Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Knowit, Logica, Microsoft, Tieto... 2

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä. 3

4 Taantuma Euroopassa laajenemassa Saksaan

5 Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt: 3 kk / 3 kk, % Ostopäällikköindeksi, vas. ast. / left scale BKT, oik. ast. / right scale Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit, Eurostat 5

6 Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi alle kasvun rajan myös Saksassa 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit 6

7 Teollisuuden ostopäällikköindeksi alle kasvun rajan myös USA:ssa = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Teollisuuden ostopäällikköindeksi Palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeinen havainto 6/2012. Lähde: ISM 7

8 Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti Viimeinen havainto 6/2012. Lähde: Markit 8

9 Teknologiateollisuuden tilaukset laskusuunnassa - Liikevaihto jää syksyllä viimevuotisesta

10 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = ,2012 / 1-4,2011 Muutos: + 1 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 4/2012. Lähde: Tilastokeskus 10

11 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa =100 Muutos: 1-4,2012 / 1-4,2011, % Metallien jalostus -4 % Tietotekniikka-ala +8 % Kone- ja metallituoteteollisuus +4 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -5 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +15 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 4/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 11

12 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta 4500 Milj. euroa, käyvin hinnoin ,2012 / 1-5,2011 Muutos: - 1 % Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Tullihallitus 12

13 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset 39 % alle talouskriisiä edeltävän tason Milj. euroa, käyvin hinnoin II,2012 / II,2011 II,2012 / I,2012 Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä) : - 16 % - 5 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/

14 Teknologiateollisuuden uudet vientitilaukset Suomesta alueittain Eurooppa on Suomelle elintärkeä, Euroopan osuus vientitilauksista huhtikesäkuussa 2012 oli 75 % Etelä- ja Afrikka; Keski- 1,6 % Amerikka; 2,6 % Aasia; 9,8 % Lähi-itä; 1,6 % Pohjois- Amerikka; 9,0 % Keski- ja Itä- Eurooppa; 18,8 % Länsi-Eurooppa; 56,6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 14

15 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskanta 42 % alle talouskriisiä edeltävän tason Milj. euroa, käyvin hinnoin / / Muutos (vientiin): - 7 % - 7 % Muutos (kotimaahan): + 8 % + 6 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 3 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto

16 Teknologiateollisuuden yritysten tilauskanta Suomessa verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: / Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: -8 % Keskiarvo: -42% Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 16

17 Teknologiateollisuuden yritysten tilauskanta Suomessa verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: / Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: 0 % Keskiarvo: -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 17

18 Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö ulkomailla kasvoi 7 % vuonna 2011, Suomessa 1 % (30.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 18

19 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat edelleen kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat olleet laskusuunnassa. Alan suomalaisyritysten henkilöstö kasvaa vahvasti kehittyvissä maissa, Suomessa henkilöstön määrä polkee paikallaan. Suomen vaihtotaseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden tasolle. Vastaavanlaista viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat vaarassa. 19

20 Suomen kilpailukyky rapautuu

21 Teknologiateollisuuden ja Suomen tuottavuus eivät kehity toivotulla tavalla Koko kansantalous 140 Teollisuus = Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus 21

22 Tuottavuuden kehitys* teknologiateollisuudessa Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus = Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus 22

23 Suomen kustannuskilpailukyky* on heikentynyt ,I= Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa Kreikka Itävalta Ranska Italia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/2012. Lähde: Euroopan Keskuspankki 23

24 Suomi on menettänyt kustannuskilpailukykyä lyhyessä ajassa 17 % verrattuna Saksaan Suomi Saksa= Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/2012. Lähde: Euroopan Keskuspankki 24

25 Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa Lähde: IMD:n World Competitiveness Yearbook 2012-julkaisu 25

26 Suomen kilpailukyvyssä arvioituja heikkouksia (sijoitus) Infrastruktuuri Tietoliikenneinvestoinnit Kiinteän laajakaistan maksut Yritystoiminnan tehokkuus Työtuntien määrä Palkkataso Teollisuuden yksikkötyökustannukset Talouspolitiikan tehokkuus Kokonaisveroaste Ansiotuloverotuksen kireys Työttömyyslainsäädäntö Investointien kannustimet Työnantajien sotumaksut Talouden suorituskyky Investoinnit ulkomailta Suomeen Houkutus siirtää tuotantoa ulkomaille Suomen tavaraviennin kehitys Lähde: IMD:n World Competitiveness Yearbook 2012-julkaisu 26

27 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina ja 5,2 % vuosina Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua* 27

28 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat 28

29 Suomen kauppatase ja vaihtotase heikentyneet kroonisesti kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Suomen Pankki 29

30 Suomen vaihtotase vajonnut kriisimaiden tasolle Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Italia Iso-Britannia Espanja Viimeinen havainto tammi-maaliskuu Lähde: Eurostat 30

31 Mitä tulisi tehdä? Tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa reaktiivisen politiikan tilalle. 1. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. Ei uusia leikkauksia Tekesin määrärahoihin. Pääomasijoittamisen verokannustin. Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen poistomahdollisuus. Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin. 31

32 2. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyä on parannettava usean vuoden ohjelmalla Yhtiöverokanta on Suomessa korkea kansainvälisesti vertailtuna. Sitä tulisi alentaa vuosittain esim. 0,5 %-yksikköä. Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää. Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa. 32

33 3. Jokaiselle yritykselle ja työntekijälle kannustin tuottavuuden parantamiseen Työmarkkinoiden kustannuskehitys on mitoitettava vientisektorin kilpailukykyedellytykset turvaten. Palkanmuodostusta on joustavoitettava ja siirryttävä tuottavuuden keskiarvoajattelusta yrityskohtaiseen tuottavuuteen. Työaikojen, työntekomuotojen ja työehtojen on palveltava yritysja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava. 33

34 4. Ei enää uusia rasitteita yrityksille Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi). Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme. 34