Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen"

Aurora Haavisto
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Prima Power, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi A-insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWECO, Vahanen, WSP Tietotekniikka-ala Affecto Finland, CGI, Codebakers, Codemicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 55 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä

4 Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan

5 Euromaiden elpyminen on vaisua Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto lokakuu Lähde: Markit

6 Tuotanto laahaa alamaissa Teollisuustuotannon määrä EU-maissa 10 %, mutta Suomessa 19 % jäljessä vuoden 2008 alun tilanteesta USA 95 EU28-maat Japani 80 Suomi = Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus, Federal Reserve (USA), Statistics Bereau and Statistics Center (Japan)

7 Saksa on Euroopan veturi Suomi jää keskiarvosta Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa = Saksa 100 EU28-maat 95 Iso-Britannia 90 Ranska 85 Ruotsi Suomi 80 Italia Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat

8 Suomi ei menesty eurooppalaisessa vertailussa Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa = Belgia Itävalta Alankomaat Portugali Tanska Suomi Espanja Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat

9 Teolliset investoinnit suuntautuvat uusiin jäsenmaihin Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa =100 Puola 110 Viro Romania Slovakia Tšekin tasavalta EU28-maat 80 Suomi Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013. Lähde: Eurostat

10 Teknologiateollisuuden kehitys Suomessa

11 Teknologiateollisuuden liikevaihto pienenee Liikevaihto Suomessa on selvästi alemmalla tasolla kuin 2008 alussa = 100 Muutos: 1-6, 2013 / 1-6, 2012, % % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 4-6 / Lähde: Tilastokeskus

12 Teknologiateollisuuden liikevaihto eritahtista Epäyhtenäinen kehitys on jatkunut toimialojen ja varsinkin yritysten välillä = 100 Muutos: 1-6,2013 / 1-6,2012, % Tietotekniikka-ala +11 % Suunnittelu ja konsultointi +3 % Kone- ja metallituoteteollisuus -8 % Metallien jalostus -10 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -14 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 4-6 / Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Tilastokeskus

13 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset alamaissa Tilaukset Suomessa pudonneet alkuvuoden 2009 tasolle Milj. euroa, käyvin hinnoin Muutos: III,2013 / III,2012 III,2013 / II,2013 Vientiin: -30 % -24 % Kotimaahan: +1 % -21 % Yhteensä: -24 % -23 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu

14 Teknologiateollisuuden* tilauskanta heikkeni Tilauskanta Suomessa 10 % alle viimevuotisen tason Milj. euroa, käyvin hinnoin *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Muutos: / / Vientiin: -12 % -10 % Kotimaahan: -3 % -2 % Yhteensä: -10 % -8 % Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

15 Taloudellinen tilanne vaihtelee yritysten välillä merkittävästi 200 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: 0 % Keskiarvo: -10 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

16 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa vähentynyt 3 % vuonna 2013 ja kaikkiaan 10 % vuoden 2008 jälkeen Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä (30.9.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

17 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden uudet tilaukset heinä-syyskuussa pudonneet alkuvuoden 2009 tasolle. Alan liikevaihto Suomessa supistuu tänä vuonna jopa 10 prosenttia. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt tänä vuonna noin kolme prosenttia vuodesta 2012 ja kaikkiaan 10 prosenttia vuodesta Markkinatilanne jatkuu vaikeana myös loppuvuonna. Suomen viennille tärkeän Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan

18 Teollisuuden alamäki Suomessa on pysäytettävä - hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on murentunut

19 Suomen viennin hartioita on levennettävä Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu miljardia euroa / vuosi Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Toteutunut vienti Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Tilastokeskus

20 Viennin osuus bkt:sta pudonnut 6 %-yksikköä Suomessa vuoden 2008 jälkeen Tavaroiden ja palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta, % Suomi Ruotsi Saksa Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån

21 Julkiset menot kestämättömällä tasolla Suomessa 58 Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, % Merkitsee Suomessa 10 mrd. euron leikkauksia julkisiin menoihin e 2014e Suomi Ruotsi Saksa Lähde: OECD, Economic Outlook, May

22 95 Viennin tasopudotuksen ja julkisen sektorin kasvun seurauksena valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti Mrd. euroa, kuukausisaldo *) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1 miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 12,5 miljardia euroa. Viimeisin tieto syyskuu Lähde: Valtiokonttori

23 IMF: Suomen vaihtotase pysyy negatiivisena ainakin vuoteen 2018 asti, ainoana euromaana Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Alankomaat Ruotsi Saksa Italia Espanja Suomi Iso-Britannia Viimeisin tieto tammi-maaliskuu Lähde: Eurostat, IMF / World Economic Outlook April

24 Teollisuuspolitiikkaan on saatava uusi vaihde

25 Hallituksen on vastattava toimintaympäristön kilpailukyvystä Yritys- ja vientirahoitus on turvattava T&K-, innovaatio- ja yliopistorahoitus on varmistettava Ala-Pietilän ryhmän ehdotukset on toteutettava Päästökaupan kustannuksia kompensoitava Logistinen takamatka kompensoitava Teollisuudelle ei lisärasitteita. Uusien rasitteiden seurauksena menetämme työpaikkoja. Valtioneuvoston linjaus puoliväli-istunnossaan : Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Myös olemassa olevaa sääntelytaakkaa tarkastellaan. EU-vaikuttamisen osalta teollisuudelle kriittisiin päätöksiin vaikutetaan entistä koordinoidummin

26 Pk-yritysten rahoituksen saatavuus on tiukentunut Lähivuosien sääntelymuutoksia rahoitusmarkkinoilla Pankkivero Basel II Basel III vakavaraisuusvaateet LCR-vaade Pääomapuskurit NSFR-vaade Leverage Ratio Kriisien ratkaisurahastot Bail-in vaatimukset

27 Yhteiskunnan on tuettava yritys- ja toimipaikkakohtaisen sopimisen kulttuurin vahvistumista

28 Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa = Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

29 Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 Suomi Saksa Suomi uusi 1,00 0,95 0,90 Lähde: EK

30 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2012 Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 24 %:ssa yrityksistä vuonna Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 79 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys

31 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista: Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu Paikallinen palkkaratkaisu: Ellei paikallista palkkaratkaisua: Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen Toteutustapa Ajankohta Suuruus Paikallisen ratkaisun toteutus 12 snt/t tai 20 eur/kk yleiskorotus viimeistään

Samankaltaiset tiedostot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas 13.11.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas 13.11.2013 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics,