Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta

Transkriptio

1 Tulosalue Tilivelvolliset Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Kehittää ja uudistaa osaston toimialaa kunnan strategisten tavoitteiden suuntaisesti Toiminta suunnitelmakaudella Koko osaston tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluja varhaiskasvatuksen, opetustoimen sekä vapaa-aikatoimen alalla kunnan myöntämien resurssien puitteissa. Koko osaston keskeisin toiminnallinen tavoite on se, että sivistystoimi voi laatia oman pitkäjänteisen kehittämissuunnitelmansa uudistuvan kuntastrategian pohjalta. Valmistellaan lapsivaikutusten arviointi osaston toimintaympäristössä. Eri sektoreiden uudistunut lainsäädäntö ja muu normitus kuten varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman uudistukset synnyttivät osastolla uudenlaista toimintaa jo vuonna 2017, ja uudistustyö jatkuu vuonna 2018 kaikilla sivistystoimen sektoreilla. Osaston kehittämistyö tapahtuu jokaisella tulosalueella ulkopuolisella hankerahoituksella. Mynämäen kunnan kasvatus- ja sivistystoimella on useita omia kehittämishankkeita ja kunta on mukana monissa alueellisissa yhteishankkeissa. Osastolla on tapahtunut uudistuksia ja muutoksia toiminnoissa niin, että tulosalueiden välillä on muutettu toimintoja ja sen myötä rahat kyseisiin palveluihin on siirretty asianmukaisille tulosalueiden tileille. Opetustoimen tulosalueelle on siirretty osa aiemmin hallinnon tulosalueelta maksetuista kuluista. Muun muassa tämän johdosta hallinnon tulosalue alittaa annetun raamin, ja vastaavasti opetustoimen tulosalue ylittää annetun raamin. Sivistystoimen kokonaisuuden nettokustannukset ovat yhteensä euromääräisesti pienemmät kuin aikaisempina vuosina. Muutoksia ja toiminnan sisältöjä kuvaillaan tarkemmin tulosalueita käsittelevissä toimintasuunnitelman ja talousarvion osissa. Kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai lainsäädäntömuutokset valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat tärkeitä taloussuunnitelman sanallisissa yleisperusteluissa esiintuotavia seikkoja. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan on oletettavaa, että oppilashuollon henkilöstö palautuu kuntaan kuntayhtymästä. Sivistystoimen näkökulmasta kunnan hyvinvointipalveluiden rooli korostuu eli mahdollisuuksien mukaan sivistystoimen budjettia tulee vahvistaa vuodesta 2020 alkaen ja huomioida tulevaisuuden palvelurakennetta suunniteltaessa esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinnat. Suoritteet ja tunnusluvut 500 Sivistystoimen hallinto TP 2016 MTA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Suoritteet lautakunnan kokoukset Tunnusluvut /asukas

2 Henkilöstö 500 Sivistystoimen hallinto kasvatus- ja sivistysjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 toimistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Talous 500 Sivistystoimen hallinto Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot

3 Tulosalue Tilivelvolliset Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusjohtaja Erja Santanen Tuottaa uudistetun varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti perheille laadukkaita, turvallisia ja joustavia varhaiskasvatuspalveluita, joiden tavoitteena on lapsen tasapainoisen kehityksen turvaaminen. Toiminta suunnitelmakaudella Tulosalueen palvelumuotoina ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Uusimpina toimintoina ovat luontopäiväkoti ja avoin varhaiskasvatuspalvelu (leikkitoiminta). Esiopetusta annetaan päiväkodeissa sekä Ihalaisten koulun yhteydessä. Tarvittava erityisen tuen tarjoaminen kuuluu koko henkilöstön työhön, asiantuntijoina toimivat erityislastentarhanopettajat. Integroitu erityisryhmä toimii Vaahteramäen päiväkodissa. Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisää on käyttänyt viisi lasta, ja sitä esitetään edelleen maksettavaksi Kelan kautta. Jatkossa joko vuonna 2018 tai suunnitelmavuosien aikana on mahdollista siirtyä palvelusetelin käyttöön, kuten moni muu kunta on tehnyt. Mynämäen perheillä on mahdollisuus saada päivähoitopaikka muusta Turun seudun kunnasta seutukunnan ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Päivähoitopaikan ostaminen/myyminen harkitaan tapauskohtaisesti riippuen kunnan omien paikkojen riittävyydestä. Tällä hetkellä paikkoja myydään kahdelle lapselle. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 h/vk on käytössä. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön. Tämä merkitsee suunnitelmavuosien aikana satsauksia tieto- ja viestintätekniikkaan varhaiskasvatuksessa. Hankkeita hyödynnetään koulutus- ja kehittämistyössä myös jatkossa. Tällä hetkellä mm. pedagogiikan johtaminen varhaiskasvatuksessa hankkeeseen osallistuvat kaikki esimiehet. Ilta- ja viikonloppuhoitoa järjestetään Pikkulaurissa. Aikaisemmin viikonloppuhoitoa on voitu ostaa naapurikunnilta (ennen vuotta 2016). Talousarviossa on ollut vaikea päästä raamiin siksi, että aiempaan verrattuna viikonloppuhoito on kallista, koska viikonloppuhoidon käyttäjämäärä on hajanainen ja kustannukset ovat arkipäiviä korkeampia. Talousarvio sisältää lisäksi iltapäivätoiminnan yhden henkilön lisäkustannuksen, sillä henkilö on siirretty iltapäivätoiminnasta päiväkodin alaisuuteen palkkakustannusten osalta kevääksi Kyseessä on toiminnallinen kokeilu Pyhällä ja Tarvaisissa, joissa on vähäinen määrä iltapäivätoiminnan lapsia (1-4). Vastaava palkkasumma on vähennetty iltapäivätoiminnan palkkakulusta toisen tulosalueen puolelta. Kaikki iltapäivätoiminnan lapset tilastoidaan palvelun käyttäjäksi tilastointipäivänä riippumatta siitä, mikä tulosalue tuottaa palvelun. Mobiilikirjausjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2017 aikana. Jatkossa sen osalta ICT-kulut nousevat tulevina vuosina yhteensä noin euron verran vuositasolla, sillä jokaisessa ryhmässä sijaitsevien mobiililaitteiden yhteyksien kulut tulevat olemaan oletettavasti tätä luokkaa. Tämä on huomioitu talousarviossa. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite = pitkän aikavälin tavoite Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Tavoitteet 2018 Toteuma Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus on kunnan markkinointia edistävä tekijä. (tyytyväi-

4 Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset syyskysely) Asukasluvun kasvu - pitkäjänteinen ja strateginen maankäytönsuunnittelu/maapoliittinen ohjelma - kehittämistä tukeva, joustava kaavoitus - olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen - monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta - kylien omaehtoinen kehittäminen/ kyläsuunnitelmat - dynaaminen kuntamarkkinointi Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yrittäjyyskasvatusprojekteihin osallistuminen Varhaiskasvatuksen omat ympäristökasvatusprojektit - elinkeino-ohjelman toteuttaminen - elinkeinoelämän tarpeita tukeva maapolitiikka - TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen tunnettavuuden lisääminen ja tehokas hyödyntäminen - Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa (lähienergia, lähiruoka, hankinnat) Tehokas ja toimiva palvelurakenne - uudistuvat toimintatavat / toimintojen kriittinen arviointi ja jäntevä päätöksenteko - eri toimijoiden selkeät roolit - toimiva konserniohjaus / kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan taloudellista kantokykyä - kiinteistöjen/toimitilojen tehokas käyttö - toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin kanssa - omaa toimintaa tukevat ostopalvelut - ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen ymmärtäminen - hankerahoituksen käyttäminen kehittämistyössä - kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen työn tukeminen Hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Laatua arvioidaan tyytyväisyyskyselyillä, keskiarvo-tavoite hyvä Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen, yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyön määrä 3. sektorin kanssa Omaa toimintaa tukevien ostopalveluiden lisääminen Hanketoiminnan kehittäminen

5 Suoritteet ja tunnusluvut 505 Varhaiskasvatus Suoritteet Päiväkodit: -kokopäivä osapäivä esiopetus Erityispäivähoito Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito: -kokopäivä osapäivä esiopetus 8 Ostopalvelupäivähoito Muu päivähoito: kotihoidontuki/perheet Tunnusluvut / hoitopaikka Päiväkotihoito Esiopetus Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Kotihoidontuki, /perhe Henkilöstö 501 Varhaiskasvatus päivähoidon johtaja 1,0 varhaiskasvatusjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 toimistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 erityislastentarhanopettaja 1,0 3,0 3,0 3,0 3,0 vastaava lastentarhanopettaja 1,0 päiväkodinjohtaja 2,0 2,0 2,0 2,0 lastentarhanopettaja 15,0 18,0 19,0 19,0 19,0 lastenhoitaja/päivähoitaja 27,0 30,5 29,5 29,5 29,5 päiväkotiapulainen 1,5 0,5 0,5 0,5 0,5 erityisavustaja 2,0 1,0 2,0 2,0 2,0 varahenkilö 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 perhepäivähoidonohjaaja 1,0 perhepäivähoitaja 17,0 13,0 8,0 8,0 8,0 Yhteensä 68,5 72,0 68,0 68,0 68,0 Talous 505 Varhaiskasvatus Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot

6 Tulosalue Tilivelvolliset Toiminta-ajatus Opetustoimi Rehtorit ja koulujen luokanopettaja-rehtorit Tuottaa laadukasta perus- ja lukio-opetusta. Toiminta suunnitelmakaudella Vuonna 2016 hyväksytyn opetussuunnitelman jalkauttaminen ja siihen liittyvät kouluttautumiset jatkuvat vuoden 2018 aikana. Kehittäminen ja kouluttautuminen tapahtuu ulkopuolisella hankerahalla. Osa kunnista on päättänyt lähteä siihen, että kaikille oppilaille hankitaan oma laite, jonka voi kuljettaa myös kotiin. Tältä osin Mynämäen kunta kuulee käyttäjien kokemuksia erilaisten uudistusten ja vaihtoehtojen onnistumisesta. Toistaiseksi Mynämäessä toteutetaan valittua linjaa asteittaisen digitaalisuuden lisäämiseksi ja satsataan vuoden 2018 aikana siihen, että opettajilla on hyvät valmiudet käyttää uutta laitteistoa pedagogisesti mahdollisimman monipuolisesti. Jo vuoden 2017 talousarviossa oli maininta: Kokemusten pohjalta uusien hankintoja esitetään budjetoitavaksi investointeihin vuodelle 2018, mikä tulee huomioida seuraavan vuoden raamissa. Asiaa ollaan valmistelemassa opetustoimessa, jossa on valmisteltu aiemman TVT-strategian (TVT= Tieto- ja viestintätekniikka) päivittämistä. Kun oppilaskohtaisiin laitteisiin siirrytään vähintään jossain määrin tulevaisuudessa, merkitsee se isoja vuosittaisia kustannuksia myös käyttötalouden puolella, eikä tällöin ole mahdollista pitää raamia samana. Kokonaisuus siirtyy seuraavan vuoden tavoitteeksi, sillä isot linjaukset liittyvät oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja ratkaisu oppimisympäristöistä (sisältäen kouluverkon, koulujen tietoverkkoihin liittyvät investoinnit ja muut kouluinvestoinnit) on päätettävä ensin. Suunnittelutyötä on tehty ja sitä jatketaan rehtorikokouksissa ja lisäksi erillisessä tieto- ja viestintätekniikan suunnitteluryhmässä. Laurin koulun osalta laitteiden hankintaa on kaikissa tapauksissa lisättävä hieman jo vuoden 2018 budjetin sisällä, sillä koulussa on laitteita oppilasta kohden paljon vähemmän kuin muissa kouluissa. Oppilasmäärä on vähentynyt Mynämäen kunnan perusopetuksessa seuraavasti: Vuonna 2007 perusopetuksen oppilaita oli 1028, vuonna 2010 oppilaita oli 973, vuonna 2013 oppilaita oli 874 ja vuonna 2017 (talousarvion tekohetkellä) oppilaita on 800. Oppilasennuste näyttää siltä, että vuonna 2020 olisi perusopetuksessa 755 oppilasta. Oppilasmäärät ovat nähtävänä talousarvion suoritteista kaikkien koulujen osalta. Valtuusto antoi kasvatus- ja sivistyslautakunnalle vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtenä toimenpiteenä opettajien määrän vähentämisen vastaamaan oppilasmäärän mukaista tarvetta. Kasvatus- ja sivistyslautakunta kävi läpi eri vaihtoehtoja ja linjasi iltakoulussa keväällä 2016 annetusta tavoitteesta yksimielisesti niin, että opettajien määrän vähentäminen on tehtävä kestävällä rakenteellisella ratkaisulla (kouluverkko, uutena näkökulmalana oppimisympäristöverkko). Niittylinnan opetusyksikön kustannukset ja resurssit ovat myös nousseet, mutta tämän yksikön osalta aiheutuneet lisäkulut velotetaan sijoitettujen oppilaiden kotikunnilta. Tulojen osalta opetustoimi on pystynyt ylittämään ennusteen hakemalla järjestelmällisesti Mynämäen opetustoimen haettavissa olevaa rahoitusta. Jotta opetushenkilökunta olisi mahdollisimman motivoitunut opetus- ja kehittämistyöhön, on opetustoimessa aloitettu myös hyvinvoiva koulu -hanke, jonka tavoitteena on lisätä koko työyhteisön ja erityisesti henkilökunnan intoa, jaksamista ja yhteishenkeä. Hankkeen aikana on tarkoituksena poimia hyväksi havaittuja malle-

7 ja koko kunnan palvelutuotannosta vastaavan henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Koko henkilöstöä koskevan toteutuksen osalta mukana ovat jatkokehittelyssä yleishallinto, varhaiskasvatus ja liikuntatoimi. Lukion osalta tavoitteena on edelleen antaa opiskelijoille yhtä laadukasta opetusta kuin aikaisemminkin. Lukiolla on useita kehittämishankkeita, joista merkittävin on innovatiivinen Digitreenari-hanke. Pienemmistä hankkeista voi mainita sen, että Mynämäen lukio on saanut Liikkuva lukio-hankerahan alkaen syksystä 2017, jolla satsataan lukion toimintaympäristön viihtyvyyteen ja lukiolaisten päivän liikunnallistamiseen. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite = pitkän aikavälin tavoite Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu - pitkäjänteinen ja strateginen maankäytönsuunnittelu/maapoliittinen ohjelma - kehittämistä tukeva, joustava kaavoitus - olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen - monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta - kylien omaehtoinen kehittäminen/ kyläsuunnitelmat - dynaaminen kuntamarkkinointi Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen - elinkeino-ohjelman toteuttaminen - elinkeinoelämän tarpeita tukeva maapolitiikka - TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen tunnettavuuden lisääminen ja tehokas hyödyntäminen - Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa (lähienergia, lähiruoka, hankinnat) Tavoitteet 2018 Toteuma Laadukas opetustyö ja hyvät oppimistulokset ovat osa kuntamarkkinointia. Opetustoimen osallistuminen kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen. Yrittäjyyskasvatusprojekteihin osallistuminen. Opetustoimen omat ympäristökasvatusprojektit Tehokas ja toimiva palvelurakenne - uudistuvat toimintatavat / toimintojen kriittinen arviointi ja jäntevä päätök- Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto yläkoulussa, opetus-

8 senteko - eri toimijoiden selkeät roolit - toimiva konserniohjaus / kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan taloudellista kantokykyä - kiinteistöjen/toimitilojen tehokas käyttö - toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin kanssa - omaa toimintaa tukevat ostopalvelut - ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen ymmärtäminen - hankerahoituksen käyttäminen kehittämistyössä - kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen työn tukeminen suunnitelman toteuttaminen alakoulussa uusin toimintatavoin. Oppimisympäristöjen kehittäminen vastaamaan tarpeisiin. Laatutyötä tehdään ja teetetään tyytyväisyyskysely (2-5-8), keskiarvotavoite hyvä. Perusopetuksessa päättötodistuksen saaneiden määrä, tavoite 100 % Lukiossa yo-tulosten keskiarvo, tavoite yli maan keskiarvon Toimitilojen tehokas käyttö Kehittämis- ja hanketoimintaan satsataan Suoritteet ja tunnusluvut 510 Opetustoimi Suoritteet oppilaita/perusopetus aloituspaikkoja/lukio opiskelijoita/lukio muista kunnista Tunnusluvut /oppilas (perusopetus) /opiskelija (lukio) Perusopetuksen koulukohtaiset yksikkökustannukset/oppilas ja oppilasmäärä TP 2016 oppilasmäärä TA 2017 oppilasmäärä TA 2018 oppilasmäärä Aseman koulu Huolin koulu Ihalaisten koulu Karjalan koulu Laurin koulu Tarvaisten koulu Tavastilan koulu Pyhän koulu Huom. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä esim. Tavastilan koulun oppilaskohtaista kustannusta lisää koko kunnan erityisopetuksen keskittyminen Tavastilaan ja esim. Laurin koulun luvut sisältävät yläkoulun oppilaiden kalliimmat yksikkökustannukset.

9 Henkilöstö 510 Opetustoimi erityisluokanopettaja* 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 erityisopettaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 koulusihteeri 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 koulukuraattori Akseli Akseli Akseli Akseli Akseli lehtori 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 luokanopettaja 27,0 27,0 28,0 28,0 28,0 koulunkäynninohjaaja 23,0 23,0 23,0 23,0 23,0 rehtori 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 luokanopettaja-rehtori 7,0 7,0 6,0 6,0 6,0 tuntiopettaja* 7,0 8,0 8,0 8,0 8,0 tuntiopettaja määräaikainen 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä 110,0 111,0 111,0 111,0 111,0 * Sis. Leinikissä määräaikaisesti 1 erityisluokanopettaja ja 1 erityisopetuksen tuntiopettajaa Talous 510 Opetustoimi Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot

10 Tulosalue Tilivelvolliset Toiminta-ajatus Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Liikunta- ja nuorisopalveluvastaava Anna Salminen Kulttuuri- ja kirjastopalveluvastaava Viktoria Kulmala Tuottaa laadukkaita kirjasto- ja kulttuuripalveluita sekä liikunta- ja nuorisopalveluita kuntalaisille mahdollisimman laajasti. Toiminta suunnitelmakaudella Sen lisäksi, että tulosalueella tuotetaan laadukkaita lakisääteisiä palveluita kuntalaisille eri vapaa-aikatoimen yksiköissä, alla on listattuna muutostavoitteet vuodelle 2018 ja sen jälkeen suunnitelmakaudelle: Kirjaston palvelukonseptin uusiminen (lainaus- ja palautusautomaatit, lasten ja nuorten osaston uusiminen) yhteistyössä käyttäjien kanssa Vaski-kirjastojen yhteistyön jatkaminen Yhteistyöhankkeiden ja kulttuuripalveluiden järjestäminen kolmannen sektorin kanssa Kotiseutuarkiston toiminnan kehittäminen yhteistyössä kotiseutuyhdistysten kanssa Vanhan yhteiskoulun tilojen kehittäminen muiden talon toimijoiden kanssa. Nuoriso-, liikunta- ja kulttuuriavustusperusteiden tarkistus ja uusiminen alkaen vuonna 2018 ja jatkuen suunnitelmavuosina Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, ohjautumisen parantaminen ja Valo-valmennuksen (=ammatillisen tutkinnon osien suorittaminen osana työpajatoimintaa) lisääminen Masku-Mynämäki- Nousiainen yhteistyönä Etsivän nuorisotyön mallin kehittäminen Masku-Mynämäki-Nousiainen yhteistyönä Laurin liikuntapuiston hyödyntäminen palvelutarjonnassa Uimahallin kustannusrakenteen tarkistaminen ja kiinteistön kunnonselvittäminen edelleen vuokranantajan kanssa (Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy) Liikennekaupunkitoiminnan kehittäminen osana nuorisotoimen kesätoimintaa Matalan kynnyksen liikunta- ja harrastetoiminnan kehittäminen Iltapäivätoiminnan osalta talousarvio sisältää kevään 2018 ajalta kokeilun, jossa iltapäivätoiminta Pyhän, Tarvaisten ja Karjalan yksiköissä toteutetaan poikkeuksellisesti koulu- ja päiväkotiyksiköiden yhteistyönä. Mikäli kokeilu onnistuu, sitä voidaan jatkaa. Jos kokeilu ei onnistu, iltapäivätoiminnan järjestämistavoista keskustellaan lautakunnassa edelleen. Kokeilun osalta palkkaraha on siirretty varhaiskasvatuksen talousarvion sisään samansuuruisena kuin se on poistettu iltapäivätoiminnan talousarviosta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite = pitkän aikavälin tavoite Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Tavoitteet 2018 Toteuma Toimenpiteet kuntamarkkinoinnin tueksi (Laurin liikuntapuiston markkinointi, toimivat sähköiset asiointipalvelut, selkeät internetsivut, Lii- Ku-esite) Kylien neuvottelukunnan kanssa yhteistyössä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen

11 Asukasluvun kasvu - pitkäjänteinen ja strateginen maankäytönsuunnittelu/maapoliit-tinen ohjelma - kehittämistä tukeva, joustava kaavoitus - olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen - monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta - kylien omaehtoinen kehittäminen/ kyläsuunnitelmat dynaaminen kuntamarkkinointi Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Yhteistyötä yrittäjien kanssa kunnan tapahtumatuotannossa. Nuorten työllistämispalveluiden kehittäminen yhdessä yrittäjien kanssa. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen - elinkeino-ohjelman toteuttaminen - elinkeinoelämän tarpeita tukeva maapolitiikka - TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen tunnettavuuden lisääminen ja tehokas hyödyntäminen Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa (lähienergia, lähiruoka, hankinnat) Tehokas ja toimiva palvelurakenne - uudistuvat toimintatavat / toimintojen kriittinen arviointi ja jäntevä päätöksenteko - eri toimijoiden selkeät roolit - toimiva konserniohjaus / kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan taloudellista kantokykyä - kiinteistöjen/toimitilojen tehokas käyttö - toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin kanssa - omaa toimintaa tukevat ostopalvelut - ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen ymmärtäminen - hankerahoituksen käyttäminen kehittämistyössä - kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen työn tukeminen Vetovoimaisuuden lisääminen ja erityispiirteiden esiin nostaminen. Mm. hyvät liikunta- ja kirjastopalvelut.. Toimitilojen tehokas käyttö Yhteistyömuodot ja sopimukset kolmannen sektorin kanssa. Omaa toimintaa tukevien ostopalvelujen määrää lisätään. Hanketoimintaan satsataan edelleen.

12 Suoritteet ja tunnusluvut 530 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TP 2016 MTA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Suoritteet nuorisotiloja kävijöitä ap/ip -asiakkaat liikuntatilat uimahallikävijät kirjastot lainaukset museot Tunnusluvut nuorisotyö /asukas ap/ip toiminta /asiakas * liikunta /asukas kirjasto /asukas kulttuuri /asukas * ei sisällä pienten yksiköiden kuluja Henkilöstö 530 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TP MTA 2017 TA TS 2019 TS 2020 kulttuuri- ja kirjastopalveluvastaava 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 kirjastovirkailija/kulttuuriohjaaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 liikunta- ja nuorisopalveluvastaava 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 vapaa-ajanohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 ohjaaja nuorisotalo+ ap-ip 4,0 4,0 3,0 3,0 3,0 uimahallin valvoja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 vastuuohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä 13,0 13,0 12,0 12,0 12,0 Talous 530 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot

13 Koko kasvatus- ja sivistyslautakunta yhteensä Tuotot Kulut Toimintakate Sisäiset tulot Sisäiset menot