HERTTUA TARJOAA LAADUKKAITA KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIPALVELUJA

Transkriptio

1 2014

2 2 : herttua.fi

3 HERTTUA TARJOAA LAADUKKAITA KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIPALVELUJA Herttuan Kuntoutuskeskus on yksi Itä-Suomen johtavista kuntoutus- ja työhyvinvointipalvelujen tuottajista ja kehittäjistä. Laadukkaan kuntoutuksen mahdollistaa lähes 30 vuoden kokemus, jatkuva asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen sekä osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. HERTTUA UNELMAPAIKKA KUNTOUTUMISEEN Herttuan Kuntoutuskeskus sijaitsee Savonlinnan Kerimäellä kristallin kirkkaan Puruveden rannalla, puhtaan ja rauhallisen luonnon ympäröimänä, vain 20 minuutin ajomatkan päässä Savonlinnan keskustasta ja varttitunnin ajomatkan päässä lentoasemalta. Herttuassa on 82 viihtyisää kahden hengen huonetta ja palveluksessasi on yli 40 hyvinvoinnin ammattilaista. Herttua tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kuntoutumiseen ja arjen keskellä tapahtuvaan virkistäytymiseen niin ryhmille kuin yksittäisille asiakkaille. KESKEISIÄ KUNTOUTUS- TOIMINTOJAMME Kelan ASLAK-, TYK- ja TULES-kuntoutus Kelan aikuisten työuupumuskurssit sekä kuntoutustarveselvitykset Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalvelut Veteraani- ja sotainvalidikuntoutus VKK ry:n työhönkuntoutumisen palvelut MUITA PALVELUJAMME PHT:n 1. askel toiminta Työhyvinvointipalvelut mm. TYHY-päivät ja kuntoremontit Fysioterapia Kuntotestaus Sisällys 4 Työfysioterapeutti Mirja Hirvonen Työelämän asiantuntija osana moniammatillista tiimiä 5 Kela tiedottaa ASLAK- ja TYK-kuntoutukset parantavat mahdollisuuksia jatkaa työuraa 6 Kelan ASLAK-kuntoutus 10 Työikäisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja kuntoutumisesta 12 Kelan TULES-kurssit 14 TYK työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus 15 Aikuisten työuupumuskurssit herttua.fi : 3

4 Työelämän asiantuntija osana moniammatillista tiimiä ASLAK- ja TYK-kuntoutuksissa ammatillisesti syvennetty osuus on suuri. Työelämän asiantuntija, joka auttaa työympäristöön ja ammatilliseen osaamiseen liittyvissä asioissa, on niinikään merkittävässä roolissa tässä prosessissa. Herttuassa päätoimisena työelämän asiantuntijana työskentelee työfysioterapeutti Mirja Hirvonen. - Parhaimmillaan kuntoutus on oppimisprosessi, joka saa aikaan muutoksen niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla, Hirvonen kertoo. - Me ammattilaisina annamme avaimia ja ohjaamme, mutta vastuu muutosten toteuttamisesta on kuntoutujalla itsellä. Koko muutosprosessin ajan kuntoutujan tukena on ryhmästä vastaava moniammatillinen tiimi. Työelämässä tapahtuu paljon muutoksia ja monien jaksaminen on tällaisessa muutosvauhdissa koetuksella. Kuntoutuksessa pyrimme yhdessä löytämään ne voimavarat ja keinot, jotka auttavat jaksamaan. Siksi myös työnantaja ja esimiehet pyritään sitouttamaan mukaan kuntoutukseen mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa, jotta kuntoutuksesta saataisiin myös työyhteisöissä mahdollisimman suuri hyöty, Hirvonen jatkaa. Mirja Hirvonen näkee roolinsa moniammatillisen tiimin jäsenenä, joka toimii usein myös ryhmänohjaajan työparina. Tämä tarkoittaa sitä, että työelämän asiantuntija on mukana ryhmän tutustuessa ja ryhmäytymisprosessissa sekä suuressa roolissa yhteistyöpäivän suunnittelussa. - Parhaimmillaan yhteistyöpäivä on vuoropuhelua eri tahojen välillä tavoitteena löytää keinoja työssä jaksamisen tukemiseen. Mukana voi olla esimiehiä, työterveyshuollon edustajia tai muita eri tahojen ihmisiä ryhmän toiveista riippuen. Kun asioita käydään yhdessä läpi, tulee ilmi erilaisia ratkaisumalleja. ASLAK-kursseilla keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin kun taas TYK-kuntoutuksessa puhutaan työkyvyn heikkenemisestä. Työkyvyn heikkenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Työelämän asiantuntija ohjaa ryhmäkeskusteluita, mutta myös yksilölliset käynnit ovat osana kuntoutusta. Nämä antavat mahdollisuuden miettiä, mitkä ovat juuri ne kyseisen kuntoutujan haasteet omassa työssä jaksamisessa. - Joillain muutostarpeet liittyvät työergonomiaan, joillain on työn imu hukassa ja on mahdollisesti työuupumusta. Tärkeää olisi, että ihminen oppisi itse tunnistamaan stressin aiheuttajat ja näkemään työn kuormitukseen liittyvät tekijät. Joskus työn kuormittavana tekijänä voi olla vaikkapa tietojen päivityksen puute. Tällainen asia voi ratketa helpostikin koulutuksella, jos tarpeen vain osaa tunnistaa, Hirvonen pohtii. Työssään Mirja Hirvonen näkee parhaana puolena sen, kun kuntoutus on tuottanut tulosta. Hän pääsee myös itse vaikuttamaan paljon siihen, millaisia ryhmäkeskusteluista muodostuu. - Kelan standardit asettavat tietyt reunaehdot, mutta sisältöjä pyritään mahdollisimman paljon muokkaamaan ryhmien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Välillä keskustellaan, välillä tehdään toiminnallisia harjoitteita, Hirvonen kertoo. 4 : herttua.fi

5 Kela tiedottaa Aslak- ja Tyk-kuntoutukset parantavat mahdollisuuksia jatkaa työuraa Paras tulos saavutetaan, kun kuntoutus aloitetaan ennen pitkiä sairauslomia ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Tuoreessa rekisteriselvityksessä tarkastellaan vuonna 2007 Kelan kuntoutuksen päättäneiden työuran jatkumista kolme vuotta kuntoutuksen jälkeen. Tarkastelu perustuu laajempaan Kelan kuntoutusta hakeneiden tai saaneiden rekisteriseurantaan. Vastaavia selvityksiä on aiemmin tehty kuntoutuksen vuonna 2002 ja 2003 päättäneille. ASLAK-kuntoutus eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on luonteeltaan varhaiskuntoutusta ja sillä pyritään ansiotyössä käyvän, oireilevan ja vajaakuntoisuuden uhkaaman henkilön toiminta- ja työkyvyn edistämiseen. Tavoitteena on samalla parantaa työssä jaksamista sekä työn ja elämän hallintaa. Toimenpiteet kohdistuvat paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin. TYK-kuntoutuksella puolestaan pyritään parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä tilanteessa, jossa työkyvyttömyyden uhka on jo todellinen. Myös siinä kiinnitetään huomiota työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla. Kolme vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen ASLAKkuntoutujista 96 % ja TYK-kuntoutujista 77 % oli työmarkkinaasemaltaan aktiiveja, toisin sanoen he olivat työllisiä, työttömiä tai opiskelijoita. Vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt kaikista ASLAK-kuntoutujista 2 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 %. Vastaavasti TYK-kuntoutujista 11 % oli siirtynyt vanhuuseläkkeelle ja 9 % työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosalla oli eläkehakemuksessa eri sairaus kuin kuntoutushakemuksessa. Kummassakin kuntoutusmuodossa ei-aktiivien osuus oli kasvanut tarkastelujaksolla keskimääräistä useammin miesten ja ennen kaikkea vanhimpaan ikäryhmään kuuluneiden keskuudessa. Aktiivisessa työmarkkina-asemassa vielä kolmen vuoden kuluttua ASLAK-kuntoutuksesta olivat todennäköisimmin vuotiaat naiset, jotka toimivat terveydenhuoltotyössä, hallinto- ja toimistotyössä tai teknisessä ja tieteellisessä työssä ja jotka eivät olleet kuntoutuksessa vähän ennen ASLAKkuntoutusta. Vastaavasti TYK-kuntoutujista työmarkkinoiden käytettävissä olivat vuotiaat naiset, joilla oli vain vähän sairauspäivärahapäiviä. Selvityksen perusteella ASLAK- ja TYK-kuntoutukset parantavat mahdollisuuksia jatkaa työuraa. Tämä kuitenkin edellyttää varhaista kuntoutustarpeen toteamista sekä eri osapuolten työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä ennen kuntoutusta ja sen jälkeen. Kuntoutuksen käynnistäminen jo ennen pitkiä sairauslomia tukee työelämässä pysymistä. Lisätietoja: Kelan tutkimusosasto tutkija, LuK Tuula Toikka puh , tuula.toikka@kela.fi tutkimusprofessori, LKT Ilona Autti-Rämö puh tai , ilona.autti-ramo@kela.fi Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n 1. askel -hyvinvointijaksot 1. askel liikkumaan Jaksojen ajankohdat: , seurantajakso , seurantajakso askel keveään oloon Jaksojen ajankohdat: , seurantajakso , seurantajakso Kaikki aikuisten 1. askel -jaksot toteutetaan täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen), sisältäen teeman mukaisen ohjelman. Aikuisten 1. askel -hyvinvointijaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppuelämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. 1. askel -jaksot ovat innostavia ja hauskalla tavalla pysäyttäviä. Liikkumisen ei tarvitse olla puurtamista, vaan se voi olla elämys. Hakuohjeet ja sähköinen hakulomake löytyvät PHT:n nettisivuilta herttua.fi : 5

6 Kelan ASLAKkuntoutus Herttuassa järjestettiin syksyllä 2013 Etelä-Savon Yrittäjille kurssitapaamisella. Tapaaminen oli kurssilaisille jo toinen varsinaisen ASLAKkuntoutuksen päättymisen jälkeen. Viimeinen varsinainen kuntoutusjakso ryhmällä oli keväällä Kävimme kysymässä ryhmäläiseltä Esa Laineelta mitä ajatuksia hänellä on ASLAK-kuntoutukseen liittyen. Kuka olet? Olen Esa Laine, 62- vuotias LVIalan yrittäjä Kerimäeltä. Yrittäjänä olen toiminut vuodesta 1988 lähtien. Minulla on kolme aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Asumme vaimon kanssa kahdestaan omakotitalossa parin kilometrin päässä Herttuasta. Mikä sai sinut aikoinaan hakeutumaan ASLAKkuntoutukseen? Olin tuolloin 59-vuotias ja ymmärsin, että nyt jos koskaan on haettava ASLAKkuntoutukseen, muuten se on myöhäistä. Olin kohtalaisessa fyysisessä kunnossa, mutta tietysti siinäkin oli parantamisen varaa. Henkisellä puolella asiat eivät olleet aivan yhtä hyvin. Jotenkin sitä oli neuvoton siinä oravanpyörässä. En aina pystynyt näkemään, että elämä oli liian työkeskeistä. Rajan asettaminen työn ja vapaa-ajan välille oli vaikeaa. Painoindeksin mukaan olin lievästi ylipainoinen ja mietin, voisinko muuttaa ruokailutottumuksiani ja lisätä liikuntaa. Niska- ja hartiaseudulla oli ajoittain jäykkyyttä ja pistävää kipua. Näihin asioihin lähdin hakemaan ASLAKista apua ja ohjeita. Miten muuten kuntoutuksen vaikutukset näkyvät elämässäsi vielä tänä päivänä ja miten koet kuntoutuksen toimineen kohdallasi? Me sovimme ryhmän kanssa toukokuussa 2011 kun kurssi päättyi, että jatkamme tapaamisia omaan laskuun ja testautamme kuntomme ainakin kerran vuodessa. Ensimmäinen jatkotapaaminen oli marraskuussa 2012 ja seuraava marraskuussa Nyt on jo varattu seuraava tapaaminen marraskuulle Testeinä on ollut lihaskunto- ja ergotestejä sekä liikeratamittauksia. Omalta kohdaltani on ollut merkille pantavaa, että kolme viimeistä ergotestiä on mennyt aivan samaa viivaa ylöspäin, mutta palautuminen on parantunut joka kerta. Selvästi kuntoutuksen vaikutukset näkyvät minun elämässä edelleen. Lupasin jatkaa kurssin jälkeen harjoituksia kotona. Tuo lupaus on pitänyt. Teen joka aamu jumppaohjelman, jossa venyttelen itseni notkeaan kuntoon päivää varten. Jumppaohjelman sisältö on pääsääntöisesti peräisin ASLAKista ja osan liikkeistä olen kehitellyt itse. Niska-hartiaseudun ongelmat ovat kadonneet. Painoni putosi ASLAKin aikaan noin kuusi kiloa ja olen edelleen normaali painoinen. Tuolloin myös aloitin uuden harrastuksen, kuntosaliharjoittelun. Nykyisin käyn kuntosalilla 2 3 kertaa viikossa. Hiihtoa ja pyöräilyä harrastin jo ennen ASLAKkiin tuloa ja näitä harrastan edelleen. Henkinen jaksaminen parani selvästi ASLAKin aikaan ja tunnen olevani paremmassa kunnossa henkisesti. Osaan asettaa itselleni paremmin rajoja ja kieltäytyä jos tunnen, että tehtävä ylittää minun suorituskykyni tai että se vie liikaa aikaa joltakin muulta mielenkiintoiselta asialta, jonka haluan tehdä. En tiedä oliko ASLAKin ansiota sekin, että sain viime keväänä henkisillä voimavaroillani kaivettua sisältäni lauluun sanat. En ole koskaan ennen elämässäni tehnyt tällaista. ASLAKin aikaan sain laitettua myös kuntoon meidän yrityksen työterveyshuollon. Sain ohjeita työterveyshuollon järjestämisestä ja kuulin muilta yrittäjiltä 6 : herttua.fi

7 miten se heidän yrityksissään on järjestetty. Nyt tämä asia toimii myös meillä. Kuinka kauan olet suunnitellut jatkavasi yrittäjänä ja työelämässä? Kuntoutushakemuksessa ilmoitin, että tavoitteenani on työskennellä 65-vuotiaaksi saakka. Tämän hetken tavoite on, että työskentelisin yrittäjänä vielä neljä vuotta, jolloin olisin yli 66-vuotias. Työeläkkeen noston olen kuitenkin päättänyt aloittaa vuoden 2014 aikana. Työeläke ei mitenkään estä työntekoa, mutta keventää yrityksen kuluja, kun minun työeläkemaksuni jäävät pois. Tietenkin tämä ratkaisu pienentää myös minun työeläkettä. Mitä terveisiä sinulla on henkilölle, joka miettii kannattaisiko lähteä ASLAK-kuntoutukseen? Ehdottomasti kannattaa hakea kuntoutukseen ja jos tulee valituksi voidaan puhua lottovoitosta. Jokainen on tietenkin vastuussa itselleen, mitä hyötyä kuntoutuksesta saa. On asetettava itselleen realistiset tavoitteet, ettei motivaatio katoa. Mielestäni on tärkeää, ettei kuntoutuksen jälkeen koskaan enää palaa samanlaiseen elämäntapaan, jota oli elänyt ennen kuntoutusta. Muutokset eivät tarvitse olla suuria, jos mikään ei muutu, kuntoutuksen hyöty on nopeasti menetetty. Siitä vaan hakupapereita seuraaville kursseille täyttelemään! herttua.fi : 7

8 t ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä oleville tarkoitettua Kelan järjestämää harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta. ASLAK-kuntoutus on tarkoitettu eri ammattiryhmien työntekijöille, joilla on työstä johtuvia kuormitustekijöitä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toiminnan alueilla siinä määrin, että niistä seuraa terveysongelmien kasautuminen. ASLAK-kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työja toimintakyvyn säilyttäminen. Kuntoutus toteutetaan laitos- tai avomuotoisena ja se on joko pitkäkestoinen vuorokautta tai lyhytkestoinen vuorokautta. Yhden kurssijakson pituus on 4 6 vuorokautta. Kuntoutusohjelman rungon muodostavat ryhmäkeskustelut ja toiminnalliset harjoitteet, jotka liittyvät työn ja työskentelyolojen kehittämiseen, henkisen jaksamisen osa-alueisiin, elämäntapoihin ja fyysisen toimintakyvyn harjoittamiseen. Kuntoutusjaksojen välillä kuntoutujan tehtävänä on jaksolla käsiteltyjen asioiden soveltaminen ja kokeileminen käytännössä kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Jaksojen jälkeen seuranta ja jatkotoimenpiteet toteutetaan työpaikalla ja työterveyshuollossa. Herttuan ASLAK-työryhmään kuuluvat kuntoutujan lisäksi lääkäri, psykologi, työelämän asiantuntija, fysioterapeutti sekä tarvittaessa erityistyöntekijöitä kuten sosiaalityöntekijä. Kelan järjestämille ASLAK-kursseille haetaan Kelan paikallistoimistojen kautta. Hakijan tulee toimittaa omalta työterveyslääkäriltä tai lääkäriltä hankittu lääkärinlausunto B-kuntoutuksen perusteista. Lisäksi tulee täyttää Kelan kuntoutushakemuslomake KU 132 (täytettävissä ja tulostettavissa myös Kelan nettisivuilta). Kela tekee valintapäätöksen ja ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Kuntoutus sekä majoitus täysihoidolla on kuntoutujalle maksutonta. Kela maksaa kuntoutusrahaa kuntoutujalle kuntoutuksen osallistumisajan jokaiselta arkipäivältä. Omavastuuaika on yksi päivä, kuntoutuksen alkamispäivä. Kelan kotisivuilla voi laskea oman kuntoutusrahan määrän. 8 : herttua.fi

9 KELAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN VAKUUTUSALUEEN ASLAK-KURSSIT 2014 HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ Alueellinen pk-yrittäjien Itä-Suomi knro: MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUS Alueellinen maatalouslomittajien Itä-Suomi knro: Alueellinen maatalousyrittäjät Itä-Suomi knro: Alueellinen maatalousyrittäjät Itä-Suomi knro: TERVEYDENHUOLTO, SOSIAALIALAN TYÖ Alueellinen hoitotyöntekijöiden Itä-Suomi knro: Alueellinen vanhushoivatyöntekijöiden Itä-Suomi knro: PALVELUTYÖ YM. Alueellinen vartiointialan työntekijöiden knro: Alueellinen välinehuoltajien knro: Alueellinen kiinteistöhuollon ja siivousalan työntekijöiden knro: TEOLLINEN TYÖ, KONEENHOITO, KAIVOS- JA RAKENNUSTYÖ Alueellinen teollisuuden työntekijöiden Itä-Suomi knro: KAUPALLINEN TYÖ Alueellinen koulunkäyntiavustajien Itä-Suomi knro: Alueellinen myyjien ja varastotyöntekijöiden knro: VALTAKUNNALLISET ASLAK-KUSSIT 2014 HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ELY-keskuksen erillisyksiköt knro: H-toimihenkilöt, Suomen 4H-liitto ry:n knro: A-katsastuksen toimistotyöntekijöiden ja tutvojen knro: ET ry:n (Erityistoimihenkilöt) pientyöpaikkojen toimihenkilöiden knro: KULJETUS- JA LIIKENNETYÖ Taksiliiton taksiautoilijoiden ja kuljettajien Suomen Taksiliitto ry knro: Taksiliiton taksiautoilijoiden ja kuljettajien Suomen Taksiliitto ry knro: Lassila ja Tikanoja/autonkuljettajat Lassila & Tikanoja Oyj knro: Valtakunnallinen tavaraliikenteenkuljettajien knro: Valtakunnallinen linja-autonkuljettajien knro: MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUS Maaseudun kehittäjät/kuntien maataloustoimistojen henkilökunnan Maaseudun kehittäjät ry knro: Valtakunnallinen maatalouslomittajien knro: Valtakunnallinen maatalousyrittäjien knro: MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ Valtakunnallinen ympäristöalan yrittäjien ja kuljettajien knro: herttua.fi : 9

10 10 : herttua.fi

11 TYÖIKÄISTEN TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUKSISTA JA KUNTOUTUMISESTA Länsimaissa, myös Suomessa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, TULEsairaudet, ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Selkäkipupotilaat ovat kasvava terveyspalvelujen käyttäjäryhmä. TULE-sairaudet aiheuttavat mielenterveyshäiriöiden ohella eniten ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Vuonna 2010 selkärangan sairaudet olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava TULE-sairaus (42 %). Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan ( ) pitkäaikainen selkäoireyhtymä oli 17 % tutkituista, pitkäaikainen niskaoireyhtymä 10 % miehistä ja 14 % naisista. Lonkkanivelrikko oli 5 % miehistä ja 6 % naisista. Polvinivelrikko oli 6 % miehistä ja 15 % naisista. Samansuuntaiset tulokset olivat Terveys tutkimuksessa.viimeisin laajempi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus väestön terveydentilasta toteutettiin Tämän Terveys tutkimuksen mukaan selkäkipuoireista kärsiviä miehiä ja naisia oli hieman enemmän aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ja niskaoireyhtymien vallitsevuus oli pysynyt entisellään alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on säännöllisesti tutkinut haastatteluin suomalaisten terveyskäyttäytymistä. Säännöllistä liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa 30 minuuttia kerrallaan harrastaa naisista 56 % ja miehistä 53 %. Suomalaisista aikuisista noin kolmannes ei harrasta oikeastaan lainkaan säännöllistä vapaa-ajan liikuntaa tai se on hyvin satunnaista. Kunnossa kaiken ikää sekä TULE-ohjelman terveysliikuntasuositusten minimiohjelman mukaan kestävyysliikuntaa pitäisi harrastaa säännöllisesti viikoittain yhteensä 2,5 tuntia ja lihaskuntoa sekä tasapainoa kohentavaa liikuntaa kahdesti viikossa tehden isoilla lihasryhmillä harjoitteita 8 10 liikettä kerrallaan ja 8 12 toistoa liikettä kohden. Kokonaistavoitteena onkin väestön parempi TULE-terveys. Ohjelmien osatavoitteina on pienentää väestön terveyseroja, aktivoida valtakunnallisia päättäjiä kehittämään terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Ohjelmissa korostetaan TULEsairauksien hoitoketjujen kehittämistä ja käyttöönoton lisäämistä, tärkeänä TULEsairauksien ennaltaehkäisy, hoidon sekä kuntoutumismallien kehittäminen. Kuntoutustoimenpiteiden periaatteena on monipuolinen, kokonaisvaltainen toimintaote ja prosessinomaisuus sekä terveydenhuollon ja muiden toimijoiden yhteistyön korostaminen huomioiden myös kuntoutujan mielipiteet kuntoutumisessaan. Kaikessa kuntoutustoiminnassa ja kuntoutussuunnitelmia tehdessä selvitetään biologisten (sairaus, rasittuneisuus, TULEkivut), psykologisten (mielenlaatu, masennus, ahdistuneisuus) ja sosiaalisten (työn luonne ja vaativuus, perhe ja läheiset) tekijöiden osuus (biopsykososiaalinen malli sairastamisen arviossa ja kuntoutussuunnitelmia tehdessä). Kuntoutuslaitoksissa järjestetään KELA:n kustantamia työikäisten sairauskohtaisia TULE-kuntoutuskursseja. Kursseille haetaan oman lääkärin laatimalla lausunnolla. TULE-kursseille valitaan henkilöitä, joilla on diagnosoitu TULE-sairaus, joka on kestänyt yli kolme kuukautta ja jatkuu edelleen, ja heidän selviytymisensä työssä ja arkipäivän toimissa on TULE-sairauden vuoksi heikentynyt. Heidän sairautensa tutkimukset on jo perusterveydenhuollossa tehty. Oman lääkärin ohjaaman hoidon sekä itsehoidon vaikutukset ovat olleet riittämättömät ja TULE-sairaus jatkuu. On arvioitu, että tutkittava hyötyy tarvitsemastaan aktivoivasta, ryhmässä toteutettavasta kuntoutuksesta ja toiminnallisesta harjoittelusta. Tutkittava on motivoitunut työ- ja toimintakykynsä parantamiseen säännöllisin terapeuttisin harjoittein. Tämä merkitsee myös pysyvää elämäntapamuutosta parempaan pyrittäessä. Kuntoutuskurssit ovat moniammatillisesti toteutettua kurssimuotoista toimintaa. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa siten, että hän voi saavuttaa konkreettisia tavoitteitaan fyysisen ja psyykkisen terveytensä kohentamisessa sekä sosiaalisen elämäntilanteensa parantamisessa ja työ- sekä toimintakykynsä ylläpitämisessä. Kyseessä on oppimisprosessi, jossa kuntoutuja oppii vähitellen kuntoutumisen ja itsehoidon merkityksen sekä mahdollisesti myös terveemmät elämäntavat. Kuntoutujan elämänhallinnan ja työssä selviytymisen keinot vahvistuvat ja itsehoidon mahdollisuudet kohenevat, jolloin myös TULE-sairauden ja kivun hallintakeinot paranevat. Fysiatrian erikoislääkäri Pekka Nousiainen herttua.fi : 11

12 Kursseille Hakeminen KELAN TULES-KURSSIT Kelan järjestämille TULES-kursseille haetaan Kelan paikallistoimistojen kautta. Hakijan tulee toimittaa omalta työterveyslääkäriltä tai lääkäriltä hankittu lääkärinlausunto B-kuntoutuksen perusteista. Lisäksi tulee täyttää Kelan kuntoutushakemuslomake KU 132 (täytettävissä ja tulostettavissa myös Kelan nettisivuilta). Kela tekee valintapäätöksen ja ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Kuntoutus sekä majoitus täysihoidolla on kuntoutujalle maksutonta. Lisäksi kuntoutujille maksetaan kuntoutuslain mukaisin perustein kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. KOHDERYHMÄ Kurssien kohderyhmänä ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavat aikuiset työelämässä olevat, työhön palaavat, kuntoutustuella olevat tai vielä opiskelemassa olevat henkilöt, joiden sairaudesta aiheutuu moniammatillisesti toteutetun kurssimuotoisen kuntoutuksen tarve. Edellytyksenä on, että työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve on todettu terveydenhuollossa. Herttuassa järjestettäville alueellisille TULES-kursseille voi osallistua kuntoutujia Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen vakuutusalueelta. TAVOITE Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen sekä psyykkisen ja/tai sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn säilyminen ja parantuminen. Tavoitteet asetetaan yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuja laatii yhdessä moniammatillisen työryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet GAS-menetelmää hyväksi käyttäen. SISÄLTÖ Kuntoutuskursseilla tarjoamme sinulle tietoa ja keinoja, joilla voit aktiivisesti edistää omaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi tuki- ja liikuntaelinongelmista huolimatta. Osallistut kuntoutusryhmäsi kanssa erilaisiin liikuntaryhmiin, keskusteluihin ja asiantuntijaluennoille sekä muuhun aktivoivaan toimintaan. Kurssien ohjelma painottuu sen mukaan, ovatko kurssit selkä-, niska- tai niveloireisille tarkoitettuja. Niska- ja hartiaoireisilla ohjelma painottuu erityisesti niska-, hartia- ja olkalihaksiin kohdistuvaan riittävän kuormittavaan ja pitkäkestoiseen lihasvoimaa tai kestävyyttä parantavaan harjoitteluun. Selkäoireisilla ohjelma sisältää toimintakykyä parantavaa kuntoutusta sisältäen muun muassa yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavaa aktiivista harjoittelua ja toiminnallisia harjoituksia. Niveloireisten ohjelma sisältää liikkuvuus-, lihasvoima- ja yleiskuntoharjoittelua sekä toiminnallisia harjoitteita. Toteutus Kurssit ovat kestoltaan 15 vuorokautta ja ne toteutetaan Herttuassa kolmessa viiden vuorokauden mittaisessa jaksossa. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille joko avo- tai laitosmuotoisesti. 12 : herttua.fi

13 TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN NISKA- JA HARTIA- OIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2014 TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN NIVELOIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2014 Jaksotus: I-jakso 5 vrk, 3 6 kk:n kuluttua II-jakso 5 vrk, III-jakso 5 vrk knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro:52132 I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso Jaksotus: I-jakso 5 vrk, 3 6 kk:n kuluttua II-jakso 5 vrk, III-jakso 5 vrk knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN SELKÄOIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2014 Jaksotus: I-jakso 5 vrk, 3 6 kk:n kuluttua II-jakso 5 vrk, III-jakso 5 vrk knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso herttua.fi : 13

14 Kuntoutukseen hakeutuminen Hakeudu sinua hoitavalle lääkärille tai työterveyslääkärille. Kun olet saanut lääkärintodistuksen kuntoutustarpeestasi, täytä hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta (Ku 101) ja toimita se Kelaan. Liitä mukaan lääkärin kirjoittama B-lääkärinlausunto, josta selviää sairautesi tai vammasi sekä lääkärin suosittama kuntoutus perusteluineen. Liitä hakemukseen myös selvitys työterveyshuollossa tai terveydenhuollossa (KU 108) ja työpaikalla (KU 109) tehdyistä toimenpiteistä. Kela kustantaa kuntoutuksen, majoituksen ja täysihoidon. Lisäksi Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutuslain mukaisesti kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. TYK TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ JA PARANTAVA VALMENNUS Kohderyhmä Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on Kelan järjestämää ja rahoittamaa ammatillista kuntoutusta. Se on tarkoitettu työssä oleville henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien heikkenemistä työterveyshuollon ja/työpaikan toimenpiteistä huolimatta. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat mm. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä. Tärkeää on työntekijän oma motivaatio jatkaa työelämässä ja ylläpitää omaa työ- ja toimintakykyään. Tavoite TYK-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan työ- ja toimintakykyä lisäämällä hänen voimavarojaan ja kehittämällä hänen ammatillista osaamistaan ja työnhallintataitoja. Kuntoutujan työssä jatkamista tuetaan vahvistamalla hänen fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja työssä selviytymiseen. Ammatillisia valmiuksia pyritään parantamaan erilaisten harjoitusten ja tehtävien avulla. Toteutus TYK-kuntoutus voidaan toteuttaa Herttuassa laitos- ja avomuotoisena kuntoutuspäivän ollessa normaalin työpäivän mittainen. Kurssi toteutetaan Herttuan Kuntoutuskeskuksessa tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, Kelan, työ- terveyshuollon ja työpaikan kanssa. Toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja työelämän asiantuntija. Tarpeen mukaan kuntoutuksen toteutukseen osallistuu myös muuta kuntoutuksen ammattihenkilöstöä. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on aina yksilöllisesti suunniteltua, ja se voidaan toteuttaa joko yksilökohtaisesti tai ammattiala- tai työpaikkakohtaisina ryhminä. Kuntoutus kestää vuorokautta ja se toteutetaan 1½ 2 vuoden kuluessa sen alkamisesta. Kuntoutukseen kuuluu selvitys jaksot, valmennusjaksot, 1 2 yhteistyöpäivää sekä mahdollisesti 1 2 työpaikkakäyntiä. 14 : herttua.fi

15 AIKUISTEN TYÖUUPUMUS- KUNTOUTUSKURSSIT 2014 knro: sisältää yksilöllisiä käyntikertoja 5 kpl , 2 yksilöllistä käyntikertaa , I laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , II laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , III laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta Aikuisten työuupumuskuntoutuskurssit Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu aikuisille työssä oleville kuntoutujille, joiden työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet ja joiden työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Kuntoutujilla tulee olla halua käsitellä ongelmiaan ryhmässä. Kuntoutustarpeen tulee olla todettu terveydenhuollossa. tavoite Kelan työuupumuskuntoutuskursseilla tuetaan kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista hänen työ- ja toimintakykynsä turvaamiseksi tai parantamiseksi. Lisäksi kurssilla haetaan keinoja työssä jaksamiseen ja selviytymiseen, opitaan tunnistamaan omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä kehittämään vuorovaikutustaitoja. Kurssilaisia ohjataan tunnistamaan uupumus- ja masennusoireet, vahvistamaan omaa elämänhallintaa sekä ymmärtämään terveiden elämäntapojen merkitystä omalle hyvinvoinnille. toteutus Kurssin kesto on 15 vuorokautta, toteutettuna kolmena viiden vuorokauden jaksona. Suurin osa kurssin toiminnasta tapahtuu ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään käytännön harjoittelujen, keskustelujen ja tekemisen avulla. Kurssin ohjelman sisältö määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kurssiohjelmaa täydennetään yksilöllisen tarpeen mukaan yksilöohjauksella ja erityistyöntekijöiden tapaamisilla. Kurssilla käsiteltävät teemat Kurssilla saa tietoa ja ohjausta terveyteen ja ravitsemukseen liittyvistä asioista. Kurssi sisältää fyysistä tekemistä ja ohjausta, sosiaalista aktivointia sekä psykososiaalista ohjausta ja neuvontaa. Kurssilla tuetaan arjessa selviytymistä ja tarpeen mukaan opiskelussa tai työelämässä selviytymistä. Edellä mainittujen teemojen lisäksi kurssiin kuuluu verkostotyötä kuntoutujien ja omaisten/läheisten sekä terveydenhuollon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Kursseille hakeminen Työuupumuskurssit ovat Kelan järjestämää ja kustantamaa toimintaa, joille hakeudutaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemuslomake (KU 132), johon liitetään lääkärin B-lausunto, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus ja toimintakyky, suositeltu kuntoutus ja sen perustelut sekä tavoitteet. Hakemus toimitetaan Kelaan, joka myös valitsee kuntoutujat kurssille. Kela maksaa kuntoutujille kuntoutusohjelman, laitoskuntoutuksessa majoituksen kahden hengen huoneessa ja täysihoidon. Lisäksi kuntoutujille maksetaan kuntoutuslain mukaisin perustein kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. knro: sisältää yksilöllisiä käyntikertoja 5 kpl , 2 yksilöllistä käyntikertaa , I laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , II laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , III laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta knro: knro: knro: knro: knro: herttua.fi : 15

16 Veneenniementie 64, Kerimäki, Savonlinna Puh. (015) : herttua@herttua.fi