VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Transkriptio

1 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja ja valmiuksia monille eri aloille kuten poliittisen toiminnan sektoreille, kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa työskenteleville ja toimittajille. Tutkintotavoitteisille opiskelijoille opinnot antavat mahdollisuuden hakea yliopistoon myös avoimen yliopiston väylän kautta. Valtio-opin perusopintojen tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan tutkimuksen eri traditioista, lähestymistavoista ja peruskäsitteistä sekä keskeisistä tutkimusongelmista kuten politiikasta ja vallasta, poliittisista järjestelmistä, poliittisista konflikteista sekä poliittisen ajattelun kehityksestä. OPINTOKOKONAISUUS SISÄLTÄÄ SEURAAVAT OPINTOJAKSOT: Johdatus politiikan tutkimukseen 5 op Johdatus poliittisen historian tutkimukseen 5 op Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot 5 op Poliittiset järjestelmät 5 op Kansainvälinen järjestelmä 5 op JOHDATUS POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN 5 OP Opintojakso esittelee valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen peruskäsitteitä - ja teorioita, tutkimusotteita ja -suuntauksia, oppihistoriaa sekä suhteita lähitieteisiin. Opintojakson suorittanut tuntee valtio-opin ja kansainvälisen politiikan peruskäsitteet ja - teoriat, hahmottaa alojen suhteen muihin yhteiskuntatieteisiin ja tuntee keskeisten tutkimussuuntausten perusteemat. Opiskelija kykenee arvioimaan politiikkaa kriittisesti ja analyyttisesti sekä tiivistämään kompleksisia asioita ja hahmottamaan oleellisuuksia. Hakovirta, H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (2.uudistettu laitos

2 2 (5) kokonaan). Heywood, A.: Politics (3. laitos kokonaan). Johdatus poliittisen historian tutkimukseen: POLIITTISEN HISTORIAN SUUNTAUKSIA 2 OP Poliittisen historian tutkimuksen eri aihepiirejä ja lähestymistapoja. Perehtyminen historiantutkimuksen ja poliittisen historian lähtökohtiin ja historiaan sekä lähihistorian erityiskysymyksiin. Kalela & Lindroos (toim.): Jokapäiväinen historia. Lindroos & al (toim.): Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia poliittisen historian tutkijoiden silmin. Tämä osio on osa opintojaksoa Johdatus poliittisen historian tutkimukseen 5 op. Johdatus poliittisen historian tutkimukseen: HISTORIANTUTKIMUKSEN PERUSKYSYMYKSIÄ 3 OP Kurssi tarkastelee historiaa koskevan tiedon ja tulkintojen roolia eri yhteiskunnissa. Kurssin ensimmäisessä osassa luodaan katsaus historiankirjoituksen traditioihin pitkällä aikavälillä - antiikista nykypäivään - keskittymällä kolmeen kysymykseen: mistä syistä, millä lähteillä ja millä menetelmillä historiaa on tutkittu? Toinen osa keskittyy erilaisiin nykyaikaisen historiantutkimuksen näkökulmiin, kuten historiapolitiikka, historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden vuorovaikutussuhde sekä alueellisuus ja etnisyys. Opiskelija oppii erittelemään historiankirjoituksen tarkoitusperiä, tutustuu

3 3 (5) historiantutkimuksen menetelmien historialliseen kehitykseen ja oppii analysoimaan menneisyyttä koskevaa tietoa ja tulkintoja. Ylikangas, Heikki: Mitä historia on ja millaista sen tutkiminen (2015). Donnelly, M. & Norton, C.: Doing History. Artikkeli: Hyytiäinen Nina & Tähtinen Juhani, Historian tutkimus ja lähteet (2008). Tämä osio on osa opintojaksoa Johdatus poliittisen historian tutkimukseen 5 op. Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot: IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN 3 OP Perehdytään kulttuurillisten ja universaalien ajattelutapojen muotoutumiseen ja oman aikamme keskeisiin eurooppalaisiin ideologioihin. Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan yleiskäsitys eurooppalaisperäisistä ideologioista ja niiden kehityksestä. Verkko-opinnot Tämä osio on osa opintojaksoa Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot 5 op.

4 4 (5) Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot: POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 2 OP Perehdytään länsimaisen politiikan tutkimuksen keskeisiin klassikoihin. Opiskelija omaa kurssin suoritettuaan perustiedot keskeisistä länsimaisista poliittisista ajattelijoista. Petri Koikkalainen & Paul-Erik Korvela (toim.): Klassiset poliittiset ajattelijat. Tampere. Vastapaino Tämä osio on osa opintojaksoa Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot 5 op. POLIITTISET JÄRJESTELMÄT 5 OP Poliittisten järjestelmien tutkimuksen perusteet Opiskelija hahmottaa poliittisten järjestelmien tutkimuksen peruslähtökohdat sekä tuntee suomalaisen ja eurooppalaisten poliittisten järjestelmien perusrakenteet ja erot. Wiberg, M.: Politiikka Suomessa.

5 5 (5) Crepaz, M.: European Democracies (9. laitos). Wasserman, G.: The Basics of American Politics (15. laitos). KANSAINVÄLINEN JÄRJESTELMÄ 5 OP Perusteet kansainvälisen järjestelmän toimijoista ja ilmiöistä. Opiskelija hahmottaa kansainvälisten järjestöjen, konfliktien, diplomatian ja globalisaation merkityksen oppiaineen näkökulmasta. Opiskelija kykenee politiikan kriittiseen arviointiin ja luentaan sekä aineistonhankintaan ja sen kirjalliseen analyysiin. Pakollinen: Nye, J.: Understanding International Conflicts (6.tai 7.laitos). Lisäksi valitse kaksi (2) kirjaa seuraavista: Rittberger, V. & Zangl, B. & Staisch, M.: International Organization: Polity, Politics and Policies. Hudson, V.: Foreign Policy Analysis. Held, D. & McGrew, A.: Globalization and Anti-Globalization. Beyond the Great Divide (2. laitos).