Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma OSA 1, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja sen nykytila OSA 2, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen investoinnit Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin Lisätietoja Toimialajohtaja Petri Kouvo, puhelin Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, puhelin etunimi.sukunimi@hsy.fi

3 Esipuhe Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Vuonna 2018 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun ainoa kunnallinen jätteenkäsittelypaikka ja se tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestelyt muuttuivat oleellisesti vuonna 2014, kun toimintansa aloitti Vantaan Energia Oy:n jätevoimala. Sekajätteen energiahyödyntämisen aloittaminen on vähentänyt merkittävästi Ämmässuolle loppusijoitettavan jätteen määrää. Orgaanisen jätteen loppusijoittaminen on toteutettu valtioneuvoston asetusten mukaisesti, joka osaltaan on myös vaikuttanut loppusijoitettavan jätteen laatuun ja määrään. HSY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan ( 62) jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelman talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä vuosittain erikseen vahvistettavan investointiohjelman perustaksi. Yleissuunnitelma vuosille korvaa em. aiemmin hyväksyn yleissuunnitelman. Yleissuunnitelman osassa 1 esitellään jätteenkäsittelykeskus, sen nykyiset toiminnot ja sen toimintaa ohjaavat tekijät. Yleissuunnitelman osassa 2 esitellään investoinnit, jotka noudattavat HSY:n hallituksen ( 46) hyväksymän jätehuollon investointiohjelmaa ja sen korirakennetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen osalta investoinneissa on kaksi osakokonaisuutta: ympäristövaikutusten hallinta sekä alueiden ja toimintojen kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit. Yleissuunnitelmassa esitetyissä hankkeissa on huomioitu HSY:n hallituksen ( 45) hyväksymän jätehuollon investointistrategian mukaiset painopistealueet: ympäristövaikutusten hallinta ja -kuormituksen merkittävä vähentäminen, kiertotalouden edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen, korkea toimintavarmuus ja asiakaslähtöiset palvelut sekä uuden teknologian aktiivinen hyödyntäminen ja yhteistyön rakentaminen. Voimakas panostus ympäristövaikutusten hallintaan on välttämätöntä, sillä jätteenkäsittelykeskuksen mittakaava ja sijainti pääkaupunkiseudulla edellyttävät tehokkaita ympäristönsuojelutoimia. Suunnitelmakaudella kehittämistarpeita asettavat myös ekoteollisuuskeskustoiminnot (Ekomo). Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpainoa on siirretty loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Tavoitteen on hyödyntää jäte materiaalina mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2016 käyttöönotetun biokaasulaitoksen ansiosta myös biojätteestä saadaan energiasisältö talteen.

4 Tiivistelmäsivu Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät: HSY Päivämäärä: Nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma Tiivistelmä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Espoon Ämmässuolla sijaitseva vuonna 1987 käyttöönotettu jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun ainoa kunnallinen jätteenkäsittelypaikka. Jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. HSY:llä on Ämmässuolla omistuksessa maata yhteensä noin 260 ha, josta jätteenkäsittelykeskuksen osuus on noin 150 ha. Muilta osin alueet ovat lähinnä suojaviheralueita. Jätteenkäsittelytoiminta on otettu huomioon maakuntakaavoituksessa ja Espoon sekä Kirkkonummen asemakaavoissa ja muissa maankäytön suunnitelmissa. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailu koskee mm. vesiä, ilman laatua ja melua. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään vuosittain noin tonnia erilaisia jätteitä. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha ja sille on sijoitettu noin 11 milj. tonnia jätettä. Vuonna 2007 otettiin käyttöön kaatopaikan laajennusalue. Laajennusalueen kokonaispinta-ala on noin 84 ha. Käsittelykeskuksessa vastaanotettava biojäte käsitellään biokaasulaitoksessa tuottamalla siitä biokaasua ja edelleen sähköä sekä lämpöä. Lisäksi saadaan maanparannuskompostia. Ämmässuolla otetaan vastaan ja käsitellään lisäksi viher- ja puujätteitä sekä n. puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvistä lietteistä. Jatkossa Ämmässuolla varaudutaan käsittelemään kaikki Blominmäen puhdistamon jätevesilietteet. Biojätteiden käsittelyä onkin viime vuosina kehitetty alueella voimakkaasti. Pilaantuneet maa-ainekset käsitellään ns. pima-hallissa. Lisäksi jäteaineksia käsitellään ja jalostetaan kenttäalueilla. Maa-aineksia käytetään tarvittavilta osin kaatopaikkojen muotoiluun. Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Kaatopaikoilla syntyvä kaatopaikkakaasu kerätään ja hyödynnetään HSY:n kaasuvoimalassa sähköksi ja lämmöksi. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttui voimakkaasti, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otettiin käyttöön vuonna Suurin osa aiemmin loppusijoitetusta jätteestä ohjautuu nykyisin polttoon. Jätevoimalassa muodostuvien kuonien ja tuhkien vastaanotto aloitettiin Ämmässuolla heti voimalan käynnistyttyä. Kuonat seulotaan ja hyödynnetään Ämmässuolla. Tuhkat esikäsitellään ja sijoitetaan tuhkasoluun T1. Jätevoimalan käynnistyttyä aloitettiin myös voimalan vuosihuoltojen ja seisokkien aikainen sekajätteen paalaus. Paalit välivarastoidaan Ämmässuolla sijaitsevilla kentillä. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen pääpaino on siten siirtynyt jätteen loppusijoittamisesta sen jatkojalostamiseen. Toiminnan muutosten johdosta jätteenkäsittelykeskuksessa toteutetaan useita hankkeita. Kaatopaikan laajennusalueelle rakennetaan uusia käsittelykenttiä jätteiden hyödyntämistä ja kierrättämistä varten mahdollistaen samalla Ekomo-toiminta. Jätteiden hyödyntämisalueille toteutetaan jätteiden käsittelylaitoksia ja -halleja lisääntyvien vaatimusten mukaisesti. Suunnitelmakauden merkittävimmät ympäristövaikutusten hallintaan liittyvät investoinnit koskevat Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyyttä sekä kaatopaikkojen pintojen viimeistelyrakenteita. Kaatopaikkakaasun keräykseen ja hyödyntämiseen liittyviä investointeja toteutetaan vuosittain kaatopaikkakaasun aiheuttamien haju- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi kehitetään ja rakennetaan sekä ylläpidetään alueen infraa ja tehdään tarvittavat maa-alueiden hankinnat. Suunnitelmakaudella varaudutaan myös meluvallin rakentamiseen Kirkkonummen puoleiselle suojaviheralueelle. Jätevoimalan tuottaman tuhkan käsittelylaitteisto uusitaan suunnitelmakauden alussa, tuhkasolu T1 suljetaan ja uuteen tuhkan loppusijoitusalueeseen investoidaan nyt käytössä olevan tuhkasolun T1 täyttyessä. Suunnitelmakauden aikana biojätteen käsittelyn toiminta varmistetaan ja tehostetaan samalla käsittelyä aloittamalla suunnitelmakauden lopussa biojätteiden käsittelykapasiteettia nostavien hankkeiden valmistelu. HSY etsii suunnitelmakaudella jätevesilietteen kompostoinnille uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä varmistaakseen lietteen lannoitekäytön ja ravinteiden kierrätyksen. Yhtenä varsin potentiaalisena vaihtoehtona on nähty pyrolyysiin perustuva tekniikka, jota varten varaudutaan laitoshankkeeseen ja rakentamisen aloittamiseen. Investointien kokonaismäärä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ohjelmakaudella yhteensä n. 57,1 milj. euroa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi

5 Sisällys Sisällys... 7 OSA 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja sen nykytila Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti ja lupatilanne Sijainti ja maanomistus Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusoikeudet Suojavihervyöhykkeet Lupatilanne Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden kanssa Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja rakenteet Jätteiden vastaanotto Vaakatoiminnot Sortti-asema Jätteiden käsittely Biojätteen ja lietteen käsittely Pilaantuneiden maiden käsittely Ämmässuon laajennusalueen toiminnot Muut jätteiden käsittely- ja varastointitoiminnat Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta, Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vesien keräys ja johtaminen Viimeistelyrakenteet Ympäristön tila ja sen tarkkailua palvelevat toiminnot Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen Tiejärjestelyt Sähköverkko Aluelämpöverkko Tietoverkot Valvonta- ja automaatiojärjestelmät... 33

6 2.4.6 Turvallisuusjärjestelmät Toimisto- ja sosiaalitilat Toimintaan ja jätemääriin vaikuttavat tekijät Lainsäädännön muutokset VALTSU HSY Strategia 2025 ja jätehuollon investointistrategia Ekomo-toiminnan laajentaminen Muut muutokset toimintaympäristössä OSA 2 ÄMMÄSSUON Jätteenkäsittelykeskuksen investoinnit Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vanha kaatopaikka/kaatopaikan laajennus Kaatopaikkakaasun rikastaminen ja siihen liittyvät investoinnit Kaasunkeräyksen automaatio- ja sähköinvestoinnit Vesien keräys ja johtaminen Vesienhallinnan ylläpitosaneeraukset Tulvapumppaamo TAL2 altaan yhteyteen S1 kaatopaikan huoltotunnelin putkistokorjaukset Tasausallas TAL Jätteenkäsittelykeskuksen hulevesien puhdistusjärjestelmä Kaatopaikkaveden kierrättämisen tehostamisen investoinnit Viimeistelyrakenteet Väliaikaiset pintarakenteet, uusi kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pintarakenteet (lakialue) Vanhan kaatopaikan maisemointi/pintamaakerrokset Kaatopaikkojen jälkihoito- ja saneerausinvestoinnit Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen Kompostointilaitosten ja biokaasulaitoksen ylläpitosaneeraukset Kompostointilaitoksen tukiainevarasto Kompostointilaitosten peruskorjaukset Kompostointi-/hyötykäyttökenttäalueiden laajentaminen Biomassojen käsittely ja jatkojalostus Biojätteen käsittelykapasiteetin nosto... 47

7 5.2 Ämmässuon laajennusalue Tuhkasolun T1 sulkeminen Uusi vaarallisen jätteen kaatopaikka T Tuhkankäsittelylaitos/tuhkajalostamo Tukialueet ja muut laajennusalueen työt Infran kehittäminen ja ylläpito Hallirakenteet Pima-toimintaan liittyvät investoinnit Rakennusten ja prosessinen energiatehokkuuden parantaminen Ämmässuon korjaus- ja täydennystyöt Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet Käsittelypalveluiden koneet ja laitteet Muut Ämmässuon toimintaa tukevat Investoinnit Maa- ja kiinteistöhankinnat Maahankinnat (Ämmässuo) Muut investoinnit Meluvalli (Ämmässuo) Yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyvät riskit Jätemääräennusteet Lainsäädäntö ja lupa-asiat Tekniset ratkaisut ja ympäristövaikutukset Katsaus tulevaan Yhteenveto investoinneista... 57

8

9 11 OSA 1 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKES- KUS JA SEN NYKYTILA 1 Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti ja lupatilanne 1.1 Sijainti ja maanomistus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (kuva 1.1) sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan alueella. Alueelle liikennöidään pohjoispuolella olevalta Turunväylältä Histan liittymän kautta Nupurintietä pitkin. HSY:llä on Ämmässuolla omistuksessa maata yhteensä noin 258 hehtaaria (kuva 1.2), josta jätteenkäsittelytoimintojen aluetta noin 150 hehtaaria. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja itäpuolella maata on Espoo kaupungin omistuksessa ja länsipuolella Helsingin kaupungin omistuksessa. Osa jätteenkäsittelykeskusta ympäröivistä maista on yksityisessä omistuksessa. HSY:n tavoitteena on hankkia omistukseensa asemakaavoissa jätteenkäsittelylle ja sitä tukeville toiminnoille varatut alueet sekä suojavihervyöhykkeiksi osoitetut alueet. Espoon puolella lähin asutus sijaitsee Kolmperässä noin 0,7 km etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajalta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asutus on Laitamaalla noin 0,5 km etäisyydellä luoteessa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 0,6 km etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Histan alue on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella, noin 2,0 km etäisyydellä. Kuva 1.1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2017

10 Kaavoitus Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu (kuva 1.2). Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pintaala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan (kuva 1.2). Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Asemakaavoituksen viimeaikaisia tavoitteita on ollut muuttaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle.

11 13 Kuva 1.2 Ämmässuon asemakaavojen yhdistelmä ja HSY:n omistamat alueet (FCG / 2016) 1.3 Rakennusoikeudet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennusoikeudet on esitetty kaava-alueittain ja kiinteistöittäin kuvassa 1.2. Kunkin kiinteistön osalta on esitetty vuonna 2016 kaava-alueeseen sisältyvä myönnetty, käytetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus. Kaatopaikkatoimintaan varatuilla alueilla (vaaleanpunainen alue) on rakennusoikeutta myönnetty yhteensä myönnetty k-m 2 ja siitä on jäljellä k-m 2. Pääosa käyttämättömästä rakennusoikeudesta on kaatopaikan laajennusalueen Kirkkonummen puoleisella osalla, jolla rakennusoikeutta edellyttävien kiinteiden rakennelmien rakentamistarve on vähäistä. Laajennusalueen Espoon puoleisella osalla (kiinteistö 1:428) rakennusoikeutta oli jäljellä vain 537 k-m 2, mikä ei salli merkittävää rakentamista ko. tontilla ilman lisärakennusoikeuden hankintaa nykyistä asemakaavaa muuttamalla. Kiinteistöllä 1:428 sijaitsevat vanhan kaatopaikan lisäksi kaatopaikan laajennusalueen itäosat ja kaasunkäsittelyn sekä vesienkäsittelyn alueet. Jätteenkäsittelykeskuksen lounaisosassa sijaitsevalla ET-1 alueella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) rakennusoikeutta on jäljellä k-m 2. Alueella sijaitsevat kaatopaikan laajennusalueen vesienkeräysjärjestelyt. Jätteenkäsittelykeskuksen luoteisosassa sijaitsevalla ET-alueilla (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) rakennusoikeutta on k-m 2 Alueella sijaitsevat kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleiset hyötykäyttökentät.

12 14 Jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa sijaitsevalla ET-2 alueilla (tummanpunainen alue) rakennusoikeutta on myönnetty k-m 2 ja käytetty k-m 2, joten rakennusoikeutta on jäljellä edelleen k- m 2. Alueilla sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoalue, sortti-asema, toimistorakennukset, biokaasulaitos, kompostointilaitokset hyötykäyttökenttineen ja pilaantuneiden maiden käsittelylaitos. Alueelle on suunnitteilla rakentaa Fortumin voimalaitos. Alueella on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta ja sen arvioidaan riittävän tarvittavaan lisärakentamiseen. 1.4 Suojavihervyöhykkeet Kappaleessa 1.2 mainittu Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR, ks. kappale 1.2.) muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja neljän yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträsketin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma, Sito Oy, ). Suojavihervyöhykkeille voidaan Kirkkonummen asemakaavan mukaan rakentaa asutuksen suojaksi maisemaan sopeutuvia meluvalleja. 1.5 Lupatilanne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 2.1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2.2 sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot 2017 taulukkoon 2.3. Taulukko 2.1. Jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Eräiden lupamääräysten muutoshakemus vireillä. Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. Ongelmajätteen kaatopaikka Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä HSY:n käynnistämä ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Sekajätteen käsittelylaitos Kaasuvoimalan ympäristölupa ESAVI:n päätös lainvoimainen. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös ESAVI:n päätös lainvoimainen. Biojätteen käsittely Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä

13 15 Taulukko 2.2. Jätteenkäsittelykeskuksen vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa / Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus. Tilanne Vaasan hallinto-oikeus palautti luvan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa murskata kiviainesta yli tonnia vuodessa (lupamääräys 2), vireille ESAVI:n päätös Asian käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Vireille Päätös annettu Asian käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Ympäristöluvan eräiden lupamääräysten muutoshakemus. Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle. Vireille Asian käsittely kesken ESAVIssa. ESAVI:n hylkäävä päätös Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään Asian käsittely kesken ESAVIssa. Taulukko 2.3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Espoon ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto Kannanotto koskien varautumissuunnitelmaa Ilmoitukset / Mara-merkinnästä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Selvityspyyntö koskien Ämmässuolta hyötykäyttöön toimitettua betonimursketta Lausunto vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus, YVA-menettelyn riittävyys Kannanotto kattohuopajätteen varastointiin Kannanottoja 2.2./ koskien kaatopaikkakelpoisuutta, ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja varautumissuunnitelmaa Kannanottoja valvontaan liittyen 13.2., 20.3., 22.5., 4.10., 6.10., ja Selvityspyyntö koskien melua. Lisäksi kaatopaikkakelpoisuutta koskevia kannanottoja mm. 8.6., Kannanotto liittyen kiviaineksen murskaukseen. Melutarkkailuohjelman hyväksyminen Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tapauskohtaisesta soveltamisesta Hevosen kuivikelannan ja puupölyn sekoituskokeilun hyväksyminen Vanhan kaatopaikan pinnan muotoilua koskeva kannanotto Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden kanssa Ämmässuon alueen sidosryhmille järjestetään tapaamisia, joissa tiedotetaan Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista ja saadaan palautetta toiminnasta. Vuosittain järjestetään useita tapaamisia ympäristöasioiden sidosryhmälle. Lisäksi lähiseudun asukkaille järjestetään jätteenkäsittelykeskuksessa mm. Avoimet ovet -tapahtumia.

14 16 2 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja rakenteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa työskentelee noin 40 henkilöä. Lisäksi alueella on urakoitsijoiden palveluksessa olevia henkilöitä, joiden määrä vaihtelee mm. vuodenajasta riippuen. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen sijoittuminen alueella on esitetty kuvassa 2.1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkan esikäsittely ja loppusijoitusalue 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 23. Öljyntorjuntakontti 12. Vesiasema Kuva 2.1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen sijoittuminen.

15 17 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot voidaan jaotella seuraavasti: Jätteiden vastaanottotoiminnot o o vaaka-asema Sortti-asema Jätteiden käsittely o ulkokentillä tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot (jätteiden jalostaminen) o pilaantuneiden ja vaarallisten maa-ainesten käsittely (pima-halli) o biojätteen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen o kaatopaikkatoiminnot (jätteen loppusijoittaminen), kaatopaikka, vanha kaatopaikka ja tuhkan loppusijoitusalue sekä niihin liittyvät rakenteet ja alueet o muut jätteiden käsittelytoiminnot (lajitteluterminaali ja tuhkien esikäsittely) sekä niiden ylläpito- ja kehittäminen Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta o kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen o vesien hallinta o viimeistelyrakentaminen o ympäristön tarkkailua palvelevat toiminnot Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen 2.1 Jätteiden vastaanotto Vaakatoiminnot Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tuleva ja sieltä poistuva kuorma-autoliikenne ohjataan alueen pohjoisosassa olevan vaaka-aseman kautta. Ämmässuolla on käytössä kulunvalvontajärjestelmä, jossa jokainen alueelle saapuva ajoneuvo tunnistetaan ja dokumentoidaan. Tunnistuksen perusteella kulkuluvalliset ajoneuvot päästetään alueelle, mutta luvattomien ajoneuvojen pääsy alueelle estetään. Vaakatoimintojen ensisijaisena tarkoituksena on kontrolloida ja kirjata alueelle tulevien ja sieltä poistuvien kuormien laatu- määrä ja asiakastiedot. Jätteenkäsittelymaksut määräytyvät tonniperusteisina. Vaakajärjestelmä tuottaa tarvittavan laskutusaineiston. Vaakahenkilökunta ohjaa auton jätelajiin mukaiseen purkupaikkaan. Alueelle tulleet jätekuormat näkyvät välittömästi vaakajärjestelmässä. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivilla HSY:n kuormantarkastajilla on jätteenkäsittelykeskuksen langattoman tietoverkon ja kannettavien päätelaitteidensa välityksellä tosiaikainen tieto siitä, mitä jätekuormia ja minne on kulloinkin tulossa. Jätteen purun yhteydessä tehtävällä kuormantarkastuksella varmistetaan jätteen soveltuvuus käsittelyyn. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään aina ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta jätekuorma oli lähtöisin.

16 18 Vuonna 2017 Ämmässuolle otettiin vastaan noin kuormaa ( t). Jätteiden lisäksi kaatopaikkaalueille tuli niiden rakentamisessa ja sulkemisessa käytettäviä maa-aineksia ja vastaavia materiaaleja Sortti-asema HSY on järjestänyt toiminta-alueensa pientuojien jätteille miehitetyt vastaanottopisteet nk. Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Sortti-asemille voi tuoda hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. Jätteen hyötykäytön edistämiseksi ja ympäristösyistä vastaanotetaan tietyt puhtaat hyötyjäte-erät ja kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Ämmässuon Sortti-asema palvelee lähinnä Espoon ja Kirkkonummen alueita. Se sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa alueen tuloportin läheisyydessä. Jätteen pientuojien liikenne on erotettu vaakaalueelle menevästä kuorma-autoliikenteestä kiertoliittymällä. Yksityisten pienkuormien ja ammattimaisen kuorma-autoliikenteen mahdollisimman varhainen erottaminen on tehnyt alueen sisäisen liikenteen sujuvammaksi. Samalla on parantunnettu palveluja harvemmin käyttävien yksityisten jätteen tuojien turvallisuutta. Vuonna 2017 Ämmässuon Sortti-asemalla kävi noin asiakasta (8 998 t). Sortti-asemalle toimitettiin lähinnä puujätettä, risuja, puutarhajätettä, metallijätettä ja sekalaista jätettä. Jätteiden vastaanoton lisäksi Sortti-aseman alueella myydään kompostimultaa. Asemalle toimitettu puutarhajäte menee käsiteltäväksi kompostointilaitokseen, puut ja risut murskataan kompostin tukiaineeksi. Sekajätteet viedään jätevoimalaan hyödynnettäväksi sähkön ja lämmön tuotantoon. Muut asemalla vastaanotetut jätelajit toimitetaan sopimuspohjaisesti HSY:n ulkopuoliseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. 2.2 Jätteiden käsittely Biojätteen ja lietteen käsittely Ämmässuon biokaasulaitoksessa (valmistunut vuonna 2016) ja kompostointilaitoksissa (kompostointilaitos, valmistunut vuonna 2006 ja vanha kompostointilaitos, valmistunut vuonna 1998) ja sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bioja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biokaasulaitoksessa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotantoon. Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan (kuva 2.1). Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun

17 19 käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on johdettu vuoden vaihteesta lähtien silloin käyttöön otettuun uuteen biokaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Kuva 2.1. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Ympäristöluvan mukainen biojätteen käsittelyn kapasiteetti on tonnia vuodessa (päätös kapasiteetin nosta lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä ). Jätevesilietteiden käsittely Jätevesilietettä kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa keskimäärin 12 vrk ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytetään kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Vuonna 2017 vanhassa laitoksessa käsiteltiin yhteensä noin tonnia jätevesilietettä. Lisäksi biokaasulaitoksessa syötettiin rikkivedyn sidontaan t jätevesilietettä. Viherjätteen käsittely Viherjätettä johon kuuluu mm. lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään mm. seulonnasta syntyvää ylitettä.

18 20 Vuoden 2017 lopussa kentällä oli noin tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin kentällä noin tonnia. Jälkikompostointi ja mullan valmistus Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4-6 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Kompostointilaitosten eteläpuolella on kompostointikenttiä noin 5,5 hehtaaria ja pohjoispuolella 4,5 hehtaaria. Kesällä 2010 tehtyjen korjaustöiden jälkeen kentät on kauttaaltaan pinnoitettu tiiviillä asfaltilla. Lisäksi kenttien eteläpuolella on v valmistunut noin 1,9 ha multatuotekenttä ja sen vuonna 2014 valmistunut 4,0 ha laajennusosa. Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Kompostointikentillä on tilaa noin komposti-m 3 aumaukseen Pilaantuneiden maiden käsittely Maan puhdistamisen vähimmäistavoitteena on tuottaa maata, jota voidaan sijoittaa vanhalle kaatopaikalle tai kaatopaikan laajennusalueelle. Ympäristöluvan mukaan pilaantuneita maa-aineksia on lupa käsitellä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa enintään t/a, joista yhteensä enintään tonnia saa olla vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä. Kuvassa 2.2 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetut tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärät ja niiden ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina Kuva 2.2. Ämmässuolla vuosina vastaanotetut pilaantuneet maat ja niiden käsittely

19 21 Käsiteltävät maat Käsittelyyn tulevat maamassat ovat pääosin peräisin vanhoilta pilaantuneilta maa-alueilta, mutta käsiteltäväksi tulee myös öljy-, kuljetus-, yms. onnettomuuksissa syntyneitä pilaantuneita maita. Maat ovat peräisin lähinnä HSY:n alueelta. Pilaantuneiden maiden varastointikapasiteetti (käsittelyä odottavat, käsiteltävät ja käsitellyt) on sama kuin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti, eli t. Perusteluna tälle on pilaantuneiden maiden käsittelyn mahdollinen kesto yli vuoden, jolloin aikaisempina vuosina tulleet käsittelyssä olevat maat joudutaan laskemaan mukaan tarkasteluvuoden varastointikapasiteettiin. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa voidaan käsitellä ympäristöluvan mukaisesti myös pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnassa syntyviä jätteitä, kuten hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteitä ja ilmanpuhdistimien biosuodatinmateriaalia. Laitoksessa käsitellään myös pieniä liete-eriä, jotka sopivat pitoisuuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käsittelylaitoksen prosesseissa käsiteltäviksi. Näitä ovat esim. hiekanja öljynerottimien pohjalietteet. Rakenteet ja käsittely Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan asfalttikentällä kevytrakenteisissa hallissa (PIMA-halli). Maamassat vastaanotetaan joko vastaanottoalueelle tai suoraan PIMA-halliin. Vastaanottoalue sijaitsee PIMA-hallin vieressä. PIMA-halliin on rakennettu tarvittavat viemäröinnit sekä hiekan- ja öljynerotin PIMA-hallin pohjoispäähän. Ulkopuoleisten puhtaiden vesien pääsy käsittelykentälle estetään ojituksilla ja muilla järjestelyillä. PIMAhalli on varustettu ilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on otettu huomioon VOC-maiden käsittelystä aiheutuvat tarpeet. Käsittelyä odottavia pilaantuneita maita on varauduttu välivarastoimaan PIMA-hallin läheisillä kenttäalueilla pressuilla peitettyinä. Välivarastointikentän pintavaluntavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Mikrobiologinen hajotus käsittelymenetelmineen soveltuu parhaiten biohajoavien hiilivety-yhdisteiden, kuten erilaisten öljyjen ja polttoaineiden, kreosootin ja PAH-yhdisteiden, kloorifenolien, glykolien sekä TBT:n ja muiden organotinojen käsittelyyn. Vastaanotettavat, välivarastoitavat ja käsiteltävät maat voivat sisältää myös muita haitta-aineita (esim. metalleja, syanidia, PCB-yhdisteitä jne.) kuin kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä varsinaisesti käsitellään. Tällaiset haitta-aineet, joita ei kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä pystytä käsittelemään, jatkokäsitellään muilla tavoin. Kulloinkin käytettävä jatkokäsittelytapa päätetään maaeräkohtaisesti. PIMA-hallien ylijäämävedet, joita ei käytetä kasteluvetenä, johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omasta aluelämpöverkostosta saatavaa lämpöä hyödynnetään pilaantuneiden maiden puhdistamisen tehostamiseksi.

20 Ämmässuon laajennusalueen toiminnot Laajennusalueen pinta-ala on 84 ha. Siitä pääosan muodostaa 55 hehtaarin jätetäyttöalue, joka on louhittu metriä ympäröivää maantasoa alemmaksi. Kalliolouhinta on päättynyt alueella. Alueella oleva kaatopaikan ensimmäinen vaihe on otettu käyttöön lokakuussa Kaatopaikan laajennusalueen kokonaistäyttötilavuus saa ympäristöluvan mukaisesti olla enintään 19,2 milj.m 3 (pinta-ala noin 60 ha, lakikorkeus 125 mpy). Laajennusalueen nykyiset toiminnot ja aluevaraukset on esitetty kuvassa 2.3. R Kuva 2.3. Laajennusalueen nykyiset toiminnot ja hahmotelma suunnitelluista toiminnoista Kaatopaikka, S1-alue Kaatopaikan vaiheen S1 pinta-ala on noin 12,4 ha ja täyttötilavuus noin 2,85 milj.m 3. Vuonna 2013 valmistuneen vaiheen S2 pinta-ala on noin 4,6 ha ja täyttötilavuus noin 0,7 milj.m 3. S2 alueelle on rakennettu vuosina 2017 ja 2018 kuonan käsittelykenttä, jossa paitsi käsitellään, myös varastoidaan jätevoimalan kuonaa. Tarvittaessa S2 -alue voidaan ottaa varakaatopaikkana käyttöön (mahdollinen kriisitilanne), mutta tämä edellyttää ensin kaatopaikan pohjarakenteiden päällä olevien kenttärakenteiden purkamista. S1 -alueelle on sijoitettu biohajoavaa sekajätettä, joten sen täyttöpenkereen alimpia kerroksia on varauduttu hoitamaan bioreaktorikaatopaikkatekniikalla rakentamalla täyttöpenkereen laajuinen kierrätysveden imeytyskenttä täyttötasoon noin +70. Kaatopaikalla S1 ja vara-alueella S2 on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristövaikutusten hallintaan. Täyttöalueen pohjan ja kallioseinämien eristäminen on tehty vaativammin rakentein kuin valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä 861/1997 on minimivaatimuksina edellytetty. Tällä on haettu lisävarmuutta. Täyttöalueen pohjalla on vesi- ja kaasutiivis huoltotunneli, johon kerätään täytön suotovedet ja jossa on täyttöalueen tiiviiden pohjarakenteiden alapuolisen salaojituksen tarkkailujärjestelmät. Huoltotunnelissa on

21 23 myös muita kaatopaikan ja jätteenkäsittelykeskuksen teknisiä laitteita ja järjestelmiä. Tunnelin ensimmäisen vaiheen pituus on 450 metriä. Toinen vaihe on pituudeltaan 400 metriä ja sen on toteutettu kevennetyin rakentein. Huoltotunneliin on johdettu myös täyttöalueiden tiiviiden pohjarakenteiden alapuoliset tarkkailusalaojat ja kaatopaikan pohjata kaasua keräävät kaasunkeräysjärjestelmät. Kaasua kerättiin alkuun alapuolisista kaasusalaojista. Myöhemmin kaasun keräys on siirretty ns. alaimujärjestelmästä yläimujärjestelmään, jolla kaasu kerätään jätetäytön yläpinnan kautta. Vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan välissä on huoltokanaali, jossa on kaasunkeräysputkistoja, säätöasemia sekä vesien ja kaasun siirtoputkia. Katettu huoltokanaali on rakennettu kolmessa vaiheessa. Huoltokanaalin kokonaispituus on noin 880 metriä. Huoltokanaalin 1. vaihe palvelee kaatopaikan kaasunkeräystä sekä kaasun ja vesien johtamista, tarkkailua sekä putkistojen huoltotoimenpiteitä. Kaasunkeräyksen säätöasemat sijaitsevat huoltokanaalin vaiheen 1 teräsrakenteisilla hoitotasoilla. Huoltokanaalin leveys on pohjatasolla noin 5 m, ylätasolla noin 12 m ja sen korkeus on noin 15 m. Huoltokanaalin laajennusalueen puoleinen seinä on teräsbetonia ja se on pinnoitettu, tiivistetty sekä suojattu kaatopaikan pohjarakenteen vaatimusten mukaisesti. Vanhan kaatopaikan puoleinen kallioseinämä on ruiskubetonoitu. Täyttöalueen S1 jätepenkereen luiska-alueita on muotoiltu ja tiivistetty esipeittokerrokseen soveltuvalla materiaalilla. Jätevoimalan kuonasta seulotut mineraaliainekset täyttävät tavanomaisen jätteen kriteerit, joten niitä voidaan hyödyntää lopulliseen pintarakenteeseen kuuluvan tiivistyskalvon alapuolella. Jätetäytön pinnan muotoiluun ja väliaikaiseen tiivistyskerrokseen on siten käytetty vuodesta 2015 lähtien myös kuonan esikäsittelyprosessista saatuja mineraalijakeita siten, että esipeittokerroksen alaosassa on käytetty raekokoon 0/2 seulottua kuonaa ja sen päällä karkeampia kuonajakeita. Sekajätteen paalaus ja välivarastointi HSY paalaa ja välivarastoi sekajätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennus-alueella jätevoimalan huoltoseisokkien ja käyttökatkojen aikana. Muoviin käärityt jätepaalit varastoidaan laajennusalueella tiiviille asfaltoidulle kentälle päällekkäin (kuva 2.4). Ympäristöluvan mukaan kaatopaikan laajennusalueella saa vastaanottaa, murskata, seuloa ja paalata sekajätettä ja energiajätettä enintään t/a ja varastoida paalattua jätettä t/a. Vuosittain paalattavan jätteen määrä riippuu jätevoimalan tarpeista. Vuonna 2017 paalattiin yhteensä tonnia jätettä. Kuva 2.4. Paalaustoiminta käynnissä Ämmässuolla

22 24 Tuhkan käsittely ja loppusijoitusalue T1 Ämmässuolla otetaan vastaan ja käsitellään Vantaan jätevoimalassa syntyvät kattila- ja lentotuhkat. Tuhkat välivarastoidaan laajennusalueella sijaitsevalla loppusijoitusalueella oleviin varastosiiloihin. Siilojen täyttyä tuhkat esikäsitellään stabiloimalla. Tuhkat käsitellään n. 1,5 viikon välein yhden päivän aikana. Tuhkan esikäsittely tehdään laitteistolla, joka koostuu jäte- ja sideaineiden varastosiiloista sekä sekoitusyksiköstä. Stabiloidut tuhkat loppusijoitetaan sääsuojalla katettuun tuhkasoluun T1. Tuhkan loppusijoitussolu T1 (kuva 2.5) otettiin käyttöön jätevoimalan toiminnan käynnistyttyä. Tuhkat luokitellaan tavanomaisiksi vaarallisiksi jätteiksi, jonka vuoksi ne loppusijoitetaan tuhkasoluun stabiloituna. Loppusijoitusalueen T1 pinta-ala on noin 0,4 ha ja se on kokonaan katettu. Täyttötilavuus on noin m 3. Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia tuhkasolun suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Tuhkasoluun loppusijoitettiin vuonna 2017 jätevoimalan tuhkaa 4485 tonnia t sidosaineita. Kuvassa 2.6 on esitetty T1-solun täyttymisennuste. Solun sulkemissuunnittelu on kesken, joten solun täytymiseen arvioitua aiemmin tullaan varautumaan. Kuva 2.5. Tuhkasolu T1 ja tuhkanstabilointilaitteisto Kuva 2.6. Tuhkasolun T1 täyttymisennuste

23 25 Kuonan vastaanotto ja käsittely Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto aloitettiin jätevoimalan käynnistyttyä keväällä Vuoden 2016 lopusta kuona on vastaanotettu kaatopaikan laajennusalueelle ns. kuonakentälle (S2-alue). Vuonna 2017 raakakuonaa otettiin vastaan yhteensä tonnia. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Kuonien käsittelyprosessissa metallit erotetaan hyödynnettäviksi ja mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kuonan mineraaliaineksia on käytetty mm. S2-alueelle rakennetun kentän pohjarakenteissa. Louheen varastointi ja murskaus Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto laajennusalueen lounaisosassa aloitetiin syksyllä 2015 ja murskaus vuonna Vuonna 2017 louhetta otettiin vastaan louhekentälle tonnia ja sitä on nyt otettu vastaan yhteensä tonnia. Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Inertin ja vastaavan jätteen kaatopaikka R1 Tavanomaisen epäorgaanisen jätteen loppusijoitukseen tarkoitettu kaatopaikka R1, jonka pinta-ala on noin 4,0 ha, sijaitsee laajennusalueen lounaisosassa. Alueen pohjarakenteet ja ko. alueeseen liittyvä vesienhallintajärjestelmä on rakennettu valmiiksi vuoden 2014 aikana ja sen täyttötilavuus on noin m 3. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi käsittely- ja välivarastointitoimintoja tai loppusijoittaa inertiksi jätteeksi tai tavanomaiseksi epäorgaaniseksi jätteeksi luokiteltavaa jätettä (esim. asbestijäte), joten alueelle ei tulla rakentamaan kaasunkeräysjärjestelmiä. Alueen R1 pohja on tehty rakentein, jotka täyttävät valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimustason. Rakennusjätteen lajittelu ja jalostus Laajennusalueelle valmistui syyskuussa 2014 n m 2 laajuinen lajittelukatos, jonka 12 metrin vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle rakennusjätteen ja muun lajiteltavan jätteen käsittelytoiminnalle. Vuonna 2017 lajittelukatokseen vastaanotettiin yhteensä tonnia jätettä, josta suurin osa lajiteltiin koneellisesti Muut jätteiden käsittely- ja varastointitoiminnat Kaatopaikan pohjoispuoleisilla asfalttipintaisilla kenttäalueilla (noin 4,1 ha) käsitellään mm. jätettä sisältäviä maita sekä asfaltti-. betoni- ja tiilijätettä. Puujätettä käsitellään kompostointikentillä. Lisäksi erilaisia pienempiä jäte-eriä vastaanotetaan ja välivarastoidaan Ämmässuon alueella. Maa- ja kiviaineksen käsittely Maa- ja kiviaineksen käsittelyyn hyötykäyttökentille otetaan vastaan jätettä sisältäviä maita eli sellaisia ylijäämämaita, jotka sisältävät betonikappaleita ja isoja kiviä sekä epäpuhtauksina jätemateriaaleja (muovia ym.). Ympäristöluvan mukaisesti kenttäalueilla saa vastaanottaa, murskata ja seuloa tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia, jätettä sisältäviä maa- ja kiviainesjätteitä, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle

24 26 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, t/a ja syntypaikkalajiteltua rakennusjätettä t/a. Jätettä sisältävää maata vastaanotettiin vuonna 2017 noin t sekä betoni- ja muuta rakennusjätettä noin t. Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla. Betonikappaleet ja isot kivet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella. Seulonta ja murskaus suoritetaan siirrettävällä kalustolla alan urakoitsijan toimesta. Murskausta tehdään joitakin kertoja vuodessa. Seulonta- ja murskauslaitteisto ja -tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Käsittelyn melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja tarvittaessa kastelulla (vesisumutus). Varasto-kasoja kastellaan myös tarvittaessa. Kenttäalueen pintavaluntavedet ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Erotettu rautametalli ohjataan hyötykäyttöön. Seulottu maa ja murske käytetään vanhan kaatopaikan muotoilussa ja esipeittokerroksen rakentamisessa. Betonimursketta käytetään kaatopaikan rakenteissa, mm. laajennusalueen kallioseinämien suojauksessa salaojituskerroksena ja vanhan kaatopaikan tierakenteissa. Jätemateriaalit sijoitetaan uudelle kaatopaikalle. Asfaltti-, betoni- ja tiilijäte Asfalttijätettä syntyy maa- ja tierakentamisessa vanhoja asfalttirakenteita purettaessa. Betoni- ja tiilijäte on peräisin talonrakennuksen uudis- ja korjausrakentamisesta. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittelyn vaiheet ovat vastaanotto, käsittely ja -lajittelu, murskaus, magneettierotus ja seulonta. Käsittelyä tehdään joitakin kertoja vuodessa. Käsittely suoritetaan siirrettävällä kalustolla alalla toimivan urakoitsijan toimesta. Mursketta käytetään vanhan kaatopaikan esipeitossa ja muotoilussa sekä laajennusalueen kaatopaikan peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Betoniraudat ohjataan hyötykäyttöön. Esikäsittelyssä erotetut jätemateriaalit sijoitetaan laajennusalueen kaatopaikalle. Ympäristöluvan mukaan asfaltti-, betoni- ja tiilijätteitä voidaan käsitellä enintään t/a. Kiviainespohjaisten lietteiden käsittely Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotetaan kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi vuonna 2017 yhteensä tonnia, joka on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Puhdas puujäte Puujätettä saa varastoida ja hakettaa kompostointikentillä ympäristöluvan mukaisesti t/a. Em. määrään sisältyvät sekä murskausta odottava puujäte että murskattu puujäte.

25 27 Käsiteltävä puujäte varastoidaan kenttäalueella. Puujätteestä erotetaan ennen haketusta silmämääräisen tarkastelun perusteella haketukseen ja hyötykäyttöön soveltumaton materiaali, joka toimitetaan joko hyötykäyttöön (metallit ym.) tai kaatopaikan laajennusalueelle. Materiaali nostetaan työkoneella hakettimelle. Valmis hake varastoidaan kasoissa kenttäalueella. Puuhaketta käytetään Ämmässuon omassa toiminnassa kompostoinnin tukiaineena tai toimitetaan ulkopuoliseen hyödyntämiseen polttoaineena. Puun käsittely on vuodesta 2017 tapahtunut pääasiassa Seutulan alueella, joten Ämmässuolla käsitellyn puun määrä on nykyään vähäinen. Muu välivarastointi Jätteenkäsittelykeskuksen alueella välivarastoidaan HSY:n ja Ekomon toimesta pieniä määriä erilaisia jätteitä, esim. kiinteistöiltä kerättyä pienmetallia ja lasia, painekyllästettyä puuta, kipsiä jne. 2.3 Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta, Jätelain mukaan kaatopaikan pitäjän on varauduttava vähintään 30 vuoden jälkihoitovaiheeseen kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Ämmässuolla kaatopaikan jälkihoitoa tehdään ainakin sen aikaa, kun alueella on jätteenkäsittelyyn ja jätehuoltoon liittyvää toimintaa. Koska Ämmässuon tavanomaisen jätteen kaatopaikkaalueet ovat varsin suuria, todellinen tarve jälkihoitoon on merkittävästi jätelain mukaista minimiaikaa pidempi. Kaatopaikan sulkemisen perustehtävä on estää jätetäyttöön loppusijoitetusta jätteestä johtuvat ympäristöhaitat vesiin ja ilmakehään. Toimivat pintatiivisterakenteet estävät sadeveden imeytymisen jätetäyttöön ja helpottavat vesien hallintaa. Tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen avulla voidaan tehokkaasti estää metaania sisältävän kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmakehään. Kaatopaikan pinta painuu sen sisäisen biologisen hajoamisen seurauksena vuosikausia. Tämä painuminen voi olla paikoin epätasaista. Kaatopaikan jälkihoidossa on varauduttava pinnan uudelleen muotoiluun ja tiivistysrakenteiden korjaukseen. Korjaus- ja uusimistarve määräytyy rakenteiden kunnon ja pinnan muodonmuutosten sekä kaatopaikan painumien mukaan Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikkakaasun määrät Arvio Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa muodostuvista kaatopaikkakaasun määristä sekä ennuste kaasumäärien kehittymisestä vanhalla kaatopaikalla ja S1-alueella on esitetty kuvassa 2.2. Kuva 2.2. Ämmässuon vanhalla kaatopaikalla ja S1-aleeella muodostuva ja kerätty metaani.

26 28 Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla on tehty mikrometeorologisia kaatopaikkakaasun mittauksia vuodesta 2003 lähtien. Mittauksia jatketaan edelleen. Mittausten pohjata voidaan arvioida kaatopaikkakaasun päästöjä vanhalta ja uudelta kaatopaikalta sekä kaatopaikkakaasun keräyksen tehokkuutta. Näiden tietojen pohjalta ohjataan kaatopaikkojen pinnan tiivistämistoimenpiteitä. Kaasunkeräys vanhalla kaatopaikalla Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu käytön aikana kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Kaasupumppaamon 1 yhteydessä on soihtupoltinasema, joka koostuu neljästä soihdusta. Kaasunkeräysjärjestelmässä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun erilliseen talteenottoon ja käsittelyyn. Kaasukaivoja on jatkettu täytön noustessa täyttöalueella. Uudempia Ø mm pystykaivoja täyttöalueella on 181 kpl. Lisäksi on vanhempia pystykaivoja ja vaakakeräyssalaojia, jotka toimivat vielä osittain. Kaasunsäätöasemia on 7 kpl ja kaasupumppaamoja 4 kpl. Vuonna 2017 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 18,77 milj. Nm3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 78 GWh. Kaasunkeräys S1-alueella Kaatopaikan S1 -alueelle on, sen rakentamisen yhteydessä tehty kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa, joita on jatkettu jätetäytön rakentamisen yhteydessä. Kaatopaikkakaasun keräys S1-alueelta käynnistyi vuonna Kaasut johdetaan kaasunsäätöasemille ja niistä siirtoputkilla suoraan kaasupumppaamolle 4 ja sieltä edelleen hyödynnettäväksi. Kaasunsäätöasemat on sijoitettu kaatopaikan itäreunalla olevaan huoltokanaaliin ja kahteen erilliseen asemaan länsireunan kalliotasanteella. Tarvittava imupaine kaasunkeräyskaivoihin tuotetaan kaasupumppaamolla 4. Hyötykäyttöalueella sijaitsevaa paineenkorotuspumppaamoa käytetään kaasuvoivoimalaan johdettavan kaasun kuivaamiseen. Kaatopaikan kaatopaikkakaasun käsittelyssä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun keräykseen. Vuonna 2017 S1-alueelta kerättiin kaasua 16,44 milj. Nm3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 81 GWh. Kaasuvoimala Ämmäsuolle valmistui vuonna MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuolla muodostuvan kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä Vuonna 2017 kaatopaikkakaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 29,63 milj. Nm3 (136 GWh), hyödyntämisaste 85,3 %. Kaasuvoimala tuotti sähköä 59,19 GWh, josta myytiin 45,74 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrä on vähentynyt huomattavasti kaasuvoimalan käyttöönoton jälkeen, joten kaasua riittää tällä hetkellä vain kahdelle moottorille.

27 Vesien keräys ja johtaminen Jätevesien keräys ja käsittely Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta seuraavasti: kaatopaikoilta biojätteiden käsittelystä (kompostointilaitokset, rakennettava mädätyslaitos, jälkikypsytys- ja multatuotekentät) hyötykäyttökentiltä ja tiealueilta kaasuvoimalasta toimisto- ja sosiaalitiloista, Sortti-asemalta ja vaaka-asemalta. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla kolmeen päätasausaltaaseen: vanhan kaatopaikan yhteydessä oleviin altaisiin (TAL1) tilavuus on noin m 3 ja (TAL11) tilavuus m 3 sekä kaatopaikan laajennusalueen yhteyteen rakennettuun altaaseen (TAL3) tilavuus noin m 3. Suotovesien tasausaltaita on lisäksi kompostointikentän yhteydessä (TAL2) ja kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleisella vastaanottokentällä. Jälkikypsytyskentän yhteyteen on vuonna 2010 valmistunut tasausallas TAL8 sekä vuosina 2013 ja 2014 pienemmät tasausaltaat PIMA-kentällä ja multakentällä. Tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 eteläpuolella on vesiasema, josta suotovedet pumpataan siirtoviemärissä Ø 315 Kauklahteen (pituus noin 6,3 km). Kauklahdessa on liityntäpiste HSY Veden viemäriverkkoon. Kaikki alueella muodostuvat jätevedet johdetaan vesiaseman kautta tasausaltaisiin TAL1 ja TAL11. Vesiasemalla jätevesien laatu ja määrä kontrolloidaan. Altaista TAL1 ja TAL11 vedet johdetaan takaisin vesiaseman pumppaamolle. Tasausaltaan TAL1 yhteydessä oleva vanha pumppaamo (pumppaus poistoviemäriin) toimii varapumppaamona. Hulevedet Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. aluilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat hulevedet johdetaan maastoon ja niitä käytetään osittain jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtokykymittareiden avulla. Jos vesissä havaitaan likaantumista, ne johdetaan suotovesialtaisiin. Hulevedet kerätään ojilla ja viemäreillä hulevesialtaisiin. Alueella on tällä hetkellä hulevesialtaita nykyisen täyttöalueen itä- (HVA1, m 3 ) ja länsipuolella (HVA2, m 3 ) sekä laajennusalueella (HVA3, m 3 ) ja vesiaseman eteläpuolella (HVA4, m 3 ). Hulevesien tasausaltaita on lisäksi vanhalla kaatopaikalla alemman terassitien varressa. Hulevesialtaiden tilavuus on yhteensä noin m 3. Hulevesialtaat HVA1, HVA2 ja HVA4 on varustettu teknisen veden pumppaamoilla TVP1, TVP2 ja TVP4. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on alueen sisäinen teknisen veden verkosto, johon on liitetty eri toiminnot. Verkostoa laajennetaan ja kehitetään tarpeen mukaan.

28 30 Käyttövesijärjestelmät Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on talousveden, teknisen veden ja paloveden käyttöjärjestelmät ja verkostot. Talousvesi on otettu Kirkkonummelta tulevasta vesijohdosta 110 PVC-10. Espoon kaupunki on rakentanut vuonna 2008 runkovesijohdon 315 PVC-10 Nupurista Ämmässuontien risteykseen. Jätteenkäsittelykeskus on liitetty em. runkovesijohtoon v Kirkkonummelta tuleva vesijohto 110 PVC-10 on myös liitetty runkovesijohtoon. Tällä tavalla myös Kirkkonummen kunta saa lisävettä Veikkolan taajaman tarpeisiin. Teknisenä vetenä käytetään alueen puhtaita hulevesiä ja talousvettä. Mahdollisia palotilanteita varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on 500 m 3 palovesiallas ja palovesipumppaamo 240 m 3 /h x 26 m, josta palovettä saadaan biojätteen käsittelyn laitosalueelle. Alueella on teknistä vettä hyödyntävä palovesiverkosto pikapaloposteineen. Palovesialtaasta saadaan sammutusvettä myös suoraan säiliöautoon. Palovesiallas pidetään täytenä alueelle tulevalla talousvesilinjalla. Palovesialtaan yhteydessä on 80 m 3 käyttövesisäiliö, johon vesi otetaan alueelle tulevasta vesijohdosta. Käyttövesisäiliöstä vesijohtovettä voidaan johtaa tarvittaessa alueen teknisen veden verkostoon. Laajennusalueen lajittelukatoksen ja paalialueen mahdollisia palotilanteita varten on rakennettu hulevesien tasausaltaaseen HVA2 (tilavuus m 3 ) palovesipumppaamo HVP4 (216 m3/h x 52 m), johon on liitetty kolme paalialueella olevaa DN150 palopostia. Pumppaamon runkolinja DN200/DN250 on jatkuvasti täynnä vettä ja paineellinen vesipostien sulkuventtiileihin saakka Viimeistelyrakenteet Vanha kaatopaikka Vanha kaatopaikka otettiin käyttöön v ja sen käytöstä luovuttiin lokakuussa Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha ja sinne loppusijoitetun jätteen kokonaismäärä on noin 11 milj. tonnia. Kaatopaikan suurin täyttökorkeus saa olla ympäristöluvan mukaisesti viimeistelyn pintarakenteet huomioon ottaen +107 mpy ja luiskaltevuudet jyrkimmillään 1:3. Täyttöalueiden pohjan korkeustaso on mpy. Jätetäyttö painuu huomattavasti jätteen hajoamisen ja kuormittavien massojen vaikutuksesta. Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan myötä painuminen tasaantuu ja vähenee siten, että jätetäytön pintarakenteiden viimeistely on mahdollista. Tasaiset painumat ovat pintarakenteiden ehjänä pysymisen kannalta välttämättömiä. Jätetäytön vakavuudesta on tehty stabiliteettitarkasteluja, joiden mukaisesti täyttöalueen esipeittoa ja muotoilua tehdään. Täytön painumia mitataan myös säännöllisesti. Täyttöalueelle on rakennettu terassitiet ja niille nousutiet. Terassiteitä on kahdella eri tasolla (alempi terassitie ja ylempi terassitie). Terassiteiden varrelle on sijoitettu kaatopaikkakaasun ja kierrätysveden säätöasemat, vesien tasausaltaita ja vesi- sekä kaasuputkistoja. Täyttöalueen viimeistelyn rakennusvaiheet on rajattu terassiteiden mukaan. Täyttöalueen viimeistelyrakentamista on tehty vaiheittain v lähtien. Alemman terassitien alapuolella tiivistys- ja viimeistelyrakenteet on tehty lopullisina. Terassiteiden väliselle alueelle on rakennettu tiivistyskerros, mutta viimeistelyrakentaminen on kesken siten, että alueelta puuttuvat pintamaa- ja kasvukerros. Näiden rakentaminen aloitettiin vuonna Ylemmän terassitien yläpuolisella alueella pintarakenteiden rakentaminen aloitettiin vuonna Kaatopaikan lakialueella en tehty esipeitto paksulla maatäytöllä. Kaatopaikalla on kaasun keräysjärjestelmät ja kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmä.

29 31 Kaatopaikka, S1-alue Kaatopaikalle S1 ei ole toteutettu viimeistelyrakenteita eli pintatiivistysrakenteena toimivia lopullisia pintarakenteita. S1 alueella on toteutettu koerakenne vuoden 2015 aikana, jossa on hyödynnetty jätevoimalan kuonaa osana tiivistysrakennetta. Vuonna 2018 aloitettiin väliaikaisen pintarakenteen rakentaminen kapillaarisulkurakenteella. Rakenteessa hyödynnetään jätevoimalan kuonaa. Parhaillaan tutkitaan, kuinka kuonaa on mahdollista hyödyntää väliaikaisissa pintarakenteissa. Kuonan käytöllä pyritään korvaamaan nykyisin kaatopaikan pintarakenteissa käytettäviä luonnon materiaaleja Ympäristön tila ja sen tarkkailua palvelevat toiminnot Ämmässuon alueen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan kattavasti HSY:n jätehuollon omaan ympäristöjohtamisjärjestelmään ja lupaehtoihin liittyvänä toimintana. Ympäristöraportti julkaistaan puolivuosittain ja tämän lisäksi edellistä toimintavuotta koskeva raportti vuosittain HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Alueelta tulevat puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista suotovesistä. Kaikkia maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan. Jos kuormitusta havaitaan, voidaan pintavedet myös ohjata käsittelyyn. Niin vesien kuin kaatopaikkakaasun hallintajärjestelmät on toteutettu siten, että niiden toimintakunnon tarkkailu ja tarvittavat huollot voidaan tehdä helposti ja luotettavasti myös kaatopaikkojen sulkemisen jälkeen. Kaatopaikan laajennusalueen pohjalle on rakennettu tätä tarkoitusta varten huoltotunneli. Vanhan kaatopaikan ja laajennusalueen väliin on tehty samaa tarkoitusta varten huoltokanaali. Jätteen käsittelyyn ja ympäristöhaittojen tarkkailuun ja torjumiseen käytettävät järjestelmät on toteutettu soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella noin 2,2 km etäisyydellä (Nupurin pohjavesialue, luokka I), pohjoispuolella noin 2,2 km etäisyydellä (Kolmirannan pohjavesialue, luokka I) ja kaakkoispuolella noin 2,3 km etäisyydellä (Järvikylän pohjavesialue, luokka I). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole pohjavedellä yhteyttä mainituille pohjavesialueille. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 2002 ensin yhdellä ja vuodesta 2011 lähtien kahdella Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Ilmanlaadun mittausasemat on sijoitettu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulten alapuolelle jätteentäyttöalueeseen nähden. Toiminnan äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Vuotuisten ympäristömelumittausten tueksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista on laadittu melumallinnus, jota tarvittaessa päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa. 2.4 Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen Tiejärjestelyt Käsittelykeskukseen tuleva ja sieltä poistuva liikenne liittyy Nupurintiehen alueelle johtavan Ämmässuontien kautta. Välittömästi tuloportin jälkeen on kiertoliittymä, josta jätteen pientuojien liikenne jakautuu Sorttiasemalle, henkilökunnan ja toimistolla asioivien liikenne toimiston paikoitusalueelle ja ammattimainen jäteautoliikenne vaakakentälle.

30 32 Kaikki alueen pääliikenneväylät on asfaltoitu. Tiet on mitoitettu kaksisuuntaiseen liikennöintiin. Alueen sisäisen tieverkoston kautta on järjestetty mahdollisimman joustavat yhteyden jätteenkäsittelyalueille. Kaatopaikan purkualueelle menevät väliaikaiset tiet on pinnoitettu mahdollisimman lähelle kippausaluetta. Vanhan kaatopaikan päälle on rakennettu kaksitasoinen terassitie. Terassitien ensisijaisena tarkoituksena on toimia huoltoväylänä vanhan kaatopaikan tarkkailu- ja huoltotöissä. Uudelle kaatopaikalle rakennetaan vastaavat terassitiet sitä mukaa, kun kaatopaikka saavuttaa suunnitelman mukaisen korkeutensa Sähköverkko Sähkönsyöttö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on hoidettu Fortum Oyj:n omistuksessa olevien 20 kv:n ja 110 kv:n sähkölinjojen kautta. Ämmässuolle valmistunut kaasuvoimala muutti HSY:n sähkön käyttäjästä sen tuottajaksi. Voimalan noin 15 MW sähköteho edellyttää siirtokapasiteetiltaan suurempaa sähkölinjaa ja sitä vastaavaa muunto- ja kytkinasemaa. Kaasuvoimala on liitetty erillisellä kytkinasemalla osaksi 110 kv:n sähkölinjaan, jota kautta suurin osa kaasuvoimalan tuottamasta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon. Poikkeustapauksissa, kaasuvoimalan seisokkien aikana voidaan samaa liityntää käyttää myös jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman sähkön syöttöön. Oman sähkön tuotannon myötä on ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista rakentaa alueelle myös käsittelykeskuksen oma sisäinen 20 kv:n sähköverkko. Tällöin sähköenergia käsittelykeskuksen omaan kulutukseen saadaan suoraan kaasuvoimalasta ja sähkön kulutuksen siirtomaksuilta vältytään. Jätteenkäsittelykeskuksen läpi kulkeva Fortum Oyj:n 20 kv:n ilmajohto on jätetty paikoilleen, koska se syöttää sähköä myös käsittelykeskuksen ulkopuolisiin kulutuspisteisiin. Lisäksi linjaa voidaan käyttää jätteenkäsittelykeskuksen varasähkönsyöttönä Aluelämpöverkko Jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa jalostetaan kaatopaikkakaasu ensisijaisesti sähköksi. Samalla syntyy myös merkittävä määrä lämpöä. Lämpöä jalostetaan edelleen sähköksi ORC-voimalassa. Osa lämmöstä jää kuitenkin käytettäväksi yksinomaan lämpönä. Lämmön käyttökohteita jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat mm laajennusalueen huoltokanaalin ja huoltotunnelin lämmitys sekä käsittelylaitosten ja rakennusten lämmitys. Aluelämpöverkkoon liittyvät jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ratkaistaan tapauskohtaisesti Tietoverkot Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on rakennettu tuotantoverkkoympäristö, joka palvelee alueella toimivien automaatio- ja valvontajärjestelmien tiedonsiirtotarpeita. Tuotantoverkko on Ethernet lähiverkkotekniikkaa käyttävä, joten sitä voidaan hyödyntää lähes kaikessa nykyaikaisessa tiedonsiirrossa. Olemassa olevaa verkkoa voidaan tarvittaessa laajentaa sitä mukaa, kun uusia tiedonsiirtotarpeita ilmenee. Jätteenkäsittelykeskuksessa on vesienhallinnan automaation käytössä myös radiomodeemiverkko alueella hajallaan olevien kohteiden liittämiseksi osaksi automaatiojärjestelmää.

31 33 Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii 3G tiedonsiirto- ja matkapuhelinverkko. Verkon kuuluvuutta on jouduttu parantamaan rakentamalla paikallisia tukiasemia, koska alueen jätetäyttöalueet, rakennukset sekä itäpuolella sijaitseva maankaatopaikka ovat aiheuttaneet katveita ja siten kuuluvuuden heikentymistä. Käsittelykeskuksen alueella on oma koko alueen hyvin kattava sisäinen radiopuhelinjärjestelmä käyttöhenkilökunnan keskinäistä viestintää varten. Radiopuhelimet on varustettu hätäilmoitustoiminnalla. Kaatopaikan laajennusalueen huoltotunneli ja alueen itäpuolinen katettu huoltokanaali on varustettu VIRVE (Viranomaisradioverkko) -kuuluvuudella, joka mahdollistaa VIRVE:n käytön myös näissä suljetuissa tiloissa. Pelastusviranomaisilla on mahdollisuus käyttää omaa viestintäjärjestelmäänsä koko jätteenkäsittelykeskuksen alueella Valvonta- ja automaatiojärjestelmät Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä useita eri valvonta- ja automaatiojärjestelmiä. Järjestelmiä ovat mm. vesienhallinnan automaatiojärjestelmä, kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn automaatiojärjestelmät, kaasuvoimalaitoksen automaatiojärjestelmät, sähköverkon automaatiojärjestelmät sekä tärkeimpien rakennusten ja tilojen rakennusautomaatiojärjestelmät. Lisäksi on myös paloilmoitusjärjestelmä, kulunvalvonta- ja ajoneuvotunnistusjärjestelmä, kameravalvontajärjestelmä sekä jätteenkäsittelytoimintoihin liittyviä järjestelmiä. Kompostointilaitokset Kompostointilaitoksien prosessiautomaatiojärjestelmien kautta ohjataan ja hallitaan biojätteiden käsittelyprosesseja laitoksissa. Järjestelmät rajautuvat kompostointilaitosten rakennuksiin ja niillä hallitaan kompostointilaitoksien valvontatiloista. Vesien hallintajärjestelmä Vesien hallintajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei pääse kuormitteisia vesiä ympäristöön. Lisäksi vesien hallintajärjestelmällä huolehditaan vanhan kaatopaikan kostutuksesta suotoveden kierrätyksellä ja alueen teknisen veden tarpeesta. Vesienhallinnan ohjaus- ja automaatiojärjestelmä on hajautettu alueella olevien osaprosessien ja toimintojen mukaan. Vesiasema, yksittäisten vesialtaiden ohjaus, suotovesien hallinta ja lukuisat yksittäiset mittauspisteet ja erilliset alueelle sijoitetut toimilaitteet on liitetty samaan automaatiojärjestelmään radiomodeemi- ja tuotantoverkon tiedonsiirtoyhteyksillä. Prosessiautomaation avulla käyttäjällä on luotettava kokonaiskuva alueen vesien tilanteesta. Järjestelmä varmistaa mittauksin ja automatiikalla, että alueelta maastoon johdettavat vedet ovat puhtaita. Kaasujärjestelmä Käsittelykeskuksen kaatopaikkakaasujärjestelmän prosessiautomaatiot kattavat kaasunkeräyspumppaamot, paineenkorotuksen, soihtupolttimet ja kaasumoottorivoimalan. Vesien hallintajärjestelmän tavoin kaatopaikkakaasujärjestelmä ja sen prosessiautomaatiot on hajautettu osaprosessien mukaan käsittelykeskuksen alueelle. Kaasuvoimalan yhteydessä on keskusvalvomotila, jonne on keskitetty voimalan ohjauksen ja valvonnan lisäksi myös kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmien ja vesienhallintajärjestelmän valvonta ja ohjaus.

32 34 Keskitetty valvonta Yksittäisten prosessien ja järjestelmien automatisoinnissa on otettu huomioon, että ne voidaan yhdistää ns. ylemmän tason automaatiovalvomoon. Käsittelykeskuksen alueella toimii jo tällä hetkellä useita jatkuvasti toiminnassa olevia tuotantoprosesseja. Turvallisuusvaatimusten ja lisääntyvän ympäristövastuun vuoksi kasvaa tarve jatkuvan valvonnan järjestämiseen. Automaatiojärjestelmien ja etäkäyttöyhteyksien avulla on järjestetty myös prosessien etävalvonta ja -ohjaus Turvallisuusjärjestelmät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on kokonaisuudessaan aidattu. Alueen turvallisuuden lisäämiseksi sekä omaisuusrikosten ja vahingontekojen estämiseksi alueen kulkujärjestelyjä on muutettu siten, että alueelle pääseminen ja siellä liikkuminen edellyttävät asianomaista lupaa. Henkilöliikenne (ajoneuvoliikenne) ohjataan puomien kautta. Alueelle pääsee kirjautumalla ajoneuvotunnistusjärjestelmään, joka avaa puomin järjestelmään kirjatulle ajoneuvolle. Kulkulupaa väliaikaisesti tarvitsevat voivat kirjautua järjestelmään käsittelykeskuksen toimistolla. Ammattimainen jätteentuontiliikenne ohjataan ainoastaan vaakakaistojen kautta. Sortti-asema on erotettu aitaamalla ja liikennejärjestelyin muusta jätteenkäsittelykeskuksen alueesta. Kaikki merkittävimmät jätteenkäsittelykeskuksen laitokset ja rakennukset on varustettu paloilmoitinjärjestelmäyhteydellä. Järjestelmästä on yhteys aluehälytyskeskukseen Toimisto- ja sosiaalitilat Jätteenkäsittelykeskuksen toimisto- ja sosiaalitilat sijaitsevat vastaanottoalueen yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa. Rakennuksia on kaksi. Vanhempi toimistorakennus valmistui vuonna Rakennus on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on 748 k-m 2. Rakennuksessa on lähinnä työ- ja neuvotteluhuoneita, sosiaali- ja varastotiloja sekä väestönsuoja. Uudempi toimistorakennus valmistui vuonna Rakennus on yksikerroksinen ja sen kerrosala on 285 k m 2. Rakennuksessa on työtiloja, neuvottelutila ja varastotiloja. Toimisto- ja sosiaalitiloja on rakennettu lisäksi kompostointilaitosten ja kaasuvoimalan yhteyteen. Alueella toimivilla urakoitsijoilla on lisäksi omia sosiaalitiloja.

33 35 3 Toimintaan ja jätemääriin vaikuttavat tekijät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan ja alueelle ohjautuviin jätemääriin vaikuttavat mm. lainasäädännön muutokset ja HSY:n omaa toimintaa ohjaava strategia sekä toiminnan kehittämistä koskevat päätökset. Jätemäärien tarkka ennustaminen on nykytilanteessa haastavaa lainsäädännön nopeiden ja vaikeasti ennakoitavien muutosten vuoksi. 3.1 Lainsäädännön muutokset Jätelain muutos Jätelain uudistus on muuttanut yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa koskevia säännöksiä siten, että kunnille säädetty vastuu on rajattu pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Hallituksen esityksen pohjalta on hyväksytty jätelain ensimmäisen vaiheen muutos (445/2018), joka tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Luonnos hallituksen esitykseksi jätelain uudistuksen toisen vaiheen muutoksista on lausunnoilla. Jätelain muutokset ovat vaikuttaneet mm. alueella vastaanotetun biojätteen määrään, kun kaupan ja teollisuuden biojätettä on ohjautunut käsittelyyn muualle. Jätelaki vaikuttaa myös muiden jätejakeiden vastaanottoon Ämmässuolle. WT BREF Jätteiden käsittelyn ympäristölupien uudet perusteet (WT BREF) on hyväksytty EU:ssa. Jätteiden käsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päätelmät on hyväksytty huhtikuussa 2018 ja ne tullaan julkaisemaan vuoden 2018 aikana. Tämän jälkeen ns. direktiivilaitosten osalta on 4 vuotta aikaa päivittää olemassa olevat ympäristöluvat. WT BREFin vaatimukset koskevat mm. jätteiden lajittelulaitoksia, biologista käsittelyä ja vaarallisten jätteiden varastointia. Jätteiden polton BREF Jätteiden energiahyödyntämistä ollaan laatimassa omaa jätteiden polton BREF-asiakirjaa. BAT-päätelmät hyväksyttäneen vuonna Ämmässuon alueella jätteiden polton BREF vaikuttaisi erityisesti kuonan käsittelyyn. Tiukentuvien vaatimusten johdosta kuonan käsittely varaudutaan jatkossa siirtämään sisätiloihin. 3.2 VALTSU VALTSU eli valtakunnallinen jätesuunnitelma on valtioneuvoston hyväksymä strateginen suunnitelma Suomen jätehuollon sekä jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Jätesuunnitelmassa olevat yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu neljälle jätesuunnitelman painopisteelle, joita ovat rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Jätesuunnitelmassa on esitetty myös jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn pidemmän ajan tavoitetila vuoteen 2030 VALSTU asettaa merkittäviä tiukentuvia tavoitteita yhdyskuntajätteen kierrättämiselle. Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulisi VALTSUn mukaan kierrättää 55 % ja yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä 60 %. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää jätteiden lajittelu- ja käsittelykapasiteetin huomattavaa lisäämistä. Pääosin kapasiteetin kasvattaminen ajoittuu kuitenkin ohjelmakauden ulkopuolelle.

34 HSY Strategia 2025 ja jätehuollon investointistrategia HSY:n hallitus hyväksyi maaliskuun 2018 kokouksessaan HSY:n uuden strategian luonnosvaiheen toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja päämäärät vuoteen 2025 toiminta- ja taloussuunnittelun valmistelun pohjaksi (kuva 3.1). Strategialuonnos on lausuttavana omistajakunnissa. Kuva 3.1 HSY Strategia 2025 Jätehuollossa on laadittu Strategia 2025:n pohjalta jätehuollon investointistrategia, joka tukee strategian vaikuttavuuspäämäärien saavuttamista. Jätehuollon investointistrategia on hyväksytty HSY:n hallituksessa ( 45). Investointistrategian painopistealueet ovat ympäristövaikutusten hallinta ja ympäristökuormituksen merkittävä vähentäminen, kiertotalouden edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen, korkea toimintavarmuus ja asiakaslähtöiset palvelut sekä uuden teknologian aktiivinen hyödyntäminen ja yhteistyön rakentaminen. 3.4 Ekomo-toiminnan laajentaminen Suunnitelmakaudella Ämmässuota kehitetään edelleen jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi (Ekomo). Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta jätemateriaaleihin perustuvaa jalostustuotantoa, palveluita ja pilot-toimintaa. Ekomo-toiminnan käynnistyminen on nostanut alueella vastaanotettavan jätteen määrää etenkin kiviaineksen osalta, sillä Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisessa syntyvät louheet vastaanotetaan ja jatkojalostetaan Ämmässuolla. Yhteistyö kierrätysasfalttia hyödyntävän yrityksen kanssa on lisännyt mm. hyödynnettävän asfaltin määrää. Fortumin tavoitteena on aloittaa bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen rakentaminen Ekomon alueelle 2020-luvun alussa. Toimintaa varten on varattu noin neljän hehtaarin kokoinen maa-alue jätteenkäsittelykeskuksen koillisosasta.

35 Muut muutokset toimintaympäristössä Ämmässuolle vastaanotettavan sekajätteen määrä on laskenut voimakkaasti jätevoimalan käyttöönoton myötä. Alueella tehdään edelleen sekajätteen paalausta voimalan seisokkien aikana ja varastoidaan paalattua sekajätettä. Jätevoimalan kuona hyödynnetään ja tuhka esikäsitellään sekä loppusijoitetaan Ämmässuolla. Jätteiden laadun ja määrän muutos on vaikuttanut kaatopaikkarakentamisessa hyödynnettävien jätejakeiden vastaanottoon ja hyödyntämiseen. Maa- ja kiviainesmassojen vastaanottoa ja jalostamista kuitenkaan ei ole vähennetty jätevoimalan käynnistyttyä. Toimintaa on kehitetty ja kaatopaikan pintaverhoilun sijaan mm. multatuotteille etsitään kaatopaikan ulkopuolista käyttöä. Rejektien ja erilaisten pilaantuneiden/jätepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikoista on pulaa pääkaupunkiseudulla. Näiden jätteiden vastaanotto ei kuitenkaan kuulu lakisääteisesti HSY:n vastuulle, joten Ämmässuolle näitä aineksia ohjautuu kysynnän mukaisesti. Näiden ainesten vastaanotettavia määriä on siten vaikea arvioida. Loppusijoitettavia maamassoja vastaanotetaan vanhalle kaatopaikalle ja vastaanottoa jatketaan ainakin lopullisen pintarakenteen valmistumiseen saakka. Ämmässuolla käsitellään ja Suomenojan jätevesilietteistä noin puolet ja varaudutaan myöhemmin kaiken Blominmäessä mädätettyjen jätevesilietteiden laitosmaiseen hyödyntämiseen. Jätevesilietteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen haetaan uusia tekniikoita. Tavoitteena on jatkojalostaa lietteistä pitkälle tulevaisuuteen ympäristölle haitatonta kasvualustaa, jossa ravinteet kierrätetään ja hiili saadaan sidottua maaperään.

36 38 OSA 2 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKES- KUKSEN INVESTOINNIT Ämmässuolle suunnitelmakaudelle ajoittuvat käsittelypalvelulähtöiset hankkeet ja investoinnit on esitetty tässä osassa. Investoinnit on esitetty HSY:n hallituksen hyväksymän jätehuollon investointiohjelman korirakenteen mukaisesti. Yhteenveto investoinneista on esitetty kappaleessa 9 (taulukko 9.1). 4 Ympäristövaikutusten hallinta 4.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Yhteenveto kaatopaikkakaasun keräystä ja hyödyntämistä koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Yhteensä kaasunkeräykseen ja -hyödyntämiseen investoidaan suunnitelmakaudella 4,0 milj. euroa YHTEENSÄ 4 KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS JA HYÖDYNTÄMINEN Vanha kaatopaikka/kaatopaikan laajennus (kaasunkeräysverkosto, kaasuvoimala) Kaatopaikkakaasun rikastamiseen liittyvät investoinnit Kaasunkeräyksen automaatio- ja sähköinvestoinnit Vanha kaatopaikka/kaatopaikan laajennus Jätteenkäsittelykeskuksen vanhalla ja uudella kaatopaikalla korjataan ja rakennetaan kaasunkeräyskaivoja, imu- ja siirtolinjoja, pumppaamoja ja säätöasemia. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen kaasuntalteenotto sekä pienet ympäristöhaitat. Kaatopaikkojen kaasunkeräysjärjestelmää (kaasunkeräysverkosto, kaasupumppaamo- ja säätöasemat, verkostot, kaivot, kaasuvoimala) ylläpidetään suunnitelmakaudella tekemällä uusinvestointeja vuosittain n eurolla. Vanhalla kaatopaikalla rakennetaan vuosina 2019 ja 2020 uusia imulinjoja kaatopaikan tiivistyskerroksen yläpuolisiin kerroksiin. Uusia imulinjoja tehdään vuosittain n eurolla. Suunnitelmakaudella on myös varauduttu rakentamaan vuonna 2021 kaasukaivot vanhan kaatopaikan lakialueelle ennen lopullisten pintatiivistysrakenteiden toteuttamista. Tähän on varattu euroa Kaatopaikkakaasun rikastaminen ja siihen liittyvät investoinnit Kaatopaikalla muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä laskee ja laatu heikkenee vuosittain. Kaasua hyödyntävät kaasumoottorit vaativat käynnistyäkseen ja toimiakseen noin 45 %:n metaanipitoisuuden. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa edellyttää kaasun hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti ja kaasun tehokas hyödyntäminen on myös HSY:n arvojen mukaista. HSY selvittää nyt vaihtoehtoja, joilla kaasun laatua saadaan nostettua siten, että toiminta jatkuu nykyisillä kaasumoottoreilla mahdollisimman hyvin edellytyksin myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on toteuttaa ri-

37 39 kastamiseen tähtäävät investoinnit soveltuvimman tekniikan varmistuttua vuosina Potentiaalisena vaihtoehtona nähdään mm. kaasun metaanipitoisuuden nostaminen poistamalla kaasusta hiilidioksidia paikallisesti. Hiilidioksidia voidaan poistaa kaasusta mm. pesemällä sitä amiineilla, vedellä tai liuottimilla. Suunnitelmakaudella kaatopaikkakaasun rikastamiseen on varauduttu investoimaan yhteensä 1,6 miljoonaa euroa Kaasunkeräyksen automaatio- ja sähköinvestoinnit Vuoden 2018 aikana uusitaan kaasuvoimalan valvomojärjestelmä ja suunnitelmakauden loppupuolella uusitaan automaatiojärjestelmien ja sähkökeskuksia. Näihin investointeihin on varauduttu yhteensä eurolla. 4.2 Vesien keräys ja johtaminen Yhteenveto vesienhallintaa koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan vesienhallintajärjestelmään investoidaan suunnitelmakaudella 9,8 miljoonaa euroa YHTEENSÄ 5 VESIEN KERÄYS JOHTAMINEN Pumppaamot ja altaat, TAL1 saneeraus 800 Vesienhallintajärjestelmän ylläpitosaneeraukset Tulvapumppaamon rakentaminen TAL2 yhteyteen 500 S1 kaatopaikan huoltotunnelin putkistokorjaukset Uuden jätevesien tasausaltaan (TAL 12) rakentaminen Jätteenkäsittelykeskuksen hulevesien puhdistusjärjestelmä Kaatopaikkaveden kierrättämisen tehostamiseen liittyvät investoinnit (KAVE) Vesienhallinnan ylläpitosaneeraukset Vesienhallinnan järjestelmien osalta ilmenee säännöllisesti yllättäviä kehitys- ja muutostarpeita jätteenkäsittelytoimintojen kehittyessä ja muuttuessa. Lisäksi tehdään välttämättömiä saneerauksia normaalin kunnossapidon lisäksi, joilla varmistetaan vesienhallintajärjestelmän pumppaamojen, putkistojen, altaiden sekä instrumentointi- ja automaatiolaitteiden toimintavarmuus ja siten vesienhallinnan ympäristöystävällinen toiminta. Alueen teknisen veden käyttö pyritään maksimoimaan alueen eri prosesseissa. Teknisellä vedellä tarkoitetaan alueelta kerättäviä hulevesiä ja kenttien jätevesiä, joita pyritään kierrättämään prosesseissa mahdollisimman kattavasti ja näin minimoimaan puhdistetun talousveden käyttö. Näihin töihin on varattu yhteensä 0,7 milj. euroa Tulvapumppaamo TAL2 altaan yhteyteen Altaaseen TAL2 johdetaan kompostointikenttien kuormitteisia valumavesiä sekä suotovesiä vanhalta kaatopaikalta alueelta T1. Aika- ajoin rankkasadetilanteessa altaan vesipinta on noussut jo hyvin lähelle altaan ylivuototasoa. Tehtyjen viemärimallinnusten perusteella (Pöyry Finland Oy) tasausaltaan TAL2 kapasiteetti ei ole riittävä kaikissa rankkasadetilanteissa. Altaasta valuisi tuolloin jätevettä ylivuotona maastoon. Tulvapumppaamon rakentamisella parannetaan jätevesien johtamiskapasiteettia ja varaudutaan samalla jatkossa yleistyviin säätilojen ääri-ilmiöihin. Tulvapumppaamo tarvittavine alueputkistoineen toteutetaan vuonna Tulvapumppaamon rakentamiseen on varattu vuodelle 2019 yhteensä 0,5 milj. euroa.

38 S1 kaatopaikan huoltotunnelin putkistokorjaukset S1 kaatopaikan huoltotunnelin suotovesien haponkestävää terästä olevat putket ovat syöpyneet paikoin niin pahasti, että niissä on reikiä. Putkistoja korjataan suunnitelmakaudella yhteensä 0,8 milj. eurolla Tasausallas TAL12 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kiertotalouden edellyttämien hyötykäyttöalueiden laajentuessa, on tarpeen lisätä myös alueilla syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia. Suunnitelmakaudella rakennetaan vuosina uusi tasausallas TAL12, joka sijoittuu vesiaseman ja nykyisen kaatopaikkavesien tasausaltaan TAL11 viereen (kuva 4.2). Tasausaltaan TAL12 vesitilavuus on 9000 m 3 ja se on kattamaton teräsbetonirakenteinen allas. Vanha tasausallas TAL1 saneerataan vuonna Uuden altaan rakentamiseen on varauduttu yhteensä 3,5 milj. eurolla. Kuva 4.1. Tasausaltaan TAL12 sijainti Jätteenkäsittelykeskuksen hulevesien puhdistusjärjestelmä Ämmässuolla muodostuu vuositasolla merkittäviä määriä lievästi kuormittuneita hule- ja pohjavesiä, jotka tällä hetkellä johdetaan viemäriin. Merkittävimpinä lievästi kuormitteisten vesien lähteenä on uuden kaatopaikka-alueen pohjavesipumppaamo PVP5 ja sinne kertyvät typpipitoiset pohjavedet (noin m3/a), jotka täytyy nykyisin viemäröidä. Typpi on peräisin mm. HSY:n alueella vastaanotettavasta louheesta. Loppuvuonna 2017 ja alkuvuonna 2018 PVP5 vesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon runsaat m 3, minkä seurauksena ympäristöviranomaiset ovat vaatineet HSY:tä tekemään korjaavia toimenpiteitä. Ainakin osa hulevesistä tulisi puhdistaa paikallisesti, jotta niitä ei tarvitsisi viemäröidä. Suuret määrät laimeita vesiä kuormittavat HSY:n viemäriverkostoa ja jätevedenpuhdistamoa. PVP5 typpipitoisten jätevesien puhdistamista selvitetään vuoden 2018 aikana mm. pilot-kokein ja puhdistusjärjestelmä toteutetaan vuosina Näihin töihin on varattu 1,0 milj. euroa.

39 41 Suunnitelmakaudella selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa alueelta luontoon johdettavien hulevesien purkureiteille ns. juurakkopuhdistamoja, joissa nopeakasvuiset kasvilajikkeet kuten paju, varmistavat hulevesien puhtauden käyttämällä vettä ja sen ravinteita kasvuunsa. Juurakkopuhdistamossa osa hulevesistä ja niiden ravinteista sitoutuu kasveihin yhteyttämistoiminnan seurauksena ja osa vedestä poistuu haihdunnan avulla. Mikäli mahdollista, juurakkopuhdistamojen rakentamisessa pyritään käyttämään kierrätysmateriaaleja, kuten jätevesilietteestä valmistettua biohiiltä, kompostia ja kivimurskeen korvaavia kierrätysmateriaaleja (betonimurske, tiilimurske, jopa jätteiden polttolaitoksen kuona). Juurakkopuhdistamon kasvilajikkeita, kuten pajua, voi olla mahdollista hyödyntää kompostointiprosessissa tukiaineena. Puhdistusjärjestelmään on varattu 2,0 milj. euroa vuosille Kuva 4.2. Juurakkopuhdistamon havainnepiirustus Kaatopaikkaveden kierrättämisen tehostamisen investoinnit Hankkeen tavoitteena on kaatopaikkakaasun tehokkaampi tuotanto ja hajoamisprossin tekninen ohjaus. Ideana on, että jätetäyttöön ohjataan reaktiivisia aineita (esim. entsyymit), jotka luovat hajoamisprosessissa toimiville bakteereille suotuisat olosuhteet lisäten metaanintuotantoa ja lyhentäen kaatopaikan jälkihoitoaikaa. Ennen kuin konkreettisista investoinneista päätetään, tehdään kattavat ja päivitetyt selvitykset menetelmän toimivuudesta sekä käytettävyydestä eri kaatopaikoilla. Menetelmän osoittautuessa käyttökelpoiseksi, lähdetään sitä suunnitelmakauden lopulla testaamaan laajemmin jätetäytössä. Putkistotoihin, pumppaukseen ja muihin kierrättämiseen liittyviin järjestelmiin on varauduttu investoimaan vuodesta 2020 lähtien vuosittain euroa. 4.3 Viimeistelyrakenteet Yhteenveto viimeistelyrakenteita koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan viimeistelyrakenteisiin investoidaan suunnitelmakaudella 9,3 milj. euroa YHTEENSÄ 6 VIIMEISTELYRAKENTEET Väliaikaiset pintarakenteet, uusi kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pintarakenteet (lakialue) Vanhan kaatopaikan maisemointi/pintamaakerrokset Kaatopaikkojen jälkihoito- ja saneerausinvestoinnit Väliaikaiset pintarakenteet, uusi kaatopaikka Käsittelykeskuksen ympäristölupa velvoittaa rakentaa kaatopaikan väliaikaiset pintarakenteet alueille, joilla täyttö on saavuttanut lopullisen lakikorkeutensa. Tällä pyritään estämään ympäristöön leviäviä hajuhaittoja.

40 42 Pintarakenteilla myös tiivistetään kaatopaikan pintaa kaasun keräystä varten ja estetään sadeveden imeytymistä jätetäyttöön. Tätä silmällä pitäen väliaikaisilla pintarakenteilla tulee olla riittävät suojausominaisuudet. Uuden kaatopaikan väliaikaisten pintarakenteiden rakentamista ohjaavat seuraavat vaatimukset: - käsittelykeskuksen ympäristölupa viranomaiselle toimitettu täyttö- ja käyttösuunnitelma - kaatopaikan väliaikaisten pintarakenteiden suunnitteluprojekti (3/2017-3/2021) ja sen tulokset Väliaikaisia pintarakenteita varaudutaan rakentamaan vuosittain n.1,0 milj. eurolla, niin että yksittäisen tiivistettävän alueen koko on n. 1-2 ha. Alueiden alustava ja viitteellinen toteutusjärjestys on esitetty alla olevassa kuvassa 4.3. Toteutusjärjestys tarkastellaan kuitenkin vielä tapauskohtaisesti ja se on riippuvainen mm. jätetäytön ja kaatopaikan pinnan muotoilun edistymisestä. Kuva 4.3 Alustava ja viitteellinen kuva väliaikaisten pintarakenteiden toteutusjärjestyksestä

41 Vanhan kaatopaikan pintarakenteet (lakialue) Vanhalta kaatopaikalta puuttuvat lopulliset tiivistysrakenteet vain ns. lakialueelta (n. 7 ha). Nämä puuttuvat kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään kaikilta osin valmiiksi vuosina Saman aikaisesti jätetäytön muotoilua lakialueella jatketaan ympäristöluvan mukaisesti hyödynnettäväksi hyväksytyillä jätteillä arviolta vuoden 2020 loppuun saakka. Vanhan kaatopaikan lopullisten pintarakenteiden rakentamiseen on vuosille varattu yhteensä 3,5 milj. euroa. Kuva 4.4 Vanhan kaatopaikan pinta- ja pintamaarakenteiden rakentamisen vaiheistuskartta Vanhan kaatopaikan maisemointi/pintamaakerrokset Ylemmän terassitien ja lakialueen väliltä puuttuvat tiivisrakenteiden yläpuoliset pintamaakerrokset. Nämä toteutetaan vuosina Näillä alueilla pintamaakerrosten viimeistely aloitettiin jo vuonna Rakentamisessa hyödynnetään Ämmässuolle vastaanotettua jätepitoista maata ns. Helsinki-moreenia ja muita hyödyntämiskelpoisia uusiomateriaaleja. Lakialueen pintamaakerrokset toteutetaan, kun lakialueen muotoilu on valmistunut vesiä poisjohtavaksi, lopulliset tiivistysrakenteet ovat valmiit ja suurimmat jätetäytön muodonmuutokset ovat tapahtuneet Vanhan kaatopaikan pintamaakerrosten rakentamiseen on varattu käytettäväksi vuosittain euroa Kaatopaikkojen jälkihoito- ja saneerausinvestoinnit Vanhan kaatopaikan ja uuden kaatopaikan pintarakenteiden ja alueiden mahdollisiin pienimuotoisiin korjaustöihin varaudutaan vuosittain n eurolla.

42 44 5 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 5.1 Biojätteen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen Yhteenveto biojätteen käsittelyä koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen investoidaan suunnitelmakaudella 19,1 miljoonaa euroa YHTEENSÄ 7 BIOJÄTTEEN KÄSITTELY JA MÄDÄTYSKAASUN HYÖDYNTÄMINEN Kompostointilaitosten ja biokaasulaitoksen ylläpitosaneeraukset Vanhan kompostointilaitoksen tukiainevarasto Kompostointilaitosten peruskorjaukset 2000 Kompostointi-/hyötykäyttökenttien laajentaminen Biomassojen käsittely ja jatkojalostus Biojätteen käsittelykapaseiteetin nosto Kompostointilaitosten ja biokaasulaitoksen ylläpitosaneeraukset Vuonna 1998 käyttöönotettu vanha kompostointilaitos ja vuonna 2007 käyttöönotettu kompostointilaitos on saneerattu pääasiassa prosessilaitteiden osalta vuosina Osaksi kompostointiprosessia integroitu biokaasulaitos (ns. osavirtamädätyslaitoskokonaisuus) otettiin käyttöön vuonna Kuitenkin säännöllisesti ilmenee yllättäviä investointiluonteisia saneeraustarpeita tai tarve tehdä muutoksia jätteenkäsittelytoimintojen kehittyessä. Biojätteen käsittely on erittäin kuluttavaa laitteistoille ja rakenteille. Vanhassa kompostointilaitoksessa on tällä hetkellä kapasiteettia käsitellä enimmillään noin t/a jätevesilietettä. Suunnitelmakaudella tehdään välttämättömiä saneerauksia normaalin kunnossapidon lisäksi, joilla varmistetaan kompostointilaitoksien ja biokaasulaitoksen toimintavarmuus ja ympäristöystävällinen toiminta. Yläpitosaneerauksiin on varattu kaikkiaan 3,4 milj. euroa Kompostointilaitoksen tukiainevarasto Biojäte käsitellään Ämmässuolla osavirtamädätyksellä. Osavirtamädätyksen etuja perinteisiin mädätysratkaisuihin verrattuna on, että biojätteen käsittelyssä ei synny viemäriin johdettavia hankalasti esikäsiteltäviä jätevesiä. Mädätysprosessiin ohjataan vain se määrä biojätettä, jotta ylimääräiset jätevedet on mahdollista haihduttaa myöhemmin kompostoinnin yhteydessä. Yksinkertaistettuna osavirtamädätys toimii siten, että osa tulevasta biojätteestä johdetaan suoraan mädätykseen ja tietty osa vasta mädätteeseen sekoittamisen jälkeen suoraan kompostointiin kuitenkin siten että kompostoitavaksi johdettavan mädätteen ja biojätteen kosteuspitoisuus ei nouse kompostointiprosessin toimivuuden näkökulmasta liian korkeaksi. Kompostoitavaksi johdettavan mädätetyn biojätteen kosteuspitoisuus on suuri sisältäen noin 85 % vettä. Tällä hetkellä vain hiukan yli puolet vastaanotettavasta biojätteestä voidaan ohjata mädätysprosessiin. Kompostoitavaksi johdettavaan mädätteeseen ja biojätteeseen sekoitetaan myös kompostointiprosessille välttämätöntä puuperäistä tukiainetta. Nykyisin tukiainetta säilytetään ulkona kattamattomassa tilassa, jolloin tukiaine on pääosan vuodesta hyvin kosteaa. Kostean tukiaineen mukana kompostointiprosessiin kulkeutuu ylimääräistä vettä. Kompostoitavan massan liian korkeaksi nouseva kosteuspitoisuus rajoittaa kompostointilaitoksen kapasiteettia ja mädätettäväksi johdettavan biojätteen määrää. Mikäli tukiaine on kuivaa, se mahdollistaa suuremman biojätemäärän johtamisen mädätettäväksi. Tukiainekatoksen toteuttamisella voidaan varmistaa käytettävän tukiaineen kuivuus, mikä mahdollistaa suuremman biojätemäärän johtamisen mädätettäväksi edesauttaen biokaasun ja sähkön tuotannon maksimointia. Asiantuntija-arvion mukaan

43 45 mädätettäväksi voitaisiin johtaa tukiainekatoksen toteuttamisen jälkeen 5-7 % enemmän biojätettä, mikä kasvattaa vastaavasti tuotetun biokaasuun ja sähkön määrää. Tukiainekatos on kompostointilaitosten läheisyyteen sijoittuva pohjapinta-alaltaan noin 1670 m 2 suuruinen toisesta päästää avonainen hallirakennus. Kuivattava tukiaine kasataan katoksen sisälle aumoihin pyöräkoneilla ja aumoihin puhalletaan kuivatusilmaa alapuolisen ilmastusjärjestelmän avulla. Tukiainekatos toteutetaan vuonna Yhteensä tukiainekatoksen toteuttamiseen on varattu 1,7 milj. euroa. Kuva 5.1. Biojätteenkäsittelylaitosten havainnekuva ja tukiainekatos. (Kuva: konsulttitoimisto RAB GmbH) Kompostointilaitosten peruskorjaukset Vuonna 1998 käyttöönotettu vanha kompostointilaitos ja vuonna 2007 käyttöönotettu kompostointilaitos on saneerattu pääosin prosessilaitteiden osalta vuosina Kuluttavista prosessiolosuhteista johtuen kompostointilaitosten peruskorjaaminen toimintakyvyn ylläpitämiseksi noin 10 vuoden välein on välttämätöntä. Laitosten peruskorjaus aloitetaan suunnitelmakauden lopussa vuonna 2022, jolloin peruskorjauksiin on varattu 2,0 milj. euroa Kompostointi-/hyötykäyttökenttäalueiden laajentaminen Vuodesta 2022 alkaen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään nykyisten massojen lisäksi kaikki Blominmäen jätevedenpuhdistamon lietteet noin t/a. Tehtyjen tarkastelujen mukaan (Biojätteen kenttäalueiden yleissuunnitelma, Pöyry Finland Oy, 2015) mukaan kenttäkapasiteetti ei tule riittämään tulevassa tilanteessa kaikkien massojen jälkikypsytykseen ja varastointiin, mikäli lietteiden käsittelymenetelmänä on kompostointi. Muutoinkin jätteenkäsittelykeskuksessa tarvitaan lisää hyötykäyttökenttätilaa, joten biojätteen käsittelylaitosten ja -kenttien eteläpuoliselle alueelle aloitetaan hyötykäyttökenttien laajentaminen vuonna Kentät viimeistellään ja kenttiä rakennetaan lisää suunnitelmakaudella tarpeiden mukaisesti. HSY ja Fortum ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen rakentamisesta Ämmässuolle. Suunnitelmakauden alussa energiantuotantolaitokselle varatulta alueelta poistetaan puusto ja pintamaat sekä hyödynnetään aluetta mahdollisuuksien mukaan väliaikaisena materiaalien varastoalueena. Kenttäalueiden laajentamiseen on varattu 3,5 milj. euroa.

44 46 Kuva 5.2. Hyötykäyttökenttien laajennus, havainnekuva Biomassojen käsittely ja jatkojalostus HSY etsii jätevesilietteen kompostoinnille uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä, koska lietteen maatalouskäyttö on hankaloitunut ja todennäköisesti tulee jatkossa hankaloitumaan entisestään. Jätevesiliete sisältää haitta-aineita kuten mikromuoveja, palonestoaineita ja hormoni- ja lääkejäämiä, jotka saattavat rajoittaa sen käyttöä maataloudessa lannoite- ja maanparannustarkoituksessa. Lisäksi laitosmaisen lietteenkäsittelyn kapasiteetti Ämmässuolla on rajallinen, eikä mahdollista kaiken Blominmäen jätevedenpuhdistamolta tuotavan lietteen käsittelyä. Näin ollen laitosmaista lietteenkäsittelykapasiteettia tulee kasvattaa käsittelymenetelmästä riippumatta. Biomassat -hankkeessa on päädytty siihen, että jätevesilietteiden pyrolyysi teknologiana vastannee parhaiten HSY:n tavoitteisiin, koska mm. pyrolyysin lämpökäsittely (yli 500 o C) tuhoaa lietteen haitta-aineet tehokkaasti. Ennen investointipäätöstä on tarve selvittää lisää pyrolyysilaitoshankkeeseen liittyviä teknistaloudellisia, lopputuotteen laatuun liittyviä, päästöihin ja ympäristöluvitukseen liittyviä näkökohtia. Näitä asioita selvitetään vuoden 2018 alussa käynnistetyn jätevesilietteiden pyrolyysilaitoksen esisuunnittelun sekä erillisen RAKI- tutkimushankkeen ( ) yhteydessä. Jätevesilietteiden pyrolyysilaitoksen esisuunnitelman laadinnassa keskeisessä roolissa on riittävän mittakaavan omaavan pyrolyysiteknologian etsintä ja kartoitus. Jätevesilietteestä biohiiltä valmistavia pyrolyysilaitoksia suuressa mittakaavassa ei tiettävästi ole, joten kyseessä on innovatiivinen ja uraauurtava hanke. Esisuunnitelmassa teknisen toteutusratkaisu määritellään alustavalla tasolla: mm. laitoskonseptin määrit-

45 47 tely (kaaviot, lay-out, tekninen erittely, massa- ja energiataseet) laitoksen sijoittaminen ja liittäminen Ämmässuon muuhun infraan sekä ympäristöluvitus- ja selvitystarpeiden määrittely. Lisäksi määritellään projektin aikataulutus, pyydetään budjettitarjouksia laitetoimittajilta, tehdään markkinakartoitusta sekä käydään markkinavuoropuhelua ja neuvotteluja teknologiatoimittajien kanssa sekä määritellään alustavasti hankinta- ja toteutusmuoto ja laaditaan alustavat kustannusarviot. Jätevesilietteiden pyrolyysilaitoskokonaisuus pilotoidaan laitosmittakaavaisesti ennen varsinaisen investointipäätöksen tekemistä. Suunnitelmakaudella vuosina toteutetaan pyrolyysilaitoksen laitosmittakaavainen pilotointi jatkopäätöksiä varten tarvittavien mitoitus- ja suunnittelutietojen saamiseksi. Biomassojen käsittelyyn ja jatkojalostukseen on varauduttu 8,0 milj. eurolla, josta 6,0 milj. euroa on varattu vuodelle Pyrolyysilaitoksen toteutuksesta laaditaan erillinen hankesuunnitelma hallituksen hyväksyttäväksi pilotoinnin, luvituksen ja hankesuunnittelun jälkeen. Kuva 5.3. Havainnekuva vanhan kompostointilaitoksen eteläpuolelle sijoittuvasta täysimittakaavaisesta jätevesilietteiden pyrolyysilaitoksesta. Havainnekuva on konsulttitoimisto RAB GmbH:n laatima Biojätteen käsittelykapasiteetin nosto Biojätemäärä on ollut vuoden 2015 jälkeen nousussa. Vuonna 2017 käsitelty määrä on ollut lähes tonnia, mikä vastaa Ämmässuon biojätteen käsittelykapasiteetin maksimia. Biojätteen erilliskeräyksen tavoitteeksi valtakunnallisella tasolla on asetettu 60 % vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä HSY:n toiminta-alueella erilliskeräysaste on noin 35 %. Suunnitelmakauden lopussa aloitetaan Ämmässuon biojätteiden käsittelykapasiteettia nostavien hankkeiden valmistelu. Vuonna 2022 tähän on varattu 0,5 milj. euroa. 5.2 Ämmässuon laajennusalue Yhteenveto laajennusaluetta koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan laajennusalueelle investoidaan suunnitelmakaudella 4,9 miljoonaa euroa.

46 YHTEENSÄ 8 ÄMMÄSSUON LAAJENNUSALUE Tuhkasolun T1 sulkeminen Uusi vaarallisen jätteen kaatopaikka T2-T Tuhkankäsittelylaitos/tuhkajalostamo 50 Tukialueet ja muut laajennusalueen työt Tuhkasolun T1 sulkeminen Nykyään käytössä oleva tuhkasolun täyttö on edennyt vaiheeseen, jossa solun täyttö ilman päätyseinää ei onnistu (kuva 5.4, täyttövaihe 1). Kuva 5.4. Tuhkasolu T1, täytön vaiheet Vuoden 2018 lopussa aloitetaan valmistelevat työt, joiden aikana tuhkankäsittely siirretään tuhkasolun sisältä sen ulkopuolelle. Uutta tuhkanstabilointilaitteistoa varten rakennetaan riittävä infra tuhkasolun ulkopuolelle ja uuden tuhkanstabilointilaitteiston asennuksen jälkeen nykyinen laitteisto puretaan tuhkasolun sisältä (ks. myös kappale Käsittelypalveluiden koneet ja laitteet). Tämä mahdollistaa solun jatkotäytön vuoteen 2019 saakka. Varsinainen päästyseinän (kuva 5.5 punaisella rajattu alue) rakentaminen toteutetaan pääosin vuonna Yhteensä em. töihin on suunnitelmakaudelle varattu 1,8 milj. euroa. Kuva 5.5 Tuhkasolu T1, päätyseinä

47 Uusi vaarallisen jätteen kaatopaikka T2 Suunnittelukauden lopulla aloitetaan uuden vaarallisen jätteen kaatopaikan rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja -esirakentamistyöt. Uusi vaarallisen jätteen kaatopaikka T2 sijoittuu nykyisen tuhkasolun T1 lounaispuolelle (kuva 5.6) Kuva 5.6. Tuhkasolu T2 Uusi vaarallisen jätteen kaatopaikka on suunniteltu toteutettavan hieman T1-solusta poiketen, minkä vuoksi HSY on hakenut uutta ympäristölupaa vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseksi. Uudella luvalla haetaan mm. mahdollisuutta toteuttaa tuhkan käsittely jatkossa ilman katosta ja siten, että läjitystoimintaa tehdään ilman väliseiniä. Muutoshakemuksella pyritään pienentämään vaarallisen jätteen loppusijoituskustannuksia. Uuden tuhkasolun hankintaan on varauduttu yhteensä 0,4 milj. eurolla Tuhkankäsittelylaitos/tuhkajalostamo Pidemmälle tulevaisuuteen jätevoimalan vaaralliseksi jätteeksi luokitellun tuhkan käsittelyyn haetaan kehittyneempiä käsittelytapoja, esimerkiksi tuhkan pesua on harkittu yhtenä vaihtoehtona. Tavoitteena on käsitellä tuhka ympäristölle haitattomammaksi ja saada mahdollisesti talteen tuhkan arvoaineet. Suunnitelmakauden aikana päätetään tekniikka, jota tuhkan käsittelyyn lähdetään soveltamaan. Suunnitelmakauden lopussa ennen uudelle tuhkan loppusijoitusalueelle T2 siirtymistä aloitetaan varsinaisen tuhkajalostamon suunnittelutyö. Tähän suunnittelutyöhön on varauduttu vuonna 2022 yhteensä eurolla Tukialueet ja muut laajennusalueen työt Kaatopaikan laajennusalueen R1-alue rakennetaan valmiiksi suunnitelmakaudella (ks. kuva 2.6). Suunnitelmakaudella on varauduttu kuonan varastoalueen toteuttamiseen. Tämä kuonan hyödyntämiseen tähtäävä ns. mineraalivarasto varaudutaan luvittamaan ja suunnittelemaan suunnitelmakaudella.

48 50 Suunnitelmakaudella on varauduttu myös uuden vaakasillan rakentamiseen laajennusalueen lisääntyviä kenttätoimintoja varten. Laajennusalueen omalla vaakasillalla kyetään merkittävästi vähentämään alueen sisäisiä siirtoja ja näistä aiheutuvia kustannuksia. Laajennusalueen vaakasilta sijoitetaan alueen eteläreunalle. Tukialueiden ja muiden laajennusalueen rakennustöihin on vuosittain varattu n. 0,5 milj. euroa. 5.3 Infran kehittäminen ja ylläpito Yhteenveto infran kehittämisen ja ylläpidon investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan infran kehittämiseen ja ylläpitoon investoidaan suunnitelmakaudella 4,6 miljoona euroa YHTEENSÄ 9 INFRAN KEHITTÄMINEN JA SEN VAATIMAT INVESTOINNIT Hallirakenteet (paalien purku, kuonan käsittely, jätteen lajittelu) Pima-toimintaan liittyvät investoinnit (pima2-halli, laskeutusallas, kastelujärjestelmä) 250 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennusten ja prosessien energiatehokkuuden parantaminen Ämmässuon korjaus- ja täydennystöt Hallirakenteet Vuonna 2018 toteutetaan tukitehtävien toiminnoille varastokatos, joka vapauttaa kenttätilaa biojätteen käsittely- ja koetoiminnalle (mm. pyrolyysilaitoksen pilotointi). Suunnitelmakaudella on varauduttu selvittämään hallitilan tarpeellisuus kuonan käsittelyä varten sekä toteuttamaan halli. Tällä hetkellä kuonan käsittely tapahtuu vapaasti ulkotiloissa kentällä. Kuonan käsittelyhallin tulisi alustavasti olla n. 15 metriä korkea ja pohja kooltaan n. 60 m x 60 m. Suunnitelmakaudella on varauduttu selvittämään hallitilan tarpeellisuus jätepaalien avaamiseen/purkamiseen ja toteuttamaan halli. Nykyään jätepaalit avataan laajennusalueella ilman sää- tai hajusuojaa, mutta purun on havaittu aiheuttavan ympäristöhaittoja. Yhteensä hallirakenteisiin on varattu 1,5 milj. euroa Pima-toimintaan liittyvät investoinnit Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely -toiminnan kehittämiseen on varattu vuodelle 2021 yhteensä 0,25 milj. euroa Rakennusten ja prosessinen energiatehokkuuden parantaminen HSY pyrkii jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen. Suunnitelmakaudella varaudutaan kehittämään mm. lämpötaloutta yhdessä Ekomo-alueella toimivan lämpövoimalan kanssa. Alueella varaudutaan myös oman lämmöntuotannon hiipumiseen kehittämällä korvaavia energialähteitä. Kysymykseen tulevat: Katselmuksien perusteella tehtävät rakennusten ja tuotantolaitosten energiatehokkuusinvestoinnit Alueella muodostuvan lämmön korkeamman hyödyntämisasteen mahdollistamat täydennystyöt ja aluelämpöverkon laajentaminen Suljetun kaatopaikan lämpöpotentiaalin talteenotto (esim. lämpöpumppuratkaisu)

49 51 Energiatehokkuuden parantamiseen on vuosittain varattu n. 0,1-0,2 milj. eurolla Ämmässuon korjaus- ja täydennystyöt Alueinfraa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Täydennystöitä tehdään mm. aluelämpöverkkoon, sähköverkkoon ja rakennuksiin liittyen. Suunnitelmakaudella on varauduttu myös uuden katuyhteyden käyttöönottoon, mikäli uusi asemakaava sitä edellyttää (kuva 5.7). Erilaisiin korjaus- ja täydennystöihin on varattu vuosittain 0,3 milj. euroa. Vuonna 2018 toteutetaan lisäksi infratöitä uuteen tuhkankäsittelylaitteistoon liittyen, johon on lisäksi varattu 0,65 milj. euroa Kuva 5.7. Nykyinen pääasiallinen reitti (Turunväylä Ämmässuo) ja uusi reitti (Kulmakorpi). 5.4 Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet Yhteenveto käsittelypalveluiden koneiden ja laitteiden investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuudessaan käsittelypalveluiden koneisiin ja laitteisiin investoidaan suunnitelmakaudella 1,9 miljoonaa euroa YHTEENSÄ 10 KÄSITTELYPALVELUIDEN KONEET JA LAITTEET Käsittelypalveluiden koneet ja laitteet

50 Käsittelypalveluiden koneet ja laitteet Tuhkanstabilointilaitteisto HSY hankkii tuhkan stabilointia varten uuden stabilointilaitteiston korvaamaan nykyisen käytettynä hankitun ja tuhkan stabilointiin tietyiltä osin huonosti soveltuvan laitteiston. Tuhkan esikäsittelylaitteistoon investoidaan vuosina noin 1,2 miljoonaa euroa. Kuva 5.8 Uusi tuhkan esikäsittelylaitteisto (Lähde: Laitostoimittajan aineisto) Kuva 5.9 Alustava layout-kuva uudesta tuhkanstabilointilaitteistosta (Lähde: Laitostoimittajan aineisto) Muut koneet ja laitteet Ämmässuolle hankitaan koneita, laitteita ja vaihtolavoja vuosittain n. 0,1-0,2 milj. eurolla.

51 53 6 Muut Ämmässuon toimintaa tukevat Investoinnit Yhteenveto muista Ämmässuon alueella tehtävistä investoinneista suunnitelmakaudella on esitetty alla olevassa taulukossa. Kokonaisuutena muita toimintaa tukevia investointeja tehdään suunnitelmakaudella 3,5 miljoonalla eurolla YHTEENSÄ MUUT TOIMINTAA TUKEVAT INVESTOINNIT MAA- JA KIINTEISTÖHANKINNAT Maahankinnat MUUT INVESTOINNIT Meluvalli (Ämmässuo) Maa- ja kiinteistöhankinnat Maahankinnat (Ämmässuo) Ämmässuon alueella on varauduttu tekemään erilaisia toimintaa tukevia ja toiminnan laajentamista mahdollistavia maahankintoja sekä hankimaan suojaviheralueet HSY:n omistukseen. Maahankinnat mahdollistavat mm. meluvallin rakentamisen Kirkkonummen puoleiselle suojaviheralueelle (ks. kappale 6.2.1). Pääosa hankinnoista pyritään toteuttamaan vuoden 2018 aikana, mutta osittain hankinnat siirtynevät myöhempiin ajankohtiin. Vuonna 2018 maahankinnoille on Ämmässuon alueella varattu 2,0 milj. euroa. Muina suunnitelmakauden vuosina on varattu hankintoja toteutetaan vuosittain 0,2 milj. eurolla. 6.2 Muut investoinnit Meluvalli (Ämmässuo) Suunnitelmakaudella valmistellaan meluvallin rakentamista estämään melun ja muiden ympäristöhaittojen leviämistä Kirkkonummen Laitamaan suuntaan. Meluvallin rakentaminen on sallittu Kirkkonummen asemakaavassa. Meluvallissa pyritään hyödyntämään jätevoimalan kuonaa. Meluvallin alustava sijoittuminen on esitetty alla olevissa kuvissa 6.1 ja 6.2. Meluvallille haetaan suunnitelmakaudella tarvittavat luvat. Luvittamisen yhteydessä laaditaan kustannusarviot, jonka jälkeen HSY:n hallitukselle esitetään hyväksyttäväksi erillinen hankesuunnitelma.

52 54 Kuva 6.1 Meluvallin sijoittelu alustava suunnitelma Kuva 6.2 Meluvallin sijainti lähialueen asukkaisiin Laitamaa ja Kolmaperä