Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 187/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n esittämästä hakemuksesta, joka koskee poikkeamista valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen kiellosta sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle (ESAVI/10555/2015) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon HSY:n esittämästä, VNA 331/ mukaisesta poikkeamishakemuksesta: Taustaa Kaatopaikka-asetuksen vaatimus biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta on tullut voimaan Ämmässuon kaatopaikan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Ympäristönsuojelulain 70 :n mukaan, jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Valtioneuvoston asetuksen (VNA 331/2013) mukaan alkaen jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Lupaviranomainen voi myöntää biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuutta koskevasta rajoituksesta poikkeuksen (VNA 331/2013, 35 ), jos luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Lupaviranomainen voi myös myöntää rajoituksesta poikkeuksen määräajaksi enintään vuodeksi kerrallaan, mikäli osoitetaan, että korvaavaa käsittelykapasiteettia saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Ympäristölautakunnan kannanotto Ympäristölautakunta katsoo yleisesti, että HSY ei ole kovin monipuolisesti ja huolellisesti selvittänyt nyt haettavien jätejakeiden kohdalla niiden korvaavia käsittelymahdollisuuksia. HSY on käyttänyt poikkeusluvan perusteluina mm. että

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 - jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa; - biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksessa; - jäte olisi sinänsä polttokelpoista, mutta Vantaan jätevoimalan ympäristölupa kieltää polton. - jätteen vähäisen määrän vuoksi sen kuljettaminen muuhun luvan omaavaan laitokseen ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua; - muidenkin jätevoimaloiden huoltoseisokit sattuvat usein samaan aikaan kesällä, jolloin vaihtoehtoisia polttolaitoksia ei ole käytettävissä; - jätteen biohajoava osuus on vähäinen tai jäte on kokonaan biohajoamatonta, vaikkakin orgaanisen aineksen määrä ylittää 10 %; - jäte ei heterogeenisyyden tai fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi sovellu materiaali- tai energiahyötykäyttöön; - jätteelle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoista, teknistaloudellisesti kannattavaa käsittelyä tai hyödyntämismadollisuutta; Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole, onko ympäristöhallinto antanut tarkempaa linjausta periaatteista, joiden mukaan poikkeus kaatopaikkakiellosta voidaan myöntää. Kaatopaikka-asetuksen 35 säädös poikkeamisen perusteista on melko yleisluonteinen. HSY on esittänyt pysyvää poikkeusta haettavien maa- ja kiviainesjätteen, katujen puhdistusjätteen, jäteveden puhdistamoiden hiekanerotusjätteen ja tulipalojen yhteydessä syntyvän rakennusjätteen kohdalla, että nämä jätteet eivät heterogeenisyyden tai fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi sovellu poltettavaksi jätevoimalassa tai käytettäväksi uudelleen. Tulipalojäte on pääasiassa palaneita rakenteita ja tuhkaa, jotka eivät HSY:n mukaan sovellu energiahyötykäyttöön. Pysyvää poikkeusta haetaan myös lujitemuoveille, lasi-, hiili- ja aramidikuiduille. Näille ei myöskään ole vaihtoehtoisia käyttötapoja. Lujitemuovia voi tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää esim. sementtiteollisuudessa. Kivi-, maa-aines- ja hiekkajätteen kohdalla poltto ei tule kysymykseen. Uudelleenkäyttö rakentamisessa tai hiekoituksessa yms. ei epäpuhtauksien vuoksi myöskään ole helposti toteutettavissa. Samoin kuitujätteiden kohdalla ei ole yleisesti tiedossa olevaa hyötykäyttöä. Ympäristölautakunta katsoo, että poikkeamislupa näille jätejakeille voitaneen myöntää. Tulipalojätteissä on runsaasti hyödynnettäviä materiaaleja, jotka tulee ennen kaatopaikkasijoitusta erotella. Jätteessä on myös energiahyötykäyttöön soveltuvia jakeita. Nämä on eroteltava esikäsittelyssä. Lujitemuovin kohdalla tulisi kaatopaikka-asetuksen 35 mukaisesti yhden vuoden kuluessa arvioida uudelleen jätteen vaihtoehtoiset käsittelytavat.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Myös eläinperäisille jätteille haetaan pysyvää poikkeamispäätöstä. Hakemuksen mukaan tässä tarkoitetaan luvattomasti maahan haudattuja raatoja, jotka viranomaisten kautta toimitetaan kaatopaikalle. Lupaa ei haeta kuolleille riistaeläimille, koti- tai lemmikkieläimille tms. Niille on varattu Ämmässuolla erillinen jäähdytetty kontti, josta ne toimitetaan hävitettäväksi Honkajoki Oy:n laitokselle. HSY perustelee näiden jätteiden vastaanottamista eläintautien torjumisella. Tämä on myös kaatopaikka-asetuksen 28 mukaan hyväksyttävää. Vantaan jätevoimalassa näitä jätteitä ei oteta vastaan. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä eläinperäisille jätteille. Pysyvää poikkeamislupaa siten, että vaihtoehtoiset käsittelytavat selvitetään kahden vuoden välein, haetaan rakennusjätteistä erotelluille PVC jätteille ja jätteensekaisille pilaantuneille maa-aineksille, joita voi syntyä vanhojen jätetäyttömaiden kaivutöissä. Osittain maatunutta jätetäyttöä ei saa käsitellä Vantaan jätevoimalassa. Sen hyödyntäminen muualla ei ole mahdollista sen sisältämien jätejakeiden vuoksi. PVC jätettä voidaan polttaa jätevoimalassa, mutta sen sisältämä kloridi aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi poltossa voi muodostua dioksiineja ja furaaneita. Jätteen vaihtoehtoisista käsittelymahdollisuuksista ei ole hakemuksessa selvitystä, mutta HSY pyrkii hakemuksen mukaan kehittämään sen materiaali- ja energiahyödyntämistä. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä näille jätteille. PVC jätteiden vaihtoehtoiset käsittelymahdollisuudet tulee tarkastella uudelleen vuoden kuluttua. Voimalan vuosittaisten huoltoseisokkien ajaksi HSY hakee pysyvää lupaa sijoittaa kaatopaikalle ulkokäymälöiden jätteet ja sairaaloiden erityisjätteet, joilla ei ole tartuntavaarallisia ominaisuuksia. Käymäläjätettä ei voi välivarastoida eikä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksen lupa salli sen kompostointia. Sairaalajätteet ovat viiltäviä ja pistäviä jätteitä sekä sidetarpeita, vaippoja, liinavaatteita, kertakäyttövaatteita, veriplasmapusseja yms. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä näille jätteille. Näiden jätteiden kohdalla poikkeamislupaa voidaan perustella myös terveydellisen vaaran torjumisella, mikäli jätettä välivarastoitaisiin ulkovarastossa mahdollisesti lintujen, jyrsijöiden yms. saatavilla. Yhteenvetona ympäristölautakunta toteaa, että jätelain 32 mukaan kunnalla on velvollisuus ottaa vastaan tavanomainen yhdyskuntajäte sekä sako- ja umpikaivolietteet ja asumisessa syntyvät vaaralliset jätteet. Edellä mainitut jätteet voivat osittain olla vastaanoton piiriin kuuluvia, mutta valtaosalta ne ovat muita kuin tavanomaisia yhdyskuntajätteitä eivätkä ne useimmiten myöskään kuulu HSY:n järjestämän järjestetyn

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 jätteenkuljetuksen piiriin. Siten HSY:llä ei olisi velvollisuutta ottaa niitä vastaan. Mikäli syntyy tilanne, että näitä jätteitä ei oteta vastaan jätteidenkäsittelykeskuksessa, eikä jätteen tuojalle voida myöskään osoittaa helposti tavoitettavaa vaihtoehtoista vastaanottopaikkaa, jätteiden luvaton käsittely tai jättäminen maastoon vääjäämättä tulee lisääntymään. Vastaavanlainen tilanne Ämmässuon ympäristössä oli kaatopaikan toiminnan alkuaikoina, jolloin jätteiden vastaanotosta alettiin periä maksua ja jätevero vielä nosti hintaa. Valvontaviranomainen joutui määräämään siivous- ja puhdistustoimia Ämmässuon ympäristön maastossa useita kertoja vuodessa. Luvatonta jätteiden kaatoa Ämmässuon ympäristössä tai muualla esiintyy enää harvoin. Ympäristölautakunta katsoo, että on parempi, että jäte päätyy kaatopaikalle, jossa on valvotut olosuhteet, lainmukaiset suojausrakenteet ja päästöjen seuranta. HSY tulee velvoittaa selvittämään jätteiden vaihtoehtoisia käsittelymahdollisuuksia määräajoin tai selvityttämään näitä jätteiden tuottajien toimesta. Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - HSY poikkeamishakemus Selostus Lausuntoa on pyydetty mennessä, mutta sille on saatu lisäaikaa saakka. Hakemus on oheismateriaalina. Taustaa Vuoden 2016 alusta on tullut voimaan valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen (331/2013) muutos, jonka mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 %. Rajoitus ei koske seuraavia jätteitä: - eräitä energiantuotannossa tai jätteen polttamisessa syntyneitä lento- ja pohjatuhkia; - pilaantuneita maa-aineksia, ruoppausjätteitä ja asbestijätteitä, mikäli ne sijoitetaan erilleen muista jätteistä;

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 - eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita, mikäli ne sallitaan EY:n sivutuoteasetuksen (1774/2002) mukaan haudattavaksi maahan - muita eläinjätteitä erityistilanteissa, joissa niiden sijoittaminen katopaikalle on välttämätöntä eläintautien torjumiseksi; - metsäteollisuuden eräitä lietteitä - kipsipohjaisia jätteitä, mikäli ne sijoitetaan erilleen kaatopaikalle jo toimitetusta biohajoavasta jätteestä - eräitä vakaita reagoimattomia vaarallisia jätteitä, mikäli ne sijoitetaan erilleen biohajoavasta jätteestä. HSY hakee poikkeuslupaa täyttöalueen S1 käyttöajalle, arviolta vuoteen 2030 asti. Hakemuksessa esitettyjen materiaalien loppusijoittamista jatketaan niin kauan kuin orgaanista ainesta sisältävälle jätteelle ei ole muuta teknistaloudellisesti mahdollista käsittelytapaa. Vaihtoehtoisten menetelmien tarkistaminen ehdotetaan tehtäväksi kahden vuoden välein. Kuvassa 1 on esitetty alue, johon hakemuksessa mainittuja jätejakeita tullaan sijoittamaan. Kuva 1. Ämmässuon kaatopaikan jätetäyttöalue S1. Poikkeamispäätöstä koskevat jätejakeet HSY hakee kaatopaikka-asetuksen 35 :n mukaista poikkeusta sijoittaa alempana lueteltuja jätteitä Ämmässuon jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteiden biohajoavan ja muun orgaanisen hiilen kokonaismäärä hehkutushäviönä ylittää tai saattaa ylittää kaatopaikkaasetuksessa sallitun 10 % pitoisuuden.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Makki eli ulkokäymäläjäte (jätekoodi , jäteasetuksen liite 4). Jätteet kerätään ulkovessoista (mm. yksittäiset viemäriverkon ulkopuolella olevat kiinteistöt, leirintä- ja ulkoilualueet, puolustusvoimien harjoitusalueet). HSY:n keräyksen piirissä on joitakin satoja keräyspaikkoja. Jätteet viedään normaalitilanteessa Vantaan jätevoimalaan poltettavaksi, mutta poikkeustilanteissa (voimalan vuosihuolto ja käyttöhäiriöt) ko. jätteet joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Poikkeustilanteiden aikana syntynyt ko. jätteen määrä on hyvin marginaalinen, noin 4 t/a. Käymäläjäte haudataan täyttöalueen S1 kaivantoon ja peitetään maaaineksella. Käymäläjätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on %. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä biojätteen käsittelylaitoksessa. Jäte-erät ovat määrällisesti hyvin vähäisiä, joten niiden kuljettaminen kauemmas mahdolliseen luvan omaavaan käsittelypaikkaan ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Lisäksi jätevoimaloiden huoltoseisokit kesäaikaan ovat usein samanaikaisesti, jolloin toimitus toiseen laitokseen ei ole mahdollista. Koska kyseessä on luvan myöntäminen poikkeustilanteita varten ja määrät ovat hyvin marginaalisia, HSY hakee poikkeuslupaa pysyväksi. Sairaaloiden erityisjätteet ( ja ) Sairaaloiden erityisjätteillä tarkoitetaan viiltäviä ja pistäviä jätteitä sekä jätteitä, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisvaatimuksia tartuntavaaran vuoksi. Jälkimmäisiä jätteitä ovat mm. veriset sidetarpeet, vaipat, liinavaatteet, kertakäyttövaatteet ja veriplasmapussit. Nämä jätteet viedään normaalitilanteessa jätevoimalaan poltettavaksi, mutta poikkeustilanteissa (vuosihuolto ja käyttöhäiriöt) ko. jätteet joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Poikkeustilanteiden takia loppusijoitettava jätemäärä on hyvin alhainen, ollen 40 t/a. Erityisjätteet sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1 kaivantoon ja peitetään maa-aineksilla. Sairaalajätteiden viiltävien ja pistävien jätteiden osalta orgaaninen aines on pääosin muovia. Muut orgaaniset jätteet ovat lähinnä puu- tai puuvillaperäisiä, jotka ovat pääsääntöisesti biohajoavia. Orgaanisen aineksen pitoisuus on noin %. Mikäli jätteitä ei saada poikkeustilanteissa muihin polttolaitoksiin, jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Sairaalajätteitä ei voida varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Jätteitä ei voi myöskään kompostoida niiden pistävien ja viiltävien osien vuoksi eikä Ämmässuon biojätteiden käsittelylaitoksen lupa sisällä ko. jätteiden käsittelymahdollisuutta.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Koska kyseessä on luvan myöntäminen poikkeustilanteita varten, ja jätteiden määrät ovat hyvin marginaalisia sekä jätejakeiden käsittely on muilla menetelmin haasteellista, HSY hakee poikkeuslupaa pysyvänä. Maa- ja kiviainekset ( ) Kyseessä on puutarha- ja kantojätteestä lajittelemalla, murskaamalla ja seulomalla syntyvää rejektiä. Esikäsittelyssä muodostuu maa- ja kiviainesta, lehteä ja puuta. Maa- ja kiviainesrejektiä muodostuu noin 500 t/a. Rejektin orgaanisen aineksen määrä on %. Jätteen biohajoava osuus on vähäinen eikä siitä aiheudu merkittävää kaasunmuodostusta (metaanipotentiaali alle 5 m 3 /t). Hyödyntämiseen soveltumaton ylijäämärejekti ei sovellu heterogeenisyyden vuoksi materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua. Edellä mainituilla perusteilla haetaan poikkeuslupaa pysyvänä. Katujen puhdistusjätteen ylite ( ) Kyseessä on katujen harjauksen ja muun puhdistuksen yhteydessä muodostunut jäte, joka esikäsitellään seulomalla. Seulan (20 mm) ylite sisältää kiviainesta, roskaa, lehteä ja puuta. Katujen puhdistusjätteen ylitettä tulee noin 50 t/a. Seulontaylite on pääosin (70 90 %) kiviainesta, jossa on seassa viherjätettä. Kyseisen rejektin orgaanisen aineksen määrä on %. Jäte ei sovellu fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan materiaali- tai energiahyötykäyttöön johtuen epäpuhtauksista, alhaisesta lämpöarvosta ja korkeasta tuhkapitoisuudesta. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua, joten kyseisen jätteen loppusijoittamiselle haetaan pysyvää poikkeuslupaa. Hiekanerotusjäte ( ) Hiekanerotusjätteellä tarkoitetaan jätevedenpuhdistamoiden hiekanerotuksessa syntyvää jätettä. Jäte on pääasiassa hiekkaa, mutta siinä on mukana metallin ja lasin kappaleita, joiden erottaminen hiekkajätteestä on erittäin vaikeaa, mikä estää hiekan käytön esim. multatuotteissa. Normaalitilanteessa hiekanerotuksessa syntyvän jätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä ei ylitä raja-arvoa, mutta lupaa haetaan poikkeustilanteita varten. Luvitettavaksi haettava määrä on 400 t/a. Jätevedenpuhdistamolla pesemällä ja veden erotuksella esikäsitellyn hiekkajätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) arvioidaan olevan pääsääntöisesti alle 10 %, arviolta keskimäärin noin 5 %, mutta poikkeustilanteissa määrä voi ylittää kaatopaikalle loppusijoitettavan orgaanisen aineksen raja-arvon. Jätteen polttaminen ei ole soveltuva vaihtoehto, koska hiekkajäte sisältää hyvin vähän orgaanista ainesta, ja

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 sen polttaminen ei ole järkevää. Myös hiekkajätteen kierrättäminen on em. syistä erittäin vaikeaa. HSY hakee poikkeuslupaa pysyvänä. PVC -muovijäte ( ja ) PVC-jätteillä tarkoitetaan rakennusjätteestä lajiteltuja PVC -pitoisia materiaaleja. Näitä ovat esim. PVC -pitoiset putket, pressut, lattiamatot, paneelit, listat ja muut vastaavat PVC -tuotteet. Näiden jätteiden määräksi arvioidaan olevan luokkaa t/a. PVC -jätteen sisältämä orgaanisen aineksen määrä on %, mutta jäte on biohajoamatonta (on kuitenkin orgaanista jätettä) eikä siten aiheuta kaasu- ja vesipäästöjä. Rakennusjätteenä tulee ajoittain suuria määriä PVC -muovia, joiden käsittely voimalassa ei ole kerralla mahdollista, ja käsittely aiheuttaisi siten poikkeusjärjestelyitä. Pienet määrät voidaan käsitellä voimalassa muiden jätteiden seassa. Energiahyötykäytössä PVC -jäte nostaa polttoaineen kloridipitoisuutta. Kloridi on ongelmallinen materiaali poltossa, koska se aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi PVC -pitoisen jätteen polttaminen muodosta riskin dioksiinien ja furaanien muodostumiseen. PVC jätteen käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välein. HSY pyrkii kehittämään ko. jätteiden materiaali- ja/tai energiahyödyntämistä. Muut pienet jäte-erät ( ) Muilla pienillä jäte-erillä tarkoitetaan eriä, joille ei löydy vaihtoehtoista käsittelyä. Näitä ovat tulipalojätteet, lujitemuovit, lasi-, hiili- ja aramidikuidut (yleisnimi aromaattisille polyamidikuiduille, kauppanimellä Kevlar) sekä hartsipohjaiset rakennusvillat. Tulipalojäte on tulipaloista jäljelle jäänyttä palanutta jätettä. Tulipalojätteestä on lajiteltu erilleen vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, metallit sekä mahdollisesti hyödynnettävissä olevat jätteet, kuten puu. Tulipalojäte on palaneita rakenteita ja tuhkaa, joka sisältää kuitenkin myös orgaanista ainesta. Kaatopaikalle loppusijoitettavan tulipalojätteiden määräksi arvioidaan vuositasolla noin 50 t. Luvitettavaksi haettava lujitemuovi on pääosin käytöstä poistettuja tuotteita. Jäte on valtaosaltaan lasikuidulla lujitettua kertamuovia. Sen vuosittainen määrä on luokkaa 20 t. Rakennusvillajätettä (hartsipohjaiset) syntyy rakennusjätteen lajittelussa. Luvitettava määrä on vuositasolla 50 t. Em. jätejakeiden lisäksi haetaan lupaa sijoittaa kaatopaikalle vastaavannlaisia jäte-eriä, jotka mahdollisesti tulevat vastaan vuoden 2016 aikana ja joita ei ole osattu ennakoida etukäteen. Mikäli uusia pieniä jäteeriä tulee vastaan, sovitaan niiden sijoittamisesta kaatopaikalle erikseen viranomaisen kanssa. Jätteiden sisältämän orgaanisen kokonaishiilen (TOC) arvioidaan olevan pääsääntöisesti %, mutta joissakin erissä (esim. lujitemuovit) jopa 90 %. Tulipalojätteeksi jäävä aines ei kelpaa enää energiahyötykäyttöön eikä se sovellu myöskään muulla tavoin käsiteltäväksi kuin sijoitettavaksi

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9 kaatopaikalle. Lujitemuovimateriaali ei toistaiseksi kelpaa energiahyötykäyttöön. Jatkossa sitä voi olla mahdollista hyödyntää esim. sementtiteollisuudessa, mutta toistaiseksi kierrätysjärjestelmää ei vielä ole. Em. jätejakeille haetaan lupaa poikkeuslupaa pysyvänä, mikäli ei ilmaannu jätteen energiahyödyntämiselle vaihtoehtoista käsittelyä kohtuullisin kustannuksin. Pilaantuneet maa-ainekset ( ja ) Tässä pilaantuneilla maa-aineksilla tarkoitetaan vanhoilta pilaantuneilta alueilta kaivettuja jätetäyttömaita ml. kiviainekset ja ruoppausmassat. Kohteita ja toimintoja, joista jätejakeeseen kuuluvia jätteitä voi tulla, ovat esimerkiksi vanhat jätetäytöt, pilaantuneet humusmaat, turpeeseen imeytetyt akuuttien öljyvahinkojen torjunnassa syntyneet öljyiset jätteet sekä vanhat jätevesialtaiden lietteet. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan tässä lähinnä hyvin pieniä määriä ruoppausmassoja poikkeustilanteissa. VNA 331/ mukaan sijoittamisrajoitus ei koske mm. pilaantunutta maa-ainesjätettä, mikäli se sijoitetaan erilleen muusta jätteestä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella näitä jätteitä ei voida sijoittaa erilleen muista jätteistä, joten VNA 331/ :n mukainen, jo suoraan asetuksen sallima poikkeus ei sovellu tässä tapauksessa. Pilaantuneilla humusmailla tarkoitetaan vanhoista PIMA -kohteista (haittaaineita yli VNA 214/2007 ohjearvojen) tulleita maita, joissa maalaji voi olla turve, sekä akuuttien öljyvahinkojen yhteydessä poistettavia öljyyntyneitä pintamaita. Öljyyntyneet pintamaat saattavat öljyn lisäksi sisältää myös kasvien lehtiä, oksia, juuria, kantoja ym. luontaista orgaanista ainesta. Ko. maiden orgaaninen aines on pääasiassa humusta ja öljyhiilivetyjä, joista vain osa on biohajoavaa. Öljyvahinkojen torjunnassa syntyneiden jätteiden (esim. öljynimeytysturve) määrä on vuositasolla vähäinen (alle t/a). HSY on alueellisesti tärkeä palo- ja pelastusviranomaisten yhteistyökumppani ja akuuttien vahinkomaiden vastaanottaja, joten alueellinen yhteistyö on tärkeää onnettomuustilanteiden hoidossa. Jätevesialtaiden lietteillä tarkoitetaan jätevesilietteitä, joissa todetaan pilaantumaa ja jotka sen vuoksi toimitetaan käsittelyyn. Lietteiden orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) arvioidaan olevan yli 10 %. Näiden jätteiden määrä on vähäinen. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan pieniä ruoppausmassamääriä (muutama m3/kohde), jotka ovat syntyneet esimerkiksi pienten venesatamien ruoppauksen yhteydessä. Ruoppausmassojen orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) arvioidaan olevan yli 10 %. Edellä mainittujen jätejakeiden loppusijoitettavaksi määräksi arvioidaan vuositasolla yhtensä noin t. Kaikki edellä mainitut jäte-erät voivat olla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettaessa sisältämiensä haitta-

10 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 10 aineiden johdosta joko vaarallista jätettä ( *) tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa ( ). Mikäli jäte-erän pilaantuneisuus ylittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäville pilaantuneille maille ympäristöluvassa määrätyt raja-arvot, pilaantunut jäte-erä esikäsitellään Ämmässuolla kompostoimalla, jota voidaan tarvittaessa tehostaa huokosilmakäsittelyllä. Esikäsittelyssä pystytään vähentämään orgaanisia haitta-aineita (esim. öljyhiilivetyjä). Vanhat jätetäytöt ovat osittain maatunutta sekajätettä, joiden orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on esikäsittelyn jälkeenkin usein yli 10 %. Osittain maatunutta jätetäyttöä ei saa käsitellä Vantaan Energian jätevoimalassa (ympäristölupapäätös Dnro ESAVI/28/04.08/2013, eikä etenkään, jos jätetäytössä on haitta-aineita (esim. metalleja). Öljyvahinkojen torjunnassa käytettävän turpeen sisältämän orgaanisen aineksen määrä on suuri, noin 80 %, jolloin sitä ei voida merkittävästi alentaa kompostoimalla muiden kuin öljyhiilivetyjen osalta, joiden määrä on tyypillisesti vähäinen verrattuna muuhun orgaanisen aineksen määrään. HSY katsoo esikäsiteltyjen pilaantuneiden (esim. öljyhiilivetyjen reduktio kompostoimalla), mutta TOC -raja-arvon ylittävien maa-ainesten hyödyntämisen kaatopaikan pintamateriaaleina vastaavan jätehuollon etusijaisjärjestystä. Muiden maa-ainesten sisältämän biohajoavan orgaanisen aineksen määrä on niin vähäinen ja siten niiden loppusijoituksella ei ole vaikutusta kaatopaikkakaasu- tai suotovesipäästöihin. Poikkeamislupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välien. Eläinperäiset jätteet ( ) Eläinperäisillä jätteillä tarkoitetaan raatoja, jotka on haudattu luvattomasti maahan ja jotka ovat viranomaisten kautta toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle. Näitä osittain maatuneita jätteitä ei voida toimittaa normaalitilanteissa käytettäviin käsittelylaitoksiin (esim. Honkajoen laitos) tai polttaa esim. Vantaan Energian jätevoimalassa. HSY näkee näiden jätteiden osalta voitavan noudattaa Vna 331/ :n kohdan 3 mukaista poikkeusta viitaten erityistilanteeseen, jossa jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on välttämätöntä eläintautien torjumiseksi. Kaatopaikkaolosuhteissa eläinperäiset jätteet hajoavat (luita lukuun ottamatta) tuottaen biokaasua, joka kerätään ja hyödynnetään energiantuotannossa. Kyseisien jätteiden hyödyntäminen jätevoimaloissa ei ole tarkoituksenmukaista alhaisen kuiva-ainepitoisuuden vuoksi. HSY toteaa lisäksi, että Vantaan Energian jätevoimalassa ko. jätettä ei oteta vastaan lainkaan.

11 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 11 Poikkeamisen ympäristövaikutuksista Edellä lueteltujen jätteiden sijoittaminen ei käytännössä lisäisi Ämmässuolla jätetäytöistä muodostuvan kaasun määrää. Ämmässuolla tällä hetkellä kerättävä metaanimäärä on noin m 3 /h (kokonaiskaasumäärä n m 3 /h, sillä kaasusta noin puolet on hiilidioksidia). Kaasuista kerätään kaasunkeräysjärjestelmällä hyödynnettäväksi sähkön ja lämmöntuotannossa noin 80 %. Vaikutukset kaasujen muodostumiseen ovat merkityksettömät eikä ko. jätteiden loppusijoituksesta aiheutuisi myöskään hajuhaittojen lisääntymistä. Loppusijoitusalueelta muodostuvat suotovedet kerätään nykyisten järjestelmien mukaisesti ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Suotovesien määrään poikkeuslupahakemuksen mukaisilla jätteillä ei ole vaikutusta. Esitettyjen jätemateriaalien määrä on pieni verrattuna jo jätetäyttöön sijoitettuun jätemäärään ja myös muuhun loppusijoitettavaan materiaalimäärään. Tässä muutoslupaehdotuksessa esitetyistä jätteistä varsinaisesti biohajoavia ovat makki ja sairaalan erityisjätteet sekä eläinperäiset jätteet. Näissä on typpeä ja fosforia, molempia 0,5-1 % suuruusluokkaa, mitkä eivät merkitsevästi poikkea tavanomaisen yhdyskuntajätteen ominaisuuksista. Loppusijoitettavat jätteet tiivistetään loppusijoitusalueelle ja peitetään päivittäin pölyämisen, haittaeläinten ja hajunmuodostuksen estämiseksi. Jätteet, jotka on niiden ominaisuuksien vuoksi haudattava, peitetään mahdollisimman nopeasti, kuitenkin vähintään päivittäin. Lupahakemuksen mukainen toiminta ei vaikuta alueelta tuleviin päästöihin tai kuormitukseen eikä tarkkailuohjelmaa esitetä muutettavan nykyisen, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Helsinki, kirje

12 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 12