UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS"

Kaarina Sipilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio

2 ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset - Kenttätutkimuksissa saadut tulokset rakennetyypeittäin - päätelmät ja jatkoselvitykset

3 TEHTY TUTKIMUS - Tutkittu erilaisia tie- ja kenttärakenteita, joissa käytetty lentotuhkia päällysrakenteessa - Rakenteita kahta päätyyppiä: Massiivituhkarakenne Kerrosstabiloitu kantava kerros Käytetty erilaisia lentotuhkia ja seosaineita Kivihiilen, puun- ja seospolton lentotuhkat RPT, YSe, CaO, MaKu Koekohteet: Koria 1998/2001 Inkoo 2000 Kukkia ja Leppävirta 2002 Vuosaari 2006 Jämsä 2010 Tutkimukset Kantavuusmittaus Rakennetutkimus Kuntokartoitus Puristuslujuuden testaus

4 MASSIIVITUHKARAKENTEET [Inkoo, Leppävirta, Koria ja Jämsä] - Alempiluokkaisten teiden päällysrakenteeseen rakennettu sidottu sivutuotekerros - Jäykistää rakenteen -> lisää kantavuutta ja vähentää pysyviä muodonmuutoksia tierakenteessa - Tuhkan lämmönjohtavuus kiviaineksia pienempi - Luonnonvarojen säästö - Lentotuhka, sideaine ja vesi asema- tai aumasekoitetaan ja kuljetetaan kohteeseen - Kohteessa levitys ja tiivistys - Avainasemassa optimivesipitoisuus ja onnistunut tiivistys

5 MASSIIVITUHKARAKENTEET [Inkoo, Leppävirta ja koria]

6 MASSIIVITUHKARAKENTEET [Inkoo, Leppävirta ja Koria]

7 Puristuslujuus [MPa] MASSIIVITUHKARAKENTEET - Rakenne puristuslujuudeltaan kova mutta hauras - Kokonaisia puristuskappaleita vaikea porata Vaakasuuntaiset halkeamat Vetolujuutta ei ole selvitetty Tuhkarakenne R KL KL Tavoitealue PL

8 KERROSSTABILOINTI - Teiden ja kenttien kantavaan kerrokseen - Tuloksena jäykkä kantava kerros ja tavoitteen kantavuuden parantaminen - Vähentää päällysteeseen aiheutuvia vetojännityksiä sekä alempien kerrosten kuormitusta - Kerrosstabiloinnissa sideaine(seos) levitetään vanhan rakenteen päälle ja sekoitetaan päällysrakenteen sekaan sekoitusjyrsimellä - Tiivistys tärkeä työvaihe - Ei lisämassatarvetta eikä ylijäämämassoja

9 KERROSSTABILOINTI

10 Kantavuus E2 [MPa] KERROSSTABILOINTI 600 Kerrosstabiloitujen rakenteiden kantavuuden kehitys [Inkoo, Leppävirta ja Kukkia] LT+RPT+Yse (1:1:1) 7 %, Keskilinja LT+RPT+Yse (1:1:1) 7 %, Reuna LT+Yse (2:1) 9 %, Keskilinja LT+Yse (2:1) 9 %, Reuna LT(6%) + Yse(4%) 300 LT(3%)+RPT(3%)+Yse( 4%) LT(6%)+FTC(4%) 200 Tavoite Vuosi

11 Kantavuus E2 [MPa] KERROSSTABILOINTI [Vuosaari ja Jämsä] Vuosaaren ja Jämsän kantavuuksien kehitys 1000 Vuosaari 200 mm kerrosstab. 900 Vuosaari 250 mm kerrosstab. 800 Jämsä (16563) 250 mm kerrosstab. Vuosaari tavoite 200 mm 700 Vuosaari tavoite 250 mm Vuosi

12 Puristuslujuus[MPa] KERROSSTABILOINTI [Kukkia, Leppävirta, Vuosaari ja Jämsä] Kerrosstabiloitujen koekappaleiden puristuslujuuksien keskiarvojen kehitys LT(6%) + Yse(4%) 14 LT(3%)+RPT(3%) +Yse(4%) 12 LT(6%)+FTC(4%) 10 LT(6%)+Yse(3%) 8 6 LT(4%)+RPT(4%) +Yse(2%)+KJ(2%) 4 LT(8%) + Yse(3%) Vuosi

13 PÄÄTELMÄT - Tuhkarakenteet yleisesti hyvässä kunnossa - Kantavuudet ja puristuslujuudet pääsääntöisesti tavoitteiden yläpuolella - Osittain rakenteisiin muodostunut halkeamia vetojännityksestä ja routimisesta johtuen - Tuhkarakenteiden mitoituksessa huomioitava, että niihin ei saa muodostua vetojännitystä JATKOTOIMET - Takaisinlasketaan tuhkarakenteiden moduulit jännitysmuodonmuutos -laskennan ja pudotuspainolaitteella saatujen rakenteiden taipumatietojen avulla

14 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!

Samankaltaiset tiedostot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-