OSAVUOSIKATSAUS 1/2012. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 1/2012 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ESPOO HELSINKI KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI SIPOO VANTAA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUS TARKASTELUKAUTEEN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT TALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSKATSAUS TULOSLASKELMA INVESTOINTIHANKKEET

3 1 Katsaus tarkastelukauteen Sipoo liittyi vuoden alussa HSL-kuntayhtymän jäseneksi. HSL:n hallitus päätti esittää Yhtymäkokoukselle talousarvion muuttamista Sipoon liittymisen johdosta. Liittymisen myötä HSL:n taksa- ja lippujärjestelmää sovelletaan myös Sipoon alueella ja HSL on tehnyt sopimukset Sipoon liikenteen hankinnasta liikennöitsijöiden kanssa. Helsingin seudun asukasmäärä kasvoi vuonna 2011 edellisvuodesta 1,2 prosentilla. Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kasvu on jatkunut vakaana, pääkaupunkiseudun kuntien väestö lisääntyi 0,3 % ja KUUMA-kuntien väestö 0,2 %. HSL:n matkustajamäärä kasvoi vuonna ,8 %. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärä on kasvanut 4,2 %. Vuositasolla arvioidaan päästävän edellisvuoden tasoisiin kasvulukemiin, jos seudun talous ei vaivu taantumaan, mikä johtaisi työllisten ja työpaikkojen määrän ja samalla lipputulojen vähenemiseen. Vuoden 2012 talousarvio perustuu joukkoliikenteen kustannusindeksin nousuun keskimäärin 4,2 %:lla, mikä sisältää vuoden alun dieselveron korotuksen 11 sentillä/litra. Vuoden alkukuukausina bussiliikenteen kustannusindeksi nousi arvioitua enemmän dieselöljyn korkean hinnan vuoksi. Hinnan nousu on kuitenkin kevättä kohti tultaessa tasaantunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun. Myös sähkön hinnan nousu on ollut maltillista. Joukkoliikenteen operoinnin kustannusten arvioidaankin pysyvän vuositasolla talousarvion puitteissa. Joukkoliikenteen luotettavuus jäi vuonna 2011 selvästi alle tavoitetason. Kovat pakkaset ja runsas lumi aiheuttivat vaikeuksia erityisesti juna- ja raitioliikenteessä. Liikennehäiriöitä oli runsaasti myös vuoden 2012 alkukuukausina, joskin selvästi edellisvuotta vähemmän. Junaliikenteessä toteutetaan yhdessä VR:n kanssa valmistellun junaliikenteen luotettavuuden parantamissuunnitelman toimenpiteitä. Koko HSL-liikennettä koskeva luotettavuuden kehittämissuunnitelma valmistui ja käsiteltiin HSL:n hallituksessa Vuoden 2011 lopulla valmistuneen joukkoliikenteen turvallisuusstrategiaa toteutetaan. Siihen liittyen toteutettiin useissa eri medioissa näkynyt "Matkarauhaa" - kampanja. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen tähtäävää aiesopimusta (MALaiesopimus) valmistellaan yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 ohjelmointia valmistellaan. Työn ohjausryhmänä toimii HLJ-toimikunta, jossa on kuntien, valtion ja muiden tärkeiden sidosryhmien edustajat. HLJ 2015 valmistelutyö ohjelmoidaan siten, että suunnitelman puiteohjelma on valmis vuoden 2012 kesään mennessä. TLJ- ja LIJ-2014 hankkeet etenevät. HSL:n hallitus päätti tammikuussa valita lippu- ja informaatiojärjestelmän toimittajaksi Tieto Oy:n. Päätöksestä tehtiin kaksi valitusta markkinatuomioistuimeen, joka kuitenkaan ei kieltänyt päätöksen toimeenpanoa. Sopimusneuvottelut toimittajan kanssa ovat käynnissä. Kuntarajojen sijasta kaarimaisiin vyöhykkeisiin perustuva taksa- ja lippujärjestelmämalli on jäsenkunnissa lausunnoilla ja päätös tulevasta vyöhykemallista on tarkoitus viedä HSL:n hallituksen käsittelyyn kesäkuussa. 2

4 HSL koulutti 12 uutta matkalippujen tarkastajaa, jotka aloittivat tehtävissään Matkalippujen tarkastusyksikössä on 116 tarkastajan virkaa, joista tarkastajakurssin valmistumisen jälkeen on täytettynä 106 virkaa. Uusi tarkastajalaite otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon uusien järjestelmien käyttöönotto onnistui hyvin. Toiminnan ja talouden ohjauksen järjestelmien uudistamishanke (Toimi!-hanke) jatkuu taloussuunnittelun ja raportoinnin, hankintojen, projektien hallinnan ja henkilöstösuunnittelun osajärjestelmien projekteissa. 3

5 2 Toiminnan tunnusluvut 2.1. Matkustajamäärät ja lipputulot Nousut tammi-maaliskuu (ilman junaliikennettä) muutos % Ratikka ,6 Metro ,4 Bussi yht ,4 Hki sis ,9 Espoo sis ,6 Vantaa sis ,6 Kerava sis ,3 K-nummi sis ,9 Seutuliikenne ,6 U-liikenne ,8 Sipoo 13 0 SL-lautta ,1 YHT ,2 Nousijamäärät tilastoidaan kuukausittain lukuun ottamatta VR:n lähiliikennettä, jossa nousijamäärät tilastoidaan toistaiseksi vain vuositasolla. Maaliskuun 2012 loppuun mennessä HSL:n joukkoliikenteessä (VR:n lähiliikennettä lukuun ottamatta) tehtiin 80,6 miljoonaa matkaa, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Matkustus lisääntyi kaikissa liikennemuodoissa. Lipputulot Ero % Lipputulot yhteensä ,8 % Seutuliikenteen lipputulot ,9 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) ,6 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) ,2 % Helsingin sisäiset lipputulot ,5 % Espoon sisäiset lipputulot ,8 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,1 % Vantaan sisäiset lipputulot ,7 % Keravan-Sipoon sisäiset lipputulot ,0 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,4 % 4

6 2.2. Asiakastyytyväisyys Helsinki on mukana BEST- asiakastyytyväisyystutkimuksessa, jossa vuonna 2012 on mukana kaikkiaan kuusi kaupunkia: Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, Geneve ja Wien. Lisäksi Göteborg liittyi tänä vuonna osaksi BEST-verkostoa. HSL on BEST-tutkimuksen puheenjohtajana kaksivuotiskauden BEST-tutkimuksen tavoitteena on selvittää asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen ja sitä kautta antaa lisää tietoa aiheista, joita kehittämällä voidaan lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Asukastyytyväisyyden ja toimintatapojen vertailun avulla pyritään saamaan ideoita muilta kaupungeilta ja oppimaan uusia toimintatapoja ja käytäntöjä. Maaliskuussa toteutettiin asukastyytyväisyystutkimus, jossa kysyttiin asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteen seuraaviin osatekijöihin: kokonaistyytyväisyys, tarjonta, luotettavuus, informaatio, henkilöstö, turvallisuus, mukavuus, rahalle saatu vastine, sosiaalinen merkitys ja joukkoliikenneuskollisuus. Kokonaistyytyväisyydellä mitattuna Helsinki (Helsingin seutu) oli paras joukkoliikennekaupunki jo kolmatta vuotta peräkkäin. Helsingin seudun asukkaista 81 prosenttia on tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Tyytyväisten asukkaiden osuus on ollut tasaisesti kahdeksankymmenen prosentin tuntumassa jo useita vuosia. 5

7 3 Talouden tunnusluvut 3.1. Talouskatsaus Osavuosikatsauksen sisältämä vuosiennuste perustuu huhtikuun 2012 toteutumatietoihin. Ennusteen vertailussa on käytetty hallituksen ( 69) yhtymäkokoukselle esittämän muutetun talousarvion tietoja. Toimintatulot HSL:n toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 564,3 milj. euroa. Ennuste ylittää muutetun talousarvion 3,1 milj. eurolla (0,6 %). Tuloista 48,1 % on lipputuloja ja 49,2 % kuntaosuuksia. Lipputulot HSL:n matkustajamäärä kasvoi vuonna ,8 %. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä sama trendi on jatkunut ja matkustajamäärän arvioidaan vuositasolla kasvavan yli 2 %. Lipputuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 271,2 milj. euroa, 2,8 milj. euroa (1,0 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Lippujen hintoja korotettiin vuoden alussa keskimäärin yhdellä prosentilla. Kuntaosuudet HSL:n jäsenkunnat maksavat kuntaosuuksina ne HSL:n menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja infrakustannusten kuntaosuuksista. Kuntaosuudet ovat yhteensä 277,8 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 15,3 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,6 milj. euroa, toteutunee talousarvion mukaisesti. Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 4,8 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,2 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloista muihin kuluihin kirjattavien luottotappioiden ja luottotappiovarauksen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 1,9 milj. euroa. Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa, 0,05 milj. euroa talousarviota vähemmän. 6

8 Toimintamenot HSL:n toimintamenojen arvioidaan olevan yhteensä 560,5 milj. euroa (muutettu TA 560,8 milj. euroa). Toimintamenoista 536,2 milj. euroa on palvelujen ostomenoja (95,7 %). Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 440,9 milj. euroa, 78,7 % toimintamenoista. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 297,0 milj. euroa, 2,2 milj. euroa talousarviota enemmän. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan 5,9 % lähinnä polttoaineiden hintojen nousun seurauksena. Talousarviossa on varauduttu 5,1 %:n nousuun. Bussiliikenteen kustannusten nousua hillitsee myös se, että niillä linjoilla jotka muuttuvat sopimuskauden aikana uusien ratahankkeiden valmistumisen myötä liityntälinjoiksi, on käytetty mahdollisuuksien mukaan kilpailuttamisen sijaan osto-optioita. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 66,0 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota vähemmän. Korvauksia pienentävät liikennehäiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtavat myös sanktioihin. Metro-, raitio- ja lauttaliikenne Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 24,6 milj. euroa, 0,7 milj. euroa talousarviota vähemmän. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 48,5 milj. euroa, 1,5 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu 4,2 milj. euroa, 0,3 milj. euroa talousarviota enemmän.. Metropol-liikenteen kustannuksiksi on arvioitu 0,6 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota vähemmän. Metropol-liikenteen pilotointi alkaa Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu talousarvion mukaiset 68,2 milj. euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 64,7 milj. euroa, Espoolta 2,5 milj. euroa, Vantaalta 0,8 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Muut toimintamenot Muiden toimintamenojen kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 51,4 milj. euroa (Muut.TA 51,1 milj. euroa). Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 16,5 milj. euroa ja ylittävän muutetun talousarvion 0,1 milj. eurolla. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 27,0 milj. euroa, 1,6 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Muut palvelujen ostot sisältävät mm. IT-palvelut, laitteiden huoltopalvelut, matkakortin jälleenmyyjille maksettavat lipunmyyntipalkkiot, painatukset, 7

9 ilmoitus- ja mainospaikat, kaupungeille maksettavat korvaukset staattisen informaation hoidosta, HKL:lle maksettavat korvaukset infolaitteista ja Helmistä sekä vartiointipalvelut. Muut palvelut sisältävät myös Helsingin palvelutason korotusvaran 4,3 milj. euroa, jonka käyttö vuoden 2012 ennusteessa tarkentuu operointikustannusten tarkistuksissa. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 4,3 milj. euroa, 0,9 milj. euroa yli talousarvion. Vuokrakulut sisältävät mm. kaupungeille maksettavat kuljettajien sosiaalitilojen vuokrat ja HKL:lle maksettavat korvaukset informaatiojärjestelmistä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa sekä muiden kulujen 2,5 milj. euroa. Näiden erien ennustetaan ylittävän talousarvio 0,8 milj. eurolla. Ylityksestä 0,6 milj. euroa johtuu tarkastusmaksuista kirjattavan luottotappiovarausennusteen tarkentamisesta ja 0,2 milj. euroa muista tarvikehankinnoista. Muut toimintamenot sisältävät myös Metropol-hankkeen kuluja noin 0,4 milj. euroa (TA 0,09 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut HSL:n rahoitustilanne on säilynyt hyvänä raportointijaksolla, eikä lainaa ole vielä tarvinnut nostaa. Rahoituksen nettokustannuksiksi on arvioitu talousarviossa 0,04 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa investointeihin arvioidaan loppuvuodesta tarvittavan 12 milj. euroa. Korkotuotot ylittänevät rahoituskulut ja rahoituksen nettotuotoiksi arvioidaan jäävän 0,3 milj. euroa. Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 5,9 milj. euroa, ja ne toteutunevat talousarvion mukaisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan jäävän 1,7 milj. euroa alijäämäiseksi, kun muutettu talousarvio on 5,6 milj. euroa alijäämäinen. Investoinnit Suunnitelmakauden merkittävin investointi on lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistaminen (TLJ/LIJ 2014), jonka toteuttajaksi valittiin Tieto Oy. Kokonaiskustannusarvio vuoteen 2015 on noin 100 milj. euroa mukaan lukien kolmen vuoden käyttökustannukset. Vuoden 2012 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 15,7 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 3,2 milj. eurolla (25,3 %). Investointimenoista, 12,0 milj. euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyviin hankintoihin, talousarviossa näihin investointeihin oli varattu 8,8 milj. euroa. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon käytetään arvion mukaan 3,7 milj. euroa. Talousarvion ylittyminen aiheutuu tarkentuneista LIJ2014 hankkeen kuluista. Ylitysesitys investointien ylittämisestä valmistellaan syksyllä yhtymäkokoukselle. Investointien poistot ja rahoituksen nettomenot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin. 8

10 3.2. Tuloslaskelma TP TA 2012 Muut. TA ) ENN ERO ENN2012/Muut. TA2012 TOT TOT.2012/ TOT.2012/ 2011 Q1 Eur % Muut. TA2012 ENN2012 Toimintatuotot ,6 % ,2 % 33,0 % Myyntituotot ,1 % ,0 % 33,6 % Seutuliikenteen lipputulot ,4 % ,8 % 33,7 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 2) ,5 % ,4 % 29,6 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS 3) ,4 % ,8 % 33,3 % Helsingin sisäiset lipputulot ,2 % ,6 % 33,2 % Espoon sisäiset lipputulot ,1 % ,3 % 36,3 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,2 % ,9 % 34,6 % Vantaan sisäiset lipputulot ,1 % ,9 % 35,8 % Keravan ja Sipoon sisäiset lipputulot ,4 % ,3 % 42,9 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,7 % ,5 % 32,9 % Metropol-lipputulot ,8 % 0 0,0 % 0,0 % Lipputulot yhteensä ,0 % ,0 % 33,6 % Korttimaksut ,5 % ,8 % 33,3 % Muut myyntituotot yhteensä ,5 % ,8 % 33,3 % Kuntaosuudet ,0 % ,3 % 33,3 % Korvaukset kunnilta ,0 % ,3 % 33,3 % Muut myyntituotot ,8 % ,5 % 34,4 % Muut myyntitulot ,8 % ,5 % 34,4 % Valtion tuki ,8 % 0 0,0 % 0,0 % Muut tuet ja avustukset ,2 % ,5 % 160,0 % Tuet ja avustukset ,2 % ,9 % 0,9 % Rakennusten vuokrat ,0 % 0 0,0 % 0,0 % Koneiden ja laitteiden vuokrat ,6 % ,4 % 34,6 % Vuokratuotot ,2 % ,5 % 20,9 % Tarkastusmaksut ,3 % ,3 % 29,9 % Maksumuistutusmaksut Muut tuotot ,7 % ,1 % 29,3 % Muut toimintatuotot ,0 % ,2 % 29,9 % 9

11 TP TA 2012 Muut. TA ) ENN ERO ENN2012/Muut. TA2012 TOT TOT.2012/ TOT.2012/ 2011 Q1 Eur % Muut. TA2012 ENN2012 Toimintakulut ,1 % ,2 % 32,3 % Henkilöstökulut ,8 % ,7 % 32,4 % Palvelujen ostot ,4 % ,2 % 32,3 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,7 % ,9 % 32,6 % Junaliikenteen operointikustannukset ,5 % ,0 % 33,2 % Metroliikenteen operointikustannukset ,0 % ,7 % 33,7 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,0 % ,8 % 32,8 % Lauttaliikenteen operointikustannukset (hlökulj.) ,0 % ,2 % 31,0 % Metropol -operointikustannukset ,1 % 0 0,0 % 0,0 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä ,1 % ,7 % 32,7 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,0 % ,9 % 19,5 % Junaliikenteen infrapalvelut ,1 % ,9 % 12,9 % Metroliikenteen infrapalvelut ,1 % ,2 % 33,3 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,1 % ,3 % 33,3 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,8 % ,1 % 33,3 % Muut infrapalvelut Infrapalvelut yhteensä ,0 % ,4 % 33,4 % Lipunmyyntipalkkiot ,0 % ,1 % 36,1 % Toimistopalvelut ,9 % ,8 % 27,2 % Pankkipalvelut ,1 % ,9 % 14,2 % IT-palvelut ,2 % ,3 % 27,4 % Asiantuntijapalvelut ,4 % ,5 % 11,0 % Painatukset ,2 % ,8 % 8,8 % Ilmoitukset ja mainonta ,9 % ,1 % 18,6 % Posti- ja telepalvelut (tietoliikennepalvelut) ,6 % ,0 % 22,4 % Vakuutukset ,5 % ,6 % 40,0 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ,6 % ,0 % 26,5 % Rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalv ,4 % ,9 % 67,9 % Koneiden, kaluston ja laitt. rak.- ja kunn.pitopalv ,3 % ,5 % 29,1 % Staattisen informaation hoitopalvelut ,0 % ,8 % 20,7 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut ,0 % ,4 % 21,3 % Lounassetelit ,3 % ,3 % 38,4 % Matkustuspalvelut ,1 % ,6 % 20,3 % Kuljetuspalvelut/tavarakuljetukset ,3 % ,7 % 38,6 % Koulutuspalvelut ,1 % ,3 % 29,2 % Terveyspalvelut ,7 % ,8 % 37,5 % Vartiointipalvelut ,6 % ,2 % 6,7 % Muut palvelut ,8 % ,5 % 7,6 % Muut palvelujen ostot yhteensä ,6 % ,3 % 22,6 % Toimisto- ja atk-tarvikkeet ,8 % ,4 % 23,6 % Atk-ohjelmat/laitteet ,1 % ,5 % 10,6 % Matkakortit ja liput ,5 % ,7 % 23,9 % Kirjallisuus ,8 % ,6 % 35,2 % Elintarvikkeet ,4 % ,1 % 33,0 % Vaatteisto ,0 % ,2 % 33,6 % Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,0 % ,9 % 280,9 % Siivous- ja puhdistusaineet ,0 % ,7 % 51,7 % Poltto- ja voiteluaineet ,0 % ,2 % 21,2 % Lämmitys, sähkö ja vesi ,5 % ,2 % 15,6 % Kalusto ,5 % ,5 % 34,8 % Rakennus- ja korjausmateriaali ,0 % ,3 % 4,4 % Muu materiaali ,2 % ,8 % 34,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % ,2 % 24,5 % Rakennusten ja huoneistojen vuokrat ,5 % ,8 % 26,9 % Koneiden, laitteiden ja autojen vuokrat ,1 % ,8 % 26,2 % 10

12 TP TA 2012 Muut. TA ) ENN ERO ENN2012/Muut. TA2012 TOT TOT.2012/ TOT.2012/ 2011 Q1 Eur % Muut. TA2012 ENN2012 Koneiden, laitteiden ja autojen leasing ,7 % ,4 % 7,5 % Muut vuokrat ,2 % ,0 % 27,0 % Vuokrakulut ,2 % ,4 % 25,7 % Välilliset verot ,7 % ,3 % 39,8 % Jäsen- ja vuosimaksut ,0 % ,3 % 51,3 % Lunastus-, perintä- ja lupamaksut ,3 % ,5 % 58,4 % Luottotappiot myyntisaamisista ,0 % ,0 % 2,0 % Luottokortti- ym. provisiot ,1 % ,6 % 33,6 % Luottotappiovaraukset ,3 % ,4 % 33,3 % Muut kulut ,2 % ,4 % 6,6 % Muut kulut ,7 % ,6 % 34,4 % Toimintakate ,5 % ,5 % 146,3 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,3 % 7,2 % Vuosikate ,3 % ,2 % 135,6 % Poistot ,0 % ,4 % 31,4 % Tilikauden tulos ,7 % ,7 % -216,3 % Tilikauden yli-/alijäämä ,7 % ,7 % -216,3 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % -101,1 % -100,0 % -100,1 % -100,7 % -0,6 % 0,6 % Toimintatuotot ilman kuntaosuuksia ,1 % - ilman kuntaosuuksia, % -52,4 % -50,5 % -50,5 % -51,1 % -0,6 % 1,2 % Toimintakate, % 1,1 % 0,0 % 0,1 % 0,7 % 0,6 % 965,6 % Vuosikate, % 1,2 % 0,0 % 0,1 % 0,7 % 0,7 % 1200,1 % Vuosikate / Poistot, % -134,0 % 0,7 % -5,4 % -70,4 % -65,0 % 1207,3 % 1) HSL:n hallituksen esitys Yhtymäkokoukselle talousarviomuutoksista

13 3.3. Investointihankkeet Hankeryhmä TP 2011 TA 2012 ENN2012 Muutos ENN12/TA12 TOT Tot.-%/ % TA Tot.- %/ENN. Toimiala-IT ,7 % ,4 % 16,3 % Asiakassovellukset ,0 % ,8 % 6,8 % Matkakorttijärjestelmä (nykyinen) ,1 % ,6 % 9,7 % LIJ ,0 % ,1 % 1,6 % Muut informaatiojärjestelmät ,2 % ,0 % 12,9 % Muut IT-investoinnit ,3 % ,9 % 22,8 % Muut yhteiset hankinnat ,0 % ,2 % 67,2 % Investointimenot yhteensä ,3 % ,3 % 5,8 % 12