Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Transkriptio

1 Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola

2 Rautatieläisten ammattiliitot tänään Rautatievirkamiesliitto (per. 1873) keskusjärjestö: SAK Veturimiesten liitto (per. 1898) keskusjärjestö: SAK Rautatieläisten liitto (per. 1906) keskusjärjestö: SAK Rautatiealan Teknisten Liitto keskusjärjestö: STTK (Pardia) VR Akava keskusjärjestö: Akava Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

3 Esityksen rakenne 1) Rautatielaitos ja rautatieläisyys ammattiyhdistystoiminnan edellytyksinä 2) Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan erityispiirteitä 3) Rautatieläisten järjestöt osana ammattiyhdistysliikettä 4) Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan murrosvaiheita 5) Rautatielakkojen dramatiikkaa Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

4 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

5 Kirjallisuutta rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnasta Riihinen, Olavi, Roos, Jeja-Pekka & Hentilä, Kalevi: Rautatieläisten liiton historia I-II (1975) Herranen, Timo: Rautatieläisten liiton historia III (2005) Kettunen, Pauli: Anoen, taistellen, neuvotellen. Veturimiesten ammattiyhdistystoiminnan kehitys vuoteen 1976 (1976) Holopainen, Risto: Vastuuta ja vetovoimaa. Katsaus Veturimiesten liiton toimintaan vuosilta (1998) Holopainen, Risto: Etupäässä veturimiehet. Kertomuksia veturimiehistä, veturimiesten työstä ja toiminnasta ja vähän muustakin Veturimiesten liitto 110 vuotta (2008) Nissinen, Niilo: 100 vuotta rautatievirkamiesten järjestötoimintaa (1973) Komulainen, Simo: Kaikin käytettävissä olevin keinoin. Rautatievirkamiesliitto 125 vuotta: kokouksia, sopimustoimintaa ja tapahtumia (1998) Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

6 Rautatielaitos ja rautatieläisyys ammattiyhdistystoiminnan edellytyksinä rautatiet ja kansakunnan rakentaminen Suomen Valtion Rautatiet uudenaikaista ja perinteistä selvät rajat ja jyrkät portaat virkamiehet, palvelusmiehet, työläiset käskytystä, holhousta ja turvallisuutta selkeät ammattiurat vanhastaan työtehtävien ja niihin liittyvän ajankäytön tarkka määrittely, junaturvallisuus työn liittyminen ihmisten ja tavaroiden mutta myös aatteiden liikkuvuuteen toisaalta rautateiden myötä omaleimaiset paikalliset yhteisöt yhteinen rautatieläisyys ja selvärajaiset ammatti-identiteetit pitkään vahva miesvaltaisuus Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

7 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

8 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

9 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

10 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

11 Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiallisia erityispiirteitä rautateiden keskeinen yhteiskunnallinen merkitys -> vaihtelevasti henkilöstön voimavarana tai henkilöstön valvonnan perusteena, avainryhmät yhteinen työnantaja (lukuun ottamatta Suomessa vähämerkityksiä yksityisiä rautateitä) keskinäisten vertailujen ja vertailutyytymättömyyden suuri merkitys rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnassa ei vain palkka vaan myös arvostus, esimerkiksi veturimiesten ja konduktöörien kilpailu pätevyysvaatimukset ja ylennysjärjestelmä kasvatustehtävä: henkisen ja siveellisen tason kohottaminen työolosuhteita ja työaikaa koskevien kysymysten erityispiirteet virkasuhteiset (virkamiehet ja palvelusmiehet) alkuaan julkisen vallan edustajia tai käskyläisiä hyväksytyt vaikutuskanavat ennen 1990-luvun yhtiöittämistä: aluksi anomukset, vuodesta 1943 neuvotteluoikeus, vuodesta 1970 virkaehtosopimukset Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

12 Rautatieläisten järjestöt osana ammattiyhdistysliikettä I Rautatievirkamiesyhdistys 1873; Rautatien Henkilökunnan Yhdistys 1888; Suomen Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistys 1898; Suomen Konduktööriyhdistys 1898; Suomen Rautatieläisten Liitto 1906; myöhemmin lukuisia eri ammattiryhmien järjestöjä rautatieläisjärjestöjen syntyminen osana uutta ilmiötä: vapaaehtoinen yhdistystoiminta, kansanliikkeet, kansalaisyhteiskunta samalla heijasteli valtahierarkioita ja työnjakoa: 1) virkamiesten, palvelusmiesten ja työntekijöiden rajat, 2) rajat rautatielaitoksen ulkopuolisiin, 3) rajat valtion sektorin ulkopuolisiin laajemmin: millaisen yhteenkuuluvuuden perusteella muodostetaan järjestöjä? Yhteinen ammatti? Yhteinen koulutus? Yhteinen toimiala? Yhteinen työnantaja? Ja mikä on yhteinen toimiala: Rautatieliikenne? Kuljetusala? Logistiikka-ala? kaikki nämä kysymykset tunnistettavissa rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiasta Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

13 Rautatieläisten järjestöt osana ammattiyhdistysliikettä II varsinaisten virkamiesten järjestöt muodostuvat työväenliikkeen ja sen osana toimineen ammattiyhdistysliikkeen ulkopuolelle, sosialismia ja punaisuutta vastaan VR:n konepajatyöntekijät työväenliikkeen järjestökentässä palvelusmiesten/alempien virkasuhteisten rautatieläisten suhde työväenliikkeeseen vaihteli ja aiheutti ristiriitoja: läheni vallankumouksellisissa poliittisissa murroksissa sekä ; rautateillä ja rautatieläisillä tärkeä asema vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena Rautatieläisten liitto ja Veturimiesten liitto lakkautetaan; kummankin tilalle uudet jatkajat, vain veturimiesten järjestö nousee tuolloin merkittäväksi rautatieläisten poliittisen luotettavuuden valvonta ja laaja valkoinen järjestötoiminta: Suomen Valtionrautatieläisten Keskusjärjestö ( ) vasta toisen maailmansodan aikana ja jälkeen alemmat virkasuhteiset rautatieläiset SAK:laiseen ay-liikkeeseen Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

14 Rautatieläisten järjestöt osana ammattiyhdistysliikettä III työ- ja palkkaehtojen määräytymistapojen muutokset vaikuttaneet siihen, kenen kanssa yhteistoimintaa Suomen suuriruhtinaskunnassa palkkausta koskeva päätöksenteko hallintokoneiston sisällä itsenäistymisen jälkeen eduskunnan budjettivallan vahvistuminen -> yleinen virkapalkkakysymys taustana myös virkapalkkojen reaaliarvon lasku ensimmäiseen maailmansotaan liittyneenä inflaatiokautena erilaisten virkamiesjärjestöjen ristiriitainen yhteistoiminta ylempiä virkamiehiä edustaneen (myöhemmän) Virkamiesliiton johdolla ja 1930-luvulla: henkisen työn puolesta ruumiillisen työn puolueita (maalaisliittoa ja työväenpuolueita) vastaan toisen maailmansodan jälkeen SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen suuri nousu toimihenkilöliikkeeseen kytkeytyvien rautatievirkamiesten vertailutyytymättömyys SAK:laisen ay-liikkeen saavutuksiin rautateiden alempien virkamiesten (entisten palvelusmiesten) jännitteinen asema SAK:laisen ay-liikkeen sisällä Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

15 Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan murrosvaiheita Suomen asema Venäjän yhteydessä vuoteen 1917 rautatieläisten keskeinen asema vuoden 1905 suurlakossa, joka liittyi Venäjän vallankumoukselliseen liikehdintään rautatieläisten toiminta vallankumousvuosina , rautateiden keskeisyys sisällissodassa ja siitä tehdyissä johtopäätöksissä toisen maailmansodan aika sekä sodanjälkeiset vuodet: työväenliikkeen hyväksyttävyys, vaikutusvalta ja vetovoima; toisaalta toimihenkilöjärjestöjen aktivoituminen 1950-luvun lopulta lähtien vähitellen virkamiehiä, toimihenkilöitä ja työntekijöitä yhdistävä palkansaaja-identiteetti, samalla valtion rooli työnantajana selkeytyy SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen hajaannus 1950-luvun lopulta luvun loppuun: myös rautatieläisten järjestökentässä ja 1970-luvun taitteen murros: ay-liikkeen eheytys, tulopolitiikka ja virkaehtosopimusjärjestelmä luottamusmiesjärjestelmän ja työsuojelun valvontajärjestelmän vahvistaminen 1970-luvun alussa palvelussuhteiden luonteen muutos 1990-luvulla, samaan aikaan työn sisältöjen ja työorganisaation suuret muutokset Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

16 Rautatielakkojen dramatiikka esimerkkejä: veturimiesten lakon estäminen asevelvollisuuslailla 1945 sama keino ei tepsi Kekkosen kertausharjoituksissa 1950 taistelu vapaalippujen luokasta samettilakossa 1951 Rautatieläisten liiton ja Veturimiesten liiton erilinjaisuus esimerkiksi vuoden 1955 lakossa rautatieläiset vuoden 1956 yleislakossa, Operaatio Iltatähti ay-liikkeen poliittinen hajaannus vuoden 1963 lakossa Kekkonen lopettaa rautatievirkamiesten eläkelakon 1976 Rautatieläisten liiton ja Rautatievirkamiesliiton henkilöstöpoliittinen mielenilmauslakko kesäkuussa 2009 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

17 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola

18 Pauli Kettunen: Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Kouvola