SORATI EN KULUTUSKERROKSEN VALINTA

Transkriptio

1 SORATI EN KULUTUSKERROKSEN VALINTA ) oooooo ) ) O )00) 0) 0) GO ) ) ITQ ' IIIIIIIII' IIIIIIIIYc V III 0) 0) W 0 0 0) 0) I!IIV C c ' iiii o0000 II V 0) 0) ) 00) ) ) 0) 300 IV00 0)CC0C 0 000Q C0000))00 V000000Q000C C000a bto,0000coo0oö0000cc000coc co,oaoc0000o GOZ, ( (300) III!IIIlIIIIIIIIIIIIII IP/ c )00 IIUIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIlIIIIIItIIIIIII L000000)0000)b)0) ) ) IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII / ) IlIIl(IIIIlIIIIIIIIIII / ) IIIIV03Q0000Q00) C )000000C00000Q b) o)G0OoO0Coo.00 IIIIIIIIIIiIItlIIIIIII IuIU )0000)0000 C 000 C 0 C 00 C ) GC 0 C 0 C ,0000 C 0000 C 00000)0)0000 C liiitiiiiiiiiiiiiiiiii III/ ) iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii IIIUIIIIIIIIIIIIIIIII IY ) ) ) ) uiiiiiuiiiiiiiiiuiiiii Qc o00300o< o co ')o IlIIIIIIIII!IlIIIIIIII / IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIlI / o )0o o IIIIIIIII Y ' V ) liii ' V ) ø o000000q o IIIIIIIIIII yo ) ) V ' IIIIIIIIIIIIIV 000)C000)0000o00000o00000U o V CC ) IIIIIIIIIIIV.000 Q OOQ0000o0QoQ00000ö0000O000C0O0C O c )0 II LT.00.00) )00)0 0000) ) ) 00 0)) 3' 0' IIILY o ) ) ) ) ) ) ) 3 liiiiiiil o 0) 0) o IIIIIIIY 0 0 0) 0) ) 0' Ø U o00o000o '0 0) 0000)0, IIIIY o ) 0) O0000C )0C )00000o ) V ) ' ". V0000' ' o IY )00000(0000) 0 0) o000o ' ' 0)0)000o90O0o00n00Q ) 309) t000G0C O0)000000C00000)C3C ('00Q000'o0'br'.\,bcoc'n n C0)3) n000c000coou c c000c c ovocooro:'.,... 0)0)30) C0)0 0) Q0000Q00000C0)000)C000)000C00O000000)CQC003)o00CCO G00O0)0000O00)C00C03 00 C 00) ) ),0',

2

3 SORATTEN KIJLUTUSKERROKS[H VALINTA ALK(JSA?IAT... SISALLYSLUETTELO TAVOITE YLEISTEN TEIDEN PITUUS PALLYSTETYYPEITTIN 3 3. SORATIEN TAVOITEKANTAVUUS PLLYSRAKENTEEN MITOITIJS Kuormituskertaluku Mitoituksen rnuka.i nen tavoitekantavuus 0 5. PLLYSRAKENNEKERROSTEN PAKSUUDET RAKENTEEN PARANTAMISEN KUSTANNUKSET 3 6. Kunnossapidon varatyöratkaisu Investointiratkaisu Rakenteen parantamisen km-kustannukset 4 7. HOITO- JA KUNNOSTUSKUSTANrIUKSET ERI PAL- LYSTEILLA AJOKUSTANNUKSET ERI PÄÄLLYSTEILLÄ Ajokustannukset keskimäärin Ajoneuvokustannukset Aikakustannukset Pystmisen ajokustannussätöt 2'i. 9. YHTEEtIVETO SORATIEN RAKENTEEN PARANTAMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA TVH ISBN

4 ALKUSANAT Tämä soratien kulutuskerroksen valinta-raportti on tarkoitettu käytettäväksi harkittaessa sorateiden pääliystärnistä. Soratien kulutuskerroksen valinta perustuu tässä raportissa tienpitäjän ja -käyttäjän välisten kustannusten vertailuun. Selvitystyötä varten tie- ja vesirakennushallitus asetti kirjeellään TVH O/Kp-88 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia soratien kulutuskerroksen valintakriteerit. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin tekn.tri Asko Saarela (Kp) ja jäseniksi dipl.ins. Kari Pipineri (Rtr), dipl.ins. Mats Reihe (Rmt) sekä dipl.ins. Martti Kuitunen (Rrt). Työryhmä otti sihteerikseen dipl.ins. Matti Ruudin (Tt). Työryhmän ulkopuolisina asiantuntijoina ovat olleet mm. dipl.ins. Mikko Jokinen (Tt) ja rak.mest. Reijo Orama(Rmt). Selvitystyöstä laadittiin aluksi esiraportti, josta piireiltä ja eräiltä toimistoilta pyydettiin lausunnot. Loppuraportin työryhmä laati esiraportin ja saatujen lausuntojen pohjalta ottaen lisäksi huomioon muuttuneen hintatason. Tie- ja vesirakennushallituksessa huhtikuussa 980 Asko Saarela. Työryhmän puheenjohtaja /6) L,, «.

5 3 TAVOITE Tavoitteena on sevittii millä liikennemäärillä soratien parantaminen öljysoralla tai asfalttibetonilla tulee kysymykseen. Tarkastelu suoritetaan selvittämalla kunnossapitäjän ja tienkäyttäjän kustannukset kolmessa eri vaihtoehdossa sen I mukaan päällystetäänkö soratie öljysoralla tai asfaltti- betonilla vai sailytetäänkö se sorapäällysteisenä. Tämän selvityksen tuloksia voi käyttää hyväksi tiepiireissä harkittaessa soratien kunnossapitoa hoidon, kunnostuksen tai rakenteen parantamisen keinoin. 2. YLEISTEN TEIDEN PITUUS PÄLLYSTETYYPEITTIN Maassamme oli..980 yleisiä teitä (p.. lauttavälit) km, joista sorapäällysteisiä teitä oli km eli noin 54 %. Taulukkoon la on merkitty kunnossapitoluokittain sora-, kevyt- ja kestopäällysteteiden pituudet. Kevytpäällysteisistä teistä 94 % on päällystetty öljysoralla ja 6 % bitumiliuos- soralla. Kestopäällystelsistä teistä 98 % on päällystetty asfalttibetonilla, % bituniisoralla ja % muilla päällys- I teillä (sementtibetoni, asfalttibetonin sirotepintaus, öljysoran sirotepintaus, hiturniliuossoran sirotepintaus). Tau- lukkoon lb on merkitty eri päällystetyyppien prosenttijakautuma kussakin kunnossapitoluokassa.

6 Taulukko la. Tiepituudet (p. lauttavälit) eri kunnossapitoluokissa Kunnossa- Päiliyste (km) Yleiset pito- tiet luokka Sora Kevyt Kesto yhteensä puuttuu Taulukko Ib. Tiepituuksien prosenttiakautumat eri kunnossapitoluokissa..980 Kunnossa- pito- luokka Päällyste (%) Sora Kevyt Kesto Kunnossapitoluokka yhteensä

7 5 Soratiet kuuluvat kunnossapitoluokkiin 3-7, joihin tarnin selvityksen tarkastelut rajataan. Taulukkoon 2 on merkitty piireittäin sorateiden pituudet eri kunnossapitoluokissa. Taulukko 2. Sora teiden ö5uudet..980 kunnossapi to- luokittiin eri tie- ja vesirakcnnuspiircisoi Tie- ja Kunnossapitoluokka Soravesirakennus-. tiet piiri Tunte- yht. ma ton km Uusimaa Turku Hnie Kymi flikkcu Pohjois-Karjala Kuopio Keski-Suomi () Vaasa Keski-Pohjanmaa Oulu - - l Kainuu Lappi Koko maa Vuonna 979 sora-, öljysora- ja asfalttibetoniteillä oli kunnossapitoluokissa 3-7 taulukon 3 mukaiset liikennemäärat.

8 Taulukko 3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne kunnossa- pitoluokissa 3-7 päällystetyypeittäin vuonna 979 Kunnossa- pitoluokka (KVL-rajoineen) Keskimääräinen KVL (autoa) Soratie ÖS AB 7 ( 0-00) ( 0-200) ( ) ( ) ( ) SORATIEN TAVOITEKANTAVUUS Tie- ja vesirakennushallituksen tiensuunni ttelutoimistossa ja maatutkimustoimistossa on tehty rakenteiden parantamisen suunnitfeluohje, jossa parannetulta tieltä vaadittava kantavuus määräytyy kuormituskertaluvun ja päällystetyypin mukaan (taulukko 4). Taulukko 4. Parannetun tien kevätkantavuuden tavoitearvot Kuormi tu s- kertaluku K 20 Kevätkantavuustavoi te päällys te- 2 tyypeittain (MN/m ) SR ös AB alle

9 Kyseiset tavoitekantavuudet ovat parannetun tien päallysteen päältä mitattavia kantavuuksia. Rakennettavien pialiysrakennekerrosten on katettava se osa tavoitekantavuudesta, jota parannettavan tien nykyinen kantavuus ei rii- Ui kattamaan. Parantamattoman tien kantavuusarvon laskemista varten tie jaetaan mandollisimman yhtenäisiin aksoihin. Kultakin jaksoita tien kantavuus saadaan mitattujen kantavuuksien keskiarvona, josta vähennetään mittaustulosten keskihajonta ei kuitenkaan enempää kuin 30% keskiarvosta. = [ - X (kun X<30 % ) E 2 = 0,7 E (kun X>3f) % E) = - [) 2 /() missä = parantamattoman tien kevätkantavuus E E. n mittaustulosten keskiarvo = yksittäinen mittaustulos = mittausten lukumäärä 4. PÄALLYSRAKE NT[EII MITOITUS 4. Kuormituskertaluku Tien rakenne suunnitellaan yleensä kestämään liikenteen kuormitus tietyn mitoitusajanjakson verran. Tässä selvityksessä mitoitusajanjakson pituudeksi on valittu 20 vuotta. Tien rakenne saavuttaa kriittisen ikänsä juuri ennen uusinta- pääliystystä, joka vähäljikenteisillä teillä tulee kysymyk- I seen noin 5-5 vuoden kuluttua ensimmäisestä päällystämi- sestä.

10 E:;] Mi toitusajanjakson liikenteen aiheuttama kuormituskertojen lukumäärä (Kb) lasketaan kaavalla: 3 K :- t t 365 m ( i: 2 ) KVL. e. missä t m mitoitusajanjakson pituus (vuotta) tienpinnan kokonaisleveydesta riippuva kerroin: leveys >9 metriä, m = 0,5 leveys %8 metriä, m = 0,75 leveys <7 metriä, m =,0 (käytetty jatkossa) i = ajoneuvoryhmä: = henkilöautot + pakettiautot 2 = perävaunuttomat kuorma-autot + linja-autot 3 = perävaunulliset kuorma-autot k. = ajoneuvoryhmän i liikenteen kasvukerroin 20 vuoden aikana k,75 k 2 =,2 k 3 =,0 KVL = ajoneuvoryhmän keskivuorokausiliikenne tien parantamisvuonna e. ajoneuvoryhmän i vastaavuuskerroin (kpl 00 km yksikköakselia) vuoden 979 tilanteessa e = 0,0003 e 2 = 0,35 e 3 =,40 sijoittamalla cm. tekijöiden arvot kuormituskertaluvun kaavaan voidaan se kirjoittaa muotoon: <20 3 KVL ± 2800 KVL KVL3

11 Kuormituskertaluku voidaan laskea, tosin hieman karkeammaila tasolla, myös siinä tapauksessa että liikenteen koosturnus on tuntematon. Tällöin käytetään koko maan sorapäällysteisten yleisten teiden keskimääräistä liikenteen koostumusta, joka vuonna 979 oli: HA 84, % IA 6,2 % LA 3,0 % KAIP 6,3 % KAPP 0,0 % KAVP 0,4 % Kuormituskertaluvun kaavaksi tulee tällöin K 20 = 30 KVL. Päällystetyillä teillä liikenteen koostumus poikkeaa hieman siitä, mitä se on sorateillä. Taulukossa 5 on vertailun vuoksi esitetty liikenteen koostumus myös öljysora- ja asfalttibetonipdällysteisillä teillä. Taulukko 5. Liikenteen koostumus vuonna 979 Ajo- SRneuvo- tie tyyppi % ÖS- tie AB- Yleiset tie tiet yht. HA PA LA KAIP KAPP KAVP Yht

12 I0 4.2 Mitoituksen mukainen tavoitekantavuus Kysymykseen tulevat p illysrakennevaihtoehdot ja niiden tavoitekantavuudet saadaan selville laskemalla kuormituskertaluku kaavalla K = 3 KVL KVL KVL 20 ha+pa la+kaip kapp+kavp tai kaavalla K 20 = 30 KVL ja vertaamalla saatua tulosta taulukkoon 4, jossa kunkin päällystetyypin osalta on erikseen esitetty kuormituskertalukua vastaava tavoitekantavuus. Sorateiden keskimääräisen liikennerasituksen mukaan laskettuna (<2o = 30 KVL) tulevat edellä mainitut päällysrakennevaihtoehdot kysymykseen seuraavilla i ikennemääril lä Keskivuoro- Tavoitekantavuus eri pääl lystetyypei ilä kausillikenne KVL Soratiet öljysora- Asfalttibetoni- (autoa/d) tiet tiet M N / m

13 5. P'LLYSRAKF rui[k[rrostf H FAKStJIJDLT Paranriettaville tielle rakennettavien pääliysrakennekerrosten tulee lisätä tien kantavuutta niin paljon että tavoitekantavutis saavutetaan. Tarvittava kantavuuslisä (AE) lasketaan kriavalla: = F - F tavoite missä on luvun 3. mukainen parantamattoman tien kevät- kantavuusarvo (MN/m 2 ). Sidottujen kulutuskerrosten osalta pääl lyst e p a k suu d e t määräytyvät kuormituskertaluvun perusteella seuraavasti: öljysora: K?O alle l0, paksuus 30 mm (80 kg/m 2 ) K 20 yli 0, paksuus 40 mm (00 kg/m 2 ) Asfaltti: K 20 alle 3l0, paksuus 40 mm (00 kglm 2 ) K 20 yli 3l0, paksuus mm (00-20 kg/m 2 ) Jälkimmäisessä tapauksessa päällysteen paksuus 50 mm tulee kysymykseen, jos tietä käyttävistä kuorma-autoista huomattava osa on keskimääräistä raskaammin kuormattuja (esim. puutavara- ja 50- raliikenne) Sidottuja kulutuskerroksia ei pidä rakentaa suoraan vanhan tien päälle, vaan väliin on aina tehtävä sitomaton kantava kerros. Se rakennetaan yleensä murskeesta ja sen vähimmäispaksuus on 00 mm. Edellä mainitut päällysrakennepaksuudet ovat vähimmäisvaatimuksia kun soratie parannetaan rakentamalla sidottu päällyste. Näiden minimiratkaisujen aikaansaama karitauuslisä on esitetty taulukossa 6.

14 2 Taulukko 6. Vähimrnäisvaatimusten mukaisten päällys- rakennepaksuuksien mukaiset kantavuus- lisät (MH/m 2 ) Päällysrakenne Sidottu Kantava Yhteensä kerros kerros (MN/m 2 ) (MN/m 2 ) (MN/m 2 ) is 30 mm + murske 00 mm is 40 mm + murske 00 mm AB 40 mm + murske 00 mm AB 50 mm + murske 00 mm Sikäli kuin taulukon 6 mukaisen pääliysrakenteen kantavuus ei kata kokonaan tarvittavaa kantavuuslisää (LE) on kantavan kerroksen paksuutta lisättävä. Kantavan kerroksen murske lisää kantavuutta keskimäärin 2 'N/m 2 jokaista kerrospaksuuden senttimetriä kohti. näin saadaan selville tarvittava kerrospaksuus. Sorapääl lysteisenä säilytettävän tien tavoi tekan tavuu - den saavuttamiseksi lisätään mursketta samoin kuin edellä eli 2 MN/m 2 vastaa cm paksuista murskekerrosta.

15 6. RAKENTEEN PARANTAMIS[H KUSTANNUKSET Soratien rakenteen parantaminen ja siihen mandollisesti liittyvä päällystäminen voidaan toteuttaa kandella tavalla: joko kunnossapidon varatyönä tai erillisenä rakennusinvestointina. Käytettävien työmäärien a uhrattavien kustannusten suhteen nämi toteuttamistavat poikkeavat merkittävästi to i s i S t d d fl 6. Kunnossapidon varatyöratkaisu Kunnossapidon varatyönä soratien rakenteen parantaminen on kustannuksiltaan halvin ratkaisu. Kustannuksia syntyy lähinnä työstä ja materiaaleista sekä päällysteiden teettämisesta.. Kustannuksia sen sijaan ei synny tukikohdan ylläpidosta eikä organisaatiosta, koska ne ovat jo valmiina olemassa. Yhteiskustannuksia ei siten tarvitse ottaa huomioon. Kunnossapidon varatyönä toteutetussa soratien rakenteen parantamisessa ei ole tarkoitus kohottaa tie, laatutasoa muilla I I keinoilla kuin päällysrakennetta vahvistamalla. Seuraavat toimenpiteet eivät siten yleensä merkittävissä määrin sisäl- ly rakenteen parantamiseen, joka toteutetaan kunnossapidon varatyönä:. mäkisyyden vähentäminen 2. kaarteisuuden vähentäminen 3. lisäalueiden hankinta Li.. liittymien korotukset 5. ojitus- ja rumputyöt. 3os näitä toimenpiteitä tehdään, sisältyvät ne yhtä lailla soratien, öljysoratien kuin asfalttihetonitienk.in parantamiseen.

16 4 irivestoinliratkaisu Kun soratien rakenteen parantaminen toteutetaan erillisenä investointiratkaisuna asetetaan lopputuloksen laatutasolle yleensä korkeampia vaatimuksia kuin kunnossapidon varatyö- ratkaisussa. Näin ollen investointiratkaisu on myös kustan- nuksiltaan kalliimpi. [ril lisenä rakennusinvestointina toteutettuun sora tien rakenteen parantamiseen sisältyvät yleensä edellä kohdan 6. lopussa luetellut toimenpiteet. Ne kohottavat lopputuloksen laatutasoa verrattuna tien aikaisempaan laatutasoon, mikä on sitä merkittävämpää mitä korkealuokkaisempaa tietä parannetaan. Tukikohdan a organisaation perustaminen ja ylläpito aiheut- tavat investointiratkaisussa huomattavat yhtei skustannukset. 6.3 Rakenteen parantamisen km-kustannukset KUNUOSSAPIDOrI VARATYURATKAISU: Keskimääräinen kilometrikustannus on laskettu soratielle, jonka leveys pientareineen on 6,5 m ja päällysteleveys 6,0 m. Rakennettavan kantavan kerroksen paksuus on vähintään 0 cm ja tarpeen mukaan (luku 5) enemmänkin kuitenkin enintään 40 cm. Päällysteiden ja kantavan kerroksen murskesoran toteutuneet yksikköhinnat vuoden 979 kustannustasossa ovat seuraavat: - öljysora 80 kg/m 2 - öljysora 00 kg/m 2 - asfalttlbetoni 00 kg/m asfalttibetoni 20 kg/m - murskesora 5 2 mk/m 6,5 mk/m 2 0 mk/m 2 2 mk/m 2 40 mk/m3rtr

17 5 Kilometrikustannus on seuraavassa laskettu vähimmäisrakennepaksuuksien mukaiselle päällysrakenteelle, joka sisältaa 0 cm paksun kantavan kerroksen. Lisaksi on arvioitu sellaisen rakenteen parantamistoimenpiteen kilometrikustannus, joka soratielle keskimäärin tehdaan. Tien kantavuuden korotustarpeeksi on tällöin arvioitu öljysorastamisen yhteydessä rln/m ja kestopaallystamisen yhteydessa 80 fltl/m, merki- ten noin 5 ja 25 cm paksuisia kantavia kerroksia M i nimi ratkaisu. ÖS 80 kg/m 2 + Msr 0 cm mk/km 2. ÖS 00 kg/m 2 + Msr 0 cm mk/km 3. AB 00 kg/m 2 + Msr 0 cm mk/km 4. A 20 kg/m 2 + Msr 0 cm mk/km Keskimääräisratkaisu. ös 80 kg/m 2 + Ilsr 5 cm mkikm 2. ÖS 00 kg/m 2 + Msr 5 cm mk/km 3. AB 00 kg/m 2 + Msr 25 cm mk/km 4. A[3 20 kg/m 2 + Msr 25 cm mk/km Vuosina toteutetut soratien rakenteen parantamiset, joihin sisältyy päällystys öljysoralla ovat kunnossapitotoimiston laskelmien mukaan tulleet maksamaan keskimäärin mk/km. Kustannukset ovat muodostuneet seuraavasti: - linjaus 4,8 % - vahvistus 46,9 % - kuivatus,2 % - päällyste 27, % Em. kilometrikustannukseen sisältyy runsaat mk kustannuksia lisämaista sekä linjauksen ja kuivatuksen parantamisesta, jotka on tehty samanaikaisesti rakenteen parantamisen kanssa. Tässä tarkastelussa niitä ei oteta huomioon. ) Kilornetrikustannukset ilmaisevat kustannuseron päälystetyn tien ja tavoitekantavuuteensa parannetun soratien vlil.

18 6 IFIVESTOItITIRATKAISU: 5ratien rakenteen parantaminen erilisen rakennusjr)s- - tointina, sellaisena kuin se normaalisti tehdään, tulee maksamaan noin mk/km. Kustannuksia kertyy kunnossapidon varatyöratkaisuun verrattuna enemmän aiheutuen lopputuloksen korkeammasta laatutasosta ja erillistä rakennuskohdetta rasi ttavista yhteiskustannuksjsta. Kilometrikustannuksesta on kantavan kerroksen ja päällys- teen osuutta öljysoralla noin mk ja asfalttibetonilla noin mk.

19 7 7. ROITO- :JA KUHflOSTUSKUSTANtIUKSET ERI PLLYSTEILL Tien r)ysteell on sulan kauden aikana merkittävä vaikutjs hoito- ja kunnostustoimenpiteiden tarpeeseen. Vas- tiiavasti hoito a kunnostuskustannukset vaihtelevat huomatvast. pi iii ys te tyypin mukaan. ()tieisissa taulukoissa on esitett y sora-, öljysora- ja asfalttibetonitejden osalta keskimaaräiset vuotuiset hoitoja kunnostuskustannukset vuoden 979 kustannustasossa. Kustannuksiin ei sisälly talvihoidon toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia. tz,tt,tat4-& Ut LLt Ak!4f' Sorateiden hoitokustannukset muodostuvat anaukssta, höy- Uiyksesti ja pölynsidonnasta. Sorateiden kunnostuskustannukset muodostuvat sorakulutuskerroksen vahvistamisesta. Öljysorateiden ja asfalttibetoniteiden hoitokustannukset muodostuvat paikkauksesta, ajoratamerkinnöistä ja harjauksesta. Öljysorateiden ja asfalttibetoniteiden kunnostuskustannukset muodostuvat kulutuskerroksen uudel leenpääl lystyksestä. Taulukko 7. Soratien ajoradan vuotuiset hoito- ja kunnos- Kp- lkka tuskustannukset (p. talvihoito) / 7 ' Trk - Hoito- kustannus Kunnostus- kustannus Yhteensä - (vl.) rnk/km/a 7 IöD ØID 'd,-sp-o P /)P' (4i Trk'-,jLIJ tf v- f- = hy64,.gö, )OIfl4 Se

20 7 /) O - ej2., 7t /,Zö 2 qo 4/» TJt ---iø / /' i 3 q a- ;r-((i, 4Lt -f C Zv. o,2 T? 9v, Ö,fö& /2 uz ;:, / -«

21 7 II, p / / 0( 9 0,203 O( 4?37 0, /? 4 4i 7(' :. 7J :3) THiIkko. Oijysora tien ajoradan vuotuiset hoito- ja - Kp Ikka ki;nnost(iskustannjkset (pi. talvihoito) /, - -loi to kustannus mk/km/a Kun no s tu s- kustannus Yhteen sä Kp- ikka vl) Taulukko 9. Asfalttibetonjtjen ajoradan vuotujse(hojtoja kunnostuskustannukset (p. talvihoito) Hoito- kustannus mk/km/a Kunnostus- kustannus Yhteensä 7(/CO) ( jr

22 9 A:JOKtJSTAIWIJKS[T [II. LYSTLILL 8. Ajokustannukset keskimiirin Iri autotyy[)pien ajokustannukset, eriteltyinä ajoneuvo- ja aikakustannukseen, on esitetty oheisessa asetelmassa vuoden 980 alun kustannustasossa. Ajoneuvo- kustannus Aika- kustannus HA 8 p/km 2 mk/h PA 93 plkm 24 mk/h LA 243. p/km rnk/h KAIP 207 p/km 30 mk/h KAPP 25 p/km 30 mk/h KAVP 268 p/km 30 mk/h Ajoneuvokustannukset ovat omakustannushintaisia ja niihin sisältyvät välilliset verot. Ne kuvaavat kustannustasoa sellaisena kuin tienkäyttäjät sen kokevat. Aikakustannuksiin sisältyvät palkattujen kujetta,jien, apumiesten, rahastajien yms. palkkakustannukset sekä matkustajien ja omaan lukuunsa ajavien kuljettajien ajan arvo. 8.3 Ajoneuvokustannukset Ajoradan päällyste ja sen kunto vaikuttavat merkittä\ästi ajoneuvokustannuksen suuruuteen. Tie- ja vesirakennushallituksen tutkimustoimiston vuosina tekemien rnittausten mukaan tien päällystämisellä voidaan saavuttaa säästdä polttoaineenkulutuksessa seuraavasti:. Soratien päällystäminen öljysoralla tai asfalttibetonilla 20% 2. Öljysoratien päällysteen uusiminen öljysoralla 2 %

23 3. (iljysoratien paallysteen uusi- minen asfaittihetonilla 2 % 4. Asfalttihetonipllysteen uusiminen 5% Ajoneivokiistannus ( taulukot 0-5) on myös riippuva inen tien mäkisyydestä, kaarteisuudesta ja käytettävästä ajonopeudesta. Aihaiset ajonopeudet ovat yleensä merkkinä runsaasta mäkisyydestä tai kaarteisuudesta, harvemmin suuresta muun liikenteen määrästä. Taulukko 0 Henkilöauton ajoneuvokustannus Päällyste Ajoneuvokust. eri nopeuksilla (krn/h) p/km Sora öljysora Asfalttibetoni Taulukko Pakettiauton ajoneuvokustannus Päällyste Ajoneuvokust. eri nopeuksilla (km/h) p/km Sora öljysora Asfalttibetoni

24 Taulukko 2 Linja-auton ajoneuvokustannus Piällyste Ajoneuvokust. eri nopeuksilla (km/h) p/km Sora Ö,jysora Asfalttibetoni Taulukko 3 Perivaunuttornan kuorma-auton ajoneuvokustannus Payste Ajoneuvokust. eri nopeuksilla (km/h) p/km Sora Öljysora Asfalttjbetoni

25 22 Taulijkko 4 Puol iperivaunuyhdistelmin ajoneuvo- k u s t d fl n u s Pilyste Ajoneuvokust. eri nopeuksilla (km/h) p/km Sora Öljysora Asfalttjbetonj I Taulukko 5 Tayspervaunuyhdisteman ajoneuvo- kustannus Paällyste A,joneuvokust. eri nopeuksilla (km/h) p/km Sora Öljysora Asfalttibetoni

26 Aikakustannukset Ajoradan paällyste ja sen kunto vaikuttavat käytettävään ajonopeuteen ja näin syntyviin aikakustannuksiin. Ajokilometriä kohti syntyvä aikakustannus on kääntäen verrannollinen käytettävään ajonopeuteen. Taulukossa 6 on esitetty kohdan 8. mukaiset keskimääräiset aikakustannukset eri ajonopeuksilla. Taulukko 6 Autotyyppien aikakustannukset Auto- tyyppi Aikakustannus eri nopeuksilla (km/h) 5OJ 60 70] 80f90 p/km HA 30 2i PA LA KAIP KAPP KAVP

27 2 8.4 P;]ystamisen ajokustannussästöt Soratien rakenteen parantaminen ja päällystäminen vaikuttaa ajokustannuksiin monin eri tavoin. Päällystetyllä tiellä polttoaineenkulutus on pienempi kuin sorapintaisella tiella. Samoin syntyvä korjaus- ja huoltotarve on vähäisempää kun tiellä on päällyste. Korkealuokkaisempi päällyste nostaa I hieman käytettyjä ajonopeuksia ja pienentää syntyviä aika- k u s t a n n u k s i a. Ajokustannussäästöjen laskennassa on oletettu kevyiden ajoneuvojen (HA + PA) käyttämäksi keskimäaräiseksi ajonopeudeksi 65 km/h. Raskaiden ajoneuvojen vastaava nopeus on 60 km/h. Öljysorapäällysteen on arvioitu kohottavan käytettäviä keskimääräisiä ajonopeuksia 5 km/h ja asfalttibetonipäällysteen 0 km/h. Ajokustannussäästöjä on arvioitu kertyvän 8 kuukauden ajalta eli silloin kun tien pinta on paljas lumesta ja jaasta. Vuotuiset ajokustannussäästöt KVL:n funktiona on esitetty oheisessa kuvassa. & c - - AeneLwok.s4 kokus Ö e 0 KVL(aJ''/4) &..vd.. ^orq,+ en nati4f u;s; orfan;mi-., - ;

28 25 9. YHTEENVETO SORATIEN RAKENTEEN PARANTArISEN KUSTANUSVAJKUTlJKSJSTA Kustannussastöt on laskettu 20 vuoden pituiselta ajanjak-. soita ja ne on djskontattu nykyhetkeen 6 % diskonttokorolla. Kustannukset ja siislot on laskettu tiekilometrjä kohden (mk/km). Flojto-jkunnostuskustannussäästöt (mk/20a): Kp-lkka ös AF mk nk mk mk mk 000 mk mk mk mk -R 000 mk Ajokustannussaästöt (rnki2oa): ÖS: 392 KVL (mk) t o AB: 538 KVLt (mk) Inves tointikusta nnus: ÖS, KVL < 300 : mk X KVL > 300 : mk X AB, KVL < 000 : mk X KVL > 000 : mk X missä X Kantavan kerroksen paksuus (cm) 0 senttimetriä ylittävältä osalta

29 LIsiinvestointik'jstannus kunnossapidon varaty6n mrjj.sissi oloissa (vrt. sivu 5): keski- 63, KVL < 300 : mk KVL > 300 : mk AU, KVL < [000 :?5 000 mk KVL > 000 : mk Investointikustanrius erillisenä rakennusinvestointjna öljysoralla mk a as?alttibetonilla mk, josta lisäinvestointikustannuksen osuus öjysoala mk ja asfalttjhetonjlla mk. Kuvassa 2 on esitetty kustannusvaikutukset keskimaräisen vuorokausiliikenteen funktiona. '50 Or» 2cenf FMfam : dvnenpeen ntfklc.-vo (k) 35Ö 3 - / / 250- / 7 / 200 f50 - / / fooxv- // / / - / - o g i -. -(00 7/ / L (a /4) V.4i& Q. Sor&eA-. r&kew-b+ee,- pö4 l.e nk fc-.'o ('. b&fc- ojolf s+je4- inves - h eee4s).ö VLwS.e..- zoud.

30 27 Kunnossapidon varatyöni toteutettuna tulee soratien päys-. täminen öljysoralla kysymykseen liikennemäärän ylittäessä [50 autoa/d ja asfalttibetonilla liikennemäärän ylittäessä 250 autoa/d. [rillisenä investointiratkaisuna toteutettuna tulee soratien paällystäminen kysymykseen öljysoralla liikennemäärän ylittäessä 250 autoa/d ja asfalttibetonilla liikennemaaran ylittäessä 300 autoa/d. Molemmissa tapauksissa asfalttibetoni tulee öljysoraa edullisemmaksi milloin keskimääräinen vuorokausiliikenne on suurempi kuin 450 autoa vuorokaudessa. Edellä olevat johtopäätökset tarkoittavat sellaisen soratien päällystämistä, joka täyttää sorateille asetetut kantavuusvaa... timukset.

31 ISBN