Oppimisympäristöjen asiantuntija. Helsinki

Transkriptio

1 Oppimisympäristöjen asiantuntija Helsinki

2

3 YRITYKSEN HISTORIA 2008 Abu Dhabin Future School arkkitehtikilpailuvoiton innoittamana syntyy kouluviennin THINK TANK 2009 THINK-TANK voitti TEKES in järjestämän liiketoimintasuunnitelmakilpailun kouluviennin järjestämiseksi 2010 THINK-TANK pyydettiin mukaan Finpron FLF-projektin kehittämiseen TEKES palkinota avustus ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman laadintaan 2011 Finnish Education Group - FEG Oy perustettiin 2011 FEG kehittämään oppimisympäristöjä 24M RYM SHOK tutkimusohjelmaan Indoor Environments 2012 FEG haastateltiin Euronews:in tietoiskuun TEKES kilpailun voiton vuoksi Yhteistyösopimus Azerbaitjanin opetuskehitysorganisaation kanssa 2012 Liiketoimintasuunnitelman päivitys kolmen kansainvälisen markkinatutkimuksen perustella 2013 Ubiko tutkimushanke toiseksi EAPRIL kilpailussa Sveitsissä 2013 FEGin Heikki Luminen Opettajat Ilman rajoja ohjausryhmän jäseneksi 2014 FEG ensiesittelee oppimista tukeva LED-valaistusratkaisun LUMOS Torinossa Italiassa

4 FYYSISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN PILOTTIHANKKEET 2012 Ubiko, Oulun normaalikoulun alakoulu Hämeenlinnan Seminaarinkoulu (koulu kaikille) Monitilaopettajanhuone ja kokoustilojen hajautus Monitoimiruokala Tutkivan oppimisen ympäristö (TOY) Käytävien käyttö ryhmäytymistiloina Kädentaitojen tilojen uudelleen ryhmistys Musiikin tilat Ulko-oppimisympäristöt Sisäliikuntatilat ja estradi 2013 Kolme solua ubikon opein, Oulun normaalikoulun alakoulu 2013 Helsingin yliopiston Minerva-tilan esitysympäristö 2014 Tutkivan oppimisen ympäristö, Oulun normaalikoulun yläkoulu 2014 Tukemo, Oulun normaalikoulun yläkoulu 2015 Tukemo, Oulun normaalikoulun yläkoulu, LUMOS valaistus 2015 Oulun normaalikoulu, LUMOS valaistus

5 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ERITYISPIIRTEITÄ Eheä tilahierarkia Tilojen suhde toisiinsa vaikuttaa tilojen käytettävyyteen Tilojen monikäyttöisyys Suuri monikäyttöisten tilojen määrä pienentää kokonrvetta Monipaikkaisuus Joustava kalustejärjestys Avoin ja suljettu- Jaettavat tilat Infromaaliset ympäristöt Erikokoiset oppijat Yksin työskentely Spaces and Places Parityöskentely Pienryhmätyöskentely Pariopettajuus Tilojen ominaisuudet Monikäyttöisyys vaatii tiloilta aikaisempaa parempia fyysisiä ominaisuuksia ja nostaa keskineliöhintaa Pedagoginen joustavuus Oppimistilojen kalustaminen pedagogisesti joustavalla tavalla kasvattaa luokkatilan kokoa Tehoa tehottomuudesta Käytävätilojen koon kasvattaminen minimistä mahdollistaa niiden käyttämisen oppimistiloina. Vähäkäyttöiset tilat vähenevät.

6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN OMINAISUUSVAATIMUKSIA Fintras Loistava LED järjestelmä Keskitetyllä DC 115V tehon syötöllä Ulkoaluevalo 60W-90W-120W 300W Käytävä/hallivalo Teho kohteen mukaan Himmennettävä LUMOS Luokkavalo paneeli K Lux Tilamitoitus Luokkahuone koko min 80m2, lisäksi ryhmäytymisiloja. Kuuden hengen pienryhmät Parityöskentely Yksin työskentely Kalustus Ergonomia erikokoisille oppijoille Hiljainen ja nopea asetelman muutos Kaappitilaa ilman seinäpinna menetystä Monipaikkaisuus Varustelu Monipaikkaisuus Laiteiden vapaa yhteensopivuus Ääni Akustiikan rauhallisuus Äänentoiston laatu Kuuluvuus Valo Oppimista tukeva valaistus K Riittävä valon määrä min 500 lux. Säädettävyys (lux/k) Alueisiin jakaminen Esityssuunta Pedagogisesti häiriötön

7 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN UUSI SUUNNITTELUPROSESSI Yhteistoiminnallinen suunnitteluprosessi ja oppiva organisaatio Nopeasti muuttuva oppimaisema tarvitsee uudenlaisen hankeprosessin Learning Environment (Manninen): Social Virtual Physical Local Services Uusi vaihe

8 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TOTEUTTAMISEN PROSESSINOHJAUSMETODI K-opeGo Pedagogiset vaatimukset Perinteinen oppiminen voi olla vain osa oppimisprosessia. Lapsille voidaan tarjota laajempi kirjo mahdollisuuksia omaksua ja käyttää tietoa. Projektityöskentely antaa lapsille mahdollisuuden käyttää itselleen ominaisia taitoja laajasti. Oppimisympäristö ja opettaminen K-OpeGo koulutus antaa opettajille kyvyt käyttää uusia tiloja optimaalisesti hyväkseen. Kehitetty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Chydenius instituutin kanssa K-OpeGo koulutusta on koeistettu ja hyväksi koettu jo useissa hankkeissa ympäri Suomen.

9 MITEN UUSI OPPIMISKÄSITYS TUKEE OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ? OPPIMISKÄSITYKSEN KAPPALEITA Self Orientated Inclusive Collaborative Integrated Phenomenal Blended Immersive Hybrid Ubiquitous

10 MITEN UUSI OPS MUUTTAA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN VAATIMUKSIA? Eri oppiaineiden erityistarpeet Sisä- ja ulkotilat opetuskäytössä Luonto OPPIMISKÄSITYS Aktiivinen oppija Kieli Kehollisuus Aistit Yhdessä toimiminen Itseohjautuvuus Inkluusio Osallisuus Integraatio EHEÄ PERUSOPETUS Esiopetus Alakoulu Yläkoulu Kirjasto OPH Prezi esitys OPPIMINEN KESKIÖSSÄ Havainnointi Tiedon hakeminen Tiedon jakaminen Tutkiva ja luova työskentelyote Yhdessä tekeminen Mahdollisuus syventymiseen Mahdollisuus keskittymiseen Koulu oppivana yhteisönä Elinikäinen oppiminen Oppilaiden kokonainen koulupäivä Leikit ja pelillisyys Fyysinen aktiivisyys Kokeellisuus Toiminnalliset työskentelytavat Liikkuminen TURVALLISUUS Ergonomia Ekologisuus Esteettisyys Esteettömyys Akustiset olosuhteet Tilojen valaistus Sisäilman laatu Viihtyisyys Siisteys TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOL OGIA Monilukutaito Ekologisuus Kansainvälisyys Yhteydet Laitteet KULTTUURI Esiintyminen Draama Musiikki Harrastuneisuuden tukeminen KEKE Kestävä kehitys Ekososiaalisuus Myös rakennusmateriaalit Kansainvälisyyskasvatus ERILAISET OPPIJAT Tasa-arvoiset tilat Erityisopetuksen tarpeet OPS OLETUSTARPEET Paljon erilaisia tiloja Iso kokonaispita-ala Ei liian valmiiksi suunniteltua tilaa

11 VÄISTÖTILAT MUUTOSAGENTTINA Oppimisympäristöhankkeet ajoittuvat usein välttämättömän laadun tai määrällisen tarpeen muuttumiseen? Sisäilmaongelmat Uudet asuinalueet Laajentumistarpeet Siirrettävä väistökoulu uuden oppimiskäsityksen tilojen tutustumis- ja kehitysaslustana Arkkitehtuurin diplomityö, Mari Granberg VIIPALEKOULU tilaelementtikoulusta pedagoginen oppimisympäristö

12 UBIKO OULUN NORMAALIKOULUN ALAKOULU

13

14 TILAHIERARKIA JA TILOJEN LUONNETYYPIT Kaikilla tilat voidaan jakaa julkisuusasteensa mukaan eri luonnetyypeiksi. Hyvän tila-arkkitehtuurin perusperiaatteisiin kuuluu luonnetyyppien tunnistaminen ja niiden huomioon ottaminen tiloja yhdisteltäessä. Esimerkiksi asuntosuunnittelussa luonnetyyppien huomioiminen suunnittelussa on melko hellpoa koska tlojen luonne ei muutu ajan funkitiossa. Oppimistiloissa hyvä tila-arkkitehtuuri on haasteellisempi saavutettava koska osa huoneista saattaa muuttaa luonnettaan käytön mukaan. Yksityinen Puoliyksityinen Puoli-julkinen Julkinen - Uudet tilajaot Tilojen luonnetyyppit tulee ottaa suunnittelussa huomioon jotta tilat käytettävissä toiminnallisesti ajatellulla tavoin. Oulun normaalikoulun alakoulu 1980-luvun suunnitelukilpalun voiton perusteella rakennettu kohde jossa oli ansoikkaasti tuotu uutena asiana solukoulumallia esille, mutta jätetty huomioitta tilahierarkia ja tilojen luonnetyypit. Tila ei siitä syystä ollut toiminut koskaan toivotulla tavalla.

15 Pilotin alueella viisi yhteyttä käytävätilohin joko ulkoa tai muualta koulun alueelta.

16 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen Luokkahuoneet voidaan nähdä yksityisenä (tai puoliyksitisenä) tilana, koska se on vain pienen suljetun ryhmän käytettävissä.

17 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Käytäviä voidaan ajatella julkisina sisätiloina, koska koko koulu voi niitä vapaasti käyttää minä ajan hetkenä hyvänsä.

18 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot - Ristiriita yhdistettynä Solujen oppimiskäytävätilat eivät toimi toivotulla tavalla (yhdistettynä luokkahuoneisiin) koska tilojen luonteet poikkeavat liian voimakkaasti eikä tilalla voi olla kahta luonnetta samaan aikaan. Oppimiskäytävä konsepti toimii yliopistoympäristössä jos luokkia ei yhdistetä käytäviin. Liukuovet eivät olleet olleet koskaan käytössä (auki) koska yhdistettävien tilojen luonne-erot olivat liian kaukana toisistaan. Eri luonteisesta toiseen siirtyminen miellyttävästi on mahdollista vain jos tilojen luonne on läheinen toisilleen. Solun yhteisalueena oppimiskäytävä toimii heikosti tilan ristiriitaisen luonteen vuoksi. Yhteisalueen tulee olla puoli-yksityinen toimiakseen, vain ympäröivien solujen käytössä.

19 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Mikäli yhdistettävät tilat ovat luonteeltaan erilaisia niin hirarkisesti julkisempi tila dominoi yksityisempää ja yksityisempi menettää ominaisuutena. Mikäli tilojen luonteet ovat kaukana toisitaan kärsii myös julkisemman tilan käytettävyys yhdistämisestä. Tilojen luonteiden erosta johtuu muun muassa se, etteivät ihmiset koe julkisessa rakennuksessa miellyttäväksi WC tilaa, josta puuttuu etuhuone käytävän ja varsinaisen WC-istuintilan välistä.

20 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Tilallisen hierarkian korjaaminen oli saavutettavissa pienin rakennusteknisin muutoksin. Sisäpuutarha muutettiin luonnoksessa talvipuutarhaksi (puolilämpimäksi tilaksi) ja julkinen sisliikenne ohjatiin muualta koulusta sen kautta erityisluokkatiloihin.

21 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Toimimattomat oppimiskäytävät erotettiin käytävistä lasiseinin ja -ovin. Oppimiskäytävät muuttuivat näin solun yhteisalueiksi ja ne rauhoitettiin muulta liikenteeltä.

22 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Muutoksen jälkeen julinen sisäliikenne siirtyi selkeille julkisille käytäville häiritsemästä kutakin solua. Kysymys kuuluu: Mikä on aineluokkien luonne? Puolijulkinen, puoliyksityinen vai yksityinen? Vastaus riippuu ajasta millä asiaa tarkastellaan. Tästä syystä tilojen luonnetta on tarkasteltava ajan hetken mukaan.

23 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Sisäinen liikenne selkiinnytettiin. Kysymys kuuluu: Mikä on monikäyttöisen tilan luonne? Miten se vaikuttaa arkkitehtisuunnitteluun?

24 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Muutoksen jälkeen tilojen välistä ristiriitaa ei ole ja tilat toimivat optimaalisesti. Ideaalinen ratkaisu on että yksityisen ja julkisen tilan välillä on aina vähintään joko puolijulkinen tai puoli yksityinen tila. Käytön kannalta olisi hyväksi, että kengät jätettäiviin julkisiin käytävä tiloihin. Luokkakoon niin salliessa ulkovaatteiden säilytyskaapit tulisi sijaita luokkatiloissa.

25 Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen - Uudet tilajaot Muutosten jälkeen solut toimivat optimaalisesti tilajaon suhteen. Luokkien liukuseiniä voidaan käyttää ajatellulla tavoin kun koulun julkinen liikenne ei häiritse luokkatilojen toimintaa. Kun arkkitehtuurin makroasiat on saatu haltuun voidaan keskittyä tilan ominaisuuksien parantamiseen. Vasta kun tilojen ominaisuudet tukevat toimintaa eli tässä tapauksessa oppimista voidaan rakennusta kutsua kouluksi.

26 Monipaikkainen opettamisympäristö Korkeatasoinen äänen eristys katossa Ääntä eristävä lattia Erikokoiset oppijat Erikokoiset ryhmät ja yksin työskentely Joustava kalustejärjestys Ryhmäyttämistä tukeva lattian väritys Magneettiset tussitaulupinnat kaapien ovina Liikkuvat miniauditoriot Erkauttamistilat Leikkisä laiva oppimisympärostö 24+1 henkilölle Monipaikkainen oppimisympäristö Liukuseinät Oppimista tukeva valaistus

27 Ritaharjun monitoimitalo, Oulu Arkk. Hannu Jaakkola

28 Järvenpään lukio, Järvenpää Arkk tsto Aarne von Boehm Oy

29 Latokartanon koulu, Helsinki PES arkkitehdit Oy

30 PEDAGOGISESTI MUUNNELTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖT Monikäyttöinen, tiimi- ja yksityiset työskentelymahdollisuudet. Pienryhmät voivat työskennellä itsenäisesti ryhmätyöskentelytilassa. Foto: Heikki Kontturi / UO, UBIKO

31 OPETTAJA VOI LIIKKUA PAIKASTA TOISEEN Pöydissä ja pulpeteissa on pyörät Ryhmätyöskentelytilat mahdollistetaan siirtämälla pöytiä ja tuoleja sopivaan asentoon Erilaiset ryhmät on helppo muodostaa Mahdollistaa opiskelun joko ryhmässä tai itsenäisesti

32 PÖYTIEN MUOTOILU JA SIIRRELTÄVYYS MAHDOLLISTAA NOPEAT MUUTOKSET HUONEJÄRJESTELYSSÄ

33 SIIRRELTÄVÄT MINI AUDITORIUMIT OPPIMISTILASSA PIENIIN TAI ISOMPIIN TILAISUUKSIIN

34 OPPIMISEN LAIVA Rentoutumisalue tai epävirallinen luokkahuone 24+1 henkilölle

35 PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS 100% 40mm akustinen paneeli katossa Akustinen monivärinen tekstiililattia auttaa ryhmien muodostamisessa Lukittavat I-pad-ladattavat kaapistot. I-padit voidaan jakaa viiden luokan kesken Ubiko oppimisympäristö on pedagogisesti joustava.

36 PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS 100% 40mm acoustic panel coverage Pyöreä malli ryhmätyöskentelyyn Jono - malli viralliseen työskentelyyn Parityöskentelymalli Ubiko learning environment is pedagogically flexible. Löydökset: Perinteisesti akustiikka läpäisee juuri ja juuri asetetut normit (20mm akustiikkapaneelit 60% kattavuus, kova vinyyli lattiapinta). Asentamalla Db-vinyylilattian akustiikka paranee. Tekstiililattialla akustiikka paranee entisestään. 40mm 100% akustiikkapaneeleilla kattoon tilanne paranee edelleen. Kun lisätään edelleen pehmeät päällysteet istuimiin saatiin oppilaiden ja opettajien mielestä huoneeseen paras akustiikka.

37 PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS Suosituin: lasikoppi 100% 40mm acoustic panel coverage Epävirallinen tilajärjestys oppimisyhteisölle. Lisää Fatboy säkkituoli ja tila toimii hyvin lapsille, joilla on erityistarpeita. Suosituin opiskelualue on lasikoppi, jossa on helposti siirreltävät seinät. Tila on open top, joka tarkoittaa sitä että tilassa ei ole ilmastointiin liittyviä ongelmia. Siirreltävät miniauditoriot, jotka ovat pedagogisesti joustavia.

38 PEDAGOGISESTI JOUSTAVA KALUSTUS Oppimisyhteisöalueen kalusteet ja järjestys on muunneltavissa ja joustava. Tila soveltuu sekä pienen että ison ryhmän työtilaksi ja myös kaikenikäisille. Koulun rehtori lanseeraa Ubiko oppimisympäristön

39 UBIKO KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA Oppimisympäristö on kustannustehokas rakentaa ja ylläpitää Käyttöikä 30 vuotta Oppimisympäristö on langaton Perustuu yksinkertaisiin mutta tehokkaisiin teknillisiin ratkaisuihin Tila on hiljaisempi vertailtaessa muihin samankaltaisiin ratkaisuihin Ilman laatu on parempi kuin ennen (alhainen CO2) Valaistus on tasainen, häiriötön ja myrkytön Kelvin tasot voidaan muuttaa optimaalisen oppimiskokemuksen saavuttamiseksi Tilakoostumustutkimus näyttää paikat joita on käytetty eniten Ryhmätyötilat jotka on erotettu lasiseinällä ovat suosituimpia tiloja Seuraavaksi suosituimpia tiloja ovat miniauditoriot ja laiva

40 TOY HÄMEENLINNAN SEMINAARINKOULU

41 Uusia luokkatila-ajatuksia TOY = tutkivan oppimisen ympäristö Viherhuoneet luokan sivuilla Pienryhmäkeittiöt Liukuestelattia Eri liukkausasteen matemaattiset yhden neliömetrin kuviot Magneettiset valkotaulupintaiset kaapin ovet Magneettiset istuin/niskatyynyt (ei pulpetteja) Katto maalattu valkokangasmaalilla Yhteydet videotykille lattiassa

42 TAIPUISA OPPIMISYMPÄRISTÖ:TOY LUOKKA (esimerkki suunnittelustamme Seminaarin koulu Hämeenlinna) Lattiaan yhden neliömetrin kokoisia vakiomuotoja erilaisin lattia pinnoittein Muodon vaikutus koon havainnointiin. Kitkan olemusta ja eri väliaineiden vaikutusta kitkaan. Tiskiallas jossa voidaan tehdä veteen liittyviä havaintoja Värillisillä tyynyillä voi havainnollistaa erilaisia geometrisia kuvioita. Katon pinta on maalattu valkokangasmaalilla. Kaappien ovia voidaan käyttää sekä tussitauluna että tyynyjen varastona Istuimena on pehmustekolmio ja pulpettina lattia.

43 24 oppilasta kuuden ryhmissä saman lasten korkuisen pöydän ääreen New thinking towards learning Magneettiset Alcantara-istuintyynyt varastoituna kaapin oviin Pimennysverhot ja valkokangaskatto

44 TOY luokka on kineettistä oppimista tukeva oppimisympäristö Viherhuone ilman kasvatushyllyjä Läpinäkyvä sadevesiränni

45 Monitoimiruokala HÄMEENLINNAN SEMINAARINKOULU

46

47 Monitilaopettajahuone HÄMEENLINNAN SEMINAARINKOULU

48

49

50

51 KIITOS! Finnish Education Group FEG Oy Kauppakatu 14 B Tampere heikki.luminen@feg.fi