Tieliikenteen. Lic. Ajokustannukset Tieliikenteen. V...n2ru.u.nJc1: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS - Suunnitteluosasto.

Transkriptio

1 Tieliikenteen JjIJGiJ Ajokustannukset 1989 V!on?1cIJunF?ct, tj Tieliikenteen Lic Ajokustannukset 1989 V...n2ru.u.nJc1: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS - Suunnitteluosasto No. 12 Helmikuu 1989 Tutkimuskeskus

2 J/

3 ALKULAUSE Tässä julkaisussa esitetään liikennetaloudellisissa laskelmissa tarvittavia autoliikenteen ajokustannuksia. Kustannusarvot on laskettu suu nnitteluosaston tutkimuskeskuksessa sekä ajoneuvokustannusten osalta suu nnitteluosaston kehittämiskeskuksessa. Julkaisun on toimittanut eri koistutkija Nils Halla. Tämän vuosittain päivitettävän julkaisun kustannustietoja suositellaan käytettäväksi kaikissa tielaitoksessa tehtävissä tienpitotoimenpiteiden liikennetalou dellisissa tar -kasteluissa. Apulaisjohtaja / Kirill Härkänen

4 2 - Ajokustannukset 1989

5 SISÄLTÖ Ajokustannukset ALKULAUSE KÄmÄJÄLLE 5 1.YHTEENVETO AJOKUSTANNUKSISTAV Yhteenvetotaulukot 6 - Ajokustannuksia graafisesti 8 2.AJOKUSTANNUSTAULUKOT Käyttäohjeita 11 - Esimerkkejä 12 - Ajoneuvokustannukset (p/km) 14 - Alkakustannukset (p/km) 16 - Onnettomuuskustannukset (p/km) 17 - Onnettomuusaste (kpl onn./100 milj.autokm) 18 - Taajamaolosuhteet (ajon./aika/onn.) 19 - Muuntokertoimia ajoneuvo- ja onnettomuuskustannuksille 20 - Ajokustannustaulukoiden yhtälömuunnokset MÄÄRITYSPERUSTEET JA YKSIKKÖHINNAT V Ajoneuvokustannukset 22 - Henkilöautot 25 - Pakettiautot 25 - Linja-autot 26 - Kuorma-autot Aikakustannukset 28 - Henkilöautot 29 - Paketti-, linja- ja kuorma-autot Onnettomuuskustannukset 31 - Perusteet ja yksikkökustannukset 31 - Kustannukset eri onnettomuusluokissa 33 - Lasketut kustannukset kilometriä kohden: perusteista 33

6 4 - Ajokustannukset 1989 Julkaisusta vastaa TVH:n suunnitteluosaston tutkimuskeskus, jonne kaikki julkaisua ja sen sisältöä koskevat tiedustelut, huomautukset ja ehdotukset pyydetään osoittamaan. Tutkimuskeskuksesta saa myös tarkempia tietoja ajokustannusten yksikköarvoista ja niiden laskentaperusteista. Seuraava ajo ilmestyy helmikuussa kustannusjulkaisu Kustannusryhmien vastuuhenkilöt: ajoneuvokustannukset: - aikakustannukset: onnettomuuskustannukset: tutk. ins.opp. erik.tutk. tutk. Veikko Viitanen (Skk) Jukka Räsänen (Skk) Nils Halla Veijo Kokkarinen Julkaisun toimittaja: erik. tutk. Nils Halla (p ) Puhelin: Postiosoite: Käyntiosoite: (90) 1541 (Pasilan Virastokeskuksen vaihde) TVH/Stk PI Helsinki Pasilan virastokeskus Opastinsilta 12 A7 (C)1978, 1989 Tie- ja vesirakennushallitus, Helsinki ISSN

7 - ja Ajokustannukset KAYITAJALLE Tie- ja vesirakennushallituksen suunnitteluosaston tutkimuskeskus 1 on vuodesta 1978 julkaissut vuosittain tietoja tietiikenten ajokustannuksista. Lasketut arvot perustuvat tienpitäjän näkemykseen ajoneuvon hankinnan ja käytön kustannuksista ja annetut tiedot sopivat julkisen vallan tienpitotoimenpiteiden taloudelliseen tarkasteluun. Ajokustannukset muodostuvat kolmesta kustannustekijästä: ajoneuvo-, aika- ja onnettomuuskustannuksista. Ne kuvaavat laajemminkin ajoneuvojen käyttöön liittyviä tekijöitä. Ajoneuvokustannuksiin voidaan liittää käsite rahan käyttö, aikakustannuksiin tavoitettavuus ja ajomukavuus sekä onnettomuuskustannuksiin turvallisuus. Ajoneuvokustannusarvot esitetään omakustannushintaisina niihin sisältyvät välilliset verot. Verojen osuus on ilmoitettu, joten tarvittaessa voidaan laskelmia tehdä verottomilla kustannuksilla. Pääsääntöisesti suositellaan verollisten arvojen käyttöä. Kustannustaulukoissa on myös ilmoitettu pääomakustannusten osuus ajoneuvokustannuksissa. Tiehankkeiden taloudellisesta tarkastelusta on v ilmestynyt ohje (Tienpitotoimenpiteiden liikennetaloudellinen tarkaste!u: Ohjeita laskelmien tekemiseen, TVH ). Ohjeen periaatteita on (IS-i 2, TOi osittain, KEHAR). noudatettu joissakin mikrotietokoneelle tehdyissä laskentaohjelmissa Tämä ajokustannusjulkaisu on alunperin tehty käytettäväksi IS-12-ohjelman kanssa, mutta kustannusarvot soveltuvat luonnollisesti lähtötiedoiksi kaikkeen liikennetaloudelliseen tarkasteluun. Kustannusten laskentaperusteita on useana vuonna tarkistettu, joten uudet kustannusarvot ovat vain 1983 laskentaperusteet rajoitetusti vertailukelpoiset varhaisimpien kustannusten kanssa. Vuodesta 1984 moottoritietja vuonna 1986 moottoriliikennetiet erotettiin ovat olleet samat paitsi, että vuonna omaksi tietyypikseen. Vuonna 1988 tarkistettiin verojen osuuden arviointia ajoneuvokustannuksissa. taskentaohjelmien tarvitsemat lähtötiedot: Ajokustannukset-julkaisusta saadaan seuraavat eri laskentaohjelmissa (esim. IS-i 2, TOJ, KEHAR) tarvittavat lähtötiedot (ks. myös ohjelmien käyttöohjeet): - ajoneuvokustannukset (p1km, taulukot 1,2 ja 9, yhtälömuunnos s. 19) ajan tuntihinta (mk/tunti ha ja ka sivu 4, p/km yhtälömuunnos s. 19) onnettomuuden keskimääräinen hinta (mk/onnettomuus sivu 5, p/km - yhtälömuunnos s. 19) - onnettomuusaste (taulukot 7ja 8 s. 16, ellei tarkempaa tietoa ole käytettävissä). Verrattuna vuoteen 1988: Ajoneuvokustannuksissa ovat nousseet paitsi polttoaineen hinta, erityisesti myös huoltokustannukset. Korkotason nousu näkyy pääomakustannuksissa. Aikakustannukset ajoneuvoa kohti ovat nousseet myös siksi, että keskimääräiset henkilöluvut ja matkan tarkoitusjakaumat on tarkistettu HLT/i986:n2 havaintojen mukaisiksi. Onnettomuuskustannuksissa onnettomuuden keskihinta on laskenut. Syynä on lievempien onnettomuuksien suhteellinen osuuden nousu. 1 Ennen v organisaatiouudistusta talousosaston tutkimustoimisto 2 HLT/1 986 = henkilöliikennetutkimus 1986

8 6 - Ajokustannukset Yl-ITEENVETO AJOKUSTANNUKSISTAV Hintataso taulukoissa on v tammikuun mukainen. Yksikköhintojen laskentaperusteita on esitetty kohdissa A: Ajoneuvokustannukset (keskimäärin koko vuotena) Ajoneuvolaji Ajoneuvo- Välillisten verojen kustannus osuus p/km p/km % Henkilöauto Pakettiauto Linja-auto Kuorma-auto B: Aikakustannukset Henkilöauto Matkan tarkoitus mk/tunti /henkiiö /ajoneuvo 1 Työajan matka 70,65 134,25 Työ-ja asiointimatka 15,75 28,35 Vapaa- ja loma-ajanmatka 9,00 20,70 Yhdistetty arvo (17,10) 35,20 Muut autot Ajoneuvolaji mk/tunti /henkilö /ajoneuvo2 Pakettiauto 63,10 63,10 Kuorma-auto 79,20 87,10 Linja-auto (yleiset tiet) 538,20 1 Ajoneuvon keskimääräisen matkustajamäärän (kuljettaja mi) ajan arvo.

9 Ajokustannukset C: Onnettomuuskustannukset yleisillä teillä 1 Onnettomuustyyppi Kustannus mk Kuollut Pysyvästi vammautunut Tilapäisesti vammautunut Vammautunut keskimäärin Kuolemaan johtanut onnettom Vammautumiseen johtanut onn Henkilövahinko-onnettomuus Omaisuusvahinko -onnettomuus Tieliikenneonnettomuus keskim Ajokustannustaulukoissa sivuilla myös aika-ja onnettomuuskustannukset on esitetty muodossa p/km. 1 Laskelmissa on käytetty TVH:n onnettomuustilastoja. 2 Tiehikenneonnettomuuden keskimääräinen hinta on laskenut viimevuodesta. Syynä tähän on nyt tehty korjaus keskimääräisen onnettomuuden muodostumisessa: viime vuosina seurauksiltaan lievempien onnettomuuksien määrä on suhteellisesti lisääntynyt.

10 I 8 - Ajokustannukset 1989 D. Ajokustannuksia graafusesti Kuva 1: Ajokustannustekijöiden suhteelliset osuudet henkilö- ja kuormaautojen ajokustannuksissa keskimäärin (ha: 90 km/h ja _ ka: 80 km/h) lti ''Ih'''i 60 IIII Onnettomuus Ii Henkilöauto Aoneuvotyyppi Kuorma auto kustannukset Aika kustannukset H H Ajoneuvo kustannukset, muuttuvat Ajoneuvo k u sta nn uk set, kiinfeöt Kuva 2: Ajoneuvokustan nusten muodostuminen eri autotyypeillä keskimäärin km Pa ao ma n korko Paa oma n poisto Ma vero, yllapito en k oat Kor ja us, huolto 1 Voifelu Pol tto a i ne 0 Ha Pa La KaipKappKatp Ka Autotyyppi 1VH - tutkimuskeskus

11 Ajokustannukset Kuva 3: Henkilöauton keskimääräiset ajoneuvokustannukset eri tietyypeillä ja nopeuksilla v p/km C Nopeus km/h 12 SR K + Y OS Vt,kf e ud. f " Mo 11 bb _ 111 F, 111 F, 111 F ' 1 1'-' Mo p pg 0 8 i 107 1nF, 7T.:---10Ts U ,5 0 8 Kuva 4: Kuorma-auton keskimääräiset ajoneuvokustannukset eri tietyypeillä ja nopeuksilla v p/km K + Y SR ' 5 K+Y OS ,5 Seud f 364 Mol 36 1, , Vt,kf x-., ,5 336, Nopeus km/h

12 Ank - kiiritedt 10 - Ajokustannukset 1989 Kuva 5: Henkilöauton ajokustannusten muodostuminen osatekijöistä eri tieympäristöissä (p1km) v Kuva 6: Kuorma-auton ajokustannusten muodostuminen osatekijöistä eri tieympäristöissä (p1km) v p/km Onk Aik Ank - muuttuvat ioofl Toa lama Seudfie Vt,kt Mol/rno Tieympdristö

13 Ajokustannukset AJOKUSTANNUSTAULUKOT Tienpitotoimenpiteiden liikennetaloudellista tarkastelua varten on taulukoihin 1...6, laskettu henkilö-ja kuorma-autojen iokustannuksia kilometriä kohden eri nopeuksilla. Nopeutena käytetään tarkasteltavilla teilla liikkuvien ajoneuvojen keskimääräistä nopeutta. Ajoneuvo- ja onnettomuuskustannukset on laskettu tietyypeittäin (jako on lähinnä tien toiminnallisen luokan mukainen) vastaamaan tietyypillä nykyisin vallitsevia keskimääräisiä koko maan kesäliikennöimisolosuhteita nopeuden ollessa suhteellisen tasaista. Ajoneuvokustannustaulukoissa on annettu kertoimet, joilla keskimääräisen kuntoista päällystettä vastaava taulukkoarvo voidaan muuntaa vastaamaan huonoa tai hyvää päällystettä. Yleensä käytetään taulukkoarvoa (keskimääräinen päällysteen kunto). Tien mäkisyyden ja liikennemäärän vaikutusta ajoneuvokustannuksiin voidaan arvioida taulukoiden 1 2 yhteydessä ilmoitettujen muutoslukujen avulla (muutos p/km: lisäys tai vähennys perusarvosta). ja Ensin tehdään mandollinen päällysteen kunnon mukainen korjaus ja sen jälkeen tarvittaessa geometria -ja liikennekorjaus. Sää- ja keliolosuhteiden muuttuessa taulukkoarvoja voidaan korjata s. 18 annetuilla kertoimilla (taulukot 13 ja 14). Sää- ja kelikorjausta tarvitaan, kun tarkastellaan kunnossapitotoimenpiteitä. Tavallisessa tiehanketarkastelussa käytetään taulukkoarvoja. Taulukoissa on esitetty keskimääräisiä ajokustannuksia taajamaolosuhteissa. Näitä arvoja voidaan soveltaen käyttää tarkasteltaessa liikennettä päätiehankkeella ruuhkatilanteessa. Nopeuden ollessa tasaista käytetään taajamissakin taulukoiden 1 ja 2 ajoneuvokustannuksia. Kustannusarvoja käytettäessä tarvitaan harkintaa, sillä on huomattava, että keskimääräiset arvot eivät sellaisinaan useinkaan vastaa todellisuutta jollain tietyllä yksittäisellä tiehankkeella. Esimerkiksi tien parantamishankkeissa keskinopeus tiellä yleensä nousee ja tien ominaisuudet paranevat, vaikka tien toiminnallinen luokka ei muuttuisikaan. Ajoneuvokustannusten ja onnettomuusasteen/-kustannusten muutokset on tällöin arvioitava taulukkojen eri nvejä vertailemaua. Taloudellisissa tarkasteluissa voidaan pakettiautot lukea henkilöautoihin ja linja-autot kuorma-autoihin, elleivät erityiset syyt vaadi niiden erilliskäsittelyä. Käytettäessä kustannusarvoja lähtötietoina sellaisissa tiehankkeissa, joissa vaihtoehtojen pituudet poikkeavat huomattavasti, suositellaan käytettäväksi henkilöautoilla ajoneuvokustannuksia, joista on vähennetty kiinteiden kustannusten osuus.

14 12 - Ajokustannukset 1989 ESIMERKKEJÄ AJONEUVOKUSTANNUSTEN MÄÄRI1TELEMISESTÄ Esim. 1: Seudullinen tie (AB) parannetaan, toiminnallinen luokka ei muutu. Todelliset nopeudet (km/h): - nykyinen tie 1. vuosi: 10. vuonna: parannettu tie: - ha 85, ka 81 ha 75, ka 75 koko tarkastelukauden ha 90, ka 81 Ajoneuvokustannukset nykyiselle tielle otetaan seudullisen tien kohdalta: - nykyinen tie 1. vuosi: ha 114 ja ka 356 p/km 10. vuonna: 112,5 + 2 ja (liikennemäärän kasvun vaikutus mukana) Parannettu tie vastaa tarkastellulta osaltaan laadultaan päätietä, joten kustannukset katsotaan vt,kt-riviltä, kasvanut liikenne ei vielä lisää ajoneuvokustannuksia: ha 112 ja ka 348 p/km Esim. 2: Mäkistä, mutkaista ja huonopintaista (Os) seudullista tietä parannetaan. Nykyisen tien vastaavat lähinnä huonokuntoisen kokoojatien kustannuksia. ajoneuvokustannukset Todelliset nopeudet (km/h): - nykyinen tie: ha 78, ka 70 - parannettu tie: ha 82, ka 78 Vastaavat ajoneuvokustannukset ovat: - nykyinen tie: ha 1,03x118 = 122 p/km ka 1,03x364 = 375 p/km - parannettu tie: ha 113 p/km ka 355 p/km Esim. 3: Ruuhkautuvan päätien ajoneuvokustannukset otetaan ruuhkatunteja vastaavalta ajalta taulukosta 9 ja muulta ajalta taulukoista 1 ja 2 (lisättävä mandollinen liikenteen aiheuttama lisäkustannus).

15 Ajokustannukset YWSTIETOJA TIETYYPPIEN LYHENTEET Mo = moottoritie Mol = moottoriliikennetie Vt,kt = vaitatie,kantatie Seud.tie = seudullinen tie K+Y-tiet Os = kokooja- tai yhdystie, öljysora K+Y-tiet SR = kokooja- tai yhdystie, sora TIE- JA LIIKENNEOLOSUHTEET Kustannukset on laskettu vastaamaan seuraavia keskimääräisiä ominaisuuksia eri tietyypeillä (pi. taajamataulukot): Tiet',yppi Päällyste Mäkisyys rn/km Kaarteisuus grad/km KVL Mo AB Mol AB Vt,kt AB Seudtiet AB K+Y-tiet Os K+Y-tiet SR

16 14 - Ajokustannukset 1989 AJONFUVOKUSTANNUKSET - Henkilöauto Taulukko 1: Henkilöauton ajoneuvokustannukset (p/km) Henkilöauto Nopeus km/h Tietyyppi [ Mo Mol Vt,kt Seud.tiet K+Y-tietöS K+Y-tietSR Kiinteän kustannuksen osuus: 68 p/km Ks. myös kuva 3 (s. 7) Korjauskertoimet: ällysteen kunto: hyva keskim. huono Mo,mol,vt,kt,seud.t. 0,99 1,00 1,03 K+YÖS 0,99 1,00 1,03 K+YSR 0,99 1,00 1,03 Muutos p/km: lien rna kisyys: 0 rn/km keskim. 35 rn/km Mo,mol Vt,kt,seud.t K+Y-tiet Liikenne: (KVL) -100% keskim. ^ 200% + 300% Mo Mol Vt,kt Seud.t K+Y-tiet

17 Ajokustannukset AJONELNOKUSTANNUKSET - Kuorma-auto Taulukko 2: Kuorma-auton ajoneuvokustannukset (p/km) Kuorma-auto Nopeus km/h fletyyppi Mo Mol Vt,kt Seud. tiet K+Y-tietöS K+Y-tietSR Kiinteän kustannuksen osuus: 195 p/km myös kuva 4 (s. 7) Ks. Korjauskertoimet: Päällysteen kunto: hyvä keskim. huono Mo,mol,vt,kt,seud.t. 0,99 1,00 1,03 K+YÖS 0,99 1,00 1,03 K+YSR 0,99 1,00 1,03 Muutos p/km: i7en mäkisyys: 0 rn/km keskim. 35 m/km Mo,mol Vt,kt,seud.t K+Y-tiet Liikenne: (KVL) -100% keskim % + 300% Mo Mol Vt,kt Seud.t K+Y-tiet

18 16- Ajokustannukset 1989 AIKAKLJSTANNUVSFJ - Henkilö- ja kuorma-autot Taulukko 3: Henkilöauton aikakustannukset (p/km) Henkilöauto Nopeus km/h Tietyyppi [ Mo Mol Vt,kt Seud. tiet K+Y-tiet Os K+Y-tiet SR Taulukko 4: Kuorma-auton aikakustannukset (p/km) Kuorma -auto Nopeus km/h Tietyyppi Mo Mol Vt,kt Seud. tiet K+Y-tietÖS K+Y-tietSR

19 Ajokustannukset ONNETTOMUIJSKUSTANNUKSET - Henkilö- ja kuorma-autot Taulukko 5: Henkilöauton onnettomuuskustannukset (p/km) Henkilöauto Nopeus km/h - Tietppi [ Mo Mol Vt,kt Seud. tiet K+Y-tietÖS K+Y-tietSR Taulukko 6: Kuorma-auton onnettomuuskustannukset (p/km) Kuorma-auto Nopeus km/h lietyyppi Mo Mol Vt,kt Seud. tiet K+Y-tiet Ös K+Y-tiet SR Taulukoissa 5 ja 6 annettuja onnettomuuskustannusarvoja käytettäessä on otettava huomioon nopeuden riippuminen nopeusrajoituksesta, joka vuorostaan määrätään tie- ja liikenneolosuh -teiden perusteella. Taulukot esittävät siten tavallaan onnettomuuskustannusten riippuvuutta paikallisista olosuhteista. Taulukoita ei voida käyttää sellaisinaan nopeusrajoitusten muutosten vaikutuksia arvioitaessa (esim. nopeusrajoituksen nostaminen 80 -> 100 km/h nostaa yleensä onnettomuuksien määrää %).

20 18 - Ajokustannukset 1989 ONNETIOMUUSASTE - Autot keskimäärin Taulukko 7: Keskimääräinen onnettomuusaste, autot yhteensä, kaikki onnettomuudet (kpl onnettom./100 milj. autokm) Autot Nopeus km/h Tietyyppi J Mo Mot Vt,kt Seud. tiet K+Y-tiet Os K+Y-tiet SR Taulukko 8: Keskimääräinen onnettomuusaste, autot yhteensä, henkilövahinko-onnettomuudet (kpl onnettom./lo0 milj. autokm) Autot Nopeus km/h Tietyyppi Mo Mot Vt,kt Seud. tiet K+Y-tiet Os K+Y-tiet SR Taulukoissa 7ja 8 annettuja onnettomuusastearvoja käytettäessä on otettava huomioon nopeuden riippuminen nopeusrajoituksesta, joka vuorostaan määrätään tie- ja liikenneolosuhteiden perusteella. Taulukot esittävät siten tavallaan onnettomuusasteiden riippuvuutta paikallisista olosuhteista. Taulukoita ei voida käyttää sellaisinaan nopeusrajoitusten muutosten vaikutuksia arvioitaessa (esim. nopeusrajoituksen nostaminen 80 -> 100 km/h nostaa yleensä onnettomuuksien määrää %).

21 Ajokustannukset AJOKUSTANNUKSET - Taajamaolosuhteet Taulukko 9: Ajoneuvokustannukset taajama-ajossa (p/km) Nopeus (km/h) Henkilöauto Kuorma-auto Kiinteä kustannus: HA: 68 p/km KA: 195 p/km Taulukko 10: Aikakustannukset taajama-ajossa (p/km) Nopeus (km/h) Henkilöauto Kuorma-auto Taulukko 11: Onnettomuuskustannukset taajama-ajossa (p/km) (nopeus onnettomuushetkellä) Nopeus (km/h) Henkilöauto Kuorma-auto Taulukko 12: Onnettomuusaste taajamaalueilla (kpl onnettom./100 milj.autokm,vuosi) Nopeus (km/h) Henkilöauto Kuorma-auto

22 20 - Ajokustannukset 1989 Taulukko 13: Olosuhdetekijöiden vaikutus ajoneuvokustannuksiin (muuntokertoimet) Tietyyppi Pinnan kesäkunto Talvikerroin 1 Pinnan talvikunto 2 (ha=ka) AB OS AB OS Mo,mol Hyvä 0,99 Ohut lumiker. (<5cm) 1,05 vt,kt Keskim. 3 1,00 1,03 Paksu lumiker.(5-locm) 1,10 Huono 1,03 Tiellä polanteita 1,05 Tiellä sohjoa (5cm) 1,10 Tie jäinen 1,05 Seudulli- Hyvä 0,99 1,00 Ohut lumiker. (<5cm) 1,05 set tiet Keskim. 3 1,00 1,02 1,03 1,05 Paksu lumiker.(5-locm) 1,12 Huono 1,03 1,05 Tiellä polanteita 1,08 Tiellä sohjoa (5cm) 1,10 Tie jäinen 1,08 Os SR Os SR Kokooja- Hyvä 0,99 1,00 Ohut lumiker. (<5cm) 1,05 ja Keskim. 3 1,00 1,01 1,05 1,08 Paksu lumiker.(5-locm) 1,12 yhdystiet Huono 1,03 1,05 Tiellä polanteita 1,10 Tie jäinen 1,10 Muu kunto (ha/ka): kelirikko SeuduHiset Lievä 1,10/1,15 Kokooja- ja Lievä 1,15/1,15 tiet Vaikea 1,15/- yhdystiet Vaikea 1,20/- Taulukko 14: Olosuhdetekijöiden vaikutus onnettomuuskustannuksiin (muuntokertoimet) Tietyyppi Pinnan kesäkunto Pinnan talvikunto (ha = ka) Kaikki Vaikutus vähäinen Tiellä sohjoa (5cm) 10 Tie jäinen 30 Etelä-Suomi 10 Muu Suomi Talvikerroin keskim. 1,5 1 Talvikustannuslisä (paijas kuiva tienpinta). 2 Huomaa nopeusvaikutus: keskimääräinen ajonopeus laskee. 3 Ajokustannusjulkaisun arvot vastaavat keskimääräisiä olosuhteita

23 K K K K K K Ajokustannukset AJOKUSTANNUSTAULUKOIDEN YHTÄLÖMUUNNOKSET Peruskustannusten yhtälömuunnokset: K = kustannus p/km v = nopeus km/h Ajoneuvokustannukset/henkilöautot: Mo K = 118,62-0,43v + 0,0035v2 Mol K = 125,17-0,58v + 0,0044v2 Vt,kt K = 129,72-0,65v + 0,0050v2 Seud.t. K = 133,00-0,65v + 0,0050v2 K+Y-tiet Os K = 138,00-0,65v + 0,0050v2 K+Y-tiet SR K = 138,29-0,56v + 0,004 iv2 Taajamat K = 153,60-1,29v + 0,0093v2 Ajoneuvokustannukset/kuorma -autot Mo Mol Vt,kt Seud.t. K+Y-tiet OS K+Y-tiet SR Taajamat K = 450,56-3,26v + 0,024v2 = 449,11-3,16v + 0,023v2 = 444,00-2,80v + 0,020v2 = 464,35-3,30v + 0,024v2 = 489,20-3,88v + 0,030v2 = 500,75-3,73v + 0,028v2 = 496,80-4,40v + 0,034v2 Aikakustannukset Henkilöauto Kuorma-auto a=35,20 b=87,1o K = boa/v = loob/v K Onnettomuuskustannukset/henkilöautot Mo K=5,0 Mol K=6,0 Vt,kt K = 30,86-0,36v + 0,0013v2 Seud.t. K = 35,00-0,54v + 0,0027v2 K+Y-tiet K 43,66-0,90v + 0,0057v2 Onnettomuuskustannukset/kuorma-autot Mo K=15,0 Mol K = 68,29-1,24v + 0,071v2 Vt,kt K = 156,43-3,05v + 0,018v2 Seudt. K = 227,25-5,53v + 0,038v2 K+K-tiet K = 160,00-3,74v + 0,025v2 Huomautus: Taulukoiden yhtälömuunnoksilla saadut kustannusarvot saattavat poiketa taulukkoar - voista (virhe n. ± 1,5 p, onnettomuuskustannuksissa enemmänkin).

24 Ajokustannukset MÄÄRITYSPERUSTEET JA YKSIKKÖHINNAT Ajoneuvokustannukset Ajoneuvokustannuksia on tarkasteltu tien käyttäjän näkökulmasta. Ne on laskettu omakustannushintaisina polttoaineiden, tarvikkeiden ja ajoneuvojen hintoihin sisältyvät välilliset verot mukaan luettuna. Ajoneuvoihin sijoitetun pääoman korkokustannus on kuorma- ja linja-autoille 1 1%:n korkotuottovaatimuksen mukainen. Henkilö-ja pakettiautoilla laskennallisena korkokantana on 9,5% ja 10%. Ajoneuvojen poistoaika vastaa kunkin ajoneuvotyypin keskimääräistä odotettavissa olevaa käyttöikää. * Henkilöauto s. 21 * Pakettiauto s. 23 * Linja-auto s. 24 * Kuorma -auto s. 25 TVH. tutkimuskeskus

25 Ajokustannukset Henkilöauto Henkilöauton ajoneuvokustannus on laskettu seuraavin perustein: - Polttoaineen kulutus 8,1 1/100 km - Vuotuinen ajosuorite km 1 - Hankintahinta mk - Poistoaika 13 vuotta - Arvonaleneminen 15 %/a - Korkokanta 9,5 %/a - Polttoaineen hin ta2 3,42 mk/l (99-okt.,45%) 3,21 mk/l (92-okt.,40%)3 2,53 mk/l (diesel, 15%) 3,20 mk/l (keskimäärin) Taulukko 15: Henkilöauton koko vuoden keskimääräinen ajoneuvokustannus (p/km) Kustannustekijä p/km Polttoaine 25,9 Korjaus, huolto ja voitelu 18,6 Renkaat 3,6 Moottoriajoneuvovero, ylläpito 7,4 Pääoman poisto 34,0 Pääoman korko 26,6 Muuttuva osa 48,1 p/km Kiinteä osa 68,0 p/km Yhteensä 116,1 Vakuutusmaksua (13,2 p/km) ei ole sisällytetty ajoneuvokustannuksiin, koska onnettomuuskustannukset on määritelty erikseen. 1 Diesel.henkilöautojen osuus ha-kannasta on 7,7% ja liikennesuoritteesta n. 15% 2 Keskimääräiset huoltamohinnat Lyijytön 3,24 mk/, osuus vielä vähäinen

26 tie- tai 24- Ajokustnnukset 1989 Kuvassa 7 on esitetty henkilöauton polttoaineen kulutuksen riippuvuus ajonopeudesta eri tieluokissa keskimääräisissä liikenneolosuhteissa. Kuvan avulla voidaan arvioida polttoaineenkulutuksen muutoksia litroissa. Kuva 7: Henkilöauton polttoaineenkulutuksen riippuvuus ajonopeudesta eri tietyypeillä keskimäärin (liikennevirran ollessa tasaista) 1/100 km 1 - K+Y tiet -----Seud.tiet --. Vt, kt Mo, mot Taa jam a tiet / Taalamatief il / I / 8 6 I I I I I I I I I I Nopeus km/h Kuvan käyrien avulla voidaan arvioida henkilöauton polttoaineen kulutusta, kun se liikkuu tietyn tietyypin teillä vapaissa olosuhteissa jokseenkin tasaisella nopeudella. Käyriä ei voi suoraan käyttää eri nopeusvaihtoehtojen vertailuun: jos tie- tai liikenneolosuhteet (paikalliset nopeusrajoitukset, mäet, liittymät, ruuhkat tms.) aiheuttavat nopeuksien paikoittaista ja/tai ajoittaista laskua, seuraa siitä yleensä selvää kulutuksen kasvua, mitä ei ole näissä käyrissä otettu huomioon.

27 Ajokustannukset Pakettiauto Pakettiauton ajoneuvokustannus on laskettu seuraavin perustein: - Polttoaineen kulutus 111/100 km - Vuotuinen ajosuorite km - Hanki ntahi nta mk - Poistoaika 10 vuotta - Arvonaleneminen 20 %/a -Korkokanta 10%/a - Polttoaineen hinta 1 3,21 mk/1 (92 -okt.) 2,53 mk4 (diesel) 2,73 mk4 (keskimäärin) - Pakettlautokannan ajosuoritteesta on 30 % arvioitu ajettavan bensiinillä Taulukko 16: Pakettiauton koko vuoden keskimääräinen ajoneuvokustannus (p/km) Kustannustekijä p/km Polttoaine 30,0 Korjaus, huolto ja voitelu 17,9 Renkaat 5,4 Ylläpito 9,0 Pääoman poisto 42,2 Pääoman korko 26,5 Muuttuva osa 53,3 p/km Kiinteä osa 77,7 p/km Yhteensä 131,0 Vakuutusmaksua (12,9 p/km) ei ole sisällytetty ajoneuvokustannuksiin, koska onnettomuuskustannukset on määritelty erikseen. 1 Keskimääräinen huoltamohinta

28 26- Ajokustannukset 1989 Linja-auto Linja-auton ajoneuvokustannus on laskettu seuraavin perustein: - Polttoaineen kulutus 30,5 1/100 km - Vuotuinen ajosuorite km - Hanki ntahi nta mk - Poistoaika 13 vuotta - A,vonaleneminen 20 %/a - Korkokanta 11 %/a - Polttoaineen hinta 1 2,53 mk/l (diesel) Taulukko 17: Linja-auton koko vuoden keskimääräinen ajoneuvokustannus (p/km) Kustannustekijä p/km Polttoaine 76,9 Voitelu 11,5 Korjaus, huolto 64,7 Renkaat 11,4 Ylläpito- ja hallintokulut 23,8 Pääoman poisto 87,5 Pääoman korko 74,2 Muuttuva osa 164,5 p/km Kiinteä osa 185,5 p/km Yhteensä 350,0 Vakuutusmaksua (18,3 p/km) ei ole sisällytetty ajoneuvokustannuksiin, koska onnettomuuskustannukset on määritelty erikseen. 1 Keskimääräinen huoltamohinta

29 Ajokustannukset Kuorma-autot Kuorma-autojen ajoneuvokustannus on laskettu perävaunuttomille kuorma-autoille (KAI P), puol iperävaunuyhdistelmdle (KAPP) ja täysperävaunuyhdistelmille (KATP) eriksen. Kuorma-auton keskimääräinen ajoneuvokustannus on laskettu eri kuorma-autotyyppien vuotuisen liikennesuoritteen mukaan painottaen. Laskentaperusteet ovat seuraavat: KAIP KAPP KATP - Polttoaineen kulutus (1/100 km) Vuotuinen ajosuorite (km) Hankintahinta (mk) Poistoaika (a) Aivonaleneminen (%/a) Korkokanta (%/a) Dieselöljyn hinta: 2,52 mk/1 1 Taulukko 18: Kuorma-auton koko vuoden keskimääräinen ajoneuvokustannus (p/km) Kustannustekij K,4JP 0,50 KAPP 0,08 KATP 0,42 KA2 1,00 Polttoaine 65,5 93,2 108,4 85,7 Voitelu 11,1 15,9 18,4 14,6 Korjaus, huolto 53,0 52,7 49,7 51,6 Renkaat 23,5 39,7 47,0 34,7 Moottoriajoneuvovero, ylläpito- ja hallintokulut 48,3 49,1 46,3 47,5 Pääoman poisto 89,3 88,7 83,6 86,9 Pääoman korko 62,3 61,9 58,3 60,6 KA: Muuttuva osa 186,6 p/km Kiinteä osa 195,0 p/km Yhteensä 353,0 401,2 411,7 381,6 Vakuutusmaksua ei ole sisällytetty ajoneuvokustannuksiin, koska onnettomuuskustannukset on Sen suuruus olisi: KAIP 19,1, KAPP 22,3 ja KATP 22,1 p/km sekä painotettu määritelty erikseen. keskiarvo 20,6 p/km. 1 Keskimääräinen huoltamohinta Painotus ajosuoriteosuuden mukaan

30 28- Ajokustannukset Aikakustannukset Ajan arvottamista on alan ulkomaisissa julkaisuissa käsitelty varsin paljon. Mitään yhtenevää käsitystä ongelman ratkaisusta ei kuitenkaan ole syntynyt. Onkin todettava, että viime kädessä on kyse sopimuksenvaraisesta arvottamisesta, tai sitten on tyydyttävä mittaamiseen pelkästään aikayksiköillä. Tässä esitetyt ajan arvot perustuvat osittain liikenneministeriön yhteiskuntataloudellisia lasketmia liikennesektorissa käsitelleen työryhmän suositukseen, osittain TVH:ssa kehitettyyn määritystapaan. Ajan arvo on ensisijaisesti liitetty tienkäyttäjän kannalta oleelliseen, mutta subjektiivisuutensa takia vaikeasti mitattavaan käsitteeseen ajomukavuus. Säästyneellä ajalla ei siis ajatella olevan yleensä suoranaista vaihtoehtoiskäyttöarvoa, vaan 'aikasäästön' katsotaan kuvaavan tienpitotoimenpiteen seurausvaikutuksena syntynyttä tavoitettavuuden ja ajomukavuuden paranemista (siltä osin kuin lyhentyneen matka-ajan niihin koetaan vaikuttavan). * Henkilöauto s. 27 * Muut autot s. 28

31 Ajokustannukset Henkilöautot (kuljettaja ja matkustajat) Ajan arvo on laskennallisesti sidottu miespuolisen teollisuustyöntekijän keskimääräiseen tuntipalkkaan 1. Ajan arvo vaihtelee riippuen matkan tarkoituksesta seuraavasti: - matkat työaikana: ajan arvo on bruttotuntipalkan ja vastaavien sosiaalikulujen summa - matkat kodin ja työpaikan välillä sekä erilaiset asiointimatkat 35% keskimääräisestä bruttotuntipalkasta - matkat vapaa- ja loma-aikana: 20% keskimääräisestä bruttotuntipalkasta. Taulukossa 19 on esitetty henkilöautolle lasketut ajan tuntihinnat. Mikäli matkan tarkoitusjakaumaa on laskettu yhdistetystä arvosta). ei tunneta, käytetään yhdistettyä arvoa (kilometrikustannukset Vertailulaskelmissa käytetään tavallisesti yhdistettyä arvoa. Taulukko 19: Henkilöauton ajan arvot (mk/h) Matkan tarkoitus Keskimäär. mk/tunti henkilöluku/ajon. /henkilö /ajon. 2 Työajan matka (10) 1,9 70,65 134,25 Työ- ja asiointimatka (41) 1,8 15,75 28,35 Vapaa- ja loma-ajan m. (49) 2,3 9,00 20,70 Yhdistetty arvo3 2,055 (17,12) 35, ,00 mk, ennakkoarvio 1/89 2 Aan arvo keskimääräiselle henkilömäärälle autossa (kuljettaja ml.) 3 Yhdistetyn arvon laskentapainot km-suoritteen perusteella 10, 41 ja 49 (HIT/i 986) 1VH - tutkimuskeskus

32 30 - Ajokustannukset 1989 Paketti-, linja- ja kuorma-autot Taulukossa 20 on esitetty erilaisten ammattimaisen liikenteen ajoneuvojen ajan arvoja. Tuntihintaa laskettaessa on perustana pidetty ajohenkilöstön keskimääräistä bruttopatkkaa lisättynä vastaavilla sosiaalikuluilla. Linja-auton matkustajien ajan arvo on taulukon 19 yhdistetyn arvon mukainen. Taulukko 20: Ammattimaisen tieliikenteen ajan arvot (mk/h) Ajoneuvolaji Keskimäär. mk/tunti henkilöluku/ajon. /henkilö 1 /ajon. 2 Pakettiauto 1,0 63,11 63,11 Kuorma-auto 1,1 79,19 87,11 Linja-auto 1+13,5 (37,10) 538,20 1 Perustuvat tuntiansioiden ennakkoarvioon 2 Vain autoissa olevien henkilöiden ajan arvo Yleisillä teillä Tavaraliikenteessä ei kuijetettavalle tavaralile lasketa ajan arvoa. Kuijetusten ajan arvo on ongelma, johon ei ole vielä ratkaisua

33 Ajokustannukset Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannusten laskemiseksi ei ole olemassa yhtenäisiä kansainvälisiä suosituksia. Käytäntö eri maissa vaihtelee huomattavasti. Ongelmana on erityisesti ns. hyvinvoinnin menetysten arvottaminen. Tässä julkaisussa onnettomuuskustannukset on laskettu yhteiskunnalliseen maksuhalukkuuteen perustuvan menetelmän mukaisesti. Vastaavanlainen laskentatapa on käytössä mm. Ruotsissa ja 000 Tanskassa. Näissä maissa myös liikenneturvallisuuden taso (mitattuna liikenteessä kuolleita/loo as.) on suunnilleen sama kuin Suomessa. Yhteiskunnalliseen maksuhalukkuuteen pohjautuva kustannusten laskentatapa pyrkii ottamaan huomioon yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin muutoksen: onnettomuuden aiheuttamat reaalitaloudellisetja aineettomat menetykset. Turvallisuusinvestoinneilla halutaan vähentää onnettomuuksien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Halutaan myös pienentää onnettomuusriskiä sinänsä ja siten lisätä yhteiskunnan henkistä hyvinvointia. Onnettomuuskustannukset arvotetaan siis laskettavissa olevia taloudellisia kustannuksia suuremmiksi. Esitetyn laskentatavan mukaisesti onnettomuuskustannukset muodostuvat kandesta erästä: 1. Taloudelliset menetykset - onnettomuuden uhrin työn arvon menetys (palkka + sosiaalikulut) - sairaanhoitokulut - hallintokulut - (hautajaiset) - ajoneuvovahingot - liikenneympäristön vahingot 2. Hyvinvoinnin menetykset - Tämä kustannuserä sisältää onnettomuuden aikaansaamat hyvinvoinnin menetykset sekä koetun onnettomuusriskin aiheuttamat hyvinvoinnin menetykset. Hyvinvoinnin menetyksen rahallinen arvottaminen on ongelmallista tai jopa mandotonta, joten yleensä on lopulta sovittava jostain menettelytavasta ja arvosta. Tässä julkaisussa hyvinvoinnin menetyksen arvo on henkilövahinkotyypeittäin arvioitu seuraavin perustein: - Onnettomuudessa kuolleen menetys on täysin invalidisoituneen ihmisen keskimääräinen laitoshoitokustannus odotettavissa olevalta elinajalta. - Pysyvästi vammautuneen hyvinvoinnin menetys on määritelty keskimääräisen invaliditeettiasteen mukaisesti ja on 20% täysinvalidin menetyksestä. - Tilapäisesti vammautuneen menetys on arvioitu vertaamalla sairaspäivien ja työkyvyttömyyspäivien lukumäärää pysyvästi vammautuneen vastaavien päivien lukumäärään. Menetys on noin 2,5% pysyvästi vammautuneen menetyksestä.

34 32 - Ajokustannukset 1989 Taulukko 21: Liikenneonnettomuuden henkilövahinkojen yksikkökustannukset yleisillä teillä Vahinkotyyppi Yksikkö kustannus (mk) Taloudellinen Inhimillinen Yhteensä menetys menetys Kuollut Pysyvästi vammautunut Tilap. vammautunut Vammautunut keskim Ajoneuvovahinko henkilövahinkoa kohti Taulukko 22: Onnettomuuslajeittaiset yksikkökustannukset yleisillä teillä Onnettomuuslaji Kustannus mk Kuolemaan johtanut onnettom. keskimäärin Vammautumiseen johtanut onn. keskimäärin Henkilövahinko-onnettomuus keskimäärin Omaisuusvahinko -onnettomuus keskimäärin Tieliikenneonnettomuus keskimäärin Kustannukset on laskettu tammikuun 1989 hintatason mukaisina ja niissä on käytetty hyväksi TVH:n onnettomuustilastoja. Suuri määrä vähäisemmistä ajoneuvovaurioihin johtaneista onnettomuuksista ei tule tilastoiduksi. Henkilövahinko-onnetomuuksien osalta tilaston kattavuus on melko hyvä. Tämän vuoksi laskettu henkilövahinko-onnettomuuden keskihinta on luotettavampi kuin vastaava kaikkien onnettomuuksien hinta, joka on aivan ilmeisesti liian suuri. 1 Kustannus on laskenut viime vuodesta. Syynä tähän on nyt tehty korjaus keskimääräisen onnettomuuden muodostumiseen: jo useamman vuoden ajan on vakavien onnettomuuksien suhteellinen osuus pienentynyt.

35 Ajokustannukset Kustannukset eri onnettomuusluokissa Onnettomuuskustannusten yksikköarvojen perusteella on voitu laskea eri onnettomuusluokkien kustannukset. Mukana ovat eri onnettomuuksien seuraukset (toistaiseksi epätarkasti) ja niiden vaikutus kustannuksiin 1. Kustannukset eri onnettomuusluokissa vaihtelevat huomattavasti. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset ovat vakavampia ja siten myös kustannukset muodostuvat suuremmiksi. Vuoden 1989 tammikuun hintatason mukaan onnettomuusluokittaiset kustannukset olisivat seuraavat: Onnettomuusluokka Kustannus mk Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Mopedi Polkupyörä Jalankulkija Hirvi Peura Muut Keskimäärin Onnettomuuskustannuksia on lisäksi laskettu eri tieluokissa. Ylemmällä tieverkolla ja suurilla nopeuksilla kustannukset ovat suuremmat kuin alempiasteisilla teillä ja pienemmillä nopeusrajoituksilla. Tieluokittaiset kustannukset on laskettu myös kesä- ja talviolosuhteiden mukaan. Kustannuksista saa tarkempia tietoja alaviitteessä mainitusta tutkimuksesta. Lasketut kustannukset ajokilometriä kohden: perusteista Onnettomuuskustannukset ajokilometria kohden on laskettu tietyyppien onnettomuusasteitten perusteella. Nopeuden on tässä ajateltu olevan lähinnä nopeusrajoituksen mukaisen, paitsi taajama-ajossa, jossa nopeus vastaa todellista ajonopeutta. Kustannukset on kohdistettu henkilö- ja 2. kuorma-autoille niiden onnettomuuteen osallisuuden mukaan Ajokilometrikohtaiset onnettomuuskustannukset ovat tietyn tietyypin keskimääräisiä kustannuksia kesäolosuhteissa. Tietyypin liikenteelliset ominaisuudet heijastuvat nopeusrajoituksen kautta. Onnettomuuskustannusten pieneneminen nopeuden kasvaessa johtuu tien liikenneominaisuuksien, tien geometrian paranemisesta. Pienen nopeuden (50 ja 60 km/h) suureen onnettomuuskus-mm. tannukseen valta- ja kantateillä vaikuttavat osaltaan liikennemuotojakautuman erilaisuus eli taajamien suurempi kevyen liikenteen onnettomuuksien määrä sekä suurempi liittymätiheys. On huomattava, että samalla tiellä suurempi nopeus lisää onnettomuuskustannuksia ja kasvattaa onnettomuusastetta. 1 Onnettomuusluokittaisia kustannuksia la kustannuksia erilaisissa tie- ja liikenneolosuhteissa on selvitetty tutkimuksessa Onnettomuuskustannukset yksiajorataisilla teiiiä (TVH , Helsinki 1988). 2 Vuoden 1988 julkaisussa kustannukset alettiin kohdistaa kuorma-autoille sen mukaan, miten ne ovat ofleet osallisina kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Tästä syystä kuorma-autojen kustannukset ovat nousseet vastaavasti.