YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA HSL-KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA- EHDOTUKSEEN

Transkriptio

1 YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA HSL-KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA- EHDOTUKSEEN HSL- kuntayhtymän kunnilta pyydettiin mennessä lausuntoa HSL- kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta Lausuntoa pyydettiin seuraavista asioista: - strategiasuunnitelmasta - liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista - kuntaosuuksien tasosta - lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista - tarkastusmaksun korottamisesta - yölipun poistamisesta kausilipulla matkustavilta - kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella Lausunnoissaan taloussuunnitelmaehdotuksesta kunnat ovat todenneet mm. seuraavaa: Strategiasuunnitelma Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymässä (HSL) tehty strategiatyö antaa hyvän perustan toiminnan suuntaamiselle ja toimintakulttuurin luomiselle. Tavoitteet vuosille ovat kannatettavia ja tukevat osaltaan Helsingin kaupungin tavoitteita. Liikenteen luotettavuuden kehitystavoitteissa raitiovaunuliikenteen ajettujen lähtöjen osuus vuosina voidaan nostaa vuoden 2013 tasolle 99,20 %. Vastaavasti vuodelle 2018 asetettu tavoite 99,90 % on epärealistinen, koska tällä hetkellä muun liikenteen tai raitioliikenteen ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamien ajamattomien lähtöjen osuus vaihtelee vuosittain 0,65 0,85 %:n välillä ajetuista lähdöistä laskettuna. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla matkustajamäärät ovat kasvaneet koko HSL -liikenteessä. Matkustajamäärien suotuisan kehityksen tulee olla tavoitteena myös vuonna Strategiasuunnitelmaan sisältyvä koko raitioliikenteen kattavan linjastosuunnitelman laatiminen sekä pitkän aikavälin ( ) kattavan raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelman käynnistäminen ovat erittäin tärkeitä, koska raitioliikenteen infraa, varikoita ja kalustoa koskevien investointien toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja useiden osapuolten yhteistä suunnittelua. Lyhyen aikavälin toimintaedellytysten parantaminen raitiovaunuliikenteen osalta tarkoittaa erityisesti reittikatujen talvikunnossapidon kehittämistä. Helsingissä asiaan on viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota, mutta raitioliikenteen reiteille väärin pysäköidyt autot tullevat silti aiheuttamaan runsaasti häiriöitä tulevinakin talvina. HSL:n ja kaupungin yhteiseksi tavoitteeksi tulisikin asettaa vaikuttaminen pysäköinninvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön siten, että liikennesääntöjen vastaisesti pysä-

2 2 köidyille, raitioliikennettä estäville ajoneuvoille voitaisiin määrätä pysäköintivirhemaksu nykyistä joustavampia menettelyjä noudattaen. Lisäksi ajoneuvolle tulisi voida määrätä erillinen maksu ajoneuvon siirtämisestä aiheutuneista kustannuksista, mikäli kaupunki joutuu siirtämään ajoneuvon pois raitioliikenteen reitiltä. n kannalta on välttämätöntä, että HSL täydentää strategisia tavoitteitaan, niin, että käyttäjänäkökulmaa korostavien laatutavoitteiden rinnalle nostetaan joukkoliikenteen maltillinen ja vakaa tuotantokustannusten kehitys. Toistaiseksi tämän suuntaiset tavoitteet, joiden tarpeesta on lausunut jo vuoden 2012 talousarvion laatimisen yhteydessä, puuttuvat edelleen HSL strategiasuunnitelmasta. edellyttää, että HSL tehostaa toimintaansa ja tuo synergialla tavoiteltavat kustannussäästöt strategisissa tavoitteissa selkeästi esiin. Strategian toimeenpanoa tulee konkretisoida niin, että kaikille tavoitteille on asetettavissa mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. Tavoitteissa ja niiden viemisessä käytäntöön tulee korostaa matkustajamäärien, asiakastyytyväisyyden ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista sekä menojen kasvun hillitsemistä. Erityisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen vaikuttavat tekijät ja mahdollisuudet tulee selvittää ja analysoida huolellisesti tarvittavien ja oikeiden toimenpiteiden varmistamiseksi. Liityntäpysäköinnin merkitys osana seudullista joukkoliikennejärjestelmää ja sen houkuttelevuutta on keskeinen kysymys, jonka periaatteet ovat vielä ratkaisematta. HSL:n tulisi toimia aktiivisesti asian edistämiseksi. n kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman. Erityisesti HSL:n strategisena tavoitteenaan esittämä seutulippujen ja sisäisten lippujen hintojen eron pienentäminen on ristiriitainen em. ohjelman kanssa. Esityksen mukaisesti toteutettuna siitä seurauksena on, että lipputulojen kertymä kasvaa huomattavasti vähemmän kuin HSL:n kustannusten nousu, mikä väistämättä kasvattaa kuntaosuutta. lle sen sijainti ja hyvät joukkoliikennepalvelut nähdään kilpailuvalttina. n joukkoliikenteen tulee olla toimivaa ja palvelutason tarkoituksenmukainen. Kaupunkilaisille on tarjottava seudullista ja paikallista joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen on kaupungin alueella oltava alueellisesti kattavaa, jokapäiväistä ja riittävällä vuorovälillä toimivaa. Strategiasia tavoitteita on konkretisoitu ja tarkennettu. Tavoitetilassa vuonna 2018 Helsingin seudulla on Euroopan toimivin liikennejärjestelmä ja tyytyväisimmät joukkoliikenteen käyttäjät.

3 3 n kunta toteaa, että HSL:n strategia sisältää hyviä tavoitteita, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole toteuttamiskelpoisia lyhyellä aikavälillä. Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset Vuonna 2013 Helsingin joukkoliikenteen palvelutason muutokset ovat melko vähäiset. Esitetyt liikennöinnin muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. HSL käynnistää uuden kysyntäohjatun joukkoliikenteen muodon (Kutsuplus). Kutsuplus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen joukkoliikenteen muoto, joka onnistuessaan tarjoaa mahdollisuuden vähentää henkilöautoriippuvuutta ja henkilöauton käyttöä olennaisesti. Hanke on liikennejärjestelmän näkökulmasta strateginen, ja sen onnistumiseen tulee kohdentaa riittävät voimavarat. HSL:n taloussuunnitelman liitteessä 6 (s.53) esitetyt raitioliikenteen kustannukset ovat virheellisiä. HSL:n taloussuunnitelman liitteen 1 tuloslaskelman mukaan (s. 27) metroliikenteen operointikustannukset kasvavat vuonna ,8 % vuodesta Kasvu johtuu uusien metrovaunujen pääomakuluista sekä tiheään vuoroväliin siirtymisestä vuoden 2015 alussa, jolloin laituriovien asentaminen Helsingin metron osuudelle alkaa. HSL:n taloussuunnitelman vuoden 2015 lukua tulee täsmentää tarkentuvien liikennöintikustannusarvioiden perusteella. HSL:n taloussuunnitelman liitteessä 6 (s.53) esitetyt lauttaliikenteen kustannukset ovat virheellisiä. Seutulinjan 512 vuorovalin tihentämisestä ja siihen Iiittyvästä Helsingin sisäisen linjan 52A jatkamisesta Tapiolaan tulee luopua. Esitetty muutos, ennen kaikkea siitä aiheutuva liikennöintikustannusten suuri lisäys ei ole perusteltu vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. kannattaa sisäisten linjojen 35 ja 43 lakkauttamista ja korvaamista perustettavilla linjoilla 533 ja 553. Muutoksesta ei kuitenkaan suunnitelmakauden aikana saa koitua lle merkittäviä liikennöinnin lisäkustannuksia. Jos n suunnan linjastoon ja palvelutasoon ilmenee talousarvion 2013 tai Iiikennöintisuunnitelman valmistelun yhteydessä tarvetta tehdä alustavaan talousarvioesitykseen nyt sisältymättömiä muutoksia, tulee HSL:n ennen päätöksentekoa pyytää muutoksista erillinen lausunto n kaupungilta. YTV:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin on sisältynyt kuvaus joukkoliikenteen vuosittaisesta palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta. n talousarviolausunnoissaan esittämistä pyynnöistä huolimatta analyysi puuttuu edelleen HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta, nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin. HSL:n tulee pikaisesti tehostaa tilaamansa joukkoliikenteen määrän ja laadun kehitystä kuvaavaa seurantaa, sekä raportoida lle joukkoliikennepalvelujen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta marraskuuhun 2012 mennessä. on tuloksetta lausunut tästä jo vuoden 2012 talousarviota valmisteltaessa.

4 4 Esitetyt muutokset Iiikenteen palvelutasossa ovat Kauniaisten osalta suhteellisen pieniä ja perustuvat pääosin aiemmin hyväksyttyihin suunnitelmiin. Tapiolan metrotyömaasta johtuvat palvelutason heikentymiset voidaan tilapäisinä hyväksyä. Kehäradan liikennöintikustannukset eivät HSL:n taloussuunnitelmassa ole liikennöintisuunnitelmiin perustuvia. Linjastot ja liikennöintikustannukset tarkentuvat vuoden kuluessa. Siten linjalle 615 Rautatientori - Lentoasema esitetystä liikenteen lisäyksestä vuodelle 2014 ei ole syytä tehdä päätöstä, koska Kehäradan liikennöinnin alkaminen tulee vaikuttamaan erityisesti linjan 615 kuormituksiin. Mahdollisten kapasiteettiongelmien poistamiseen Kartanonkosken alueella on löydettävissä myös muita ratkaisuja. n suunnan liikennöintikustannuksissa tulee vuonna 2013 saavuttaa säästöä n. 0,9 milj. pois lukien yleisen kustannustason nousu kuntaosuuden saamiseksi tasapainoon. Palvelulinjojen toteutuksen siirtäminen myöhemmälle ajanjaksolle säästää kustannuksissa n. 0,1 milj. C. Vuoden liikennöintisuunnitelmassa on syytä selvittää tarkemmin tarpeellisuutta linjalle 62 Mellunmäki - Tikkurila esitettyjen lisäysten, joiden tavoitteena on korvata seutulinjan 562 Vuosaari - Mellunmäki - Tikkurila. Kehä III:n ensimmäisen rakennusvaiheen valmistuminen on mm. sujuvoittanut bussiliikennettä, mikä voi antaa mahdollisuuksia liikenteen tehostamiseen. Toisaalta Iiikennöintisuunnitelmassa on tarpeen varautua Kehä III:n toisen vaiheen rakennustöiden alkamiseen. n Kaupunkitekniikka- Iiikelaitoksen johtokunta on käsitellyt n joukkoliikenteen palvelutasoa alkuvuonna 2012 ja todennut nykyisen palvelutason nykyisellä ja tulevalla liikennöintisuunnitelmakaudella tarkoituksenmukaiseksi. Alustavan taloussuunnitelman liitteessä 5 on kerrottu muutoksista jäsenkuntien joukkoliikenteen palvelutasoissa vuonna Kirkkonummen osalta todetaan, että syksyllä 2014 siirrytään HSL:n tilaamaan liikenteeseen. Arvio on 29 autopäivää/arkisin, 6 autopäivää/lauantaisin ja 6 autopäivää/sunnuntaisin. Kustannusvaikutus on n. 2 milj. euroa vuonna 2014 ja 5,347 milj. euroa vuositasolla. Kirkkonummen kunta edellyttää saavansa tietoja liikenteen laajuudesta ja palvelutasosta sekä niiden kokonaiskustannusvaikutuksesta. Alustavasta taloussuunnitelmasta ei ilmene onko HSL:n tilaamaa liikenne huomioitu Kirkkonummen kuntaosuusarvioissa vuosille 2014 ja n kunta toteaa, että tässä vaiheessa on vaikeata arvioida, miten HSL:n keväällä 2013 valmistuvan n linjastosuunnitelman toteutus vaikuttaa paikalliseen bussiverkostoon ja liikennekustannuksiin tulevina vuosina. Kunta painottaa Iiikennöitsijöiden huomioonottamisen tärkeyttä linjastosuunnitelman laadintatyössä.

5 5 Kuntaosuuksien taso Kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvioraamiin sisältyvä Helsingin kuntaosuus vuodelle 2013 on 178,8 miljoonaa euroa. HSL:n taloussuunnitelmassa kuntaosuudeksi esitetään 184,5 miljoonaa euroa. kannattaa HSL:n esitystä kuntaosuudeksi. Kuntaosuuden kasvu vuodesta 2011 kaupunginhallituksen raamiin on 8,9 %, mikä ylittää selvästi kaupungin muun toiminnan menokasvun. Kaupunginhallituksen vuoden 2013 raamin mukainen kaupungin toimintamenojen kasvu vuodesta 2011 on 6,3 %. Ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. HSL:IIe maksettavat kuntaosuudet ovat n merkittävin joukkoliikenteen käyttömeno. Joukkoliikenteen käyttöbudjetti 2013 määräytyy nyt annettavan lausunnon perusteella, jo ennen n varsinaista talousarviokäsittelyä. HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaiset n kuntaosuudet ovat vuonna 2013 yhteensä 56,6 milj. euroa. Lisäys vuonna 2012 maksettavaan kuntaosuuteen on 4,3 milj. euroa ja nettokasvua 8 %. n kaupunginhallitus on hyväksynyt kehysohjeen vuoden 2013 talouden suunnittelua varten. Sen perusteella vuoden 2013 joukkoliikenteen kuntaosuuksiin on ssa varattu 53,8 milj. euroa. Vajetta n kehyksessä on HSL:n esitykseen nähden 2,8 milj. euroa. ssa joukkoliikenteen tavoitteeksi asetettuun 2,8 % käyttömenojen enimmäiskasvuun verrattuna HSL:n esittämä menojen kasvu on liian suuri. edellyttää, että marraskuussa 2012 vahvistettavassa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa joukkoliikenteen 2013 kuntaosuudet ovat n kehyksen mukaiset. n kuntaosuuksien 2,8 milj. euron vaje vuoden 2013 osalta saadaan kokoon seuraavasti: 1. n HSL-ylijäämä käytetään loppuun vuoden 2013 kuntaosuuksissa. 2. Lipunhintoja nostetaan kustannustasoa vastaavasti. 3. Seutulinjan 512 Iiikennöinnin tihentämisestä ja Helsingin sisäisen linjan 52 jatkamisesta Tapiolaan luovutaan. Esitetty kuntaosuuksien taso vuodelle 2012 on, operointikustannusten nousu huomioon ottaen, hyväksyttävissä. Lipputulojen ja kuntaosuuksien suhde menojen kattamisessa tulee jatkossakin voida säilyttää nykyisellä tasolla. n kaupungin kuntaosuudeksi esitetään 43.3 milj. vuonna 2013 HSL:n esittämän 44,9 milj. :n sijaan. Tämäkin osaltaan merkitsee n. 8 %:n kasvua vuoden 2012

6 6 talousarvioon verrattuna. Esitetystä vähennyksestä (1.6 milj. ) katetaan lisäämällä n suunnan seutulipputuloja vuoden 2012 kertymästä n milj. :sta 33.2 milj. :oon. Tämä vastaa sisäisen lipun ja kustannusten nousun mukaista 4 %:n nousua. Erotus HSL:n esitykseen on +0,7 milj.. Vuoden 2013 taloussuunnitelman mukaan n kuntaosuus laskee kuluvan vuoden tasosta noin 0,215 miljoonaa euroa (-6,1 %). HSL:Ita saadun tiedon mukaan merkittävin muutos kuntaosuuden muodostumisessa on n aikaisempien vuosien alijäämän muutos. Vuoden 2012 talousarvion mukaan n ennakoitu alijäämä oli 1,176 miljoona euroa, josta kuntaosuuslaskelmaan 2012 on otettu 1/3-osa eli 0,392 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 ennakoitu n alijäämä tilanteen mukaan on 0,612 milj. euroa, josta kuntaosuuslaskelmaan 2013 on otettu 1/3-osa eli 0,204 milj. euroa. n kannalta kuntaosuuden lasku on positiivisena asia olettaen, että lisälaskua ei myöhemmin ole tulossa. Kirkkonummen kunta edellyttää omalta osaltaan, että subvention tulee pitäytyä alle 50 %:ssa, ja se tulee varmistaa lippujen oikealla hinnoittelulla. Kirkkonummen HSL:Ile vuosina maksamat kuntaosuudet eivät ole riittäneet sille kohdistuvien kustannusten kattamiseen. Kirkkonummen kuntaosuuden alijäämä on HSL:n tilinpäätöksessä vuodelta 2011 yhteensä euroa. teki oman vuoden 2011 tilinpäätökseensä euron varauksen alijäämän kattamiseksi. Kunta huomauttaa, että muutettu talousarvio 2012 koskee vuosina muodostuneen alijäämän takaisin maksamista. Kirkkonummen kuntaosuuden kehitystä tulee siten verrata vuoden 2012 talousarvioon. Kirkkonummen kuntaosuuden muutos talousarviossa 2013 on siten euroa (20,9 %). Kunta vaatii selvityksen kuntaosuuden arvioidusta voimakkaasta kasvusta, koska Kirkkonummen joukkoliikenteen palvelutasossa, joukkoliikenteen sopimusrakenteessa ja maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kunnan väestökasvu ja lisääntynyt joukkoliikenteen kasvu ei aiheuta näin voimakasta kasvua joukkoliikenteen kuntaosuudessa. Selvityksestä tulee käydä selkeästi ilmi kaikki arviointiperusteet. Lisäksi Kirkkonummen kunta edellyttää, että alustavan taloussuunnitelman kuntaosuus vielä tarkistetaan tältä osin. n kunnan maksuosuus nousee eurolla eurosta euroon vuonna 2013 (+26 %). Kasvu johtuu lähinnä ostoliikenteestä ja koululaislipuista. Kesällä 2012 kunnan ostoliikenne siirtyi HSL:n järjestämäksi ja rahoittamaksi. Kunnan subventio-osuus kasvaa 51,7 %:sta 52,6 %:iin vuonna n kunta edellyttää, että subventio pysyy jatkossa alle 50 %:ssa ja tämä tulee varmistaa lippujen oikealla hinnoittelulla.

7 7 Lipun hintojen keskimääräiset muutokset Helsingin sisäisten lippujen hintojen keskimääräinen korotus +4,3 % on perusteltu, sillä verorahoituksen osuus toiminnan rahoituksessa ei voi kasvaa. Myös joukkoliikenteen houkuttelevuuden näkökulmasta lippujen hinnan kohtuullinen korottaminen on talouden tasapainottamiseksi parempi ratkaisu kuin palvelutarjonnan karsiminen. Mikäli kustannuskehitys osoittautuu ennustettua maltillisemmaksi, tulee siitä syntyvä liikkumavara ohjata alentamaan sisäisten lippujen hintojen nousua. Lisäksi katsoo, että lastenlipun ikärajaa tulisi nostaa 17 vuoteen nykyisestä 16 vuodesta. HSL:n alustavassa talousarviossa kustannusten kasvu vuoden 2012 talousarviosta on 5,3 %, mutta lipputuottojen kasvu vain 4,6 %. HSL:n tulee jatkuvasti huolehtia siitä, että lipputulokertymä kasvaa vähintään kustannusten kasvua vastaavasti. Samalla toimintaa on tehostettava kaupungin talouteen kohdistuvia tehostamis- ja säästötoimia vastaavasti. HSL talousarviota valmisteltaessa lippujen 2013 hinnoille on asetettu keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Toisaalta valmistelun tavoitteeksi on asetettu, että lipputuloja tulee kasvattaa kustannustason muutosta vastaavasti. Toisaalta HSL esittää, että seutu- ja sisäisten lippujen hintaeroa tulee madaltaa. Käytännössä HSL:n esittämät 2013 hintojen tarkistukset ja samaan aikaan toteutuva joukkoliikennelippujen arvonlisäveron 1 %- yksikön korotus johtaisivat ssa huomattavasti suurempaan kuntaosuuksien kasvuun kuin mitä kustannustason muutos edellyttäisi. Kuntataloudessa ei lähivuosina ole odotettavissa kasvua. Siksi n subventiota ei ole mahdollista lisätä todellista kustannusten kasvua merkittävästi pienemmillä lipunhinnan korotuksilla. Jotta joukkoliikenteen palvelu voidaan turvata vuonna 2013 ja joukkoliikennettä kestävästi rahoittaa ja kehittää myös tulevina vuosina, tulee kaikkien lippujen hintoja tarkistaa kustannustason kasvua vastaavasti. Kerta- ja arvolippujen hintojen säilyttämiselle nykyisellään ei ole perusteita vallitsevassa taloustilanteessa. Joukkoliikennelippujen arvonlisäveron korotus huomioon ottaen erityisesti seutulippujen 1,7 %:n keskimääräinen hinnankorotus on kohtuuttoman pieni. Esitetyt lippujen hintojen korotukset ovat likipitäen saman suuruisia kuin operointikustannusten nousu ja sellaisina hyväksyttävissä. Lipun hintaa on korotettu perinteisesti joka vuosi. Tällä ei kuitenkaan ole saavutettu matkalipputulojen oleellista kasvua tai julkisen liikenteen kulkumuoto-osuuden lisäystä huolimatta siitä, että Helsingin seudun väestömäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Tämän tavoitteen edistämiseen tulee edelleen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Uudistetun vyöhykejärjestelmän vaikutukset lippujen hintatasoon, joukkoliikenteen houkuttelevuuteen myös lyhyillä matkoilla ja uusille potentiaalisille matkustajille kertalippujen kysynnän kautta sekä matkustajamääriin kokonaisuutena tulee selvittää huolellisesti.

8 8 HSL on katsonut lipunhinta-asiassa vain oman taloutensa tasapainoa. lla lipunhintojen suhteellinen korotus on lähellä HSL- alueen keskimääräistä tasoa, mutta korotukset jaetaan lippulajeittain epätasaisesti. Seutulipputuloista riippuvaisen n kuntatalouden kannalta on vaikea hyväksyä, että seutulippujen ja sisäisten lippujen hintaeroa ryhdyttäisiin kaventamaan vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Lipputuottojen kasvun on oltava vähintään kustannusten kasvua vastaava. Hintasuhteiden merkittävä muuttaminen ei ole myöskään perusteltua tilanteessa, jossa ollaan siirtymässä kokonaan uuteen vyöhykejärjestelmään. Sisäisten ja seutumatkojen keskimääräisten matkojen pituuden (6/16 km) tulee myös vastata jossain määrin lipunhintoja. Lipunhintojen matalaa korotustasoa korostaa vielä siitäkin, että joukkoliikenteen arvonlisävero nousee 9 prosentista 10 prosenttiin vuoden 2013 alussa. Esitetyt lippujen hinnat sisältävät arvonlisäveron korotuksen. Joukkoliikennelippujen esitettyjä hinnankorotuksia ei voi pitää hyväksyttävinä, mutta tässä tilanteessa pakollisina ellei kunnan maksuosuutta kasvateta. Lahiseutu2 - lippuja esitetään korotettavaksi 1,8 %, lahiseutu3 -lippuja 1,7 % (lähiseutuliput sisaltavat juna- ja bussiliikenteen) ja n sisäisen bussiliikenteen lippuja 4,3 %. Lippujen hintoihin ei voi jatkossa kohdistua suuria vuosittaisia korotuksia, jotta joukkoliikenne säilyy houkuttelevana. Lippujen hintojen noustessa Iiikaa voi joukkoliikenteen käyttö vähentyä, mikä puolestaan helposti johtaa palvelutason karsimiseen kustannusten säästämiseksi. Kirkkonummen kunta katsoo, että lippujen hinnoittelu tulisi määritellä siten, että lipputulojen kasvu on vähintään yhtä suuri kuin kustannustason nousu. kunta pitää Kirkkonummen lippujen keskimääräisiä korotuksia hyvinä. Seudulliset kuusi- ja arvoliput ovat tällä hetkellä kalliita suhteessa kuntien sisäisiin lipputuotteisiin ja hintaeroa tulisi pienentää. Talousarvioesityksen mukaan n ja n sisäisen kausilipun 30 päivän hinta nousee 44 eurosta 46 euroon (+4,5 %) ja arvolipun hinta 1,84 eurosta 1,90 euroon (+3,3 %) vuonna Ottaen huomioon pitkät matkaetäisyydet kunnan sisällä, sisäisen kausilipun hinta on liian alhainen. Jäsenkunnissa ei tarvitse olla samanhintaisia lipputuotteita. Matkustusolosuhteet ovat hyvin erilaiset tiivisti asutulla pääkaupunkiseudulla kuin kehyskunnissa. n kunta edellyttää, että sisäisen kausilipun hintaa korotetaan 8-10 %. Seutulippujen osalta arvolippujen hinnan pysyminen muuttumattomana vuonna 2013 merkitsee, että valtion kaavailema arvonlisäveron korotus 9 prosentista 10 prosenttiin jää käytännössä kuntien maksettavaksi. n kunta katsoo, että lippujen hinnoittelussa olisi otettava huomioon kustannustason nousu ja mahdolliset arvonlisäveron korotukset.

9 9 Tarkastusmaksun korottaminen Tarkastusmaksu voidaan korottaa 90 euroon. Samalla on tehostettava matkalippujen tarkastusta. kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta. Matkalippujen tarkastustoiminnan ainoa tavoite tulisi olla liputta matkustamisen väheneminen. Tavoitteeseen pääsyä pitää helpottaa satunnaisellekin matkustajalle selkeällä informaatiolla ja helppokäyttöisellä lipunmyyntijärjestelmällä varsinkin lähijunissa, missä asiakastyytyväisyys on huonointa ja liputta matkustaminen yleisintä. Tarkastusmaksutuloja on arvioitu kertyvän vuonna ,2 milj., mikä on runsaat 2 % lipunmyyntituloista. Tarkastusmaksun tason on oltava myös kohtuullinen suhteessa muihin, esim. rikesakkorangaistuksiin. Nykyinen tarkastusmaksu 80 on näin ollen suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia. Asemilla sijaitsevia lippuautomaatteja kannattaisi lisätä, esim. Kauniaisten asemalla ei talla hetkellä ole mahdollista ostaa lippua. Tarkastusmaksun korotus on tarpeen suhteessa lipunhintoihin ja kannattaa korotusesitystä. Tarkastusmaksun korottamisella voidaan katsoa olevan yleisehkäisevä vaikutus liputta matkustamiseen. ei vastusta tarkastusmaksun korottamista. Kirkkonummen kunta puoltaa tarkastusmaksun korottamista. n kunta puoltaa tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon. Yölipun poistaminen kausilipulla matkustavilta Yölippujen lisämaksun poistaminen kausilippua käyttäviltä on kannatettava ratkaisu joukkoliikenteen kanta-asiakkaiden hyväksi. Avointa joukkoliikennettä on tarkoituksenmukaista järjestää silloin, kun matkustuskysyntää on, eli aiempaa enemmän myös yöaikaan. Yötaksan poistaminen nopeuttaa merkittävästi yölinjojen liikennöintiä ja näin myös niiden aikataulussa pysymistä.

10 10 ei kannata yölipun poistamista kausilipulla matkustavilta. Yölipun poistaminen voimassa olevalla kausilipulla matkustavilta on perusteltu, selkeyttä ja matkustajatyytyväisyyttä lisäävä toimenpide, jonka vaikutukset lipunmyyntituloihin ovat marginaaliset. HSL:n esitys ei sisällä perusteluja yölipun poistamiselle kausilippulaisilta. Yölippujen poistoa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa vuonna 2013, vaan se voidaan toteuttaa myöhemmin vyöhykejärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Erillisen yömaksun poistamista kausilipuilla matkustavilta voidaan pitää kokonaislipputulojen kertymisen kannalta marginaalisena eränä. Säännöllisesti joukkoliikennettä käyttävien ei enää jatkossa tarvitsisi maksaa viola erikseen matkastaan. Muutos on oikeansuuntainen. Kirkkonummen kunta pitää hyvänä, että joukkoliikenteen säännölliset käyttäjät eivät joudu maksamaan erikseen matkastaan. n kunta puoltaa yölipun poistamista kausilipulla matkustavilta. Kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän takaisin maksaminen suunnitelmakaudella Ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. lle kertyi vuoteen 2010 mennessä budjetoitua suuremmista lipputuloista johtuen joukkoliikenteen ylijäämää 6,9 milj. euron edestä. n kuntaosuuksiin sisältyneistä hyvityseristä huolimatta HSL- ylijäämä ei ole lyhentynyt n toivomalla tavalla. Kumulatiivisen ylijäämän saldo oli edelleen 6,4 milj. euroa. Kun HSL:n voimassa olevaan 2012 budjettiin ja 2013 alustavaan talousarvioesitykseen sisältyvä ylijäämän käyttö otetaan huomioon, on n 2013 kuntaosuuksiin käytettävissä 2,5 milj. euroa enemmän ylijäämää kuin HSL esittää.

11 11 Jotta joukkoliikenteen rajulta karsimiselta voidaan vuonna 2013 välttyä, n kaupunki edellyttää, että HSL käyttää lle YTV-kaudella kertyneen joukkoliikenteen ylijäämän loppuun vuoden 2013 kuntaosuuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2013 n kuntaosuuteen tulee sisällyttää jäljellä oleva ylijäämä kokonaisuudessaan HSL:n esitettämän 1,237 milj. euron sijasta. HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli- /alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarvioissa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely. n kuntaosuuksien ylijäämä on arvioitu olevan n. 3,2 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. n kaupunki esittää, että sitä käytetään noin kolmasosa eli noin miljoona euroa vuosittain kuntaosuuslaskelmassa huomioituna. Nykyisen mallin mukaista alijäämän jakamista tasaisesti taloussuunnitelmakaudelle voidaan pitää n kannalta hyväksyttävänä ratkaisuna. Vuonna 2013 alijäämään kohdistuva korkomaksu on noin euroa. n osalta kertynyt alijäämä näin ollen tulee jakaa taloussuunnitelmakaudelle nykyisen käytännön mukaisesti. Ei erillistä kannanottoa asiaan. Ei erillistä kannanottoa asiaan. Lausunnoissa esitetyt muut kannanotot Taloussuunnitelmassa Kehäradan aloitus on ajoitettu vuoden 2015 alkuun. Vuoden 2015 junaliikenteen infrakustannukset on jaettu yhtenä kokonaisuutena koko junaliikenteen osalta, joka johtaa väärään kuntaosuusjakoon vuonna Kunkin kunnan raideliikenteen infrakustannukset tulee jakaa ko. kunnan sisällä tapahtuneiden nousujen mukaan. Kuntaosuuksien laskentaperusteissa infrakulujen kohdistaminen yhtenä kokonaisuutena koko alueen osalta joukkoliikennemuodolle johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Tämä ei vastaa niitä lähtökohtia, jotka HSL:n perustamisvaiheessa hyväksyttiin koskien esimerkiksi länsimetron rakentamisesta aiheutuvien infrakustannusten jakamista rakentamisvaiheessa ja käytön aikana. Kaupunginhallitus on jo kaupungin ja HSL:n välisen joukkoliikenneinfraa koskevan sopimuksen hyväksyessään edellyttänyt, että lähtökohtana vuoden 2011 jälkeen noudatettavien jakoperusteiden osalta tulee olla kustannusten jakaminen liikennemuodoittain, nousuittain ja kunnittain.

12 12 Helsingin kaupunki edellyttääkin, että HSL:n ja kuntien välisten infrasopimusten kuntaosuuksien laskentaperusteet tulee määritellä infrasopimuksen ohjausryhmän linjausten , ja mukaisesti. Infrakorvauksista on sovittava ennen kuin HSL hyväksyy vuosien taloussuunnitelman. PKS-kaupunginjohtajat ovat päättäneet HSL:n talousarvion 2013 valmistelulle seuraavat linjaukset, jotka koordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi : - Lipputuottojen kasvu vähintään kustannusten kasvua vastaava - Tuottavuuden nousu vähintään 1 % - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna Pidemmän aikavälin tariffipoliittisten linjausten laatiminen yhteistyössä kaupunkien kanssa - Yhteistyön kehittäminen omistajakuntien maankäytön- ja liikenteen suunnittelun kanssa - Palvelutasoa kuvaavien mittarien ja tunnuslukujen kehittäminen. Helsingin kaupunki edellyttää, että edellä mainitut linjaukset otetaan huomioon HSL:n toiminnan ja talouden suunnittelussa. Yksittäisten linjausten osalta Helsingin kaupunki toteaa tässä lausunnossa aiemmin esitetyn lisäksi vielä seuraavaa: Taksa- ja lippujärjestelmäuudistuksen myötä yksittäisen kunnan mahdollisuudet vaikuttaa alueensa joukkoliikenteen lippujen hintoihin vähenevät, mistä syystä jatkossa on välttämätöntä, että kuntien ja HSL:n kesken määritellään pidemmän aikavälin tavoitteet lippujen hinnoittelulle ja kaupunkien rahoitukselle. Kun lippujärjestelmäuudistus on suunnitelman mukaan tulossa käyttöön vuonna 2016, tulisi yhteiset tavoitteet lippujen hinnoittelulle ja rahoitukselle kyetä sopimaan jo seuraavan, vuosia koskevan taloussuunnitelmaan yhteydessä. Taloussuunnitelman puutteena on edelleen pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavien mittarien ja tunnuslukujen vähäisyys. Toiminnan tehokkuuden, rahoituksen ja palvelutason kehitystä pidemmällä aikavälillä kuvaavien mittareiden kehittäminen ja sisällyttäminen taloussuunnitelmaan on jäsenkaupunkien omistajaohjauksen näkökulmasta välttämätöntä. Näiden mittareiden kehittymisestä tulisi raportoida säännöllisesti mm. talousarviolausuntopyynnön yhteydessä. Erilaisten tunnuslukujen aikasarjat antaisivat mahdollisuuden seurata pidemmän aikavälin muutoksia toiminnassa ja taloudessa. Esimerkiksi seuraavia tunnuslukuja olisi syytä sisällyttää raportointiin: - Joukkoliikenteen käyttöaste (matkustajakilometrit/paikkakilometrit). Tunnuslukua on syytä seurata kulkumuodoittain jaettuna mielekkäisiin linjastokokonaisuuksiin. - Matkustajakilometrin hinta (euroa/matkustajakilometri). Tunnuslukua on syytä seurata kulkumuodoittain jaettuna mielekkäisiin linjastokokonaisuuksiin. - Joukkoliikenteen subventio (euro/matka). Tunnuslukua on mahdollisuuksien mukaan syytä seurata kulkumuodoittain ja lipputulot ja liikennöintikustannukset eriteltynä. Tunnusluvun laskeminen edellyttää tiettyjen yksinkertaistusten ja oletusten tekemistä, mutta pitkänä aikasarjana sen tuottama informaatio on hyvin hyödyllistä. - Matkalipuntarkastuksen tehokkuus (tarkastetut matkustajat/tarkastajan työpäivä). Tämän tunnusluvun osalta tulisi päästä yli tason 200, mikä oli Helsingissä tasona ennen HSL:n perustamista.

13 13 Taloussuunnitelmaan on kirjattu tuottavuustavoitteeksi matkustajakilometrikustannuksen aleneminen 5 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2018 mennessä, mutta suunnitelmasta puuttuu tieto sekä jo toteutuneesta tuottavuuskehityksestä että arvio kehityksestä taloussuunnitelmakaudella. HSL;n uusiessa strategiaansa on tärkeää löytää konkreettiset tavoitteet ja mittaristo mm. seudun poikittaisen liikkumisen osalle, sillä ennusteiden mukaan liikenne kasvaa erityisen voimakkaasti juuri poikittaissuunnassa. Tavoitteistoon tulisi sisältyä erityisesti aiheita, jotka samanaikaisesti ohjaavat parantamaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta. Esimerkiksi joukkoliikennettä nopeuttavat toimenpiteet ovat tällaisia. Varikkokustannusten korvaus Länsimetro otetaan käyttöön vuoden 2015 lopulla, jolloin metroliikenteen Iiikennöintikorvaus tulee nousemaan ja vastaavasti kattamaan lisääntyneestä Iiikenteestä aiheutuvat kulut. Helsingin kaupungille aiheutuu kuitenkin kustannuksia jo valmistautumisesta liikenteen laajennuksiin. Esimerkiksi metrovarikon laajentamisesta aiheutuu kustannuksia jo ennen liikenteen aloittamista. Varikko otetaan osittain käyttöön jo ennen uuden liikenteen alkamista, josta aiheutuu pääomakustannuksia sekä käyttötalousmenoja (esimerkiksi siivous- ja sähkömenoja). Helsingin kaupunki esittää, että HSL ja liikennelaitos Iiikelaitos aloittavat neuvottelut erilliskorvausmenettelystä, Jolla pystytään korvaamaan ennen liikenteen aloittamisesta syntyvät varikkokustannukset niin, että korvausmenettely on käytössä vuonna Ei ole kohtuullista, että liikenteen käynnistämiskustannukset (varikon työvoimakustannukset ja valmistautumiseen liittyvät käyttömenot) jäävät varikon rakennuttaneen kunnan korvattavaksi, vaikka investointi kokonaisuutena palvelee koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Helsingin kaupunki esittää, että HSL varaa varikkokorvauksiin 1,1 M vuodelle 2013, 2,7 M vuodelle 2014 ja 3,1 M vuodelle Vastaavaa korvausmenettelyä on tarkoitus soveltaa jatkossa myös raitioliikenteessä esimerkiksi Koskelan varikon laajennuksen yhteydessä. HSL:n järjestämän joukkoliikenteen jatkuva, muita julkisia toimintoja nopeampi kustannusten kasvu haittaa n joukkoliikenteen kehittämistä. HSL:n alustavaan talousarvioon Iiittyy palvelujen ja kustannusten leikkaustarvetta nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Seuraavat jo aiemmissa HSL:n talousarviota koskeneissa n lausunnoissa esitetyt näkökannat tulee ottaa HSL:n vuoden 2013 toimintaa suunniteltaessa aiempaa painokkaammin huomioon: - synergia - kustannustaso - tuottavuus - raportointi - läpinäkyvyys muistuttaa, että perussopimuksen mukaan HSL:IIä on oikeus alustavan talousarvion, n siitä antaman lausunnon ja hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa laatia ja hyväksyä tulevan vuoden Iiikennöintisuunnitelma ta erikseen kuulematta. Sen sijaan ennen n joukkoliikennettä koskevien kehittä-

14 14 mis- ja linjastosuunnitelmien hyväksymistä HSL:n tulee pyytää suunnitelmasta lausunto n kaupungilta. Näin voidaan jo suunnitteluvaiheessa varmistua paitsi kehittämistoimenpiteiden hyväksyttävyydestä myös niiden toteuttamiskelpoisuudesta ja n teknisen ja ympäristötoimen sitoutumisesta tarvittaviin katuinfran ja maankäytön muutoksiin sekä tarvittaessa saadun lausunnon pohjalta tarkistaa suunnitelmaan ennen HSL:n hallituksen hyväksymiskäsittelyä. Vuonna 2012 HSL:ssa on lipsuttu tästä periaatteesta mm. runko- ja poikittaislinjaston kehittämissuunnitelmien osalta. HSL:n vuotta 2013 koskevan suunnitteluohjelmaa laadittaessa HSL:n tulee yhteistyössä n kaupungin kanssa varmistaa, että n joukkoliikenteen kannalta keskeiset kehittämishankkeet sisältyvät asiamukaisessa laajuudessaan HSL:n suunnitteluohjelmaan. Tiedossa olevia n joukkoliikennejärjestelmään Iiittyviä vuodelle 2013 ajoittuvia suunnitteluhankkeita, joihin HSL:n edellytetään tulevan vuoden toimintaa suunniteltaessa varautuvan, ovat Matinkylän metron Iiityntälinjastosuunnitelma, n kaupunkiradan jatkeen liityntälinjaston alustava yleissuunnitelma sekä Raide-Jokerin hankesuunnitelmaan ja kannattavuustarkasteluihin Iiittyvän bussilinjaston suunnittelu. Matinkylän metron Iiikennöinti alkaa näillä näkymin vuoden 2016 alussa. edellyttää, että Länsimetron Iiityntälinjastosuunnitelman valmisteluun sisällytetään Etelä- n alueella laaja vuorovaikutus- ja kuulemisprosessi yhteistyössä asukkaiden ja luottamusmiesten kanssa. Liikennevirasto on syksyllä 2012 käynnistämässä n kaupunkiradan jatkamisesta ratasuunnitelma välille Leppävaara - Kauklahti. HSL:n tulee tuottaa ratasuunnitelman laatimista ja siihen Iiittyvän kaupunkiradan hankearvioinnin tarkistusta varten alustava yleissuunnitelma kaupunkiradan liityntälinjastosta ja sen edellyttämistä terminaalitarpeista. Lisaksi HSL:n tulee varata linjaston suunnitteluresursseja suunnittelukauden aikana käynnistyviin ennalta arvaamattomiin n joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Mm. Kivenlanden metron rakennussuunnitteluun ja nlahden Iiityntäterminaalin asemakaavoitukseen saattaa sisältyä osahankkeita, joiden resursointiin myös HSL:n tulee varautua. HSL on onnistunut profiloitumaan luotettavana seudullisena joukkoliikenneorganisaationa ja Iiikenneasiantuntijana. Yhteistyö jäsenkuntien kanssa on jatkunut hyvänä. Maankäytön ja Iiikenteen seudullisten tavoitteiden yhteensovitus on edistynyt ja HSL on osaltaan tukenut seudun yhteistä kehittämistä. Informaatio ajankohtaisista asioista on välittynyt hyvin. Matkustajien tyytyväisyys HSL:n toimintaan on edelleen korkealla tasolla, lähijunaliikenteen luotettavuutta lukuun ottamatta. Viimeksi mainitusta johtuen asiakastyytyväisyyden tavoitetasoa on jouduttu alentamaan, mutta tavoitteena tulisi kuitenkin olla kaikkien kulkumuotojen asiakastyytyväisyyden paraneminen. Joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon on parantunut ja sen oletetaan paranevan tavoitteiden mukaisesti edelleen vuosina Odotukset kohdistuvat edelleen myös laaditun tuottavuusohjelman toteuttamisen kautta talouden synergiahyötyjen saavuttamiseen ja toiminnan tehostamiseen sekä ennen kaikkea joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen.

15 15 Tuottavuuden nousuksi esitetään vähintään 1 %. Tämä merkitsee sitä, että autopäivien tehokasta käyttöä suunnitellaan sekä mahdollisesti muutetaan hiljaisen ajan liikennöintiä taloudellisemmaksi. Erityisesti tämä koskee tulevan Kehäradan aloitusajankohdan liikennöinnin suunnittelua. on varautunut entistakin paremmin osallistumaan linjastosuunnitteluun sekä tulevan lippu- ja tariffijärjestelmän suunnitteluun Aikataulukirjoista ei tule luopua, mutta niiden jakelusta kaikkiin kotitalouksiin voidaan luopua ja siten pienentää painosmäärää. on ollut tyytyväinen HSL- yhteistyön myötä saatuun yhteiseen lippujärjestelmään. n joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan käyttäjät ovat joukkoliikenteeseen tyytyväisiä. Tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmä (TLJ2014) otattaneen käyttöön vuonna 2016 ja tällöin kaarimalliin perustuva lippuhinnoittelu voi merkitä muutoksia asiakastyytyväisyyteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Alustavassa taloussuunnitelmassa kerrotaan, että Kirkkonummella ja ssa alkaa 2014 HS-liikenne. Näillä alueilla tullaan käyttämään 2012 valmistellun järjestämistapaselvityksen perusteella uusia hankinta- ja sopimusmalleja. Kirkkonummen kunta haluaa osallistua järjestämistapaselvitystyöhön. Kunta korostaa liikennöitsijän vastuuta joukkoliikenteen järjestämisessä. Liikennöitsijän sitoutuminen on laadukkaan joukkoliikenteen lähtökohta alueilla jossa on alhainen palvelutaso. edellyttää HSL:n ja liikennöitsijöiden tiivistä yhteistyötä hankintaperiaatteiden laadinnassa, koska HSL:n kaupunkiliikenteen hankintaperiaatteet eivät sovellu maaseutumaiseen joukkoliikenteeseen, joka lähtökohtaisesti palvelee lakisääteisiä koulukuljetuksia. Alustavassa taloussuunnitelmassa todetaan, että HSL:n, LVM:n ja VR:n välinen sopimusratkaisu lähijunaliikenteen 3. vyöhykkeestä ja HSL- alueen laajenemista tulee voimaan Kirkkonummen kunta edellyttää, että HSL ja VR-Yhtymä Oy neuvottelevat Kirkkonummen junaliikenteen sisällyttämisestä pääkaupunkiseudun ostopalveluna hankittavaan junaliikenteeseen. Kirkkonummen alueen junaliikenteessä ei tulisi olla rinnakkaisia taksa- ja lippujärjestelmiä. Kunta suhtautuu erittäin myönteisesti Oy Pohjolan Liikenne Ab:n, VR-Yhtymä Oy:n ja HSL:n esitykseen Kirkkonummella toteutettavasta lippuyhteistyöstä. Lippuyhteistyöllä ratkaistaan kertalippujen kelpaamattomuus jatkomatkalla. Lähiseutukertalippuja tullaan myymään mm. linja-autoissa ja ne sisaltavat vaihtomatkan Kirkkonummella junissa ja linja-autoissa. Ei kannanottoja.