Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 77/ / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden yhteenveto 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimittaman raportin Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on julkaissut raportin Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdessa Suomen suurimassa jätevedenpuhdistamossa: Suomenojalla ja Helsingin Viikinmäessä. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa HSY. Puhdistamoiden jätevesimäärä vastaa lähes 1,1 miljoonaa asukkaan kuormitusta. Suomenojan osuus on tästä noin neljännes. Suomenojalla puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet ja alkaen osa Siuntion jätevesistä. Raportissa käsitellään jätevedenpuhdistuksen puhdistustulos, kokonaispäästöt ja ympäristövaikutukset. Lisäksi esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet. Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoiden toiminnan yhteenveto vuodelta 2014 on nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja luettavissa Internetissä: > Asiantuntijalle > Julkaisut > 2015 ( evedenpuhdistus_paakaupunkiseudulla_2014.pdf). Tässä ympäristölautakunnalle valmistellussa yhteenvedossa käsitellään raportti pääasiassa Suomenojan puhdistamon osalta.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Lupamääräykset ja niiden toteutuminen Suomenojan puhdistamon toimintaa ohjaa vuonna 2007 myönnetty ympäristölupa. Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilla saavutettiin lupaehtojen mukainen puhdistustulos vuonna Suomenojan tulos on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Suomenojan lupaehdot ja niiden toteutuminen 2014 BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr SS mg/l % mg/l % % mg/l % mg/l lupaehto 10* 95* 0,4* 93* 70** 75* ,9 98 0, ,4 I/2014 6,4 97 0, ,2 II/2014 4,5 98 0, ,2 III/2014 3,9 98 0, ,6 IV/2014 4,8 97 0, ,7 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona BOD = biologinen hapenkulutus COD = kemiallinen hapenkulutus SS = kiintoaine Jätevesivirtaama ja ohitukset Puhdistamolle tulevaan jätevesivirtaamaan vaikuttavat asutuksen tuottama suhteellisen vakaa kuormitus ja verkoston sisään vuotava hulevesi, jonka määrä vaihtelee sade- ja sulamisvesien määrän mukaan. HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettiin jätevettä yhteensä 129,6 milj.m 3, josta Suomenojalle 34,2 milj.m 3. Suomenojan jätevesivirtaama oli vuorokaudessa keksimäärin m 3 ja suurimmillaan m 3. Jätevesimäärä oli 1 %:n pienempi kuin vuonna 2013 vastaten pitkän ajan keskiarvoa. Puhdistamoilla ei ollut ohituksia vuonna Suomenojan viemäröintialueelta ohituksia oli 4 päivänä yhteensä 153 m 3. Kuormitus mereen Suomenojan ja Viikinmäen käsiteltyjen jätevesien typpikuormitus mereen oli 973 tonnia (942 tonnia v. 2013) ja fosforikuormitus 33 tonnia (31 tonnia) (taulukko 3). Suomenojan osuus merialueen kuormituksesta oli typen osalta 56 % ja fosforin osalta 36 %. Suomenojalta jätevedet johdetaan 7,5 km päähän ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Viikinmäeltä jätevedet johdetaan Katajaluodon edustalle noin kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Taulukko 3. Puhdistamoiden ravinnekuormitus mereen vuonna 2014 Aine Suomenoja Viikinmäki yhteensä Typpi (Kok.N) t/a Fosfori (Kok.P) t/a Haitalliset aineet Erilaisia haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien, teollisuuden ja kaatopaikkojen jätevesien mukana. Haitalliset aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamoilta mereen, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmakehään. Haitallisten aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittäneiden aineiden päästöt viranomaisille, jotka raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle. Tiedot kootaan Euroopan ympäristökeskuksen ylläpitämään julkiseen E-PRTR-rekisteriin. Typen ja fosforin lisäksi E-PRTR -rekisteriin raportoitiin raskasmetalleja, orgaanisia klooriyhdisteitä, ftalaatteja, fenoleita, kloridit ja fluoridit. Päästöt on esitetty raportin taulukossa 8. Päästöt ilmaan Suomenojalla päästöjä ilmaan syntyy jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa jäteveden sisältämien orgaanisten hiilivetyjen haihtuessa ja biokaasun polttamisessa kaasukattioloissa lämmön tuottamiseksi. Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi Gasum Oy:lle, joka jalostaa sen liikennepolttoaineeksi. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Mitattavat päästöt ovat pääasiassa VOC-yhdisteitä, hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja ja hiukkasia. Puhdistamoiden piippupäästöjä voidaan pitää melko pieninä. Ilmapäästöt on esitetty raportin taulukossa 10. Viikinmäen päästöt ilmaan on ympäristöluvan mukaisesti mitattava kolmen vuoden välein. Suomenojan päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolle aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Haju Puhdistamoiden hajupäästöjä tarkkaillaan vuosittaisin hajupaneelin toimesta. Kesällä tehdyssä kartoituksessa Suomenojan läheisyydessä hajun voimakkuus vaihteli hajuttomasta (28 kpl) voimakkaaseen (1 kpl). Havaintoja tehtiin 41 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat 1,5 km etäisyydellä länteen. Voimakasta hajua havaittiin yhdessä paikassa puhdistamoalueella. Tulos oli samansuuntainen kuin aiempinakin vuosina.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Melu Suomenojan melu mitataan seuraavan kerran vuonna Melu mitataan kolmen vuoden. Energian kulutus Puhdistamoprosessien sivutuotteena syntyvä liete mädätetään biokaasuksi. Suomenojan puhdistamolla tuotettiin biokaasua yhteensä 4,0 milj.m 3, josta myytiin Gasum Oy:lle 3,9 milj.m 3. Loppu biokaasu hyödynnettiin puhdistamon omissa voimalaitoksissa. Kaasumoottorilla biokaasua käytettiin 0,06 milj.m 3, kattiloilla 0,02 milj.m 3 ja ylijäämäpolttimilla 0,01 milj.m 3. Sähköä kulutettiin yhteensä 12,3 GWh, josta puhdistamolla tuotettiin 0,1 GWh. Puhdistamon lämmöntuotanto oli yhteensä 10,9 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 8,9 GWh ja biokaasulla 0,2 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 1,8 GWh. Lämmöntuotannon suhteen puhdistamo oli omavarainen Jätteet Kuivattua lietettä muodostui Suomenojan puhdistamolla tonnia. Liete vietiin jatkokäsiteltäväksi maatalous- ja viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen. Puhdistamoille päättyy vuosittain noin tonnia kiinteää viemäriin kuulumatonta sekajätettä, joka erotetaan jätevedestä välppien avulla. Välppäjäte pestään ja kuivataan Suomenojalla. Aiemmin välppäjäte sijoitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, mutta heinäkuusta 2014 alkaen se on kuljetettu Vantaan jätevoimalaan. Jätevedestä erotettu hiekka sijoitetaan yhä Ämmässuolle. Teollisuusjätevedet ja muut poikkeavat jätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevedenpumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan jätevesiensä laatua. HSY:n valvontapalvelut tekee teollisuuslaitoksissa myös omaa tarkkailuaan. Vuoden 2014 lopussa Suomenojan viemäröintialueella oli voimassa 28 teollisuusjätevesisopimusta. Muita poikkeavien jätevesien takia tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat, louhintatyömaat ja huoltoasemat. Teollisuusjätevesien arvioidaan muodostavan noin 7 % jätevesivirtaamasta. Teollisuuden osuus Suomenojan ravinnekuormituksesta vaihteli 0,6-2,1 %. Suurin yksittäinen kuormittaja oli Ämmässuon kaatopaikka kompostointilaitoksineen. Sen orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) kuormitus oli 3 % ja typen kuormitus 8 % puhdistamon

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Tiedoksi tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä oli m 3, joka oli 1,3 % Suomenojan tulovirtaamasta. Ympäristöriskeihin varautuminen HSY käynnisti viemäröinnin ympäristöturvallisuussuunnitelman (SSP eli Sanitation Safety Plan) laatimisen loppuvuonna Työ kattaa jäteveden ympäristö- ja terveysriskit sekä verkostossa, pumppaamoilla että laitoksilla. Vuoden 2014 aikana parannettiin vuonna 2013 tehdyn riskiarvion kautta ilmenneitä kehityskohteita lisäämällä ohjeistusta ja varautumistasoa. Vuonna 2013 aloitettu Suomenojan purkutunnelin tarkistus ROVkuvauksella saatiin loppuun. Toiminnan kehittäminen 2014 HSY jatkoi jätevedenpuhdistusosaston energiankulutuksen seurannan kehittämisprojektia. Energiankulutuslukemia pystytään jatkossa tarkastelemaan entistä tarkemmin laitosten eri kulutusalueilta. Fortum rakensi Suomenojan voimalan yhteyteen pumppulaitoksen, jossa jäteveden lämmöstä tuotetaan kaukolämpöä noin 300 GWh vuodessa. HSY jatkoi Suomenojalla vuonna 2013 käynnistettyjä kokeita tehostaa mädätysprosessin kaasuntuotantoa arkkibakteerien avulla. Alustavien tulosten perusteella kaasuntuotanto tehostuu ajoittain. Kaasuntuotannon vaihteluille etsitään selittäjää. Ympäristöministeriön rahoittamassa RAKI-hankeessa tutkittiin voidaanko kiekkosuodattimen avulla saavuttaa alle 0,1 mg/l fosforipitoisuus lähtevässä jätevedessä. Tutkimuksessa saatiin käyttö- ja mitoitustietoja Blominmäen puhdistamon suunnittelua varten. HSY osallistui vuoden 2013 lopussa käynnistyneeseen Vesilaitosyhdistyksen ja Envieno ky:n koordinoimaan Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hankkeeseen. Hankkeeseen osallistui yhteensä 63 jätevedenpuhdistamoa, joiden asukasvastineluku ylitti Hankkeessa analysoitiin laajasti haitallisia aineita, joiden selvittämistä jätevedenpuhdistamoilta edellytetään tai ne ovat ns. seurattavien aineiden listalla. Hankkeen tulokset koottiin raporttiin, joka on ladattavissa vesilaitosyhdistyksen verkkosivulta. Hankkeen jatkona käynnistyi vuonna 2014 Haitta-aineet lietteissä -hanke. Vuonna 2014 Espoossa ja Kauniaisissa saneerattiin kaksi jätevedenpumppaamoa ja km viemäriä vuotovesien vähentämiseksi ja kuvattiin 29 km viemäriä.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6