Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1

2 hanke YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007 asukasta ja työpaikkaa kohti laskettuna rahoitus EU Life Environment Demonstration hankkeena WastePrevKit Projektin II vaiheen suunnittelu käynnissä -> uusi hanke käynnistyy 2009 Resurssiarvio: - henkilökustannukset 33 htv = 1,6 M - muut kustannukset 2 M - tästä EU:n LIFE rahoitus n. 0,5 M WastePrevKit hanke: Jätebenchmarking järjestelmä yrityksille, julkishallinnolle ja opetukseen Parhaan käytännön mallit yrityksille ja julkishallinnolle Materiaalitehokkuus yleissivistävässä opetuksessa Materiaalitehokkuus ammatillisessa opetuksessa Tietojärjestelmän kehittäminen Tulosten markkinointi ja kampanjointi Lisätietoja riitta-liisa.hahtala@ytv.fi 2

3 Jätteiden materiaalihyötykäytön lisääminen Jätehuoltomääräys erilliskeräyksestä kiinteistöille Biojäte (1993) Keräyskartonki (2006) Aluekeräyspisteiden uusiminen Yhteensä n. 300 uutta pistettä alueelle Lasi, metalli, kartonki, paperi, vaatteet Sortti-asemat Seka- hyöty- ja ongelmajätteet sekä SER Uusin tulossa K-nummelle 2009 Ongelmajätepisteet 80 ongelmajätekonttia Uuden kompostointilaitoksen koekäyttö > kapasiteetti kaksinkertaistuu -> kaikki erilliskerätty biojäte käsittelyyn Lopputuote käytetään mullan raakaaineena 3

4 Miksi jätteiden energiakäyttöä tulee lisätä? EU:n kaatopaikkadirektiivi, VNp kaatopaikoista sekä Biojätestrategia asettaa tavoitteet biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle: Vuoteen 2016 mennessä enää 35% syntyvästä biohajoavasta jätteestä saa sijoittaa kaatopaikoille Tavoitteena erityisesti kaatopaikkakaasupäästöjen (metaani, CH4) vähentäminen (vahvistaa ilmaston muutosta) Suomessa suuri osa sekajätteestä päätyy kaatopaikoille (n. 60%) Jätteiden korkeaa hyötykäyttöastetta ei voida saavuttaa ilman energiakäyttöä Jätteillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja lisätä energiaomavaraisuutta Tuotetaan vähäpäästöistä energiaa (Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset päästöille) N. 60% jätteestä CO2-neutraalia Yhteistuotantolaitoksilla (sähkö-lämpö) hyvä kokonaishyötysuhde (yli 85 %) Jätteiden energiakäyttö EI ole vaihtoehto jätteiden materiaalihyötykäytölle eikä poista jätteiden synnyn ehkäisyn tarvetta Toimivan yhdyskuntajätehuollon käytössä on oltava laaja keinovalikoima (jätehuollon ) toimivan ja ympäristöystävällisen jätehuollon turvaamiseksi YTV:n jätevoimalahanke 1/ ,6 Strategian muutos 3/2006 -> hallitus päättää sekajätteen polttokäsittelystä YVA-menettely käynnistyy 10/2006 neljällä paikalla YTValueella Långmossebergen Kivikko Juvanmalmi Ämmässuo YVA päättyy 2/2008 selostuksesta annettavaan lausuntoon Hankintamenettely käynnistyy Neuvotteluvaihe meneillään, mukana kaikki pk-seudun energiayhtiöt sekä M-real Tarjouskilpailun päätös 6-8/2008 Ominai ispäästö g CO2/MJ Kivihiili 77,4 Raskas polttoöljy 74,1 Kevyt polttoöljy 56,1 Maakaasu 31,8 Jäteperäiset 4

5 YTV:n Jätevoimalahanke 2/2 Hankintamenettely yhdessä Rosk n Rollin kanssa (hoitaa Länsi-Uudenmaan jätehuoltoa, n asukasta) Laitoksen kapasiteetti tonni/vuosi Polttoaine. Syntypaikkalajiteltu sekajäte ja muu polttokelpoinen yhdyskuntajäte Toteutustapa: palvelumalli (YTV ei ole mukana investoimassa) tai yhteisyritysmalli (YTV mukana investoinnissa) Sijoituspaikka selviää tarjouskilpailun tuloksena Huom: YTV varannut oikeuden rakentaa jätevoimala myös itse Laitoksen oletettu käyttöönottovuosi Vaiheet: tarjouskilpailu -> lupamenettely > laitehankinnat -> rakentaminen -> käyttöönotto Arinapoltto 5

6 Arina Jätteensyöttösuppilo Tulipesän vesijäähdytys Syötin Käynnistyspoltin Maailmanlaajuisesti käytetty ja koeteltu teknologia Laaja polttoainevalikoima Korkea käytettävyys Kuivausvyöhyke Palamisvyöhyke Tuhkakouru Loppuunpalamisvyöhyke Pohjakuonakouru Jätevoimalan vaikutus pk-seudun energiantuotantoon ja päästöihin Pk-seudun energia sähkö- ja lämpö tuotetaan pääosin maakaasulla, hiilellä ja öljyllä => korkeat CO 2 kokonaispäästöt Pk-seudun yhteenlaskettu kaukolämmön tuotanto 2004: GWh Suunnitellun laitoksen kl-tuotanto: 460 GWh = 4,5 % koko tuotannosta, lisäksi sähköä n. 200 GWh Kl-liityntäteho alueella kasvaa, mutta jätevoimalan osalta ongelmana edelleen kulutuksen kausivaihtelut Jätevoimalainvestoinnin kannattavuutta lisäävät: Polttoaineen negatiivinen hinta Ei kuulu päästökaupan piiriin, osittain CO 2 neutraalia tuotantoa Energian tuotantokustannukset riippumattomia fossiilisten polttoaineiden hinnankehityksestä 6

7 Jätteenpolttolaitoksen päästöt verrattuna Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen muiden energialaitosten päästöihin Hiukkaset 388 YTV:n kuntien energialaitokset VE1 Arinapoltto Muiden Uudenmaan kuntien energialaitokset Rikkidioksidi Päästöt tonnia/vuosi Typenoksidit Jätevoimalan savukaasujen puhdistus ja tuhkien ja kuonan käsittely Jätteenpolton päästöjen raja-arvot määritellään jätteenpolttoasetuksessa Normaaliajotilanteessa päästöt ovat selvästi raja-arvojen alapuolella Suurinta osaa päästökomponenteista on mittava jatkuvatoimisesti Savukaasujen puhdistus tapahtuu monivaiheisesti ja käytössä on useita erilaisia puhdistusmenetelmiä (hiukkasten erotus, happamien yhdisteiden erotus, typen erotus) Jätteessä olevasta palamattomasta aineesta % on pohjakuonaa, loput kattilatuhkaa ja lentotuhkaa Kuonaa voidaan rajoitetusti hyödyntää esim. maanrakennuksessa Tuhka käsitellään (stabiloidaan) ja loppusijoitetaan ongelmajätteen kaatopaikalle 7

8 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen kehittäminen Nykyinen täyttöalue 50 ha, otettu käyttöön 1987 Suljetaan 11/2007 Maisemointi käynnissä Kaasun keräys ja vesien hallinta Laajennusalue Valmistuu vaiheittain Tuhkien ja kuonien Vuosina toimii kuten nykyinen täyttöalue Muut toiminnot tuhkien ja kuonien käsittely ja jalostus Jätevesien käsittely Kaasuvoimala 8

9 9