Teknologiateollisuuden tilanne ja strategiset tavoitteet. Finnmobile Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja strategiset tavoitteet Finnmobile Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Esityksen sisältö Maailmantilanteesta Teknologiateollisuuden tilanteesta Suomen kilpailukyvystä Uudet mahdollisuudet ja viesti maan hallitukselle Teknologiateollisuus ry:n strategiset tavoitteet

3 Näkymät ovat entistä haastavammat maailmanlaajuisesti

4 Bkt euromaissa supistuu myös lähikuukausina Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on selvästi kasvun rajan alapuolella PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt, 3 kk / 3 kk, % Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit, Eurostat

5 Myös Kiinan teollisuudessa tilanne on heikentynyt PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit

6 Teknologiateollisuuden tilaukset laskussa, kannattavuus koetuksella - Liikevaihto jää vuotta aiemmasta

7 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = ,2012 / 1-7,2011 Muutos: + 3 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 7/2012. Lähde: Tilastokeskus

8 Teknologiateollisuuden toimialoilla liikevaihto Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti =100 Muutos: 1-7,2012 / 1-7,2011, % Metallien jalostus -4 % Tietotekniikka-ala +7 % Kone- ja metallituoteteollisuus +3 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -2 % Suunnittelu ja konsultointi +11 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 7/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus

9 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Yrityksistä 68 % raportoi uusien tilausten vähenemisestä verrattuna huhti-kesäkuuhun Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan III,2012 / III,2011 III,2012 / II,2012 Muutos (vientiin): -23 % -7 % Muutos (kotimaahan): -7 % -27 % Muutos (yhteensä): -20 % -14 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/

10 Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Mediaani: -7 % Keskiarvo: -10 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

11 Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa 100 % Prosenttia yrityksistä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 05(1) 05(7) 06(1) 06(7) 07(1) 07(7) 08(1) 08(7) 09(1) 09(7) 10(1) 10(7) 11(1) 11(7) 12(1) 12(7) Oleellisesti lisääntyneet Ei oleellista muutosta Oleellisesti vähentyneet Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 10/

12 Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten näkemys kannattavuutensa kehittymisestä tulevan 6 kk:n aikana % yrityksistä Heikkenee (10/2012: 32 %) Pysyy ennallaan (10/2012: 57 %) Kevät 2005 Syksy 2005 Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Kevät 2008 Syksy 2008 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Paranee (10/2012: 11 %) Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n alihankkijakysely, viimeisin tieto 10/

13 Yritysten välillä henkilöstömäärä Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti 60 % Henkilöstön määrän muutos teknologiateollisuudessa yrityksittäin: / % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % Mediaani: 0 % Keskiarvo: -1,9 % -20 % -30 % -40 % -50 % -60 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

14 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat laaja-alaisesti laskusuunnassa. Tarjouspyynnöt ovat niin ikään vähentyneet viime kuukausina. Alan liikevaihto jää lähikuukausina alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten kannattavuus on heikkenemässä. Koko alan henkilöstön määrä Suomessa on polkenut paikallaan vuosien 2009 ja 2010 pudotuksen jälkeen, mutta kesän jälkeen tapahtui käänne heikompaan. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat vaarassa

15 Suomen kilpailukyky rapautuu Kustannuskehitys on karannut käsistä Vientituloja puuttuu mrd. euroa Talouskasvu on riittämätön valtionvelan kasvun taittamiseksi

16 Teollisuuden jalostusarvo, tuottavuus ja työvoimakustannukset Suomessa = Jalostusarvo (kiintein hinnoin) Tuottavuus Työvoimakustannukset Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

17 Yksikkötyökustannukset teollisuudessa Työvoimakustannukset suhteessa työtunteihin = Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa Ruotsi Puola Viro Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

18 Yksikkötyökustannukset kansantaloudessa (ml. efektiivinen valuuttakurssi) = Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Saksa Viro Espanja Italia Alankomaat Itävalta Suomi *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto II/ Lähde: Euroopan keskuspankki

19 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina ja 5,2 % vuosina Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua*

20 Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Suomi Saksa Ruotsi Alankomaat Puola Viro Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat

21 Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti Kilpailukyky ja talouskasvu eivät riitä yhteiskunnan rahoittamiseen 85 Mrd. euroa, kuukausisaldo Viimeisin tieto syyskuu Lähde: Valtiokonttori

22 Mitä opimme? Tuottavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota työllisyyden kehitykseen. On pidettävä huolta myös alemman tuottavuuden yrityksistä. Kustannuskehitys on mitoitettava turvaamalla koko vientisektorin (ml. alihankkijat) kilpailukyky ja ottamalla huomioon yrityskohtaiset erot. Työaikoja, työntekomuotoja ja työehtoja on kehitettävä palvelemaan yritys- ja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava

23 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Hallituksen on tuettava proaktiivisesti kasvua

24 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech Energian säästöjä ja pienempiä ympäristöpäästöjä aikaansaavat teknologiat. Puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat. Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Maantieteellisen ja poliittisen ilmaston vakaus mahdollistaa globaalien konesalien (pilvipalvelut) sijoittamisen Suomeen. Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta,...)

25 Hallituksen velvollisuus tukea kasvua 1. Ei enää uusia rasitteita yrityksille 2. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava 3. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyä on parannettava usean vuoden ohjelmalla

26 Teknologiateollisuus ry:n Strategiset teemat vuosille

27 Teknologiateollisuus ry:n strategia Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Uusilla Teollisuuspolitiikalla Yrityskohtaisuudella Osaamisesta toimintamalleilla Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 3 kasvua kilpailukykyä ja ylivoimaa kasvua ja tuottavuutta kilpailukykyä Kasvun ja menestyksen rakentaja

28 Teknologiateollisuus ry:n strategia TeknologiaSuomi nousuun! Teollisuuspolitiikalla kasvua Teollisuuspolitiikalla aikaansaadaan Suomessa ja EU-tasolla päätöksiä ja linjauksia, jotka luovat jäsenyritysten kasvulle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Laaja-alaisen edunvalvonnan painopistealueilla torjutaan uhkia ja luodaan kasvulle, investoinneille ja omistamiselle suotuisat olosuhteet. Yrityskohtaisuudella kilpailukykyä ja tuottavuutta Teknologiateollisuuden työmarkkinaratkaisut vahvistavat alan yritysten ja suomalaisen vientisektorin kilpailukykyä sekä Suomessa tehtävän työn edellytyksiä. Vientiteollisuudella on keskeinen asema työmarkkinapolitiikan määrittelyssä. Käytännön palkanmuodostus ja työehdot perustuvat ensisijaisesti yritysten ja henkilöstön tarpeisiin tavoitteena tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden ja kannustavuuden parantaminen paikallista yhteistyötä kehittämällä. Osaamisesta ylivoimaa Kehitetään yhdessä kumppaniverkoston kanssa toimintamalleja ja konsepteja edistämään erityisesti pkyritysten strategista, kasvua ja uudistamista tukevaa osaamisen kehittämistä ja osaajien saatavuutta. Koulutus- ja innovaatiopolitiikalla aikaansaadaan päätöksiä ja linjauksia, jotka lisäävät jäsenyritysten toimintaympäristön kilpailukykyä. Edunvalvonnan painopisteenä on yliopisto- ja ammattikorkeakouluuudistusten tavoitteidemme mukainen eteneminen sekä digiosaaminen koulutuksessa ja yrityksissä. Uusilla toimintamalleilla kasvua ja kilpailukykyä Kehitetään uusia konsepteja sekä tuotetaan tietoa yritysten kasvun ja uudistamisen tueksi käyttäen hyväksi laajaa yksityisen ja julkisen sektorin partneriverkostoa. Esimerkkejä strategiakauden konsepteista ovat TRIOplus, Isot teemat, Kasvuyrittäjyys, Ennakointi ja Digitalous. Menestyksekkäät konseptit integroidaan partnerien olemassa oleviin instrumentteihin toimimaan ilman Teknologiateollisuuden rahoitusta.