Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Transkriptio

1 Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ

2 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka tulevat jälkeeni eivät myöskään voi nimittää sitä omakseen. Niin kauan kuin voin kättäni liikuttaa, haluan kyntää kotiseutuni hyväksi Rakennettu 1822 restauroitu 1992

3 Raja aineellisen ja aineettoman perinnön välillä kuin veteen piirretty viiva Kaikkien aineellisten kulttuurituotteiden taustalla on aina henkinen prosessi, sillä kaikkein käytännöllisimpiinkin esineisiin liittyy henkisiä arvoja

4 Kulttuuriperintö on dialogia aineellisen ja aineettoman perinnön välillä

5 Kulttuuriperintö ja identiteetti Oman menneisyyden ja historian tunteminen identiteetin perusta Aineellinen perintö toimii aineettoman esineiden, talojen tarinat) Kulttuuriperintö on yhteisöllistä ja kollektiivista me-henkeä, yhteisiä arvoja, yhdessä tekemistä ja toimimista sekä yhteiseen hiileen puhaltamista Altes Landin kirsikkajuhla toukokuussa 1998 Kuva:OTN 1998

6 Aineeton kulttuuriperintö ja Unesco Aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisen päätavoitteena on kulttuurisen moninaisuuden turvaaminen ja luovuuden jatkuvuuden varmistaminen

7 Aineettoman kulttuuriperinnön alat UNESCON maailmanperintölistassa 1. Suullinen perinne ja kielelliset ilmaisut 2. Esittävät taiteet 3. Sosiaaliset tapahtumat, rituaalit ja juhlat 4. Luontoa ja universumia koskeva tieto ja traditiot 5. Perinnekäsityö

8 UNESCON maailmanperintölistalla oli vuonna aineettoman perinnön maailmanperintökohdetta (ainettoman kulttuuriperinnön ratifioinut 117 valtiota)

9 Kaustisen viulunsoittotyyli ensimmäiseksi suomalaiseksi aineettomaksi maailmanperintökohteeksi?

10 Arjen aineeton kulttuuriperintö on samanaikaisesti sekä perinteistä että ajassa elävää Välittömässä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa kehittyneet perinteet vahvistavat yksilön kokemusta osallisuudesta toimivassa paikallisyhteisössä. Perinteet antavat yhteisön jäsenille tunteen jatkuvuudesta ja osoittavat tietä tulevaisuuteen. Pysyäkseen elävänä perinteet uudistuvat, sopeutuvat aikaan Ne ilmenevät ihmisen luovuutena Tärkeätä on että yhteisö itse tunnistaa kulttuuriperintönsä olemassaolon

11 Miten kestävää kulttuuria voidaan tukea ja edistää?

12 Kestävä kulttuuri rakentamisessa Talo säilyy, vaikka asukkaat ja sukupolvet vaihtuvat Vanhan talon korjaaminen ja asuminen on jo sinänsä kestävää kehitystä ja - kulttuuria. Sen merkkeinä ovat mm. kierrätys, vanhan korjaaminen, uudentaminen, varaosapankit Se vastakohtana Suomessa vallalla olleelle ( ja olevalle) näkemykselle, missä uuden rakentamisen ehtona on vanhan purkaminen (suomalaisten poliittinen valinta!) Kuva: tiiliseinää entisessä DDR:ssä, johon käytetty eri purkutalojen tiiliä ( OT-N 2008)

13 Perinteen säilyttäminen ja siirto seuraavalle sukupolvelle kestävän kulttuurin ja identiteetin vahvistajana Mestari-kisälli-malli perinteen siirrossa Päiväkodit/Koulujen opetusohjelma Paikallisyhdistysten toiminta Alueen perinteeseen/historiaan rakentuvat ja toistuvat kylä-/kaupunginosajuhlat/vuotuisjuhlaperinteiden ylläpito Tutkimus, digitalisointi, arkistointi, dokumentointi, inventointi Rechtsschaffene Freunde Zimmerer-und Schieferdeckergesellen 1997 aus der Schweiz, auf der Gesellen wanderung in Wismar 1997( kuva:ot-n 1997)

14 Ratkaisevassa asemassa on perheen(vanhempien) merkitys perinteen siirrossa lapsilleen arjessa ja juhlaperinteiden vaalimisessa. Tämä vähän tutkittu alue

15 Kestävää kulttuuria arjessa keinoja vanhan rakennuksen pelastamiseksi (saksalainen esimerkki) Miksi herra Simm pelasti suuria taloudellisia uhrauksia kaihtamatta vanhan sukutilansa, vaikka hän olisi voinut hävittää jo purkuluvan saaneen rakennuksen ja rakentaa tilalle edullisemmin modernin omakotitalon? (saksalainen esimerkki) Kuva Dr. Simm 2000 Rakennettu noin 1700, saanut purkuluvan 1989, siirtyi takaisin suvun omistukseen 1990, korjausrakentaminen saatiin päätökseen 1993 > suojelukohteeksi Kuva: OT-N 2007

16 Toiminnan perustana oman suvun menneisyyden tunteminen osana omaa historiaa ja identiteettiä Suojelun politiikka eli yhteiskunnan positiivinen asenne korjausrakentamista kohtaan Denkmal eli kunnan myöntämä kyltti talon seinässä merkkinä arvokkaasta rakennuksesta, kestävän kulttuurin tukemisesta ja asukkaan perinnetietoisuudesta kilpailut julkiset huomionosoitukset, palkinto Taloudelliset edut > verovähennysoikeus yhteiskunnan suora taloudellinen tuki (katto, fasadi, ikkunat) Kuva OT-N 2008