TeknologiaSuomi nousuun!

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TeknologiaSuomi nousuun!"

Hannele Hanna Laaksonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TeknologiaSuomi nousuun! Teknologiateollisuuden hallitusohjelmatavoitteet Hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu- ja konsultointi-ala Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers, Sito, Sweco... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.

4 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 29 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = Valtiontalouden tulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus

5 Teknologiateollisuuden nousu 1990-luvun laman ja 2009 kriisin jälkeen Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa, käyvin hinnoin (indeksi) ,I=100 / 2000,I= Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

6 Suomen kilpailukyky on rapautunut 2000-luvulla Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin e Kiinteät investoinnit Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2010)

7 Pk-yritysten lisättävä omaa suoraa ulkomaanvientiä Eri kokoisten yritysten osuus viennistä Työntekijöiden lkm alle yli % 90 % % 70 % % 50 % % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC Suomi Ruotsi Saksa Tanska Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005

8 Suomen menettämää kustannuskilpailukykyä* parannettava ,I= Suomi Saksa Kreikka Itävalta Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Ranska Italia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto II/2010. Lähde: Euroopan keskuspankki

9 Suomen talousstrategian ytimeksi uudistuminen, kasvu ja investoinnit Seuraavan vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Tervehdytetään julkista taloutta, lisätään yksityisten työpaikkojen määrää ja vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle.

10 Innovaatiopolitiikka Suomen menestyksen kantava voima Onnistunut innovaatiopolitiikka auttaa yrityksiä uudistumaan ja luomaan uutta. Innovaatiopolitiikan rahoituksen määrällinen reaalikasvu turvataan. Rahoituksen kohdentamiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kiinnitetään huomiota mm. SHOKien rahoitus varmistetaan. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rooleja selkeytetään. Erityisesti kehitetään VTT:n toiminnan vaikuttavuutta. Tietoyhteiskunnan kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja toimivuutta parannetaan. Painopisteenä kunta- sekä kunta- ja valtiorajat ylittävät palvelut sekä päällekkäisyyksien purkaminen. Suomi toimii EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden toteuttamiseksi. Vientirahoitusjärjestelmä uudistetaan kilpailijamaiden tasolle.

11 Osaamisesta ylivoimaa Vientiteollisuuden ja Suomen menestys edellyttää ylivoimaista osaamista. Suomeen 6-8 yliopistoa ja työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Yliopistojen hallinnonuudistus viedään loppuun. Yliopistolain toimivuutta säätiöyliopistoissa arvioidaan ja riippumattoman hallituksen periaate varmistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen kriteerit uudistetaan painottaen laatua ja vaikuttavuutta. AMK-kentän rakenteellista kehittämistä nopeutetaan. Ammattikorkeakoulujen valtionosuusjärjestelmä puretaan ja koko perusrahoitus siirretään valtiolle. Ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyötä vahvistetaan merkittävästi. Työnjohdon ja tiiminvetäjien koulutukseen luodaan pysyvät käytännöt. Varmistetaan teknologia-alojen ammattiopettajien riittävyys ja osaaminen.

12 Kestävä kehitys ja energiapolitiikka keskiössä Ratkaisuilla rakennetaan hyvinvointia ja luodaan uutta työtä. Suomessa ratkaisujen vaikuttavuus on poikkeuksellisen suuri. Ilmastopolitiikassa tavoiteltava globaalia, kattavaa ja sitovaa sopimusta. Hiilivuodon välttämiseksi EU:n pidättäydyttävä yksipuolisista lisäsitoumuksista. Uusia päästökauppajärjestelmiä ei tarvita. Uusiutuvien energialähteiden tukien oltava kustannustehokkaita ja markkinalähtöisiä. Tuetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja markkinoille saattamista. Parhaita tukimuotoja investointiavustukset ja demonstraatiotuet.

13 Liikennepolitiikalla suuri merkitys Suomen sijainti etäällä päämarkkinoista korostaa toimivan kuljetusjärjestelmän ja logistiikkakustannusten merkitystä Merikuljetusten hinta ei saa nousta lainsäädännöllisin toimin. EU:n rikkidirektiivin ja IMO-sopimuksen toimeenpano on estettävä. Keskeiset ratainvestoinnit toteutettava nopeasti, esim. Seinäjoki Oulu-radan kokonaisuus. On taattava liikenneinfrastruktuurin kehittäminen riittävillä määrärahoilla.

14 Joustavat ja vetovoimaiset työmarkkinat työllistävät Yrityskohtaisuutta painottava sopimuskäytäntö tukee tuottavuutta, kilpailukykyä sekä oikeaa palkanmitoitusta. Yritysten tilanteiden huomioon ottaminen ja sopeutumiskyky parantavat työllisyyttä. Hajautetun sopimuskäytännön ohella tarvitaan toimiva kolmikantamenettely työelämää ja siihen liittyvää sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön valmistelussa. Työrauhajärjestelmämme ei vastaa verkottuneen talouden tarpeita. Vastuullisen työmarkkinatoiminnan turvaamiseksi käynnistetään työehtosopimus- ja työriitalakien kolmikantainen valmistelu. Joustavat työajat ja lomautusmenettelyt sopeutumiskeinoina ovat usein parempia kuin irtisanomiset. Niiden käyttöä on tuettava ja muutettava lomautusajan työttömyysturvan rahoitus vastaamaan irtisanottujen työttömyysturvan rahoitusta.

15 Kannustavalla verotuksella kasvua ja investointeja Verotusta uudistettava siten, että se kannustaa paremmin ahkeruuteen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Luodaan uusi t&k-verokannustin, jonka avulla edistetään yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Energiaintensiiviselle teollisuudelle luodaan nopeasti uusi energiaveroleikkuri. Teollisuuden energiavero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet otetaan käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia. Ansiotuloveroa alennetaan kaikissa tuloluokissa. Ylin marginaalivero alennetaan 50 prosenttiin. Yritysveroa alennetaan. Pääomaverotus pidetään nykytasolla.

16 Tarkkuutta yritystukikeskusteluun Yritystuet Suomessa ovat alle EU-keskitason. Yritystukien merkitys on suuri uusien liiketoimintojen käynnistämisessä ja siten suomalaisen teollisuuden uusiutumisessa. Suomen ei tulisi omilla päätöksillä aikaansaada tilannetta, jossa suomalaisten yritysten tilanne tukien suhteen olisi huonompi kuin EU-kilpailijamaissamme. Yritystuki-instrumentteja tulisi yksinkertaistaa ja siirtää tukien painopistettä suorista tuista t&k-verokannustimen suuntaan.

Samankaltaiset tiedostot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,