HERTTUA TARJOAA LAADUKKAITA KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIPALVELUJA

Transkriptio

1 2015

2 2 : herttua.fi

3 HERTTUA TARJOAA LAADUKKAITA KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIPALVELUJA Herttuan Kuntoutuskeskus on yksi Itä-Suomen johtavista kuntoutus- ja työhyvinvointipalvelujen tuottajista ja kehittäjistä. Laadukkaan kuntoutuksen mahdollistaa lähes 30 vuoden kokemus, jatkuva asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen sekä osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. HERTTUA UNELMAPAIKKA KUNTOUTUMISEEN Herttuan Kuntoutuskeskus sijaitsee Savonlinnan Kerimäellä kristallin kirkkaan Puruveden rannalla, puhtaan ja rauhallisen luonnon ympäröimänä, vain 20 minuutin ajomatkan päässä Savonlinnan keskustasta. Herttuassa on 82 viihtyisää kahden hengen huonetta ja palveluksessasi on yli 40 hyvinvoinnin ammattilaista. Herttua tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kuntoutumiseen ja arjen keskellä tapahtuvaan virkistäytymiseen niin ryhmille kuin yksittäisille asiakkaille. KESKEISIÄ KUNTOUTUS- TOIMINTOJAMME Kelan ASLAK-, TYK- ja TULES-kuntoutus Kelan aikuisten työuupumuskurssit Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalvelut Veteraani- ja sotainvalidikuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen palveluja työeläkelaitoksille MUITA PALVELUJAMME Tuetut sosiaaliset lomat Työhyvinvointipalvelut mm. TYHY-päivät ja kuntoremontit Fysioterapia Kuntotestaus Sisällys 4 Työfysioterapeutti Mirja Hirvonen Työelämän asiantuntija osana moniammatillista tiimiä 5 Kelan TYK - työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus 6 ASLAK-kuntoutuksesta virtaa työhön ja elämään 7 Kelan ASLAK-kurssit 10 Työikäisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja kuntoutumisesta 12 Kelan TULES-kurssit 14 Kelan aikuisten työuupumuskurssit 15 Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys herttua.fi : 3

4 Työelämän asiantuntija osana moniammatillista tiimiä ASLAK- ja TYK-kuntoutuksissa ammatillisesti syvennetty osuus on suuri. Työelämän asiantuntija, joka auttaa työympäristöön ja ammatilliseen osaamiseen liittyvissä asioissa, on niinikään merkittävässä roolissa tässä prosessissa. Herttuassa päätoimisena työelämän asiantuntijana työskentelee työfysioterapeutti Mirja Hirvonen. - Parhaimmillaan kuntoutus on oppimisprosessi, joka saa aikaan muutoksen niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla, Hirvonen kertoo. - Me ammattilaisina annamme avaimia ja ohjaamme, mutta vastuu muutosten toteuttamisesta on kuntoutujalla itsellä. Koko muutosprosessin ajan kuntoutujan tukena on ryhmästä vastaava moniammatillinen tiimi. Työelämässä tapahtuu paljon muutoksia ja monien jaksaminen on tällaisessa muutosvauhdissa koetuksella. Kuntoutuksessa pyrimme yhdessä löytämään ne voimavarat ja keinot, jotka auttavat jaksamaan. Siksi myös työnantaja ja esimiehet pyritään sitouttamaan mukaan kuntoutukseen mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa, jotta kuntoutuksesta saataisiin myös työyhteisöissä mahdollisimman suuri hyöty, Hirvonen jatkaa. Mirja Hirvonen näkee roolinsa moniammatillisen tiimin jäsenenä, joka toimii usein myös ryhmänohjaajan työparina. Tämä tarkoittaa sitä, että työelämän asiantuntija on mukana ryhmän tutustuessa ja ryhmäytymisprosessissa sekä suuressa roolissa yhteistyöpäivän suunnittelussa. - Parhaimmillaan yhteistyöpäivä on vuoropuhelua eri tahojen välillä tavoitteena löytää keinoja työssä jaksamisen tukemiseen. Mukana voi olla esimiehiä, työterveyshuollon edustajia tai muita eri tahojen ihmisiä ryhmän toiveista riippuen. Kun asioita käydään yhdessä läpi, tulee ilmi erilaisia ratkaisumalleja. ASLAK-kursseilla keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin kun taas TYK-kuntoutuksessa puhutaan työkyvyn heikkenemisestä. Työkyvyn heikkenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Työelämän asiantuntija ohjaa ryhmäkeskusteluita, mutta myös yksilölliset käynnit ovat osana kuntoutusta. Nämä antavat mahdollisuuden miettiä, mitkä ovat juuri ne kyseisen kuntoutujan haasteet omassa työssä jaksamisessa. - Joillain muutostarpeet liittyvät työergonomiaan, joillain on työn imu hukassa ja on mahdollisesti työuupumusta. Tärkeää olisi, että ihminen oppisi itse tunnistamaan stressin aiheuttajat ja näkemään työn kuormitukseen liittyvät tekijät. Joskus työn kuormittavana tekijänä voi olla vaikkapa tietojen päivityksen puute. Tällainen asia voi ratketa helpostikin koulutuksella, jos tarpeen vain osaa tunnistaa, Hirvonen pohtii. Työssään Mirja Hirvonen näkee parhaana puolena sen, kun kuntoutus on tuottanut tulosta. Hän pääsee myös itse vaikuttamaan paljon siihen, millaisia ryhmäkeskusteluista muodostuu. - Kelan standardit asettavat tietyt reunaehdot, mutta sisältöjä pyritään mahdollisimman paljon muokkaamaan ryhmien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Välillä keskustellaan, välillä tehdään toiminnallisia harjoitteita, Hirvonen kertoo. 4 : herttua.fi

5 Kuntoutukseen hakeutuminen Hakeudu sinua hoitavalle lääkärille tai työterveyslääkärille. Kun olet saanut lääkärintodistuksen kuntoutustarpeestasi, täytä hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta (Ku 101) ja toimita se Kelaan. Liitä mukaan lääkärin kirjoittama B-lääkärinlausunto, josta selviää sairautesi tai vammasi sekä lääkärin suosittama kuntoutus perusteluineen. Liitä hakemukseen myös selvitys työterveyshuollossa tai terveydenhuollossa (KU 108) ja työpaikalla (KU 109) tehdyistä toimenpiteistä. Kela kustantaa kuntoutuksen, majoituksen ja täysihoidon. Lisäksi Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutuslain mukaisesti kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. KELAN TYK - TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ JA PARANTAVA VALMENNUS Kohderyhmä Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on Kelan järjestämää ja rahoittamaa ammatillista kuntoutusta. Se on tarkoitettu työssä oleville henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien heikkenemistä työterveyshuollon ja/työpaikan toimenpiteistä huolimatta. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat mm. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä. Tärkeää on työntekijän oma motivaatio jatkaa työelämässä ja ylläpitää omaa työ- ja toimintakykyään. Tavoite TYK-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan työ- ja toimintakykyä lisäämällä hänen voimavarojaan ja kehittämällä hänen ammatillista osaamistaan ja työnhallintataitoja. Kuntoutujan työssä jatkamista tuetaan vahvistamalla hänen fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja työssä selviytymiseen. Ammatillisia valmiuksia pyritään parantamaan erilaisten harjoitusten ja tehtävien avulla. Toteutus TYK-kuntoutus voidaan toteuttaa Herttuassa laitos- ja avomuotoisena kuntoutuspäivän ollessa normaalin työpäivän mittainen. Kurssi toteutetaan Herttuan Kuntoutuskeskuksessa tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, Kelan, työ- terveyshuollon ja työpaikan kanssa. Toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja työelämän asiantuntija. Tarpeen mukaan kuntoutuksen toteutukseen osallistuu myös muuta kuntoutuksen ammattihenkilöstöä. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on aina yksilöllisesti suunniteltua, ja se voidaan toteuttaa joko yksilökohtaisesti tai ammattiala- tai työpaikkakohtaisina ryhminä. Kuntoutus kestää vuorokautta ja se toteutetaan 1½-2 vuoden kuluessa sen alkamisesta. Kuntoutukseen kuuluu selvitys jaksot, valmennusjaksot, 1-2 yhteistyöpäivää sekä mahdollisesti 1-2 työpaikkakäyntiä. herttua.fi : 5

6 ASLAK- KUNTOUTUKSESTA VIRTAA TYÖHÖN JA ELÄMÄÄN Kuntoutus on kokemus jota voi suositella kaikille. Kun Risto Kinnusen työterveyslääkäri ehdotti miehelle Kelan ASLAK-kuntoutusta, oli Kinnunen mietteissään. Ensimmäinen ajatus paljon urheilleen mielessä oli, että kuntoutushan on raihnaisia varten. Vuoden prosessi neljässä jaksossa osoitti, että varhainen oireisiin puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat paras tie hyvään työkykyyn ja virkeyteen myös vapaa-ajalla. ASLAK-kuntoutuja Risto Kinnunen Kiteeläinen Risto Kinnunen halusi nimenomaan Herttuan kuntoutuskeskukseen kuntoutukseen, sillä paikka oli melko lähellä ja jonkin verran tuttu jo etukäteen. Se, mitä vuosi Herttuassa toi tullessaan, oli Kinnuselle kuitenkin yllätys. - Se oli elämäni yksi hauskimmista kokemuksista, kun kokoonnuimme ryhmän kanssa alkuinfoon ja koko muu porukka olikin naisia, myyjille ja varastotyöntekijöille suunnattuun ASLAK-kurssiin osallistunut Risto naurahtaa. Heti alussa kovat tavoitteet itselle asettanut Kinnunen tarttui toimeen ennakkoluulottomasti. Liikunnalliset elämäntavat palasivat pienen seesteisemmän vaiheen jälkeen ja pyörällä on kuljettu töihin vähintään kolme kertaa viikossa tavoitteiden mukaan räntäsateestakin huolimatta. Lisäksi alaselän ja hartiaseudun vaivat ovat merkittävästi vähentyneet. - Ensinnä täytyy olla tyytyväinen siihen, että tavoitteet ovat täyttyneet ja toiseksi jopa ylittyneet. Itse tekemillä muutoksilla on saanut paljon aikaan. Työn tauotus ja työasentojen merkitys ovat korostuneet, Kinnunen kertoo. Kuntoutukseen kuuluu testaukset sekä mittaukset alussa ja lopussa. Kun vuoden saldo on, että edistymistä on tapahtunut sekä aerobisessa kunnossa että lihaskunnossa, ei Kinnunen voi olla kuin tyytyväinen. Mittarit eivät valehtele, tehdyt suoritukset näkyvät tuloksissa, mutta niin myös tekemättömät. Kuntoutuksessa kaikki ei keskity kuitenkaan pelkästään fyysiseen terveyteen. - Kaikkein antoisinta ovat olleet keskustelut. Sitä on miettinyt elämän arvoja, mitä on saavuttanut ja miten on osannut tunteitaan käsitellä. Kaikkinensa viikot kuntoutuksessa ovat olleet arvokkaita hetkiä, jolloin on ollut aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä omaan itseensä. Kun tällaisen jakson käy läpi elämässään, on sitä lopulta paljon realistisempi kuva omasta hyvinvoinnistaan, Risto kertoo ja samalla kannustaa muitakin osallistumaan kuntoutuksiin. Risto Kinnunen hyödynsi kuntoutusjakson aikana myös vapaaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ja mittauksia. Yksi herättävä kokemus oli kehonkoostumusmittaus, jossa paljastui sen lisäksi mitä pelistä on nähtävillä myös se, miten sopusuhtainen on keho sisältä. Perfektionistiksikin tunnustautuva Risto otti asiakseen pudottaa kehon sisäisen rasvan määrää ja näin lopulta kävikin. - Ruokavaliosta jäi pois kahvileivät ja vaalea vilja. Liikunnasta tuli pitkäkestoisempaa. Näillä keinoilla tippui muutama kilo, mutta ennen kaikkea sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä väheni, Kinnunen paljastaa. Vaikka suurimmat muutokset Riston elämässä ovat liittyneet liikuntaan, ruokavalioon ja työtapoihin, korostaa mies itsekin rentoutumisen tärkeyttä. Hänellä on ollut jo pitkään tapana nautiskella hyvästä musiikista ja viihteestä kera lasillisen punaviiniä viikonloppuiltana. Joka päivän herkkuhetki on nykyisin pala tummaa suklaata. Palkinto hyvin tehdystä työstä kuntoutusvuoden aikana on ollut myös tiedossa jo hyvän aikaa ennen kuntouksen päättymistä. - Kun lähden viimeiseltä jaksolta kotiin, pysähdyn Kerimäen keskustaan ja ostan ison jäätelöannoksen. Samalla katseet suunnataan kuitenkin jo tulevaan. On tärkeää pitää tämä hyvä meno nyt yllä myös tästä eteenpäin. Siinä osaltaan auttaa mahtava kuntoutusryhmä, jonka kanssa uusi tapaaminen on jo sovittu, Kinnunen hymyilee. 6 : herttua.fi

7 KELAN ASLAK-kurssit ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä oleville tarkoitettua Kelan järjestämää harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta. ASLAK-kuntoutus on tarkoitettu eri ammattiryhmien työntekijöille, joilla on työstä johtuvia kuormitustekijöitä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toiminnan alueilla siinä määrin, että niistä seuraa terveysongelmien kasautuminen. ASLAK-kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työja toimintakyvyn säilyttäminen. Kuntoutus toteutetaan laitos- tai avomuotoisena ja se on joko pitkäkestoinen vuorokautta tai lyhytkestoinen vuorokautta. Yhden kurssijakson pituus on 4-6 vuorokautta. Kuntoutusohjelman rungon muodostavat ryhmäkeskustelut ja toiminnalliset harjoitteet, jotka liittyvät työn ja työskentelyolojen kehittämiseen, henkisen jaksamisen osa-alueisiin, elämäntapoihin ja fyysisen toimintakyvyn harjoittamiseen. Kuntoutusjaksojen välillä kuntoutujan tehtävänä on jaksolla käsiteltyjen asioiden soveltaminen ja kokeileminen käytännössä kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Jaksojen jälkeen seuranta ja jatkotoimenpiteet toteutetaan työpaikalla ja työterveyshuollossa. Herttuan ASLAK-työryhmään kuuluvat kuntoutujan lisäksi lääkäri, psykologi, työelämän asiantuntija, fysioterapeutti sekä tarvittaessa erityistyöntekijöitä kuten sosiaalityöntekijä. Kelan järjestämille ASLAK-kursseille haetaan Kelan paikallistoimistojen kautta. Hakijan tulee toimittaa omalta työterveyslääkäriltä tai lääkäriltä hankittu lääkärinlausunto B-kuntoutuksen perusteista. Lisäksi tulee täyttää Kelan kuntoutushakemuslomake KU 132 (täytettävissä ja tulostettavissa myös Kelan nettisivuilta). Kela tekee valintapäätöksen ja ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Kuntoutus sekä majoitus täysihoidolla on kuntoutujalle maksutonta. Kela maksaa kuntoutusrahaa kuntoutujalle kuntoutuksen osallistumisajan jokaiselta arkipäivältä. Omavastuuaika on yksi päivä, kuntoutuksen alkamispäivä. Kelan kotisivuilla voi laskea oman kuntoutusrahan määrän. herttua.fi : 7

8 KELAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN VAKUUTUSALUEEN ASLAK-KURSSIT 2015 Etelä-Savon TE-toimisto / henkilöstön ASLAK-kurssi knro: Etelä-Savon ELY-keskus / henkilöstön ASLAK-kurssi knro: Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan verotoimistot / ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden ASLAK-kurssi knro: Alueellinen toimistotyöntekijöiden ASLAK-kurssi knro: Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, työterveyshuolto / maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Etelä-Savon Työterveys / Mikkelin kaupunki / maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Kallaveden työterveys / maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Kiteen kaupungin perusturvakeskus työterveyshuolto / Keski-Karjalan maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Maaningan kunta / maatalouslomittajien ASLAK-kurssi knro: Alueellinen maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Alueellinen maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Ylä-Savon SOTE ky / työterveyshuolto / rakennustyöntekijöiden ja työnjohdon ASLAK-kurssi knro: Alueellinen teollisuuden työntekijöiden ASLAK-kurssi knro: Servica / laitoshuollon ja välinehuollon ASLAK-kurssi knro: Servica / laitoshuollon ja ruokapalveluiden ASLAK-kurssi knro: Alueellinen kiinteistöhuollon ja siivousalan työntekijöiden ASLAK-kurssi knro: SuPer ry / Itä-Suomen lähi- ja perushoitajien ASLAK-kurssi knro: Alueellinen perus- ja lähihoitajien ASLAK-kurssi knro: Alueellinen hoitotyöntekijöiden ASLAK-kurssi knro: Alueellinen vanhushoivatyöntekijöiden ASLAK-kurssi knro: Alueellinen laitos- ja välinehuoltajien ASLAK-kurssi knro: Alueellinen koulunkäyntiavustajien ASLAK-kurssi knro: Alueellinen pk-sektorilla toimivien yrittäjien ASLAK-kurssi knro: : herttua.fi

9 VALTAKUNNALLISET ASLAK-KURSSIT 2015 Veolia Transport / linja-autonkuljettajat ja autonasentajat ASLAK-kurssi knro: Suomen Taksiliitto ry / taksiautoilijoiden ja kuljettajien ASLAK-kurssi knro: Suomen Taksiliitto ry / taksiautoilijoiden ja kuljettajien ASLAK-kurssi knro: Valtakunnallinen linja-autonkuljettajien ASLAK-kurssi knro: Valtakunnallinen tavaraliikenteen kuljettajien ASLAK-kurssi knro: Servica / hallintohenkilöstön ja logistiikka-kiinteistöpalvelujen ASLAK-kurssi knro: ( vrk) Kesko konserni / toimistotyöntekijät ASLAK-kurssi knro: ( vrk) Maintpartner-konsernin kaikkien työntekijöiden ASLAK-kurssi knro: Lassila&Tikanoja Oy / huoltomiehet, sähköasentajat, LVI-asentajat ASLAK-kurssi knro: Cramo Finland / esimiesten ja toimihenkilöiden ASLAK-kurssi knro: Suomen Kiinteistövälittäjäliitto ry:n jäsenet ASLAK-kurssi knro: SMKJ:n myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten ASLAK-kurssi knro: ( vrk) Valtakunnallinen myynnin ja markkinoinnin ASLAK-kurssi knro: Valtakunnallinen maatalouslomittajien ASLAK-kurssi knro: Valtakunnallinen maatalousyrittäjien ASLAK-kurssi knro: Valtakunnallinen hoitohenkilöstön ASLAK-kurssi knro: herttua.fi : 9

10 10 : herttua.fi

11 TYÖIKÄISTEN TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUKSISTA JA KUNTOUTUMISESTA Länsimaissa, myös Suomessa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, TULEsairaudet, ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Selkäkipupotilaat ovat kasvava terveyspalvelujen käyttäjäryhmä. TULE-sairaudet aiheuttavat mielenterveyshäiriöiden ohella eniten ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Vuonna 2010 selkärangan sairaudet olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava TULE-sairaus (42 %). Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan ( ) pitkäaikainen selkäoireyhtymä oli 17 % tutkituista, pitkäaikainen niskaoireyhtymä 10 % miehistä ja 14 % naisista. Lonkkanivelrikko oli 5 % miehistä ja 6 % naisista. Polvinivelrikko oli 6 % miehistä ja 15 % naisista. Samansuuntaiset tulokset olivat Terveys tutkimuksessa.viimeisin laajempi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus väestön terveydentilasta toteutettiin Tämän Terveys tutkimuksen mukaan selkäkipuoireista kärsiviä miehiä ja naisia oli hieman enemmän aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ja niskaoireyhtymien vallitsevuus oli pysynyt entisellään alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on säännöllisesti tutkinut haastatteluin suomalaisten terveyskäyttäytymistä. Säännöllistä liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa 30 minuuttia kerrallaan harrastaa naisista 56 % ja miehistä 53 %. Suomalaisista aikuisista noin kolmannes ei harrasta oikeastaan lainkaan säännöllistä vapaa-ajan liikuntaa tai se on hyvin satunnaista. Kunnossa kaiken ikää sekä TULE-ohjelman terveysliikuntasuositusten minimiohjelman mukaan kestävyysliikuntaa pitäisi harrastaa säännöllisesti viikoittain yhteensä 2,5 tuntia ja lihaskuntoa sekä tasapainoa kohentavaa liikuntaa kahdesti viikossa tehden isoilla lihasryhmillä harjoitteita 8-10 liikettä kerrallaan ja 8-12 toistoa liikettä kohden. Kokonaistavoitteena onkin väestön parempi TULE-terveys. Ohjelmien osatavoitteina on pienentää väestön terveyseroja, aktivoida valtakunnallisia päättäjiä kehittämään terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Ohjelmissa korostetaan TULEsairauksien hoitoketjujen kehittämistä ja käyttöönoton lisäämistä, tärkeänä TULEsairauksien ennaltaehkäisy, hoidon sekä kuntoutumismallien kehittäminen. Kuntoutustoimenpiteiden periaatteena on monipuolinen, kokonaisvaltainen toimintaote ja prosessinomaisuus sekä terveydenhuollon ja muiden toimijoiden yhteistyön korostaminen huomioiden myös kuntoutujan mielipiteet kuntoutumisessaan. Kaikessa kuntoutustoiminnassa ja kuntoutussuunnitelmia tehdessä selvitetään biologisten (sairaus, rasittuneisuus, TULEkivut), psykologisten (mielenlaatu, masennus, ahdistuneisuus) ja sosiaalisten (työn luonne ja vaativuus, perhe ja läheiset) tekijöiden osuus (biopsykososiaalinen malli sairastamisen arviossa ja kuntoutussuunnitelmia tehdessä). Kuntoutuslaitoksissa järjestetään KELA:n kustantamia työikäisten sairauskohtaisia TULE-kuntoutuskursseja. Kursseille haetaan oman lääkärin laatimalla lausunnolla. TULE-kursseille valitaan henkilöitä, joilla on diagnosoitu TULE-sairaus, joka on kestänyt yli kolme kuukautta ja jatkuu edelleen, ja heidän selviytymisensä työssä ja arkipäivän toimissa on TULE-sairauden vuoksi heikentynyt. Heidän sairautensa tutkimukset on jo perusterveydenhuollossa tehty. Oman lääkärin ohjaaman hoidon sekä itsehoidon vaikutukset ovat olleet riittämättömät ja TULE-sairaus jatkuu. On arvioitu, että tutkittava hyötyy tarvitsemastaan aktivoivasta, ryhmässä toteutettavasta kuntoutuksesta ja toiminnallisesta harjoittelusta. Tutkittava on motivoitunut työ- ja toimintakykynsä parantamiseen säännöllisin terapeuttisin harjoittein. Tämä merkitsee myös pysyvää elämäntapamuutosta parempaan pyrittäessä. Kuntoutuskurssit ovat moniammatillisesti toteutettua kurssimuotoista toimintaa. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa siten, että hän voi saavuttaa konkreettisia tavoitteitaan fyysisen ja psyykkisen terveytensä kohentamisessa sekä sosiaalisen elämäntilanteensa parantamisessa ja työ- sekä toimintakykynsä ylläpitämisessä. Kyseessä on oppimisprosessi, jossa kuntoutuja oppii vähitellen kuntoutumisen ja itsehoidon merkityksen sekä mahdollisesti myös terveemmät elämäntavat. Kuntoutujan elämänhallinnan ja työssä selviytymisen keinot vahvistuvat ja itsehoidon mahdollisuudet kohenevat, jolloin myös TULE-sairauden ja kivun hallintakeinot paranevat. Fysiatrian erikoislääkäri Pekka Nousiainen herttua.fi : 11

12 Kursseille Hakeminen KELAN TULES-KURSSIT Kelan järjestämille TULES-kursseille haetaan Kelan paikallistoimistojen kautta. Hakijan tulee toimittaa omalta työterveyslääkäriltä tai lääkäriltä hankittu lääkärinlausunto B-kuntoutuksen perusteista. Lisäksi tulee täyttää Kelan kuntoutushakemuslomake KU 132 (täytettävissä ja tulostettavissa myös Kelan nettisivuilta). Kela tekee valintapäätöksen ja ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Kuntoutus sekä majoitus täysihoidolla on kuntoutujalle maksutonta. Lisäksi kuntoutujille maksetaan kuntoutuslain mukaisin perustein kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. KOHDERYHMÄ Kurssien kohderyhmänä ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavat aikuiset työelämässä olevat, työhön palaavat, kuntoutustuella olevat tai vielä opiskelemassa olevat henkilöt, joiden sairaudesta aiheutuu moniammatillisesti toteutetun kurssimuotoisen kuntoutuksen tarve. Edellytyksenä on, että työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve on todettu terveydenhuollossa. Herttuassa järjestettäville alueellisille TULES-kursseille voi osallistua kuntoutujia Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen vakuutusalueelta. TAVOITE Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen sekä psyykkisen ja/tai sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn säilyminen ja parantuminen. Tavoitteet asetetaan yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuja laatii yhdessä moniammatillisen työryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet GAS-menetelmää hyväksi käyttäen. SISÄLTÖ Kuntoutuskursseilla tarjoamme sinulle tietoa ja keinoja, joilla voit aktiivisesti edistää omaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi tuki- ja liikuntaelinongelmista huolimatta. Osallistut kuntoutusryhmäsi kanssa erilaisiin liikuntaryhmiin, keskusteluihin ja asiantuntijaluennoille sekä muuhun aktivoivaan toimintaan. Kurssien ohjelma painottuu sen mukaan, ovatko kurssit selkä-, niska- tai niveloireisille tarkoitettuja. Niska- ja hartiaoireisilla ohjelma painottuu erityisesti niska-, hartia- ja olkalihaksiin kohdistuvaan riittävän kuormittavaan ja pitkäkestoiseen lihasvoimaa tai kestävyyttä parantavaan harjoitteluun. Selkäoireisilla ohjelma sisältää toimintakykyä parantavaa kuntoutusta sisältäen muun muassa yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavaa aktiivista harjoittelua ja toiminnallisia harjoituksia. Niveloireisten ohjelma sisältää liikkuvuus-, lihasvoima- ja yleiskuntoharjoittelua sekä toiminnallisia harjoitteita. Toteutus Kurssit ovat kestoltaan 15 vuorokautta ja ne toteutetaan Herttuassa kolmessa viiden vuorokauden mittaisessa jaksossa. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille joko avo- tai laitosmuotoisesti. 12 : herttua.fi

13 TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN NISKA- JA HARTIA- OIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2015 TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN SELKÄOIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2015 Jaksotus: I-jakso 5 vrk, 3-6 kk:n kuluttua II-jakso 5 vrk III-jakso 5 vrk knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN NIVELOIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2015 Jaksotus: I-jakso 5 vrk, 3-6 kk:n kuluttua II-jakso 5 vrk III-jakso 5 vrk knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso Jaksotus: I-jakso 5 vrk, 3-6 kk:n kuluttua II-jakso 5 vrk III-jakso 5 vrk knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro:56927 I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso herttua.fi : 13

14 AIKUISTEN TYÖUUPUMUS- KUNTOUTUSKURSSIT 2015 knro: sisältää yksilöllisiä käyntikertoja 5 kpl , 2 yksilöllistä käyntikertaa , I laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , II laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , III laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta KELAN Aikuisten työuupumuskuntoutuskurssit Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu aikuisille työssä oleville kuntoutujille, joiden työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet ja joiden työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Kuntoutujilla tulee olla halua käsitellä ongelmiaan ryhmässä. Kuntoutustarpeen tulee olla todettu terveydenhuollossa. tavoite Kelan työuupumuskuntoutuskursseilla tuetaan kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista hänen työ- ja toimintakykynsä turvaamiseksi tai parantamiseksi. Lisäksi kurssilla haetaan keinoja työssä jaksamiseen ja selviytymiseen, opitaan tunnistamaan omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä kehittämään vuorovaikutustaitoja. Kurssilaisia ohjataan tunnistamaan uupumus- ja masennusoireet, vahvistamaan omaa elämänhallintaa sekä ymmärtämään terveiden elämäntapojen merkitystä omalle hyvinvoinnille. toteutus Kurssin kesto on 15 vuorokautta, toteutettuna kolmena viiden vuorokauden jaksona. Suurin osa kurssin toiminnasta tapahtuu ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään käytännön harjoittelujen, keskustelujen ja tekemisen avulla. Kurssin ohjelman sisältö määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kurssiohjelmaa täydennetään yksilöllisen tarpeen mukaan yksilöohjauksella ja erityistyöntekijöiden tapaamisilla. Kurssilla käsiteltävät teemat Kurssilla saa tietoa ja ohjausta terveyteen ja ravitsemukseen liittyvistä asioista. Kurssi sisältää fyysistä tekemistä ja ohjausta, sosiaalista aktivointia sekä psykososiaalista ohjausta ja neuvontaa. Kurssilla tuetaan arjessa selviytymistä ja tarpeen mukaan opiskelussa tai työelämässä selviytymistä. Edellä mainittujen teemojen lisäksi kurssiin kuuluu verkostotyötä kuntoutujien ja omaisten/läheisten sekä terveydenhuollon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Kursseille hakeminen Työuupumuskurssit ovat Kelan järjestämää ja kustantamaa toimintaa, joille hakeudutaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemuslomake (KU 132), johon liitetään lääkärin B-lausunto, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus ja toimintakyky, suositeltu kuntoutus ja sen perustelut sekä tavoitteet. Hakemus toimitetaan Kelaan, joka myös valitsee kuntoutujat kurssille. Kela maksaa kuntoutujille kuntoutusohjelman, laitoskuntoutuksessa majoituksen kahden hengen huoneessa ja täysihoidon. Lisäksi kuntoutujille maksetaan kuntoutuslain mukaisin perustein kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. knro: sisältää yksilöllisiä käyntikertoja 5 kpl , 2 yksilöllistä käyntikertaa , I laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , II laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta , III laitosjakso , 1 yksilöllinen käyntikerta knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso knro: I-jakso II-jakso III-jakso : herttua.fi