Talouskatsaus. Pääekonomisti Jukka Palokangas

Transkriptio

1 Talouskatsaus Pääekonomisti Jukka Palokangas

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB (Rautaruukki Oyj) Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli jäsenyritystä

4 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2014 edellisvuotisella tasolla Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 67 miljardia euroa vuonna 2014 Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

5 Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

6 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt :lla eli 15 % vuoden 2008 jälkeen Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

7 Euroopan vetoapu Suomen viennille jää pieneksi kasvua on haettava muualta

8 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset merkitsevät pientä liikevaihdon kasvua Uudet tilaukset Suomessa, milj. euroa, käyvin hinnoin Muutos: IV,2014 / IV,2013 IV,2014 / III,2014 Vientiin: -1 % -11 % Kotimaahan: +16 % -16 % Yhteensä: +4 % -12 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu

9 Teknologiateollisuuden* tilauskantaa ovat vahvistaneet erityisesti laivatilaukset Tilauskanta Suomessa, milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Muutos: / / Vientiin: +10 % +1 % Kotimaahan: +34 % +2 % Yhteensä: +16 % +1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset. Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

10 Suomen talous kehittyy heikosti myös vuonna 2015 Bkt:n kehitys 2015/2014, % Pohjois-Amerikka: +3,1 % USA +3,2 % Kanada +2,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,9 % Brasilia -0,3 % Meksiko +3,0 % Argentiina -0,3 % Venezuela -5,3 % Kolumbia +3,7 % Chile +2,7 % Peru +4,3 % Länsi-Eurooppa: +1,5 % Saksa +1,5 % Iso-Britannia +2,7 % Ranska +0,9 % Italia +0,5 % Espanja +2,2 % Alankomaat +1,4 % Sveitsi +0,4 % Ruotsi +2,4 % Belgia +1,2 % Norja +1,4 % Itävalta +1,2 % Tanska +1,4 % Kreikka +1,7 % Suomi +0,9 % Portugali +1,4 % Irlanti +3,3 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,4 % Nigeria +5,1 % Egypti +3,6 % Keski- ja Itä-Eurooppa: -0,3 % Venäjä -4,3 % Turkki +3,4 % Puola +3,3 % Tšekki +2,5 % Romania +2,9 % Ukraina -4,1 % Unkari +2,3 % Slovakia +2,7 % Slovenia +1,8 % Liettua +2,9 % Latvia +2,6 % Viro +2,1 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +0,1 % Israel +2,9 % Aasia: +4,7 % Kiina +7,0 % Japani +1,3 % Intia +6,4 % Australia +2,7 % Etelä-Korea +3,4 % Indonesia +5,3 % Taiwan +3,6 % Thaimaa +3,7 % Malesia +4,8 % Singapore +3,0 % Uusi Seelanti +3,0 % Filippiinit +6,4 % Vietnam +6,0 % Lähde: Consensus Forecasts, February 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu helmikuussa

11 EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan Lähde: Macrobond

12 Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä vähenee noin 5 %:iin (1-11) 2015e % *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli

13 Suomen talouskriisi on katkaistava: - Vienti ja tuotantokapasiteetti romahtivat Julkinen sektori velkaantuu Kokonaisveroaste nousee Yritysten kannattavuus, tuottavuus ja investoinnit ovat pohjalla Investoinnit, tuotantokapasiteetti ja vienti on saatava uuteen kasvuun

14 Vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Toteutunut vienti Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

15 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Lähde: Macrobond, Eurostat

16 Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen Lähde: Macrobond, Eurostat

17 Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tavaravienti Suomesta Palveluvienti Suomesta Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja, viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

18 Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa Teollisuus kattaa % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut 14 Mrd. euroa, käyvin hinnoin Teollisuuden palveluvienti Suomesta Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa

19 Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, % Viennin osuus liikevaihdosta: mediaani 13 % 22 %:lla ei lainkaan omaa vientiä 35 %:lla omaa vientiä alle 5 % liikevaihdosta Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

20 Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuuden tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 % % -14 % Teollisuuden tuotantokyky (tuotanto, jos kapasiteetti täyskäytössä) Suomen koko tavaraja palveluvienti (2008=100) Teollisuuden työpaikat (2008=100) % -21 % Teollisuuden tuotanto (2008=100) Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

21 Julkisia menoja joudutaan leikkaamaan miljardia euroa, % Veroasteen nousu vastaa neljän miljardin euron veronkiristyksiä Lähde: Macrobond, Eurostat

22 Investoinnit on saatava selvään kasvuun uudistamalla yritysverojärjestelmää Yritysten kiinteät investoinnit 135 Indeksi, 2005= USA Alankomaat Sveitsi Ruotsi Saksa Suomi e 2015e Lähde: OECD, Economic Outlook

23 Suomi on houkutellut heikosti myös ulkomaisia investointeja (vrt. Ruotsi, Puola, Viro,...)

24 Vientisektorin investoinnit Suomessa 2008 ja 2015e Kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit yhteensä, käyvin hinnoin e Teknologiateollisuus 7,5 mrd. euroa 5,0 mrd. euroa Kemianteollisuus 1,0 mrd. euroa 1,5 mrd. euroa Metsäteollisuus 1,1 mrd. euroa 0,7 mrd. euroa Elintarviketeollisuus 0,5 mrd. euroa 0,7 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2015)

25 Yritysten kannattavuus on heikentynyt selvästi Suomessa Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos-%* 14% 12% 10% Kaikki yritykset 8% 6% 4% Teknologiateollisuus 2% 0% -2% *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus 25

26 Yritysverotuksen uudistamisella on mahdollista lisätä investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketoiminnan tulos* / liikevaihto 2013: - keskiarvo +0,4 %, mediaani +3,6 % % Kannattava (23 % yrityksistä) Tyydyttävä (19 %) Heikko (32 %) Tappiollinen (26 %) Yritykset satunnaisjärjestyksessä *) Liiketoiminnan tulos tarkoittaa yritysten tulosta ennen rahoitustuottoja ja kuluja, satunnaisia eriä sekä veroja Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 26

27 Suomen kustannuskilpailukyky ei osoita paranemisen merkkejä Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit 2005,I = Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee Suomen kustannuskilpailukyky paranee Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Suomeen *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki 27

28 Mitä tulisi tehdä? Teollisuuden uudistumista on tuettava T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun. Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää progressiivista ansiotuloverotusta. Työmarkkinat uudistettava Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti. Julkista sektoria on karsittava Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa, % nykyisistä menoista. Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä