Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Knowit, Logica, Microsoft, Tieto

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä

4 Näkymät ovat entistä haastavammat maailmanlaajuisesti

5 Bruttokansantuote EU-maissa ja Suomessa on kääntynyt laskuun 8 Vuosineljänneksittäin, muutos edellisvuotisesta, % EU-maat Suomi Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat

6 Bkt euromaissa supistuu myös lähikuukausina Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on selvästi kasvun rajan alapuolella PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt, 3 kk / 3 kk, % Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit, Eurostat

7 Myös Kiinan teollisuudessa tilanne on heikentynyt PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit

8 USA:n teollisuudessa on ollut lievää kasvua = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeisin tieto syyskuu Lähde: ISM

9 Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen on elpynyt hieman USA:ssa Taso on kuitenkin historiallisen matala Tuhatta asuntoa, vuositasolle korotettuna Koko talouden taantuma Myytyjen asuntojen määrä Rakenteilla olevien asuntojen määrä Kausipuhdistetut tiedot, viimeisin tieto 9/2012. Lähde: U.S. Department of Commerce, National Bureau of Economic Research (NBER)

10 Teollisuuden ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti, palvelualoilla parempaa 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeisin tieto syyskuu Lähde: Markit

11 Teknologiateollisuuden tilaukset laskussa, kannattavuus koetuksella - Liikevaihto jää vuotta aiemmasta

12 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = ,2012 / 1-7,2011 Muutos: + 3 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 7/2012. Lähde: Tilastokeskus

13 Teknologiateollisuuden toimialoilla liikevaihto Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti =100 Muutos: 1-7,2012 / 1-7,2011, % Metallien jalostus -4 % Tietotekniikka-ala +7 % Kone- ja metallituoteteollisuus +3 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -2 % Suunnittelu ja konsultointi +11 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 7/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus

14 Teknologiateollisuuden tavaravienti* Suomesta Milj. euroa, käyvin hinnoin *) Pl. henkilöautojen kauttakulkukauppa. 1-7,2012 / 1-7,2011 Muutos: - 1 % Viimeisin tieto 7/2012. Lähde: Tullihallitus

15 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Yrityksistä 68 % raportoi uusien tilausten vähenemisestä verrattuna huhtikesäkuuhun Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan III,2012 / III,2011 III,2012 / II,2012 Muutos (vientiin): -23 % -7 % Muutos (kotimaahan): -7 % -27 % Muutos (yhteensä): -20 % -14 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/

16 Teknologiateollisuuden uudet vientitilaukset Suomesta alueittain Eurooppa on Suomelle elintärkeä, Euroopan osuus vientitilauksista heinäsyyskuussa 2012 oli 75 % Etelä- ja Keski- Amerikka 1 % Afrikka 2 % Lähi-itä 2 % Aasia 12 % Pohjois-Amerikka 8 % Keski- ja Itä-Eurooppa 17 % Länsi-Eurooppa 58 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

17 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Yrityksistä 61 % raportoi tilauskannan supistumisesta verrattuna kesäkuuhun Milj. euroa, käyvin hinnoin *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä / / Muutos (vientiin): -14 % -2 % Muutos (kotimaahan): + 1 % -13 % Muutos (yhteensä): -10 % -5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto Vientiin Kotimaahan

18 Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Mediaani: -7 % Keskiarvo: -10 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

19 Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa 100 % Prosenttia yrityksistä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 05(1) 05(7) 06(1) 06(7) 07(1) 07(7) 08(1) 08(7) 09(1) 09(7) 10(1) 10(7) 11(1) 11(7) 12(1) 12(7) Oleellisesti lisääntyneet Ei oleellista muutosta Oleellisesti vähentyneet Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 10/

20 Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten näkemys kannattavuudestaan 100 % yrityksistä Heikko (10/2012: 28 %) Tyydyttävä (10/2012: 52 %) Hyvä (10/2012: 20 %) 0 Kevät 2005 Syksy 2005 Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Kevät 2008 Syksy 2008 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n alihankkijakysely, viimeisin tieto 10/

21 Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten näkemys kannattavuutensa kehittymisestä tulevan 6 kk:n aikana % yrityksistä Heikkenee (10/2012: 32 %) Pysyy ennallaan (10/2012: 57 %) Kevät 2005 Syksy 2005 Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Kevät 2008 Syksy 2008 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Paranee (10/2012: 11 %) Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n alihankkijakysely, viimeisin tieto 10/

22 Teknologiateollisuuden henkilöstö Työmarkkinoilla käänne heikompaan tapahtui kesän jälkeen Lomautusjärjestelyjen piirissä noin henkilöä Suomessa (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

23 Työpanoksen ja tuotannon kehitys (Teknologiateollisuus pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi) III/2008 = 100 I-III,2012/I-III,2011, % KOKO KANSANTALOUS III/2008 = 100 I-III,2012/I-III,2011, % TEKNOLOGIATEOLLISUUS -1 % -3 % % % % +1 % Työlliset yhteensä Tehdyt työtunnit yhteensä BKT, kiintein hinnoin(e Työlliset yhteensä* Työllisten tekemät työtunnit* Tuotannon volyymi(e *) Työllisyyttä kuvaavista aikasarjoista on puhdistettu kausivaihtelu käyttäen X12-ARIMA kausitasoitusmallia. e) Ennuste Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito II/2012, Työvoimatutkimus III/2012, Tuotannon suhdannekuvaaja 7/2012, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 8/

24 Yritysten välillä henkilöstömäärä Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti 60 % Henkilöstön määrän muutos teknologiateollisuudessa yrityksittäin: / % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % Mediaani: 0 % Keskiarvo: -1,9 % -20 % -30 % -40 % -50 % -60 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

25 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat laaja-alaisesti laskusuunnassa. Tarjouspyynnöt ovat niin ikään vähentyneet viime kuukausina. Alan liikevaihto jää lähikuukausina alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten kannattavuus on heikkenemässä. Koko alan henkilöstön määrä Suomessa on polkenut paikallaan vuosien 2009 ja 2010 pudotuksen jälkeen, mutta kesän jälkeen tapahtui käänne heikompaan. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat vaarassa

26 Suomen kilpailukyky rapautuu - Kustannuskehitys on karannut käsistä - Vientituloja puuttuu mrd. euroa - Talouskasvu on riittämätön valtionvelan kasvun taittamiseksi

27 Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa = Koko kansantalous Tehdasteollisuus Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus

28 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa = 100 Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus 80 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

29 Teollisuuden jalostusarvo, tuottavuus ja työvoimakustannukset Suomessa = Jalostusarvo (kiintein hinnoin) Tuottavuus Työvoimakustannukset Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

30 Yksikkötyökustannukset teollisuudessa Työvoimakustannukset suhteessa tuottavuuteen = Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa Ruotsi Puola Viro Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

31 Yksikkötyökustannukset kansantaloudessa (ml. efektiivinen valuuttakurssi) = Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Saksa Viro Espanja Italia Alankomaat Itävalta Suomi *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto II/ Lähde: Euroopan keskuspankki

32 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina ja 5,2 % vuosina Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua* 32

33 Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Suomi Saksa Ruotsi Alankomaat Puola Viro Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat

34 Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Italia Iso-Britannia Espanja Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat

35 Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti Kilpailukyky ja talouskasvu eivät riitä yhteiskunnan rahoittamiseen 85 Mrd. euroa, kuukausisaldo Viimeisin tieto syyskuu Lähde: Valtiokonttori

36 Mitä opimme? Tuottavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota työllisyyden kehitykseen. On pidettävä huolta myös alemman tuottavuuden yrityksistä. Kustannuskehitys on mitoitettava turvaamalla koko vientisektorin (ml. alihankkijat) kilpailukyky ja ottamalla huomioon yrityskohtaiset erot. Työaikoja, työntekomuotoja ja työehtoja on kehitettävä palvelemaan yritys- ja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava

37 Yritysten on hyödynnettävä globaalit megatrendit Hallituksen on tuettava proaktiivisesti kasvua

38 Globaalit megatrendit tuovat Suomelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia Energian säästöjä ja pienempiä ympäristöpäästöjä aikaansaavat teknologiat. Uusia kaivoksia voidaan avata raaka-aineiden tarpeen kasvaessa. Kaivosteknologian ja malmien jatkojalostuksen kehittäminen saa uutta vauhtia. Puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat. Viihdepelien ja muiden ohjelmistojen kehittäminen ja maailmanvalloitus. Maantieteellisen ja poliittisen ilmaston vakaus mahdollistaa globaalien konesalien (pilvipalvelut) sijoittamisen Suomeen. Teollisuutta palvelevaa suunnittelutyötä voidaan lisätä vientiin. Autoteollisuuden murros luo liiketoimintamahdollisuuksia. Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta,...)

39 Hallituksen velvollisuudet kasvun tukemiseksi 1. Ei enää uusia rasitteita yrityksille Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme. Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi)

40 2. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. Ei uusia leikkauksia Tekesin määrärahoihin. Pääomasijoittamisen verokannustin. Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen poistomahdollisuus. Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin

41 3. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyä on parannettava usean vuoden ohjelmalla Yhtiöverokanta on Suomessa korkea kansainvälisesti vertailtuna. Esim. Ruotsi alentaa yhtiöverokannan 22 %:iin vuoden 2013 alussa. Suomessa se on 24,5 %. Verokantaa tulisi alentaa vuosittain esim. 0,5 %- yksikköä. Patenttituloista ja muista aineettomista oikeuksista kertyviä tuloja tulisi verottaa alemmalla verokannalla. Esim. Alankomaissa näiden tulojen verokanta on 5 % ja Belgiassa enimmillään 6,8 %. Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää. Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa