ETELÄN JA POHJOISEN POHJOIS-AMERIKKA 1800-LUVULLA VASTAKKAINASETTELUUN Uusi maailma intiaanit alkuperäiset amerikkalaiset Kylmä sota Lännen valloitus Kauhun tasapainosta liennytykseen Yhdysvaltain sisällissota ja sen vaikutus Berliinin muurin murtuminen - kommunismin loppu Euroopassa Teollistuva suurvalta Suomi muuttuvassa maailmassa IMPERIALISMI Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat ELÄMÄÄ Eurooppalaiset 1900-LUVUN valtaavat LOPULLA siirtomaita JA 2000-LUVUN eri puolilta maailmaa: ALUSSA Afrikka, Kiina, Japani Länsimaisen Imperialismin kulutusyhteiskunnan vaikutukset Eurooppaan synty ja ja siirtomaihin sen vaikutukset ihmisten elämään ja ENSIMMÄISEN ympäristöön MAAILMASODAN AIKA JA SEN VAIKUTUKSET LÄHIALUEILLA Tiedonvälityksen kehitys TEEMA Ensimmäinen maailmasota syyt ja seuraukset Oppilaat Venäjän valitsevat keisarikunnan aihesisältöjen luhistumisen lisäksi syyt yhden ja vuoden teeman, 1917 jonka vallankumoukset kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka (7 8 vuosiluokat): Osa Euroopan ensimmäisen hajaannuksesta maailmansodan sen yhdistymiseen osiosta voidaan opiskella myös kahdeksannella luokalla Kulttuurin kehitys Tasa-arvoisuuden kehitys Tekniikan ja teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumisen ja kuljetusvälineiden kehitys Osa ensimmäisen maailmansodan osiosta voidaan opiskella myös kahdeksannella luokalla.

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

Historia /vuosiluokat 5-9

Historia /vuosiluokat 5-9 Historia /vuosiluokat 5-9 OPPIAINEEN KUVAUS Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta

Lisätiedot

Historia. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii

Historia. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri

Lisätiedot

9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet

9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet 9.2.13 Historia Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen : oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan

Lisätiedot

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Lisätiedot

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.

Lisätiedot

7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6

7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6 7.2.9. HISTORIA 193 Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuullisesti toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen. HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin.

Lisätiedot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Lisätiedot

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa Vuosiluokka 5 Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Omat juuret ja llinen tieto oman perheen tai kotiseudun muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

Lisätiedot

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+, Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

OPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus)

OPS 2016. Mats Minnhagen (kuvitus) OPS 2016 ja yhteiskuntaoppi Jukka Rantala,historia Riia Palmqvist, Marko van den Berg Mats Minnhagen (kuvitus) Alakoulun historian Mennyt-sarja rakentuu opettajan kirjan, oppilaan kirjan ja oppilaan taitojen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi

6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi 6.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia Historian tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Oppiaineessa kohtaavat nykyisyys ja menneisyys osana

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi

7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi 173 7.3.11 Historia ja yhteiskuntaoppi Historia tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Oppiaineessa kohtaavat nykyisyys ja menneisyys osana historiallista

Lisätiedot

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet 5.14 Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

5.14 HISTORIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.14 HISTORIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.14 HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansain-välistä maailmaa. Historia

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Historia. Opetuksen tavoitteet

Historia. Opetuksen tavoitteet Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY

MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY Toimittanut Eero Kuparinen Turun^yliopisto * Yleinen historia Turku 1996 Sisällys Esipuhe 9 1. Maailma ilman kirjoitustaitoa - ihmiskunnan ensiaskeleet (Reino Kero) 11 1.1. Eläimestä

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,

Lisätiedot

7.13. Historia. HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. pakollinen

7.13. Historia. HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. pakollinen 1 7.13. Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

yk o hi HISTORIA LUOKILLA 4 6

yk o hi HISTORIA LUOKILLA 4 6 Historian ja yhteiskuntaopin tuntijako Kajaanissa on seuraavanlainen. Muissa kunnissa voi olla erilainen. Tästä syystä opetussuunnitelmassa käytetään yleisiä termejä luokilla 4 ja luokilla 7 9 eikä ole

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot